Vapaa tahto

ApoWikistä
Versio hetkellä 10. lokakuuta 2009 kello 19.02 – tehnyt Otvari (keskustelu | muokkaukset) (Uusi artikkeli Vapaasta tahdosta. Matskua tuotu sivulta: http://www.kreationismi.fi/?p=2&sp=0&id=186 ja laajennettu.)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Vapaa tahto on filosofinen käsite, jolla viitataan subjektin päätösten itsenäisyyteen. Vapaan tahdon olemassaolo on ihmisen intuitiolle itsestäänselvyys, mutta Vapaa tahto on myös välttämätön ehto moraalin olemassaololle, sillä kukaan ei voi olla vastuussa teoista joita ei ole voinut jättää tekemättä.

Fysikalismi ja vapaa tahto

Fysikalismin mukaan kaikki todelliset asiat ja ilmiöt ovat palautettavissa fysiikkaan. Fysikaaliset prosessit puolestaan ovat kausaalisesti riippuvaisia edeltävistä tapahtumista. Koska fysikalismin mukaan mitään fyysistä ilmiötä ei voi tapahtua ilman sitä edeltänyttä fyysistä syytä, kaikki fysikaaliset prosessit ovat deterministisesti ennaltamäärättyjä. Tämän takia myös kaikki ihmismielen toiminnot olisivat puhtaasti fysikaalisia prosesseja.1 Vapaalla tahdolla tarkoitetaan kuitenkin subjektin itsenäistä päätöskykyä, eli kykyä päättää asioiden tekemisestä ja tekemättä jättämisestä. Fysikalistisesta näkökulmasta on vaikea määritellä esimerkiksi itsekurin käsitettä, jos ihmisen käyttäytyminen on viimekädessä hiukkasfysiikkaa. Kuinka sellainen aivojen sähkökemiallinen prosessi, joka ilmenee ihmisen tietoisuudessa päätöksenä paastota seuraavana sunnuntaina, voisi johtaa niihin sähkökemiallisiin prosesseihin, joiden seurauksena ihminen seuraavana sunnuntaina kokee vastustavansa luontaista haluaan syödä?

Fysikalismi ja moraalin ongelma

Jos ihmisellä ei ole todellista valinnanvapautta, häntä ei voida pitää moraalisena toimijana. Jos ihminen saa voimakkaan impulssin, jonka seurauksena hän murhaa toisen ihmisen, tekoa pidetään varmasti tuomittavana. Fysikalistin on kuitenkin vaikea perustella teon tuomittavuutta, koska murhaaja ei fysikalismin mukaan olisi voinut toimia toisin. Murhaajaa ei siksi voisi pitää sen enempää vastuullisena, kuin karhua, malarialoista tai gravitaatiotakaan.

Kristinusko ja vapaa tahto

Selittääkö kristinusko vapaan tahdon olemassaoloa sen paremmin? Kristinuskon ja vapaan tahdon välistä jännitettä on yritetty2 hyökätä esimerkiksi seuraavan päättelyketjun avulla:

  1. Jos Jumala on kaikkitietävä, hän tietää etukäteen miten kukin tulee elämänsä elämään.
  2. Ihmisen ei tarvitsisi elää jotta Jumala voi hänet sijoittaa Taivaaseen tai Helvettiin.
  3. Jos 2. ei ole totta, Jumala ei ole kaikkitietävä.
  4. Jos 3. on totta, Jumala ei ole Jumala.
  5. Vapaan tahdon tulokset ovat ennalta tunnetut.

Ihmisen vapaa tahto ja Jumalan kaikkivaltius

Voidaan ajatella, että Jumala vapaaehtoisesti rajoittaa kaikkivoipaisuuttaan niin, ettei hän toimi oman luonteensa tai antamiensa lupausten vastaisesti. Tämä sisällyttää tietysti myös sitoutumisen logiikkaan, jolloin hän ei voi kaikkivoipaisuutensa turvin esimerkiksi toimia lupauksiansa vastaan rikkomatta niitä. Myös ihmisen vapaa tahto edellyttää sitä, että Jumala rajoittaa toimivaltuuksiaan niin, että ihmisellä on todellinen mahdollisuus valita vastoin Jumalan tahtoa. Tämä on välttämätön edellytys esimerkiksi sille että voisi aidosti rakastaa, koska olisimme tahdottomia automaatteja jos meillä ei olisi realistista mahdollisuutta valita toisin.

Ennalta määrääminen ja ennalta tietäminen

Jumala tietää ennalta miten mekanistiset kappaleet tulevat reagoimaan ja minkälaisiin lopputuloksiin tämä johtaa. Jos nyt ei oteta huomioon sitä, että kvanttimekaniikan mukaan hiukkasten liike on pohjimmiltaan tilastollista, olisi kaikkitietävän Jumalan periaatteessa mahdollista laskelmoida kaikkien hiukkasten tila satunnaisella hetkellä X, koska hän tietää niiden tilan nyt. Kaikkitietävä Jumala tietää kuitenkin jokaisen hiukkasen tilan millä tahansa hetkellä vaikka emme olettaisikaan mekanistista predestinaatiota.

Jumala tietää siis esimerkiksi ennalta milloin kivi putoaa jyrkänteeltä luonnonlakien mukaisesti. Kivi saattaa sitten pudota ohitse kulkevan ihmisen päähän, jolloin ihminen voi kuolla. Kivellä ei ollut vapaata tahtoa, vaan se on täysin luonnonlakien armoilla, joten sitä ei voida pitää moraalisena toimijana, eikä sen voida myöskään sanoa toimineen väärin, vaikka se tuottikin kuoleman ihmiselle. Ainoastaan teot jotka tapahtuvat vapaasta tahdosta, voivat olla hyviä tai pahoja, muuten ne ovat korkeintaan mukavia tai ikäviä. Tämän takia vapaa tahto edellyttää sitä, ettei mieli ole seurausta pelkästään aivojen fysikaalisista, kemiallisista ja informatiivisista prosesseista, jotka toimivat orjallisesti luonnonlakien mukaan. Vapaata tahtoa ei voida myöskään perustella sillä, että kvanttimekaanisella tasolla prosessit ovatkin tilastollisia, sillä tämä lisäisi ainoastaan satunnaisuutta muuten täysin mekanistisesti ennaltamäärättyyn järjestelmään. Vapaa tahto edellyttää siis aineesta riippumatonta mieltä, joka voi kuitenkin vaikuttaa aineelliseen ihmiseen hermoston kautta.3

Aineeton mieli voi toimia moraalisena toimijana, jonka tulee oikeudenmukaisuuden takia myös vastata moraalisista valinnoistaan. Ei olisi kuitenkaan oikeudenmukaista tuomita ketään teosta jota hän ei ole koskaan tehnyt, eikä tule koskaan tekemäänkään. Vaikka ihminen tietääkin nyt mitä teki eilen, teot on silti tehty vapaasta tahdosta ja niistä tulee kantaa moraalinen vastuu. Jumala taas on universumin ja ajan luojana näistä riippumaton ja näiden ulkopuolinen entiteetti, joten siinä mielessä hän ei tiedä asioita varsinaisesti "etukäteen" jostain tietystä ajan hetkestä käsin, vaan hän tarkastelee koko ajallista historiaa kokonaisuutena. Siinä mielessä se että hän tietää meidän moraaliset valintamme on rinastettavissa siihen että me tiedämme menneet valintamme. Jos ihminen tietäisi mitä tulee tekemään tulevaisuudessa, vapaa tahto antaisi hänelle mahdollisuuden valita toisin ja muuttaa tulevaisuuttaan. Silloinkin Jumala kyllä tietäisi miten lopulta tulee käymään. Vaikka Jumala tietääkin mitä moraalisia valintoja kukin tulee tekemään, Jumala ei ole millään tavoin pakottanut ihmisiä tekemään juuri niin. Kun ihminen tekee vapaan tahdon omaavana moraaliagenttina murhan, teko on väärin vaikka Jumala olisikin tiennyt jo ennalta murhasta.

Ottaako kaikkitietävä Jumala riskejä?

Ihmisen elämä on Jumalan tahdon mukainen, koska muuten hän olisi muuttanut jotakin

Elämän olosuhteet voivat olla ennalta määrättyjä, mutta ihmisen tahto ei. Joissain elämän tilanteissa olosuhteet voivat painostaa tietynlaisiin ratkaisuihin tai jättää ylipäätään hyvin vähän valinnan varaa, mutta ihmisellä on aina mahdollisuus tehdä tilanteeseen ja ymmärrykseensä nähden oikein tai väärin. Jumalan ei tarvitse muuttaa mitään sen takia että ihmiset voivat valita väärin, koska silloinhan ei olisi realistista valita väärin. Esimerkiksi syntiinlankeemus tapahtui koska ihmisellä oli vapaa tahto. Jumala tiesi jo ennalta että niin tulee tapahtumaan, mutta ei mennyt sörkkimään olosuhteita varmistaakseen ihmisten tottelevaisuuden.

Katso myös

ApologetiikkaWiki

Viitteet

  1. ^ Jos ihmisen ajattelu on pohjimmiltaan biologiaa, joka puolestaan on kemiaa, joka taas on fysiikkaa, niin kaikki ihmismielen toiminnot ovat riippuvaisia ennaltamääräytyneistä fysikaalisista prosesseista
  2. ^ http://www.kreationismi.fi/?p=2&sp=0&id=186
  3. ^ Tieteenfilosofi Karl Popper ja Nobel-palkittu aivofysiologi John C. Eccles ovat pohtineet tätä kirjassaan Minä ja sen aivot (1982). Eccles ja teoreettinen fyysikko Friedrich Beck ovat esittäneet hypoteesin jonka mukaan tietoinen tahtominen voisi lisätä synapsien eksosytoosin todennäköisyyttä.