Ensimmäinen kuninkaiden kirja
Keväällä 1993 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, joka oli otsikoitu näin: ”Amerikkalaistutkijan mukaan iso osa Vanhasta testamentista on satua”. Artikkeli tukeutui professori Thomas Thompsonin kirjaan, jossa tämä kyseenalaisti Vanhan testamentin historiallisen luotettavuuden. Kirjassaan Thompson väittää, että esimerkiksi kuninkaat Daavid ja Salomo ovat mielikuvituksen tuotetta.
Saman vuoden kesällä israelilaisen arkeologin Abraham Biranin johtamilla Tel Danin kaivauksilla löydettiin arameankielisen piirtokirjoituksen osa, jossa mainittiin ”Daavidin huone” (btdwd eli bêt dãvid). Antti Laato kertoo Thompsonin reaktiosta kyseiseen löytöön seuraavalla tavalla:
Kun tieto tästä löydöstä tuli julkisuuteen, olin itse Norjassa, Granissa, Vanhan testamentin tutkijoiden kokouksessa, jossa oli läsnä myös prof. Thompson. Oli mielenkiintoista seurata hänen asennoitumistaan tähän löytöön. Hän oli laatinut kirjoituspöytänsä äärellä selitysmallin, jonka piti vastata historiallista todellisuutta. Arkeologinen löytö näytti nyt osoittavan, että hänen selitysmallinsa olikin väärä. Raamatun historian epäilijä joutui nyt itse epäilemään laatimaansa selitysmallia. (Laato 2004: 4.)
Tel Danin piirtokirjoituksesta käytiin akateemisessa maailmassa vilkasta keskustelua. Thompson ja muutamat muut tutkijat yrittivät tulkita aramean kirjaimet btdwd niin, ettei niitä tarvitsisi ymmärtää viittaukseksi Juudan kuninkaan nimeen ”Daavid”. Thompson pyrki näillä tulkintayrityksillään pelastamaan oman selitysmallinsa Daavidin epähistoriallisuudesta. Thompsonin selitysmalli sai kuitenkin uuden kolauksen, kun 1995 Tel Danista löydettiin toinen osa kyseistä arameankielistä piirtokirjoitusta. Kirjoituksessa mainitaan Israelin ja btdwd:n kuninkaiden nimet, jotka Aramin kuningas väittää surmanneensa taistelussa. Kuninkaiden nimet eivät ole tekstissä säilyneet kokonaisuudessaan, mutta Vanhan testamentin pohjalta on helppo täydentää puuttuvat kirjaimet. Teksti kuuluu seuraavasti (hakasulkeissa on vaillinaisen tekstin täydennys):
[Minä tapoin Joo]ramin [Ahabin] pojan, Israelin kuninkaan, ja [minä] tapoin [Ahas]jan [Joramin] pojan, btdwd:n [kunin]kaan. (Sit. Laato 2004: 4.)
Laato argumentoi, että nyt tuskin kukaan enää voi kyseenalaistaa, että piirtokirjoituksen ilmaisu btdwd viittaa ”Daavidin huoneeseen” eli Juudaan. Hän toteaa, että tällainen tapa viitata kuningaskuntaan kuningassuvun perustajan mukaan oli tyypillistä muinaisessa Lähi-idässä. Arpadin kuningassuvun perustajana oli Agusi tai Gus, minkä vuoksi assyrialaiset kutsuivat Arpadin kuningaskuntaa nimellä Bit-Agusi eli ”Agusin huone”. Vastaavasti kuningaskuntia kutsuttiin nimillä Bit-Jakini, ”Jakinin huone”, ja Bit-Adini, ”Adinin huone” niissä vallinneiden hallitsijasukujen perustajien mukaan. Israelin kuningaskunta mainitaan usein Assyrian lähteissä nimellä Bit-Humria eli ”Omrin huone”, koska Omrin suku oli ensimmäinen pitkäaikainen kuningassuku Israelissa (1. Kun. 16: 15-28.) Yllä olevien arkeologisten löytöjen valossa Laato toteaakin:
Tel Danin piirtokirjoitus on ensimmäinen Raamatun ulkopuolinen todistus siitä, että Daavid on historiallisena henkilönä ollut olemassa. Kirjoitus ajoitetaan 800-luvun eKr. jälkimmäiselle puoliskolle eli n. sata vuotta Salomon kuoleman jälkeen. Se tuhosi Thompsonin selitysmallin ja osoitti, ettei Raamatun kertomusten historiallisuutta voida helposti tehdä tyhjäksi kirjoituspöydän äärellä. Raamatun tutkija voi yllättäen osoittautua ideologiksi, joka omiin luuloihinsa luottaen kuvittelee saaneensa tutkimuspöytänsä äärellä jotakin salaista tietoa tai ilmoitusta siitä, kuinka kaikki oikein kävikään. (Laato 2004: 5.)
Laato kiinnittää huomiota siihen, että viisitoista Israelin ja Juudan kuningasta mainitaan nimeltä Raamatun ulkopuolisissa teksteissä. Vaikka Raamatun ulkopuolinen historiallinen todistusaineisto onkin kaikkein selvintä Israelin ja Juudan kuninkaiden historian osalta, se ei rajoitu siihen. Laato esittää yhteenvetona tutkimuksistaan: ”Jokainen Vanhan testamentin luku voidaan liittää kiinteästi Lähi-idän historialliseen maailmaan.” (Laato 2004: 13.)
