Darwin ja natsit

Richard Weikart, historian professori (California State University) osoittaa yksityiskohtaisesti kirjassaan “From Darwin to Hitler: Evolutionary Ethics, Eugenics, and Racism in Germany”, kuinka natsit johtivat ihmiselämän halveksuntansa darwinilaisesta ideologiasta (tämä ei tarkoita, että kaikki natsien ideologiat tulivat darwinismista). Darwinismissa on kuusi ominaisuutta, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet ihmiselämän arvon halveksuntaan (sekä natsien aikaan että nyt):

1. Darwin väitti, että ihmiset eivät kvalitatiivisesti (laadullisesti) eroa eläimistä. Tuon ajan johtava darwinisti Saksassa, Ernst Haeckel, hyökkäsi “ihmiskeskeistä” näkemystä vastaan, jonka mukaan ihmiset ovat ainutkertaisia ja arvokkaita.
2. Darwin hylkäsi ajatuksen ihmisen ikuisesta sielusta. Hän uskoi yhdessä muiden darwinistien kanssa, että kaikki näkökulmat ihmispsyykeeseen, mukaan lukien järki, moraali, estetiikka, ja jopa uskonto, olivat lähtoisin täysin luonnollisista prosesseista.
3. Darwin ja muut darwinistit huomasivat, että mikäli moraali on vain mielettömän evoluution tulosta, ei ole olemassa objektiivista ja pysyvää moraalia, eikä täten oikeutusta ihmisoikeuksille. Darwin totesi omaelämänkerrassaan, että jokaisella on ainoana sääntönä elämään, että seuraa kullakin hetkellä yksilöstä parhaalta tuntuvia impulsseja ja vaistoja.
4. Koska evoluutio vaatii variaatiota, Darwin ja toiset varhaiset darwinistit uskoivat ihmisten epätasa-arvoisuuteen. Haeckel vei tämän epätasa-arvon niin pitkälle, että hän jopa jakoi ihmisrodut kahdeksitoista lajiksi, joista alhaisimmalla tasolla olevat olivat lähempänä ihmisapinoita kuin korkeimmalla tasolla olevia ihmisiä.
5. Darwin ja useimmat darwinistit uskovat, että ihmiset ovat pysyvästi vääjäämättömässä eloonjäämistaistelussa. Darwin väitti (“The Descent of Man”) että johtuen tästä taistelusta, muutaman vuosisadan kuluessa sivistyneet rodut ovat lähes varmasti hävittäneet täydellisesti kaikki maailman alemmat rodut ja korvanneet ne.
6. Darwinismi käänsi päälaelleen juutalaiskristillisen näkemyksen kuolemasta vihollisena; kuolema nähdään hyödyllisenä edistyksen voimanlähteenä. Darwin huomautti kirjassaan “Lajien synty”, että älykkyydessään häikäisevät olennot (eli korkeimman kehitysasteen eläimet) ovat suoraa seurausta luonnon sodasta, nälänhädästä ja kuolemasta.

Tässä linkissä Weikartin artikkeli kokonaisuudessaan (englanniksi): http://spectator.org/archives/2008/04/16/darwin-and-the-nazis