|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{Kirja-päivitys
| | --{{Vihainen Apollos}} |
| | nimi-suomi =
| | {{Älykäs suunnittelu}} |
| | nimi-alkuperäinen = The Privileged Planet
| | Ja vielä nuorella iällä??? 22. heinäkuuta 2009 kello 01.02 (UTC) |
| | kuva = PriviPlanet-kansi-001.jpg
| |
| | kuvateksti =
| |
| | kirjailija = [[Guillermo Gonzalez]] ja [[Jay W. Richards]]
| |
| | kuvittaja-alkuperäinen =
| |
| | kansitaiteilija-alkuperäinen =
| |
| | kieli =
| |
| | genre = Tietokirjallisuus
| |
| | kustantaja-alkuperäinen = [http://www.regnery.com Regnery Publishing]
| |
| | julkaistu-alkuperäinen = 2004
| |
| | ulkoasu-alkuperäinen = kovakantinen
| |
| | sivumäärä-alkuperäinen = 444
| |
| | isbn-alkuperäinen = ISBN 978-0-89526-065-9
| |
| | suomentaja =
| |
| | kuvittaja-suomi =
| |
| | kansitaiteilija-suomi =
| |
| | kustantaja-suomi =
| |
| | julkaistu-suomi =
| |
| | ulkoasu-suomi =
| |
| | sivumäärä-suomi =
| |
| | isbn-suomi =
| |
| | sarja =
| |
| | edeltävä =
| |
| | seuraava =
| |
| }}
| |
| | |
| The Privileged Planet on tähtitieteilijä [[Guillermo Gonzalez| Guillermo Gonzalezin]] ja filosofi [[Jay W. Richards| Jay W. Richardsin]] tuottama kirja, joka tarkastelee maapallon harvinaislaatuisuutta. Kirjan pääteesi on, että
| |
| :''Ne samat rajoitetut olosuhteet, jotka mahdollistavat olemassaolomme, tarjoavat myös meille parhaat lähtöasetelmat tehdä tieteellistä tutkimusta.''<ref>"The same narrow circumstances that allow us to exist also provide us with the best overall setting for making scientific discoveries", ''The Privileged Planet DVD''</ref>
| |
| | |
| ==Kirjan sisältö==
| |
| [[Guillermo Gonzalez| Gonzalez]] ja [[Jay W. Richards|Richards]] tarkastelevat kirjassa monimutkaisille eliöille välttämättömiä olosuhteita ja tieteellisen havainnoinnin edellyttämiä tekijöitä, ja pyrkivät osoittamaan näiden välisen [[AW:S#korrelaatio|korrelaation]]. Ei ole itsestään selvää, että näiden asioiden tulisi kohdata samassa paikassa. Kirjan keskeisiä teemoja ovat mm.
| |
| *Miksi paras tieteellinen todistusaineisto hylkää kopernikaanisen periaatteen – yleisesti hyväksytyn periaatteen, jonka mukaan maapallo ja sen sijainti maailmankaikkeudessa ei ole mitenkään erityinen.
| |
| *Miksi galaksien määrä ja koko ei tarkoita, että maapallon kyky ylläpitää elämää olisi sokean sattuman seurausta.
| |
| *Miten maapallo sijoittuu tarkasti linnunradan galaksissa, ei ainoastaan elämän kannalta, vaan myös tieteellisen tutkimuksen kannalta edullisesti avaten meille mahdollisuuden löytää vastauksia universumin suurimpiin mysteereihin.
| |
| *Miten yllättävin tavoin vesi poikkeaa useimmista nesteistä, ja miten kukin sen oikuista tekee siitä täydellisesti soveltuvan kaltaisiamme olentoja varten.
| |
| *Maapallon ja kuun harmonia: Miten ne toimivat yhdessä monimutkaisena järjestelmänä ylläpitääkseen maanpäällistä elämää ja miten tämä systeemi tuottaa parhaat auringonpimennykset sinne, missä maanpäälliset havaitsijat voivat niitä tarkastella.
| |
| *Miten Jupiter ja Saturnus suojelevat maapalloa massiiviselta tuholta.
| |
| *Miten universumia hallitsevien lakien ja vakioiden tulee olla tarkkaan [[hienosäätö|hienosäädetty]] mitä tahansa monimutkaista eliötä varten.
| |
| [[Kuva:PP-AurPimennys.jpg|left|thumb|200px|Auringonpimennys esimerkkinä yhteydestä elämän ja tieteellisen havainnoinnin välillä.]]
| |
| Esimerkiksi kuun asemalla ja koolla on ratkaiseva merkitys planeettamme elinkelpoisuudelle. Kuu vakauttaa planeettamme kiertoliikkeen akselinsa ympäri, mikä mahdollistaa maltilliset kausittaiset lämpötilan vaihtelut. Lisäksi kuu auttaa planeettamme valtamerien kuumia ja kylmiä vesiä sekoittumaan keskenään. Samaan aikaan kuun ja auringon suhteelliset koot taivaalla ovat likimain samat, mikä mahdollistaa täydelliset auringonpimennykset. Aurinkokuntamme 65 suurimman kuun joukosta juuri omamme tarjoaa aurinkokuntamme parhaat pimennykset samalla, kun maapallo on ainoa tunnettu paikka, missä on havaitsijoita. Tiedemiehet kykenivät selvittämään auringon uloimman kaasukehän eli [[wp:korona|koronan]] rakenteen täydellisen auringonpimennysten avulla, minkä myötä löydettiin myös [[wp:helium|helium]]. Lisäksi [[wp:suhteellisuusteoria|suhteellisuusteoria]] kyettiin kokeellisesti vahvistamaan nimenomaan täydellisen auringonpimennyksen aikana vallitsevien tekijöiden ansiosta<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Dyson, Eddington, A.S., & Davidson, C.R. | Otsikko = [http://adsabs.harvard.edu/abs/1920RSPTA.220..291D A Determination of the Deflection of Light by the Sun's Gravitational Field, from Observations Made at the Total Eclipse of May 29, 1919] | Julkaisu = Philosophical Transactions of the Royal Society A: Physical, Mathematical and Engineering Sciences | Ajankohta = 1920, Vol 220 | Sivut = 291–333 | Tunniste = | Viitattu = 5.12.2008 }}
| |
| </ref>.
| |
| | |
| ==Viitteet==
| |
| {{viitteet}} | |
| | |
| [[Luokka:Kirjat]]
| |
| [[Luokka:ID]]
| |
| [[Luokka:Kosmologia]]
| |
