Ero sivun ”"Kuka suunnitteli suunnittelijan?" (argumentti)” versioiden välillä

ApoWikistä
(kh)
(editointia)
Rivi 1: Rivi 1:
Yleinen vasta-argumentti perusteluihin suunnittelijan tai Jumalan olemassa olosta on kysymys "Kuka suunnitteli suunnittelijan?" tai "Kuka loi Jumalan?".
Jos jonkin havaittavan ilmiön parhaaksi selitykseksi ehdotetaan tuntematonta ei-inhimillistä suunnittelijaa tai suorastaan klassisen teismin mukaista Jumalaa tai jos Jumalan olemassaoloa ylipäänsä halutaan apologeettisesti perustella, vastaukseksi voi useinkin saada kysymyksen: "Kuka sitten suunnitteli suunnittelijan?" – tai jälkimmäisissä tapauksissa vastaavasti: "Kuka sitten loi Jumalan?"


Tämä vasta-argumentti ei ole kunnollinen argumentti vaan jatkokysymys, johon on aina ollut hyvä vastaus. Asiaan perehtymättömät vetoavat silti tähän argumenttiin, varmaan osin siitä syystä että tunnetut ateistit ovat ajattelemattomasti kierrättäneet tätä kysymystä (esimerkiksi Richard Dawkins kirjassaan [[Jumalharha_(kirja) | Jumalharha]]).
Tällaisen vastakysymyksen esittäjän taka-ajatuksena näyttää siis olevan, että ajattelu olisi rajoitettava naturalismin puitteisiin, koska suunnittelijan tai Jumalan käyttäminen selitysperusteena johtaisi vain kysymyksiin, joihin ei kuitenkaan voitaisi vastata. – Mitä näistä kysymysmuotoisista vastaväitteistä on sanottava? Ovatko niiden esittäjät onnistuneet paljastamaan jonkin aukon vastapuolensa ajattelusta?


Tällainen kysymys voi olla tieteellinen jatkokysymys tai vain huono kysymys:
===Kysymysten luonne===


===Tieteellinen jatkokysymys===
Tässä tarkasteltavat kysymykset eivät ole kunnon argumentteja suunnittelijan tai Jumalan olemassaoloa vastaan vaan todellakin pelkkiä jatkokysymyksiä. Sitä paitsi Jumalaa koskevaan kysymykseen on aina ollut valmiina hyvä vastaus.
Tieteessä voidaan aina kysyä jatkokysymys vaikkapa alkeishiukkasen koostumuksesta, eikä tämä todista että vaikkapa kvarkki olisi huono selitys. Samoin esimerkiksi arkeologin hypoteesia siitä, että nuolenpään tai saviastian taustalla on suunnittelija, ei tietenkään kumoa kysymys: "Kuka suunnitteli saviastian suunnittelijan?"


Dawkins jatkaa argumenttiaan ymmärtämättömästi postuloimalla naurettavia vastauksia esitettyyn jatkokysymykseen kuvitellen siten että tämä todistaa suunnittelu-hypoteesin vääräksi. Dawkins puhuu lentävästä pizzahirviöstä (flying pizzamonster). Mikäli tämä 'argumentointi' toimisi, sillä voisi 'kumota' kaikki tieteelliset väitteet, sillä jatkokysymyksiä on aina ja niihin voi aina postuloida naurettavia vastauksia. Esimerkiksi fysiikassa ajatellaan, että protoni koostuu kvarkeista. Kumoaako Dawkins nyt modernin fysiikan tulokset kysymällä jatkokysymyksen "Mistä kvarkit sitten koostuvat?", ja, kun fyysikot osaa vielä vastata tähän, postuloimalla: "Kvarkithan voivat olla vaikka lentäviä teekuppeja tai hyvin pieniä pizzahirviöitä!".
Asiaan perehtymättömät vetoavat silti tähän argumentointiin, mihin on epäilemättä osaltaan vaikuttanut se tosiseikka, että eräät tunnetut ateistit ovat ajattelemattomasti kierrättäneet tällaisia kysymyksenasetteluja omissa puheenvuoroissaan. Näin tekee esimerkiksi Richard Dawkins [[Jumalharha_(kirja) | Jumalharha]]-kirjassaan.


===Jumalaan kohdistettuna===
===Artikkelin rakenne===
Mikäli taas suunnittelija on Jumala tai jatkokysymys kohdistetaan suoraan Jumalaan, siis "kuka loi Jumalan?", kyseessä on huono kysymys. Tämä siksi, että Jumala on välttämätön olento, Hän on itse oma syynsä ja on aina ollut olemassa. Jumala ei siis ole syntynyt eikä häntä ole luotu. 'Kuka teki Jumalan?' on siis yhtä huono kysymys kuin 'mikä suunta on pohjoiseen pohjoisnavalta?' tai "Mikä pallo on pienempi kuin pienin pallo?". Tämä kysymys on siis yhtä hyvä argumentti Jumalan olemassaoloa tai hyvyyttä selityksenä vastaan kuin mitä edelliset kysymykset ovat hyviä argumentteja pohjoisnavan tai pienemmän pallon olemassaoloa vastaan. (Samalla lailla huono kysymys on muuten myös paljon kierrätetty "Voiko Jumala luoda niin suuren kiven ettei jaksa sitä nostaa?")
 
Tilanne on olennaisesti erilainen siitä riippuen, koskeeko jatkokysymys Jumalaa vaiko pelkkää tarkemmin tuntematonta suunnittelijaa. Suunnittelijaa koskeva kysymys on luonteeltaan tieteellinen jatkokysymys, Jumalaa koskeva taas eräänlainen metafyysinen kompakysymys, jonka esittäminen osoittaa joko esittäjänsä kyvyttömyyttä ymmärtää käytettyjä käsitteitä tai pyrkimystä saada keskustelukumppaninsa sekoamaan omissaan.
 
Koska nämä tapaukset siis ulkoisesta samankaltaisuudestaan huolimatta ovat perusluonteeltaan aivan erilaiset, kumpaakin vaihtoehtoa tarkastellaan jatkossa erikseen.
 
===Tieteellinen jatkokysymys: "Kuka suunnitteli suunnittelijan?"===
 
Tieteessähän voidaan aina kysyä toistaiseksi vastausta vailla olevia jatkokysymyksiä, eikä vaikkapa alkeishiukkasten hienorakenteeseen liittyvä jatkokysymyssarja suinkaan todista esimerkiksi kvarkkimallia huonoksi selitykseksi. Samoin arkeologin hypoteesia nuolenpään tai saviastian taustalla olevasta suunnittelijasta ei tietenkään kumoa kysymys: "Kuka suunnitteli saviastian suunnittelijan?" tai: "Mikä hänen kengännumeronsa sitten oli?"
 
Dawkins ei ainoastaan esitä suunnittelijaa koskevaa jatkokysymystä vaan vieläpä jatkaa argumenttiaan ymmärtämättömästi, nimittäin postuloimalla kysymykseensä naurettavia vastausehdotelmia, oletettavasti kuvitellen näin todistavansa suunnitteluhypoteesin ilman muuta vääräksi tai merkityksettömäksi. Tässä tarkoituksessa hän puhuu "lentävästä pizzahirviöstä" (''flying pizzamonster'').
 
Mikäli tämä "argumentointi" olisi pätevää, sitä käyttäen voisi kumota kaikki tieteelliset väitteet, sillä jokainen selitysmalli antaa pohjan jatkokysymyksille, joihin taas voi aina postuloida naurettavia vastauksia. Fysiikassa esimerkiksi ajatellaan, että protoni koostuu kvarkeista. Kumoaako Dawkins nyt modernin fysiikan tulokset kysymällä jatkokysymyksen: "Mistä kvarkit sitten koostuvat?", ja, kun fyysikot eivät tähän osaa vielä vastata, postuloimalla: "Kvarkithan voivat olla vaikka lentäviä teekuppeja tai hyvin pieniä pizzahirviöitä"?
 
Lisäksi kysymys suunnittelijan suunnittelijasta olettaa perusteettomasti, että jos suunnitteluselitys otetaan joillain perusteilla jossain yhteydessä käyttöön, sitä olisi sen jälkeen jonkin automaattisen logiikan mukaan sovellettava kaikkeen. On täysin mahdollista ajatella, että suunnittelijaa ei suunnitellut kukaan; tämä on mahdollista jopa useammalla kuin yhdellä tavalla.
 
===Metafyysinen kompakysymys: "Kuka loi Jumalan?"===
 
Mikäli tässä artikkelissa tarkasteltava jatkokysymys kohdistuu suoraan Jumalaan, se saa muodon: "Kuka loi Jumalan?" Tällöin kyseessä on metafyysinen kompakysymys. Jumala näet on välttämätön olento, Hän on itse oma syynsä ja on aina ollut olemassa. Jumalaa ei siis ole suunniteltu, tehty tai luotu. Näin ollen jo Jumalan käsite sisältää informaation, joka osoittaa tämän jatko- tai kompakysymyksen mielettömäksi. Siksi tähän kysymykseen liittyy aina jonkinlainen käsitesekaannus.
 
Asiaa voi havainnollistaa toteamalla, että "Kuka teki Jumalan?" on samalla tavoin mieletön kysymys kuin "Mikä suunta on pohjoiseen pohjoisnavalta?" tai "Mikä pallo on pienempi kuin pienin pallo?" Tämä kysymys on siis yhtä hyvä argumentti Jumalan olemassaoloa tai siihen perustuvia selitysmalleja vastaan kuin edelliset kysymykset pohjoisnavan tai pienimmän pallon olemassaoloa vastaan.
 
Yhtä toimimaton on seuraavakin paljon kierrätetty kysymys: "Voiko Jumala luoda niin suuren kiven, ettei itse jaksa sitä nostaa?" – Kaikkivaltiashan voisi luoda kiven, joka täyttää kaiken käytettävissä olevan tilan mahtumatta siinä liikkumaan, tai myös halutessaan lisätä tilaa tai sitten myös kasvattaa kiveä jälkikäteen. Mitään teologista käsiteristiriitaa tällainen kompakysymys ei siis paljasta, vaan pelkän esittäjiensä tottumattomuuden teologiseen ajatteluun – tai ehkä jopa loogiseen ajatteluun ylipäätään.

Versio 17. elokuuta 2009 kello 16.39

Jos jonkin havaittavan ilmiön parhaaksi selitykseksi ehdotetaan tuntematonta ei-inhimillistä suunnittelijaa tai suorastaan klassisen teismin mukaista Jumalaa tai jos Jumalan olemassaoloa ylipäänsä halutaan apologeettisesti perustella, vastaukseksi voi useinkin saada kysymyksen: "Kuka sitten suunnitteli suunnittelijan?" – tai jälkimmäisissä tapauksissa vastaavasti: "Kuka sitten loi Jumalan?"

Tällaisen vastakysymyksen esittäjän taka-ajatuksena näyttää siis olevan, että ajattelu olisi rajoitettava naturalismin puitteisiin, koska suunnittelijan tai Jumalan käyttäminen selitysperusteena johtaisi vain kysymyksiin, joihin ei kuitenkaan voitaisi vastata. – Mitä näistä kysymysmuotoisista vastaväitteistä on sanottava? Ovatko niiden esittäjät onnistuneet paljastamaan jonkin aukon vastapuolensa ajattelusta?

Kysymysten luonne

Tässä tarkasteltavat kysymykset eivät ole kunnon argumentteja suunnittelijan tai Jumalan olemassaoloa vastaan vaan todellakin pelkkiä jatkokysymyksiä. Sitä paitsi Jumalaa koskevaan kysymykseen on aina ollut valmiina hyvä vastaus.

Asiaan perehtymättömät vetoavat silti tähän argumentointiin, mihin on epäilemättä osaltaan vaikuttanut se tosiseikka, että eräät tunnetut ateistit ovat ajattelemattomasti kierrättäneet tällaisia kysymyksenasetteluja omissa puheenvuoroissaan. Näin tekee esimerkiksi Richard Dawkins Jumalharha-kirjassaan.

Artikkelin rakenne

Tilanne on olennaisesti erilainen siitä riippuen, koskeeko jatkokysymys Jumalaa vaiko pelkkää tarkemmin tuntematonta suunnittelijaa. Suunnittelijaa koskeva kysymys on luonteeltaan tieteellinen jatkokysymys, Jumalaa koskeva taas eräänlainen metafyysinen kompakysymys, jonka esittäminen osoittaa joko esittäjänsä kyvyttömyyttä ymmärtää käytettyjä käsitteitä tai pyrkimystä saada keskustelukumppaninsa sekoamaan omissaan.

Koska nämä tapaukset siis ulkoisesta samankaltaisuudestaan huolimatta ovat perusluonteeltaan aivan erilaiset, kumpaakin vaihtoehtoa tarkastellaan jatkossa erikseen.

Tieteellinen jatkokysymys: "Kuka suunnitteli suunnittelijan?"

Tieteessähän voidaan aina kysyä toistaiseksi vastausta vailla olevia jatkokysymyksiä, eikä vaikkapa alkeishiukkasten hienorakenteeseen liittyvä jatkokysymyssarja suinkaan todista esimerkiksi kvarkkimallia huonoksi selitykseksi. Samoin arkeologin hypoteesia nuolenpään tai saviastian taustalla olevasta suunnittelijasta ei tietenkään kumoa kysymys: "Kuka suunnitteli saviastian suunnittelijan?" tai: "Mikä hänen kengännumeronsa sitten oli?"

Dawkins ei ainoastaan esitä suunnittelijaa koskevaa jatkokysymystä vaan vieläpä jatkaa argumenttiaan ymmärtämättömästi, nimittäin postuloimalla kysymykseensä naurettavia vastausehdotelmia, oletettavasti kuvitellen näin todistavansa suunnitteluhypoteesin ilman muuta vääräksi tai merkityksettömäksi. Tässä tarkoituksessa hän puhuu "lentävästä pizzahirviöstä" (flying pizzamonster).

Mikäli tämä "argumentointi" olisi pätevää, sitä käyttäen voisi kumota kaikki tieteelliset väitteet, sillä jokainen selitysmalli antaa pohjan jatkokysymyksille, joihin taas voi aina postuloida naurettavia vastauksia. Fysiikassa esimerkiksi ajatellaan, että protoni koostuu kvarkeista. Kumoaako Dawkins nyt modernin fysiikan tulokset kysymällä jatkokysymyksen: "Mistä kvarkit sitten koostuvat?", ja, kun fyysikot eivät tähän osaa vielä vastata, postuloimalla: "Kvarkithan voivat olla vaikka lentäviä teekuppeja tai hyvin pieniä pizzahirviöitä"?

Lisäksi kysymys suunnittelijan suunnittelijasta olettaa perusteettomasti, että jos suunnitteluselitys otetaan joillain perusteilla jossain yhteydessä käyttöön, sitä olisi sen jälkeen jonkin automaattisen logiikan mukaan sovellettava kaikkeen. On täysin mahdollista ajatella, että suunnittelijaa ei suunnitellut kukaan; tämä on mahdollista jopa useammalla kuin yhdellä tavalla.

Metafyysinen kompakysymys: "Kuka loi Jumalan?"

Mikäli tässä artikkelissa tarkasteltava jatkokysymys kohdistuu suoraan Jumalaan, se saa muodon: "Kuka loi Jumalan?" Tällöin kyseessä on metafyysinen kompakysymys. Jumala näet on välttämätön olento, Hän on itse oma syynsä ja on aina ollut olemassa. Jumalaa ei siis ole suunniteltu, tehty tai luotu. Näin ollen jo Jumalan käsite sisältää informaation, joka osoittaa tämän jatko- tai kompakysymyksen mielettömäksi. Siksi tähän kysymykseen liittyy aina jonkinlainen käsitesekaannus.

Asiaa voi havainnollistaa toteamalla, että "Kuka teki Jumalan?" on samalla tavoin mieletön kysymys kuin "Mikä suunta on pohjoiseen pohjoisnavalta?" tai "Mikä pallo on pienempi kuin pienin pallo?" Tämä kysymys on siis yhtä hyvä argumentti Jumalan olemassaoloa tai siihen perustuvia selitysmalleja vastaan kuin edelliset kysymykset pohjoisnavan tai pienimmän pallon olemassaoloa vastaan.

Yhtä toimimaton on seuraavakin paljon kierrätetty kysymys: "Voiko Jumala luoda niin suuren kiven, ettei itse jaksa sitä nostaa?" – Kaikkivaltiashan voisi luoda kiven, joka täyttää kaiken käytettävissä olevan tilan mahtumatta siinä liikkumaan, tai myös halutessaan lisätä tilaa tai sitten myös kasvattaa kiveä jälkikäteen. Mitään teologista käsiteristiriitaa tällainen kompakysymys ei siis paljasta, vaan pelkän esittäjiensä tottumattomuuden teologiseen ajatteluun – tai ehkä jopa loogiseen ajatteluun ylipäätään.