Muokataan sivua Alvin Plantinga
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 230: | Rivi 230: | ||
Oletetaan, että jokainen uskomus pitäisi perustella toisilla uskomuksilla, joita pidetään luotettavina. Oletettavasti nämä toiset uskomukset täytyy taas perustella kolmansilla uskomuksilla. Tämä johtaa loputtomaan todistuksen sarjaan, jollei sitten ole olemassa perususkomuksia, joihin voidaan uskoa perustellusti ilman että niitä tarvitsee todistaa toisilla uskomuksilla. Tutkimuksen perimmäisellä tasolla joudutaan vetoamaan sellaisiin perususkomuksiin, joita ei ole enää mahdollista todistaa oikeiksi, vaan jotka toimivat tutkimuksen lähtökohtaoletuksina. Lähtökohtaoletuksia ei ole mahdollista kontrolloida tieteellisesti. Ne ovat nimensäkin mukaan perususkomuksia, eli sellaisia uskomuksia, joiden varaan tieteellinen perustelu rakentuu. Perususkomusten tulisi kuitenkin olla tiedollisesti oikeutettuja. Niiden tiedollinen oikeutus voidaan kyseenalaistaa esittämällä niille tiedollisia kumoajia. | Oletetaan, että jokainen uskomus pitäisi perustella toisilla uskomuksilla, joita pidetään luotettavina. Oletettavasti nämä toiset uskomukset täytyy taas perustella kolmansilla uskomuksilla. Tämä johtaa loputtomaan todistuksen sarjaan, jollei sitten ole olemassa perususkomuksia, joihin voidaan uskoa perustellusti ilman että niitä tarvitsee todistaa toisilla uskomuksilla. Tutkimuksen perimmäisellä tasolla joudutaan vetoamaan sellaisiin perususkomuksiin, joita ei ole enää mahdollista todistaa oikeiksi, vaan jotka toimivat tutkimuksen lähtökohtaoletuksina. Lähtökohtaoletuksia ei ole mahdollista kontrolloida tieteellisesti. Ne ovat nimensäkin mukaan perususkomuksia, eli sellaisia uskomuksia, joiden varaan tieteellinen perustelu rakentuu. Perususkomusten tulisi kuitenkin olla tiedollisesti oikeutettuja. Niiden tiedollinen oikeutus voidaan kyseenalaistaa esittämällä niille tiedollisia kumoajia. | ||
Olemme jo edellä viitanneet Alvin Plantinga näkemykseen, jonka mukaan usko kaikkivaltiaaseen, kaikkitietävään ja täydellisen hyvään Jumalaan voi olla tiedollisesti oikeutettu perususkomus, joka voi olla tieteellisen tutkimuksen lähtökohta. Plantinga on yksityiskohtaisesti argumentoinut kirjassaan Warranted Christian Belief, että teististä ja erityisesti kristillistä perususkomusta vastaan esitetyt kumoajat eivät onnistu viemään tältä perususkomukselta tiedollista oikeutusta. Sen sijaan Plantinga katsoo voivansa esittää naturalistiselle tietoteorialle kumoajan, jota ei voida kumota. Niinpä Plantinga katsoo naturalistisen tietoteorian perustuvan perususkomuksille, jotka eivät ole tiedollisesti oikeutettuja. | |||
On välttämätöntä tehdä ero perususkomusten ja niiden varaan rakentuvien tieteellisesti kontrolloitavien väitteiden välillä, jos ei haluta ajautua sisäisiin ristiriitaisuuksiin. Tämä näkyy jo siinä, että oletettavasti avoin agnostinen tiedekäsitys joutuu rikkomaan oman avoimuuden periaatteensa heti sen esitettyään. Tätä periaatetta rikotaan sanottaessa, että oikea tiede on luonteeltaan agnostista: ”oikea tiede ei kiellä Jumalan olemassaoloa, vaan jättää kysymyksen avoimeksi. Oikea tiede ei siis ole luonteeltaan ateistista, vaan agnostista.”<ref name="Koskenniemi s.49"/> Kuitenkaan tämän agnostisen näkemyksen puolesta ei voida esittää mitään tieteellisesti kontrolloitavaa argumenttia. Näkemys oikean tieteen agnostisuudesta ei ole tieteellisesti kontrolloitavissa eikä se ole yhteinen kaikille tutkijoille. Agnostismi ei ole neutraali järjen vaatima lähtökohta. Ei ole mitään tieteellistä tapaa kontrolloida agnostismin väitettä, jonka mukaan ihmisillä ei voi olla tietoa Jumalasta. Itse asiassa tämä väite ei ole Plantingan mukaan edes tiedollisesti oikeutettu, koska sen sisälle syntyy edellä osoitetulla tavalla kumoaja, jota ei voida kumota. | On välttämätöntä tehdä ero perususkomusten ja niiden varaan rakentuvien tieteellisesti kontrolloitavien väitteiden välillä, jos ei haluta ajautua sisäisiin ristiriitaisuuksiin. Tämä näkyy jo siinä, että oletettavasti avoin agnostinen tiedekäsitys joutuu rikkomaan oman avoimuuden periaatteensa heti sen esitettyään. Tätä periaatetta rikotaan sanottaessa, että oikea tiede on luonteeltaan agnostista: ”oikea tiede ei kiellä Jumalan olemassaoloa, vaan jättää kysymyksen avoimeksi. Oikea tiede ei siis ole luonteeltaan ateistista, vaan agnostista.”<ref name="Koskenniemi s.49"/> Kuitenkaan tämän agnostisen näkemyksen puolesta ei voida esittää mitään tieteellisesti kontrolloitavaa argumenttia. Näkemys oikean tieteen agnostisuudesta ei ole tieteellisesti kontrolloitavissa eikä se ole yhteinen kaikille tutkijoille. Agnostismi ei ole neutraali järjen vaatima lähtökohta. Ei ole mitään tieteellistä tapaa kontrolloida agnostismin väitettä, jonka mukaan ihmisillä ei voi olla tietoa Jumalasta. Itse asiassa tämä väite ei ole Plantingan mukaan edes tiedollisesti oikeutettu, koska sen sisälle syntyy edellä osoitetulla tavalla kumoaja, jota ei voida kumota. |