Robert P. George

ApoWikistä
Versio hetkellä 17. kesäkuuta 2017 kello 05.24 – tehnyt Spectator (keskustelu | muokkaukset) (→‎Ajattelu)

Robert Peter George (syntynyt kesäkuun 10., 1955) on amerikkalainen oikeusoppinut ja poliittinen filosofi, joka toimii oikeustieteen professorina Princetonin yliopistossa. Hän luennoi perustuslain tulkinnasta, kansalaisvapauksista, oikeusteoriasta ja poliittisesta filosofiasta.

Elämä ja koulutus

George syntyi kesäkuun 10., 1955. Hän kasvoi Morgantownissa, Länsi-Virginiassa,1 maahanmuuttaneiden hiilikaivoksen työntekijöiden lapsen lapsena. Hän sai koulutuksensa Swarthmore Collegessa(BA), Harvardin yliopiston oikeustieteen laitoksella, Harvardin yliopiston teologisessa tiedekunnassa (MTS in Social Policy), ja Oxfordin yliopistossa (filosofian tohtori).2 Oxfordin yliopistossa hän opiskelin John Finnisin ja Joseph Razin ohjauksessa.

Akateeminen ura

George aloitti uransa Princetonin yliopistossa tuntiopettajana vuonna 1985. Seuraavan vuonna hänestä tuli apulaisprofessori. Lukuvuoden 1988–89 hän toimi vierailevana tutkijana Oxfordin yliopistossa kirjoittaen kirjaansa Making Men Moral: Civil Liberties and Public Morality (1993, Oxford University Press). Georgesta tuli Princetonin yliopiston professori vuonna 1994 ja täysivaltainen professori vuonna 1999 samaan oppituoliin, jota olivat aikaisemmin hoitaneet Woodrow Wilson, Edward S. Corwin, Alpheus T. Mason, and Walter F. Murphy.

George on pitänyt yliopistoseminaareja länsimaiden älyllisestä historiasta yhdessä ystävänsä ja työtoverinsa Cornel Westin kanssa, joka on johtava vasemmistolainen älykkö3 Kurssilla on luettu klassikkoja kuten kuten Sofokleen Antigone, Platonin Gorgias dialogi, Augustinuksen Tunnustukset, Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistinen manifesti, W. E. B. Du Boisin The Souls of Black Folk, Friedrich von Hayekin The Road to Serfdom, Antonio Gramscin Prison Notebooks, Leo Straussin Natural Right and History, and Martin Luther Kingin "Letter from Birmingham Jail".

He is a former Judicial Fellow at the Supreme Court of the United States, receiving during his tenure there the Justice Tom C. Clark Award.2 He has served on UNESCO’s World Commission on the Ethics of Scientific Knowledge and Technology (COMEST), of which he remains a corresponding member.2 He is a member of the boards of the Ethics and Public Policy Center (where he is Vice-Chairman of the Board),4 the American Enterprise Institute,5 the Becket Fund for Religious Liberty,6 and the Lynde and Harry Bradley Foundation.7 George is a member of the Council on Foreign Relations.8

George has served or serves on the editorial boards of Touchstone and the advisory council of First Things.910

George drafted the Manhattan Declaration, a manifesto signed by Orthodox, Catholic and Evangelical leaders that "promised resistance to the point of civil disobedience against any legislation that might implicate their churches or charities in abortion, embryo-destructive research or same-sex marriage.".1

Along with other public intellectuals, George played a key role in creating the "theoconservative" movement and integrating it into mainstream Republicanism.11 Much of George's work on religious liberty has centered on the idea that religion is a "distinct human good," which he asserts allows people to "live authentically by ordering one's life in line with one's best judgments of conscience."12

George was threatened with death by pro-choice extremist Theodore Shulman, who also targeted Priests for Life director Rev. Frank Pavone, saying that they would be killed if the accused killer of Dr. George Tiller (a Wichita abortion-provider) was acquitted. For his crimes, Shulman was sentenced by Federal Judge Paul A. Crotty to 41 months' imprisonment, 3 years' supervised release, and assessed a $100 special fee.13

Ajattelu

Georgen ajattelu perustuu niin sanottuun luonnonoikeuden traditioon, jonka mukaan perustava moraalitaju kuuluu osaksi ihmisluontoa. Niinpä ihminen ei voi olla tietämättä perustavia moraalitotuuksia. Perustavat avioliittonormit kuten elinkäisyyden, puolisouskollisuuden ja sukupuolien toisiaan täydentävyyden normit ovat kirjoitetut osaksi ihmisen moraalitajua. Naisen ja miehen puolisouskollinen ja elinikäinen avioliitto turvaa myös lasten kehityksen ja identiteetin parhaat kehitysedellytykset.

Avioliiton luonnollinen rakenne on verrannollinen terveyden luonnolliseen rakenteeseen. Ihmisten terveys perustuu tiettyihin luonnon tosiasioihin ja lainalaisuuksiin. Terveyden edellytyksenä on esimerkiksi monipuolinen ja riittävä ravinto, lepo ja liikunta. Sosiaali- ja terveysministeriö vaarantaa ihmisten terveyden, jos se rakentaa tarjoamansa terveysinformaation enemmän ruuantuottajien tai lääkefirmojen taloudellisten etunäkökohtien kuin ihmisten terveyden objektiivisten lainalaisuuksien mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnot eivät voi muuttaa terveyden luonnollista rakennetta, ne voivat korkeintaan hämärtää ihmisten tietoisuuden siitä. (Lee & George 2014.)

Sama pätee avioliittoon. Avioliitto on luonnollinen instituutio, jonka tarkoituksena on turvata äidin, isän ja lapsen kolmoissidos. Kun viemme tältä kolmoissidokselta lainsäädännön turvan, vaarannamme puolisoiden hyvinvoinnin ja lapsen terveen kehityksen. Yhteiskunnan säätämät lait eivät voi muuttaa avioliiton ja perheen luonnollisia tosiasioita. Ne voivat korkeintaan hämärtää ihmisten tietoisuuden niistä. Kun elintärkeät tosiasiat avioliiton luonnollisesta rakenteesta hämärretään yleiseltä tietoisuudelta etupyyteiden säätelemän lainsäädännön takia, vaarannetaan sekä aikuisten että lasten hyvinvointi ja moraalinen eheys.

Henkisellä tasolla avioliitto merkitsee puolisoiden rakkaudentäyteistä, pysyvää ja puolisouskollista sitoutumista. Fyysisellä tasolla se merkitsee sitä, että nainen ja mies yhtyvät seksuaalisesti niin, että heistä tulee ”sananmukaisesti, ei vertauskuvallisesti yksi organismi”, joka on periaatteessa kykenevä synnyttämään uutta elämää. (George 1999: 183, viite 23.) Näin avioliiton kokonaisvaltainen yhteys sitoo äidin, isän ja lapsen toisiinsa tavalla, joka takaa lapsille parhaimman turvan heidän kehityskautensa ajaksi.

Koska oikea käsitys avioliitosta on edellytys ihmisten hyvinvoinnille, valtiolla on velvollisuus tehdä voitavansa edistääkseen ja suojellakseen tietoa avioliiton luonnollisesta rakenteesta. Avioliittokulttuuri joko auttaa ihmistä saamaan selkeän käsityksen avioliiton luonnollisesta rakenteesta tai se luo yhteiskuntaan sekaannusta avioliiton merkityksestä. Valtion lait ja toimintatavat muovaavat omalta osaltaan yleistä kulttuuria. Jos valtion lait antavat vääristyneen kuvan avioliitosta, ne heikentävät yhteiskunnan jäsenten kykyä hyötyä avioliittoinstituution tarjoamasta inhimillisestä ja yhteisöllisestä hyvästä. (Lee & George 2014: 104−105.)

Teokset

Kirjat

  • Natural Law Theory: Contemporary Essays, 1992. ISBN 0-19-823552-6
  • Making Men Moral, 1995. ISBN 0-19-826024-5
  • Natural Law and Moral Inquiry: Ethics, Metaphysics, and Politics in the Work of Germain Grisez, 1998. ISBN 0-87840-674-3
  • In Defense of Natural Law, 1999. ISBN 0-19-826771-1
  • The Autonomy of Law: Essays on Legal Positivism, 1999. ISBN 0-19-826790-8
  • Natural Law and Public Reason, 2000. ISBN 0-87840-766-9
  • Great Cases in Constitutional Law, 2000. ISBN 0-691-04952-1
  • The Clash of Orthodoxies, 2001. ISBN 1-882926-62-5
  • Natural Law, Liberalism, and Morality, 2001. ISBN 0-19-924300-X
  • Constitutional Politics: Essays on Constitution Making, Maintenance, and Change, 2001 ISBN 0-691-08869-1
  • The Meaning of Marriage: Family, State, Market, And Morals, 2006 ISBN 1-890626-64-3
  • Body-Self Dualism in Contemporary Ethics and Politics, 2007 ISBN 978-0-521-88248-4
  • Embryo: A Defense of Human Life, 2008 ISBN 0-385-52282-7
  • Moral Pública: Debates Actuales, 2009 ISBN 978-956-8639-05-1
  • What Is Marriage? Man and Woman: A Defense, 2012 ISBN 978-1594036224
  • Conscience and Its Enemies: Confronting the Dogmas of Liberal Secularism, 2013 ISBN 978-1610170703

Artikkelit

  • "Law, Democracy, and Moral Disagreement", Harvard Law Review, Vol. 110, pp. 1388–1406 (1997)
  • "Public Reason and Political Conflict: Abortion and Homosexual Acts", Yale Law Journal, Vol. 106, pp. 2475–2504 (1997)
  • "The Concept of Public Morality", American Journal of Jurisprudence, Vol. 45, pp. 17–31 (2000)
  • "Human Cloning and Embryo Research", Journal of Theoretical Medicine and Bioethics, Vol. 25, No. 1, pp. 3–20 (2004)
  • George, Robert P. (20 March 2009). "He Threw It All Away". First Things. Viitattu 20 July 2009. 

Viitteet

  1. > 1,0 1,1 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä nytimes ei löytynyt
  2. > 2,0 2,1 2,2 "Robert P. George" . Viitattu September 23, 2016. 
  3. ^ Dyson, Michael Eric (2015). "The Ghost of Cornel West," The New Republic, April 19. Retrieved 2016-4-13.
  4. ^ "Board of Directors" . Ethics and Public Policy Center. Viitattu 30 September 2015. 
  5. ^ "Council of Academic Advisors" . American Enterprise Institute. Viitattu 30 September 2015. 
  6. ^ "Board of Directors" . The Becket Fund for Religious Liberty. Viitattu 30 September 2015. 
  7. ^ "Board of Directors" . Bradleyfdn.org. Viitattu 2015-06-27. 
  8. ^ "Membership Roster" . Council on Foreign Relations. Viitattu 30 September 2015. 
  9. ^ "About Touchstone" . touchstonemag.com. Viitattu 30 September 2015. 
  10. ^ "Masthead" . First Things. Viitattu 30 September 2015. 
  11. ^ Sullivan, Andrew. The Conservative Soul: How We Lost It, How to Get It Back. New York: HarperCollins, 2006; ISBN 9780060188771.Malline:Page needed
  12. ^ http://contemporarythinkers.org/robert-george/
  13. ^ Gearty, Robert (May 10, 2012). "Abortion extremist faces 4-year jail term". New York Daily News. 


Linkit

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Robert_P._George&oldid=11972”