Kari Enqvist

Kari-Pekka Enqvist (s. 16. helmikuuta 1954 Lahti) on Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisesta fysiikasta filosofian tohtoriksi.

Kosmologian professorina Helsingin yliopistossa Enqvist toimi vuosina 2001–2005. Enqvist tunnetaan myös Skepsis ry:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Aikaisemmin hän toimi saman neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen akatemiaprofessorin virkaan.

Ajattelu

Uskonnottomuus

Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen uskonnottomuuden. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä. Kanta ei voi tarkoittaa uskonvaraisten uskomusten puutetta, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi voida perustella muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Johtaako tiede ateismiin - väittelyssään Tapio Puolimatkan kanssa, Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.

Fysikalismi

Enqvist on usein antanut fysikalistisia kannanottoja (fysikalismi väittää, että fysiikan hiukkaset ja kentät ovat kaikki mitä on), esimerkiksi. Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on on käytännössä ihmisen kaiken teoria, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki mitä on tai että ihmisellä ei olisi sielua. Fysikalismi on siis fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä puhtaasti filosofinen kanta, jonka Enqvist esittää tieteellisenä kantana.

Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan

Enqvist on useaan otteeseen halveksinut filosofisia perusteluja ja peräänkuuluttanut tieteellisen metodin tärkeyttä. Johtaako tiede ateismiin - väittelyssä Enqvist myönsi että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei voida perustella tieteellisesti, kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Koska siis Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu on filosofinen, ei tieteellinen, ja koska Enqvist halveksuu filosofisia perusteluja, johon hänen uskonnottomuutensa perustuu, on ristiriitaista että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa.

Ristiriitainen suhde tieteisuskoon

Johtaako tiede ateismiin - väittelyssä Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Enqvist myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (eikä tieteellinen tieto ei ole aina luotettavaa). Kuitenkin Enqvist ei hyväksynyt Puolimatkan esittämiä filosofisia perusteluja kristinuskolle vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Enqvist siis myöntää että [tieteisusko] ei ole uskottava, mutta käytännössä soveltaa tieteisuskoa perustellessaan uskonnottomuutensa.