Usko, tiede ja Raamattu (kirja)

Kirjan sisällysluettelo

I JOHDATUS TIETEEN USKOMUSJÄRJESTELMIIN

1. Arvostelukyky, oppineisuus ja itsepetos

1.1. Arvostelukyvyn ja oppineisuuden suhde

1.2. Itsepetoksen ongelma

1.3. Välittävätkö evankeliumit kuvan Jeesuksen persoonallisuudesta?

1.4. Looginen hyppy mahdollisuudesta totuuteen

1.5. Ovatko ihmeet mahdollisia?

1.6. Luoko tutkija Jeesuksen omaksi peilikuvakseen?

1.7. Heitettiinkö Jeesus joukkohautaan?

1.8. Tutkijan uran reunaehtoja

1.9. Teologia naturalistisessa tiedeyhteisössä

2. Raamattukritiikki ja kristillinen uskontunnustus

2.1. Tulisiko raamattukritiikki asettaa Raamatun paikalle?

2.2. Erilaisia Raamatun tutkijoita – Raamatun tuntemisen merkitys

2.2.1. Tieteellisten uskontunnustusten merkitys

2.2.2. Itsekriittisyyden välttämättömyys

2.3. Usko Kristukseen on perususkomus

2.4. Tiedolliset kumoajat

2.5. Millaisia merkityksiä annetaan fundamentalismille?

3. Tieteen uskontunnustukset – kaksi tutkimuksen maailmaa

3.1. Tiede ja valta

3.2. Tutkimuksen maailmankatsomuksellinen lähtökohta

3.3. Suljettu keskusteluavaruus – uhka tieteellisyydelle

3.4. Pyrkimys löytää neutraali lähtökohta ihmisjärjessä

3.4.1. Lähtökohtana välttämättömät järjen totuudet

3.4.2. Onko olemassa neutraalia järjen käsitettä?

3.5. Pyrkimys löytää neutraali lähtökohta kaikille yhteisissä käsityksissä

3.7. Neutraalin tiedekäsityksen mytologisuus

3.8. Voidaanko tiede erottaa ei-tieteellisestä?

3.9. Käsitteellisiä erotteluja

3.10. Supranaturalistisen lähestymistavan alustava luonnehdinta

II AVOINTEN USKONTUNNUSTUSTEN AIKA

4. Varhaiskristillisyydestä tieteen vallankumoukseen

4.1. Silminnäkijätodistajien merkitys

4.2. Kristus järjellisyyden perustana

4.3. Pahuuden aiheuttama sokeus ja pelkuruus

4.4. Luonnon riisuminen myyteistä

4.5. Tavallisen elämän merkitys

4.6. Tieteen perusta Jumalan ilmoituksessa

4.7. Sanallinen ilmoitus ja sen tulkinta

4.7.1. Jumalan puhe Vanhassa testamentissa

4.7.2. Kirkkoisien ja vanhan kirkon näkemys Raamatusta

4.7.3. Lutherin supranaturalismi

4.7.4. Jumalan luotettavuus

4.7.5. Sanainspiraatio

4.8. Kooste

III USKONTUNNUSTUSTEN SALAAMISEN AIKA

5. Käänne naturalismiin

5.1. Valistuksen järkeisusko

5.1.1. Valistuksen tieteellinen uskontunnustus

5.1.2. Tiedon ja uskon erottaminen

5.1.3. Vapauden ja välttämättömyyden ristiriita

5.2. Uusi historiallinen tieteenihanne

5.2.1. Historiatieteen yhdistyminen positivismiin

5.2.2. Positivismin kritiikkiä

5.3. Naturalistinen käsitys kriittisyydestä

5.4. Naturalistinen käsitys historiasta

5.4.1. Voiko Jumala toimia historiassa?

5.5. Naturalistisen teologian sisäisiä jännitteitä

5.5.1. Rationalismin suljettu maailma

5.5.2. Straussin myyttinen tulkinta

5.5.3. Onko naturalistinen filosofia neutraalia?

5.5.4. Bultmannin gnostilainen Kristus

5.5.5. Barthin kahtiajaettu maailma

5.5.6. Postmodernismi

5.6. Naturalistinen raamattukritiikki ja edistyksen myytti

5.6.1. Edistysusko kulttuuriuskontona

5.6.2. Edistysuskon kritiikkiä

5.7. Tieteen myytti

5.7.1. Onko tiede kaiken mitta?

5.7.2. Tutkimuksen oletettu puolueettomuus

5.7.3. Naturalismin puutteellinen itseymmärrys

5.7.4. Tieteisuskon motiivi

IV TIETEEN PALUU AVOIMIIN USKONTUNNUSTUKSIIN

6. Raamatun tieteellisen tutkimisen taustaoletukset

6.1. Tieteellinen tutkimusohjelma

6.1.1. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmia

6.1.2. Naturalismi metodisena ateismina/agnostismina

6.1.3. Ihmisen älyllisten kykyjen alkuperä

6.1.4. Tulkinta edellyttää teististä perustaa

6.1.5. Supranaturalistinen lähestymistapa

6.2. Sanallisen ilmoituksen merkitys

6.3. Aidon ilmoituksen tunnistaminen

6.3.1. Jumalan oma todistus

6.3.2. Toissijaiset tuntomerkit

6.3.3. Itsetuntemus

6.4. Kristus ajattelun kiintopisteenä

6.4.1. Kristus vai alkuvoimat

6.4.2. Alkuvoimat teologian lähtökohtana

6.4.3. Jumalatodistusten lähtökohta

6.4.4. Kristuksen usko ja tutkijan itsekriittisyys

V PERUSUSKOMUSTEN VAIKUTUS TUTKIMUSMENETELMIIN

7. Perususkomuksen vaikutus tulkinnalliseen näkökulmaan

7.1. Onko Raamattu luotettava?

7.1.1. Naturalistinen oletus Raamatun epäluotettavuudesta

7.1.2. Erehtymättömyyden hermeneutiikka

7.1.3. Virheen käsite on sidoksissa ennakko-oletuksiin

7.1.4. Virhe, eroavuus ja epätarkkuus

7.1.5. Onko Raamattu historiallisesti luotettava?

7.1.6. Lähtökohtaoletusten vaikutus päättelyyn

7.1.7. Kooste

7.2.. Profetioiden tulkinta

7.2.1. Messiasennustukset

7.2.2. Naturalismin ja supranaturalismin kiista

7.2.3. Israelia koskevia ennustuksia

7.2.4. Ennustus Tyroksesta

7.2.5. Ennustus Babylonista

8. Raamattukritiikin menetelmien perustavat oletukset

8.1. Historiallinen kirjallisuuskritiikki

8.1.1. Pseudonimien käyttö

8.1.2. Evankeliumien ajoituksen taustana olevia oletuksia

8.1.3. Lähdekritiikin oletuksia

8.1.4. Esimerkkinä dokumentaarihypoteesi

8.1.5. Dokumentaarihypoteesin kritiikkiä

8.1.6. Synoptisen ongelman taustaoletuksia

8.2. Uskonnonhistoriallinen tutkimus

8.3. Muotohistoriallinen tutkimus

8.3.1. Muotohistoriallisen tutkimuksen ennakko-oletukset

8.3.2. Traditiokritiikki: kriteerejä sisällön aitouden tunnistamiseksi

8.4. Redaktiokritiikki

8.5. Eksegetiikan tutkimuksen metodinen murros

8.6. Sosiologinen kritiikki

8.7. Kirjallisuuskritiikki

8.7.1. Narraatiokritiikki

8.7.2. Retorinen kritiikki

8.7.3. Kanoninen kritiikki

8.7.4. Strukturalismi

8.7.5. Lukijalähtöinen tutkimus

8.7.6. Dekonstruktio

8.8. Kooste

9. Arvostelukyky ja avoin keskusteluavaruus

Sanasto

Kirjallisuus