Ateismin määritelmä

Versio hetkellä 21. kesäkuuta 2009 kello 18.07 – tehnyt Erkkimon (keskustelu | muokkaukset) (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ateismin_m%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4&oldid=6860392)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Malline:Ateismi Ateismin määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Yleisesti eri määritelmien yhteisinä piirteinä on joko näkemys, että jumalia ei ole olemassa tai jumalauskon hylkääminen.1 Ateismi on esiintynyt historian aikana eri ilmenemismuodoin ja eri perustein.2 Tämä on vaikuttanut ateismin määrittelemisen vaikeuteen.3

A-teismi eli ei-teismi on sananmukaisesti teismin kielto.4 Tämä voi tarkoittaa joko jumalien kieltämistä (kreikan atheos, jumalaton) tai jumalauskon (teismi) kieltämistä.5 Kumpikin määritelmä on mahdollinen, koska ateismi voidaan ymmärtää kahdella tavalla: joko väitelauseena6 tai yksilön tiedollisena käsityksenä7

Filosofi Michael Martinin teoksessa Atheism: A Philosophical Justification (1990)8 käytetään ateismi-sanaa laajassa merkityksessä. Martin erottaa toisistaan positiivisen ateismin ja negatiivisen ateismin (uskon puute jumalan olemassaoloon), jolloin agnostismi menee päällekkäin negatiivisen ateismin kanssa. Esimerkiksi Ilkka Niiniluoto taas pitää tätä määritelmää liian laveana.

Ontologinen ateismin määritelmä

Väitelauseena jumalausko eli teismi on väite, jonka mukaan on olemassa jumala tai jumalia: Jumala on olemassa. Tällöin jumalauskon kielto on väite Jumala ei ole olemassa. Henkilö X, joka on sitä mieltä, että jumala on olemassa on jumalauskoinen eli teisti. Henkilö X, joka on sitä mieltä että jumala ei ole olemassa on jumalaton eli ateisti.9
Esimerkiksi George H. Smithin mukaan ateismi on väitelause: ”ei ole olemassa jumalaa tai jumalia”. 10 Tämä määritelmä esittää ontologisen eli olemassaoloa koskevan käsityksen.11

Olemassaoloa koskevina kantoina nämä ovat toisensa poissulkevat, eli kukaan järkevä henkilö ei voi olla yhtä aikaa teisti ja ateisti, koska väitteet muodostaisivat ristiriitaisen käsitysten joukon.12 Sen sijaan jotkut ajattelevat, että on pidättäydyttävä kannanotosta jumalan olemassaoloon puolesta tai vastaan. Tällöin henkilö X ei kannata teismiä eikä ateismia. Tätä kantaa jumalan olemassaoloon voidaan luonnehtia epäilyksi. Tämäkin käsitys on silti kannanotto, joka perustuu harkintaan ja perusteiden punnitsemiseen. Thomas Henry Huxley esitti, että tätä kannanottoa kutsuttaisiin agnostismiksi.9

Tietoteoreettisen ateistin määritelmä

Kun ateismilla tarkoitetaan tiedollista asennetta (joku henkilö X on sitä mieltä, että on olemassa jumala), on mahdollista kieltää jumalausko kahdella tavalla. Kielto voi tapahtua Ilkka Niiniluodon luonnehdinnan mukaan ”ulkoapäin”, jolloin a-teismi eli ei-teismi on (henkilö X:n osalta) uskon puutetta jumalan olemassaoloon. Sen sijaan ”sisäinen kielto” johtaa kapeaan määritelmään, jonka mukaan ateismi on käsitys, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ilkka Niiniluoto pitää jälkimmäistä tulkintaa loogisesti vahvempana siinä mielessä, että, olettaen henkilö X:n käsitysten ristiriidattomuuden, jälkimmäisestä väitteestä seuraa ensimmäinen, mutta ei päinvastoin.13

Filosofi Michael Scriven on muotoillut ateistin, agnostikon ja teistin määritelmän tietoteoreettisena käsityksenä, jolloin käsitys ateismin, agnostisismin ja teismin suhteen voi olla eriasteinen.14


Käsitys jumalan olemassaolosta Nimitys
1. Vahvoja todisteita olemassaoloa vastaan, ei mitään todisteita puolesta Positiivinen ateisti
2. Ei mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita puolesta Negatiivinen ateisti
3. Joitakin yleisiä tai erityisiä perusteita puolesta, silti epätodennäköinen Skeptikko, agnostikko laajassa merkityksessä, vaikka pitää jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää sitä mahdollisena
4. Todisteita puolesta ja vastaan yhtä paljon, todennäköisyys 50 % Agnostikko kapeassa merkityksessä, ei ota mitään kantaa kummankaan puolesta
5. Vahvoja todisteita puolesta, silti ristiriitaisuuksia ja todisteita vastaan Käytännön teisti, agnostikko laajassa merkityksessä
6. Vahvoja todisteita puolesta eikä mitään todisteita vastaan. Todistuva tavanomaisessa mielessä Moderni teisti
7. Suoraan todistuva vastaansanomattomilla tosiasioilla Vanhakantainen teisti

Tähän muotoiluun on lisätty Michael Martinin jaottelu positiivisiin ateisteihin ja negatiivisen ateisteihin.8 Positiiviset ateistit katsovat, että jumalien olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena. Negatiiviset ateistit, joiden mielestä jumalan tai jumalien olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita.15

Michael Martinin tavoin myös filosofi Paul Edwards on tietoisesti poikennut määritelmästä, jonka mukaan ateisti pitää jumalan olemassaoloa koskevaa lausetta J epätotena. Hän määrittelee ateistin henkilönä, joka hylkää jumalauskon. Tällöin hylkäyksellä voi olla muitakin perusteita kuin J:n epätotena pitäminen. Michael Martin toteaa, että negatiivisen ateismin käsite on laajempi kuin Edwardsin ateismin käsite, sillä negatiivisen ateismin käsite lukee ateisteiksi myös henkilöt, joita yksinkertaisesti puuttuu usko jumalaan, eikä tämän uskon puuttumisen tarvitse olla tulosta uskon hylkäämisestä. Ilkka Niiniluodon mukaan tässä suhteessa Kari Saaren ateismin määritelmä näytön puuttumisesta seuraavana uskon puuttumisena on lähempänä Edwardsia kuin Martinia.

Ateistin määrittelemistä jumalankieltäjäksi on Suomessa vastustanut esimerkiksi Kari Saari16 Arvostellessaan Vapaa Ajattelija -lehdessä 4/9017 Ilkka Niiniluodon ja Anssi Kuuselan kirjoittamaa elämänkatsomustiedon oppikirjaa18 Kari Saari piti tätä määritelmää ”erittäin pahana virheenä” ja sen sijaan ateisti tulisi määritellä ”henkilöksi, joka ei usko jumalan olemassaoloon”, jolloin ateismi on ”näytön puuttumisesta seuraavaa uskon puuttumista”.5

Lähteet

  1. ^ Suurin osa sanakirjoista esittää toisen näistä kahdesta määritelmästä, kts. [ http://www.onelook.com/?w=atheism&ls=a OneLook.com]
    Definitions of the term "Atheism" Viitattu 27.4. 2007.
  2. ^ Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia, s. 122. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8.
  3. ^ Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa: Atheism Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science. Viitattu 27.4. 2007.
  4. ^ Kielto eli negaatio. Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130.
  5. > 5,0 5,1 Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130.
  6. ^ Propositiona, lausumana, lauseena, väitteenä. Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130.
  7. ^ Propositionaalisena asenteena, tiedollisena (episteemisenä) asenteena, uskomuksena, vakaumuksena. Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130
  8. > 8,0 8,1 Martin, Michael: Atheism: A Philosophical Justification. Philadelphia, Pennsylvania: Temple University Press, 1990. ISBN 0-87722-943-0. Malline:En Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "Martin 1990" on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  9. > 9,0 9,1 Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130
  10. ^ Smith, George H.: Atheism: The Case Against God. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1979. ISBN 0-87975-124-X.
  11. ^ Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa 30. lokakuuta 2003. Erkki Hartikainen. Viitattu 16. huhtikuuta 2007.
  12. ^ Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 130
    Erkki Hartikainen toteaa, että ateismin ja teismin väitelauseet ovat ainoat mahdolliset, sillä olemassaolon ja olemattomuuden välimuotoa ei ole. Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa 30. lokakuuta 2003. Erkki Hartikainen. Viitattu 16. huhtikuuta 2007.
  13. ^ Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. S. 131
  14. ^ Scriven, Michael: Primary Philosophy. New York: McGraw-Hill, 1966. ISBN 0-87975-078-2. Painettu uudelleen teoksessa Angeles, Peter Adam (Editor): Critiques of God: Making the Case Against Belief in God. (Uusi painos 1997). Buffalo, New York: Prometheus Books, 1976. ISBN 0-87975-078-2. Taulukon suomenkielisen muotoilun on tehnyt Erkki Hartikainen. Hartikainen, Erkki: Ateismin määrittelemisestä. Vapaa Ajattelija, 2001, nro 1/01.
  15. ^ Teksti julkaisussa Hartikainen, Erkki (vastaava toim.): Yläasteen etiikka: Peruskoulun uskontojen historian ja etiikan oppikirja 1–3. (Kouluhallituksen hyväksymä kokeilumoniste lukuvuosiksi 1982–83, 1983–84, 1984–85.) Lisäpainos 1985. Helsinki: Vapaa ajatus, 1982. ja sen pohjalta tehdyssä internet-oppimateriaalissa Hartikainen, Erkki (toim.): Elämänkatsomustiedon oppikirjat: Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 (ET 11) 2007. Erkki Hartikainen. Viitattu 16. huhtikuuta 2007.
  16. ^ Saari, Kari: Ateismista, uskonnosta ja humanismista. Vapaa Ajattelija, 1985, nro 40:6, s. 125–131.
    Saari, Kari: Ateismin määritteleminen. Vapaa Ajattelija, 1987, nro 42:8, s. 176–177.
  17. ^ Humanistinen ateisti: . Vapaa Ajattelija, 1990.
  18. ^ Kirjan uusin laitos: Vihmanen, Liisa, Anssi Kuusela & Ilkka Niiniluoto: Lukion elämänkatsomustieto. Ihminen totuuden etsijänä. (6. painos 2005.). Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1796-8.

Aiheesta muualla