Ero sivun ”Luonnonlaki” versioiden välillä
p (fiksailua) |
p (→Ihmeiden suhde luonnonlakiin: Muotoiluja) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa. | Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa. | ||
Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" [[wp:teoria|teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait|mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[wp:säilymislaki|säilymislait]] kuten [[wp:Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[wp:Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia. | Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" [[wp:teoria|teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wp:mekaniikan peruslait|mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[wp:säilymislaki|säilymislait]] kuten [[wp:Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[wp:Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia. | ||
==Ihmeiden suhde luonnonlakiin== | ==Ihmeiden suhde luonnonlakiin== | ||
Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Ihmeen syynä pidetään usein Jumalaa, ja Jumalan toimiessa "kaikki muut asiat" eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä. | Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ''ceteris paribus'' -ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Ihmeen syynä pidetään usein Jumalaa, ja Jumalan toimiessa "kaikki muut asiat" eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä. | ||
Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin' | Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ''ceteris paribus'', eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin' -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia. | ||
[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Ihmeet]] | [[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Ihmeet]] | ||
Nykyinen versio 17. maaliskuuta 2014 kello 11.33
Luonnonlaki (joskus myös fysiikan laki) on luonnossa havaittu säännönmukaisuus. Luonnonlakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä yleensä ne kuvaavat luontoa vajavaisesti ja korvataan yleensä jossain vaiheessa paremmaksi koetuilla luonnonlaeilla. Toisaalta selvästi vanhentuneet kuten klassisen mekaniikan lait toimivat monessa tilanteessa riittävän tarkasti. Toinen ominaisuus on luonnonlain ennustuskyky eli lailla voidaan ennustaa tapahtumia, kun tiedetään lähtökohdat riittävän hyvin. Kolmanneksi luonnonlait ovat yleensä (muttei välttämättä, esimerkiksi Paulin kieltosääntö fysiikassa) matemaattisia.
Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.
Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" teoriaksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi mekaniikan peruslait sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat säilymislait kuten energian säilyminen. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten dynamiikan peruslaki, ja teoriat, kuten alkuräjähdysteoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.
Ihmeiden suhde luonnonlakiin[muokkaa]
Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ceteris paribus -ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Ihmeen syynä pidetään usein Jumalaa, ja Jumalan toimiessa "kaikki muut asiat" eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.
Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin' -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.
