Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)
Kirjan sisällysluettelo
Esipuhe
Johdanto
1. Tiedekeskustelun avoimuus koetteilla
1.1. Mitä on dialoginen pluralismi?
1.2. Thomas Nagelin ajatukset herättävät keskustelua
1.2.1. Tulisiko älykkään suunnitelman idea sulkea tieteen ulkopuolelle?
1.2.2. Miten välitön kokemus Jumalasta voi toimia tieteen lähtökohtana?
1.2.3. Mitä Nagelin näkemyksistä seuraa kouluopetukselle?
1.3. Edellyttääkö luonnontieteellinen tutkimus tosiasioiden tulkintaa?
1.4. Onko luomisteoria muinaisaikainen ja alkukantainen tietämättömyyden muoto?
1.5. Salaliittoteorioita ja mustavalkoista vastakkainasettelua
1.6. Vastapuolen näkemys tulkitaan epäuskottavassa muodossa
1.7. Tunteenomaiset mielikuvat korvaavat järkiperusteet
1.8. Neutraali tiede vastaan fundamentalismi
1.8.1. Uskonnottomuus pyrkimyksenä sulkea tieto Jumalasta keskustelun ulkopuolelle
1.8.2. Myyttinen kuva puolueettomasta ja uskonnottomasta tieteentekijästä
1.8.3. Uskonnottoman tieteentekijän uskonnollisuus
1.8.4. Järkiperusteiden korvaaminen tunteenomaisilla mielikuvilla
1.8.5. Uskonnottomuuden moraalisia sovelluksia
1.9. Onko naturalismi uskonto?
1.10. Kooste
2. Uskonnollisten perusoletusten salaaminen johtaa tieteen ideologisoitumiseen
2.1. Merkitseekö dialoginen pluralismi dialogin kieltämistä?
2.2. Tekeekö lähtökohtien avoin ilmaisu tieteestä ideologista?
2.3. Perusoletusten suojaaminen kritiikiltä johtaa tieteen ideologisoitumiseen – esimerkkinä Lysenko
2.4. Neutraalisuusoletus ja tieteen ideologisoituminen – esimerkkinä sosiaalidarwinismi
2.4.1. Darwinin sosiaalidarwinismi nojautui laajaan uskomusjärjestelmään
2.4.2. Sosiaalidarwinismin sovellusten arvosidonnaisuus
2.4.3. Rodunjalostusoppia puolustettiin neutraalin tieten nimissä
2.4.4. Tieteellinen rasismi ja neutraalisuusoletus
2.4.5. Sosiaalidarwinismi natsismin teoriassa ja käytännössä.
2.4.6. Sosiaalidarwinismi nykyajattelussa
2.4.7. Oletus tieteen neutraalisuudesta johtaa tieteen ideologisoitumiseen
2.5. Voiko tutkija olla ottamatta kantaa Jumalan olemassaoloon?
2.6. Tulisiko tieteellisen ajattelun rakentaa Jumalan ilmoituksen varaan?
2.7. Kristinuskon merkitys tieteen kehitykselle
2.8. Mitä annettavaa teistisellä lähtökohdalla on tieteelle?
2.9. Kooste
3. Johtaako tieteen uskonnollisten lähtökohtien ilmaisu sokeaan uskoon, relativismiin vai molempiin?
3.1. Merkitseekö dialoginen pluralismi ”savolaista postmodernismia”?
3.2. Perususkomukset ja kumoajat
3.3. Edustaako dialoginen pluralismi fundamentalismia?
3.4. Merkitseekö avoin dialogi yhtä aikaa fundamentalismia ja relativismia?
3.5. Merkitseekö teistinen lähtökohta tieteen kuolemaa?
3.6. Kooste
4. Aikamme vallitsevia mielikuvia ja myyttejä tieteestä ja uskosta
4.1. Mielikuva ateismista tieteen perustana
4.2. Mielikuva älyllisesti itsenäisestä ja rohkeasta yksilöstä
4.3. Mielikuva jumaluskosta sokeana uskona
4.4. Onko Jumala pelkkä lohduttava illuusio?
4.4.1. Freudin historiallinen mielikuvituskertomus
4.4.2. Freudin teoria uskonnon psykologisesta synnystä
4.4.3. Karl Marxin teoria uskonnosta kansan oopiumina
4.4.4. Nietzschen ateistiset mielikuvat
4.5. Luonnon jumalallistaminen – jumala palaa takaovesta
4.6. Kooste
5. Voidaanko maailmankaikkeuden synty ja kehitys selittää ilman Jumalaa?
5.1. Kehitysusko ja biologisen evoluution tulkinta
5.1.1. Usko ohjaamattomaan evoluutioon sisältää uskonnollisen kannanoton
5.1.2. Usko pienin askelin etenevään kehitykseen
5.1.3. Todisteiden puutetta peitetään vaihtoehdottomuudella ja vakuuttelulla
5.2. Ohjaamattoman evoluution todisteet ovat aihetodisteita
5.2.1. Keinollinen valinta ohjaamattoman evoluution todisteena
5.2.2. Eliöiden fossiilijäämistö ohjaamattoman evoluution todisteena
5.2.3. Eliöiden levinneisyys ohjaamattoman evoluution todisteena
5.2.4. Vertaileva anatomia ohjaamattoman evoluution todisteena
5.2.5. Vertaileva alkionkehitysoppi ohjaamattoman evoluution todisteena
5.2.6. Surkastuneet elimet ohjaamattoman evoluution todisteina
5.2.7. Biologinen taksonomia ohjaamattoman evoluution todisteena
5.3. Miksi aihetodisteet esitetään ehdottomina todisteina?
5.3.1. Evoluutioteoreettinen tarinointi peittää todisteiden puutetta
5.3.2. Pelkkä mahdollisuus tulkitaan ohjaamattoman evoluution todisteeksi
5.3.3. Todisteiden puutetta peitetään esittämällä luomisuskosta irvikuva
5.3.4. Teofobia
5.4. Naturalistisen tieteen uskonnollinen sulkeutuneisuus
5.4.1. Naturalistisen uskon inspiroimia käsitesekaannuksia
5.4.2. Väärä vastakkainasettelu
5.4.3. Kysymys evoluution opettamisesta
5.4.4. Dialogiopetuksen malli
5.5. Kooste
6. Tarvitseeko luonnon järjestys selitystä?
6.1. Naturalismille ongelmallisia tosiasioita
6.2. Naturalismi ei selitä tietoisuutta
6.3. Naturalismi ei selitä tahdon vapautta
6.4. Naturalismi ei selitä henkistä minuutta ja järjellistä ajattelua
6.5. Naturalismi ei selitä moraalisesti vastuullista minuutta
6.5.1. Moraali selittyy paremmin teismin kuin naturalismin pohjalta
6.5.2. Pelkistävä naturalismi vie pohjan moraalilta
6.5.3. Pelkistävä naturalismi vie pohjan ihmiselämän pyhyydeltä
6.5.4. Pelkistävä naturalismi vie pohjan ihmisoikeuksilta
6.5.5. Pelkistävä naturalismi vie pohjan elämän täyteydeltä
6.6. Pelkistävien selitysten riittämättömyys
6.6.1. Pelkistävän lähestymistavan peruskertomus
6.6.2. Pelkistävä näkemys ei tee oikeutta ei-fysikaalisille osa-alueille
6.6.3. Pelkistävien näkemysten itsensä kumoavuus
6.6.4. Pelkistävä näkemys on luonteeltaan uskonnollinen
6.7. Miksi kokonaisvaltaisen sattuman käsite ei riitä selityksen perustaksi?
6.7.1 Sattuma ei voi vaikuttaa tilanteessa, jossa mitään ei ole olemassa
6.7.2 Sattumaan perustuva selitys merkitsee magian paluuta
6.8. Naturalismin vararikko johtaa suljettuun tiedeyhteisöön
6.9. Kooste
7. Mikä vakuuttaisi vakaumuksellisen naturalistin?
7.1. Pitäisikö Jumalan ilmoittaa itsensä vastaansanomattomasti?
7.2. Ihmisen valinnanvapauden edellytyksiä
8. Kysymys tiedekeskustelun avoimuudesta
Kirjallisuus