Usko ja järki - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Usko ja äly */ linkkifix

2017-05-02T17:12:58Z

Usko ja äly: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 2. toukokuuta 2017 kello 17.12
Rivi 42:		Rivi 42:
	Professori [[Charles Taylor]]in mukaan länsimaiseen kulttuuriin on pesiytynyt harhaanjohtava mielikuva, jonka mukaan älyllisesti rehellinen ja kriittinen ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Taylorin mukaan tälle näkemykselle ei ole älyllisiä perusteluja, mutta siihen usein uskotaan ajassamme vaikuttavien mielikuvien luoman tunnevaikutuksen vuoksi: ihmiset haluavat samaistua siihen, mitä pidetään edistyksellisenä.<ref>Charles Taylor: ''A Secular Age''. Harvard University Press 2007.</ref>		Professori [[Charles Taylor]]in mukaan länsimaiseen kulttuuriin on pesiytynyt harhaanjohtava mielikuva, jonka mukaan älyllisesti rehellinen ja kriittinen ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Taylorin mukaan tälle näkemykselle ei ole älyllisiä perusteluja, mutta siihen usein uskotaan ajassamme vaikuttavien mielikuvien luoman tunnevaikutuksen vuoksi: ihmiset haluavat samaistua siihen, mitä pidetään edistyksellisenä.<ref>Charles Taylor: ''A Secular Age''. Harvard University Press 2007.</ref>

	Yksi esimerkki Taylorin mainitsemasta myyttisestä käsityksestä on rotuhygieniaa kannattavan professori Richard Lynnin väite, jonka mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Lynnin mukaan älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Lynn esittää ikään kuin tieteen tutkimustuloksena [[Charles Taylor]]in yksityiskohtaisesti kritisoiman väitteen, jonka mukaan viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Lynnin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Lynnin näkemystä on arvosteltu turhasta yksioikoisuudesta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.hs.fi/~~ulkomaat~~/~~artikkeli/Brittiprofessori+%C3%84lykk%C3%A4%C3%A4t+ihmiset+ovat+muita+harvemmin+uskossa/1135237125805?ref=rss~~ \| Tekijä=Välimaa, Mikko \| Nimeke=Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa \| Ajankohta=12.6.2008 \| Julkaisu=Helsingin sanomat \| Viitattu=24.3.~~2010~~}}</ref> Taylorin kritisoimaa maallistumisen myyttiä edustaa myös kehityspsykologi Satoshi Kanazawan väite, jonka mukaan ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.~~iltasanomat~~.fi~~/uutiset~~/ulkomaat/~~uutinen~~.~~asp?id=2010922&ref=fb~~ \| Nimeke=Tutkimus: Liberaalit ja ateistit muita älykkäämpiä \| Julkaisu=Iltalehti \| Ajankohta=01.03.2010 \| Viitattu=24.3.~~2010~~}}</ref>		Yksi esimerkki Taylorin mainitsemasta myyttisestä käsityksestä on rotuhygieniaa kannattavan professori Richard Lynnin väite, jonka mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Lynnin mukaan älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Lynn esittää ikään kuin tieteen tutkimustuloksena [[Charles Taylor]]in yksityiskohtaisesti kritisoiman väitteen, jonka mukaan viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Lynnin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Lynnin näkemystä on arvosteltu turhasta yksioikoisuudesta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.hs.fi/tiede/art-2000002667128.html \| Tekijä=Välimaa, Mikko \| Nimeke=Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa \| Ajankohta=12.6.2008 \| Julkaisu=Helsingin sanomat \| Viitattu=2.5.2017}}</ref> Taylorin kritisoimaa maallistumisen myyttiä edustaa myös kehityspsykologi Satoshi Kanazawan väite, jonka mukaan ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000270080.html \| Nimeke=Tutkimus: Liberaalit ja ateistit muita älykkäämpiä \| Julkaisu=Iltalehti \| Ajankohta=01.03.2010 \| Viitattu=2.5.2017}}</ref>

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Tieto: Lähteiden täydentämistä ja viitteiden lyhentämistä, kh, typofix

2016-08-19T10:27:11Z

Lähteiden täydentämistä ja viitteiden lyhentämistä, kh, typofix

Näytä muutokset

Spectator (15. marraskuuta 2010 kello 11.02)

2010-11-15T11:02:49Z

← Vanhempi versio		Versio 15. marraskuuta 2010 kello 11.02
Rivi 13:		Rivi 13:
	Jumaluskon puolesta on ajattelun historian kuluessa esitetty useita järkiperäisiä todisteita. Näistä tunnetuimmat ovat ontologinen, teleologinen ja moraalinen jumalatodistus.<ref>Jumalatodistuksia on käsitelty mm. Tapio Puolimatkan kirjassa ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005.</ref>		Jumaluskon puolesta on ajattelun historian kuluessa esitetty useita järkiperäisiä todisteita. Näistä tunnetuimmat ovat ontologinen, teleologinen ja moraalinen jumalatodistus.<ref>Jumalatodistuksia on käsitelty mm. Tapio Puolimatkan kirjassa ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005.</ref>

	Dennettin mielestä ~~uskonnon~~ puolustajat pyrkivät joskus väistämään vasta-argumentteja tekemällä ~~todistajan~~ kyseenlaistamisesta loukkauksen, epäkohteliaisuuden tai jotain pahempaa. Taktiikka hyödyntää ihmisten laajalle levinnyttä halua olla loukkaamatta. Todistuskäytäntöä ei ole tarvinnut keksiä, koska se syntyy itsestään ja toimii usein kilpailijoitaan paremmin, joten se replikoituu eli jäljentyy.<ref>Dennett 2007, s. 349</ref> Dawkinsin mukaan ateistit samoin kuin teistit noudattavat tiedostamattaan yhteiskunnan käytäntöä, että meidän on oltava erityisen kohteliaita ja kunnioittavia uskonnolle.<ref>Dawkins 2007, s. 15</ref> Dawkinsin mielestä koko uskonnollisen uskon ydin, sen voima ja sen kunnia on, että se ei ole riippuvainen rationaalisesta oikeutuksesta.<ref>Dawkins 2007, s. 41</ref> [[Alvin Plantinga]] kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että perimmältään itse rationaalisuus eli luottamus järkeen saa oikeutuksensa vain jumaluskon pohjalta.<ref>[[Warranted Christian Belief]], Oxford University Press 2000.</ref> [[Michael C. Rea]] osoittaa, että ilman jumaluskoa ei ole mahdollista luottaa edes tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.<ref>''World Without Design''. Rean argumentti on esitelty Tapio Puolimatkan kirjassa ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005. </ref>		Dennettin mielestä jumaluskon puolustajat pyrkivät joskus väistämään vasta-argumentteja tekemällä todisteiden kyseenlaistamisesta loukkauksen, epäkohteliaisuuden tai jotain pahempaa. Taktiikka hyödyntää ihmisten laajalle levinnyttä halua olla loukkaamatta. Todistuskäytäntöä ei ole tarvinnut keksiä, koska se syntyy itsestään ja toimii usein kilpailijoitaan paremmin, joten se replikoituu eli jäljentyy.<ref>Dennett 2007, s. 349</ref> Dawkinsin mukaan ateistit samoin kuin teistit noudattavat tiedostamattaan yhteiskunnan käytäntöä, että meidän on oltava erityisen kohteliaita ja kunnioittavia uskonnolle.<ref>Dawkins 2007, s. 15</ref> Dawkinsin mielestä koko uskonnollisen uskon ydin, sen voima ja sen kunnia on, että se ei ole riippuvainen rationaalisesta oikeutuksesta.<ref>Dawkins 2007, s. 41</ref> [[Alvin Plantinga]] kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että perimmältään itse rationaalisuus eli luottamus järkeen saa oikeutuksensa vain jumaluskon pohjalta.<ref>[[Warranted Christian Belief]], Oxford University Press 2000.</ref> [[Michael C. Rea]] osoittaa, että ilman jumaluskoa ei ole mahdollista luottaa edes tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.<ref>''World Without Design''. Rean argumentti on esitelty Tapio Puolimatkan kirjassa ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005. </ref>

	=== Jumalaan uskomisen järkevyys ===		=== Jumalaan uskomisen järkevyys ===

	Kun sanotaan, että on järkevää pitää jotain olemassaolevana, tarkoitetaan yleensä sitä, että käsitykselle on riittäviä todisteita eli hyviä, johdonmukaisia perusteita.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 104</ref> '''~~Fideismiksi~~''' kutsutaan käsitystä, jonka mukaan usko Jumalaan ~~voi olla ilman perusteita, jotka tulevat uskon ulkopuolelta~~. '''~~Evidentialismiksi~~''' kutsutaan käsitystä, jonka mukaan usko Jumalaan ~~pitäisi pystyä perustelemaan järkiargumenteilla~~. '''Eksperientialismiksi''' puolestaan kutsutaan käsitystä, jonka mukaan todisteet Jumalan olemassaolosta ovat luonteeltaan välittömän kokemuksen tasolla, joten niitä ei tarvitse välttämättä perustella argumenteilla. <ref>Tapio Puolimatka: ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005.</ref>		Kun sanotaan, että on järkevää pitää jotain olemassaolevana, tarkoitetaan yleensä sitä, että käsitykselle on riittäviä todisteita eli hyviä, johdonmukaisia perusteita.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 104</ref> '''Evidentialismiksi''' kutsutaan käsitystä, jonka mukaan usko Jumalaan pitäisi pystyä perustelemaan järkiargumenteilla. '''Fideismiksi''' kutsutaan käsitystä, jonka mukaan usko Jumalaan voi olla ilman perusteita, jotka tulevat uskon ulkopuolelta. '''Eksperientialismiksi''' puolestaan kutsutaan käsitystä, jonka mukaan todisteet Jumalan olemassaolosta ovat luonteeltaan välittömän kokemuksen tasolla, joten niitä ei tarvitse välttämättä perustella argumenteilla. <ref>Tapio Puolimatka: ''Usko, tieto ja myytit''. Tammi 2005.</ref>

	== Uskon ja tieteen välinen suhde ==		== Uskon ja tieteen välinen suhde ==

Apollos: viitteiden muotoilua

2010-11-11T15:19:33Z

viitteiden muotoilua

Apollos: /* Aiheesta muualla */ korostus2

2010-11-11T15:04:15Z

Aiheesta muualla: korostus2

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2010 kello 15.04
Rivi 74:		Rivi 74:
	* [http://www.tapiopuolimatka.net/57 Tapio Puolimatka: Usko ja kumoajat]		* [http://www.tapiopuolimatka.net/57 Tapio Puolimatka: Usko ja kumoajat]
	* [http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm Faith and Reason], Swindal, James, ''The Internet Encyclopedia of Philosophy''		* [http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm Faith and Reason], Swindal, James, ''The Internet Encyclopedia of Philosophy''
	* [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2005&id=e5184d4 Teisti vs ateisti]. Aviisi 13/2005.		* [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2005&id=e5184d4 Teisti vs ateisti]. ''Aviisi'' 13/2005.
	* Kuula, Kari: [http://www.karikuula.com/23 Voiko järkevä ihminen uskoa Jumalaan?]		* Kuula, Kari: [http://www.karikuula.com/23 Voiko järkevä ihminen uskoa Jumalaan?]

	[[Luokka:Tietoteoria]]		[[Luokka:Tietoteoria]]
	[[Luokka:Uskonnonfilosofia]]		[[Luokka:Uskonnonfilosofia]]

Apollos: /* Aiheesta muualla */ korostus

2010-11-11T15:03:31Z

Aiheesta muualla: korostus

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2010 kello 15.03
Rivi 73:		Rivi 73:
	* [http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue1/3_usko_ja_jarki/04_uskon_jarkevyys?m:Close=1104873&m:selres=1104873 Internetixopinnot: Uskon järkevyys?]		* [http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue1/3_usko_ja_jarki/04_uskon_jarkevyys?m:Close=1104873&m:selres=1104873 Internetixopinnot: Uskon järkevyys?]
	* [http://www.tapiopuolimatka.net/57 Tapio Puolimatka: Usko ja kumoajat]		* [http://www.tapiopuolimatka.net/57 Tapio Puolimatka: Usko ja kumoajat]
	* [http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm Faith and Reason], Swindal, James, The Internet Encyclopedia of Philosophy		* [http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm Faith and Reason], Swindal, James, ''The Internet Encyclopedia of Philosophy''
	* [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2005&id=e5184d4 Teisti vs ateisti]. Aviisi 13/2005.		* [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=13/2005&id=e5184d4 Teisti vs ateisti]. Aviisi 13/2005.
	* Kuula, Kari: [http://www.karikuula.com/23 Voiko järkevä ihminen uskoa Jumalaan?]		* Kuula, Kari: [http://www.karikuula.com/23 Voiko järkevä ihminen uskoa Jumalaan?]

Apollos: /* Kirjallisuus */ typofix

2010-11-11T15:02:25Z

Kirjallisuus: typofix

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2010 kello 15.02
Rivi 58:		Rivi 58:
	* {{Kirjaviite \| Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha \| Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan \| Sivu= \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1997 \| Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}		* {{Kirjaviite \| Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha \| Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan \| Sivu= \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1997 \| Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}
	* {{Kirjaviite \| Tekijä= Pihlström, Sami \| Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä \| Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 \| Julkaisija=Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura \| Vuosi=2001 \| Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}		* {{Kirjaviite \| Tekijä= Pihlström, Sami \| Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä \| Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 \| Julkaisija=Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura \| Vuosi=2001 \| Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}
	* Plantinga, Alvin: ''Warrant: The Current Debate. New York'': Oxford University Press, 1993.		* Plantinga, Alvin: ''Warrant: The Current Debate''. New York: Oxford University Press, 1993.
	* Plantinga, Alvin: ''Warrant and Proper Design''. New York: Oxford University Press, 1993.		* Plantinga, Alvin: ''Warrant and Proper Design''. New York: Oxford University Press, 1993.
	* Plantinga, Alvin: ''Warranted Christian Belief''. New York: Oxford University Press. 2000.		* Plantinga, Alvin: ''Warranted Christian Belief''. New York: Oxford University Press. 2000.

Apollos: /* Usko ja äly */ pikkutypofix

2010-11-11T15:00:38Z

Usko ja äly: pikkutypofix

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2010 kello 15.00
Rivi 40:		Rivi 40:
	== Usko ja äly ==		== Usko ja äly ==

	Professori [[Charles Taylor]]in mukaan länsimaiseen kulttuuriin on pesiytynyt harhaanjohtava mielikuva, jonka mukaan älyllisesti rehellinen ja kriittinen ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Taylorin mukaan tälle näkemykselle ei ole älyllisiä perusteluja, mutta siihen usein uskotaan ajassamme vaikuttavien mielikuvien luoman tunnevaikutuksen vuoksi: ihmiset haluavat samaistua siihen, mitä pidetään edistyksellisenä. <ref>Charles Taylor: A Secular Age. Harvard University Press 2007. </ref>		Professori [[Charles Taylor]]in mukaan länsimaiseen kulttuuriin on pesiytynyt harhaanjohtava mielikuva, jonka mukaan älyllisesti rehellinen ja kriittinen ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Taylorin mukaan tälle näkemykselle ei ole älyllisiä perusteluja, mutta siihen usein uskotaan ajassamme vaikuttavien mielikuvien luoman tunnevaikutuksen vuoksi: ihmiset haluavat samaistua siihen, mitä pidetään edistyksellisenä.<ref>Charles Taylor: A Secular Age. Harvard University Press 2007.</ref>

	Yksi esimerkki Taylorin mainitsemasta myyttisestä käsityksestä on rotuhygieniaa kannattavan professori Richard Lynnin väite, jonka mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Lynnin mukaan älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Lynn esittää ikään kuin tieteen tutkimustuloksena [[Charles Taylor]]in yksityiskohtaisesti kritisoiman väitteen, jonka mukaan viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Lynnin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Lynnin näkemystä on arvosteltu turhasta yksioikoisuudesta. <ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittiprofessori+%C3%84lykk%C3%A4%C3%A4t+ihmiset+ovat+muita+harvemmin+uskossa/1135237125805?ref=rss \| Tekijä=Välimaa, Mikko \| Nimeke=Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa \| Ajankohta=12.6.2008 \| Julkaisu=Helsingin sanomat \| Viitattu=24.3.2010}}</ref> Taylorin kritisoimaa maallistumisen myyttiä edustaa myös kehityspsykologi Satoshi Kanazawan väite, jonka mukana ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2010922&ref=fb \| Nimeke=Tutkimus: Liberaalit ja ateistit muita älykkäämpiä \| Julkaisu=Iltalehti \| Ajankohta=01.03.2010 \| Viitattu=24.3.2010}}</ref>		Yksi esimerkki Taylorin mainitsemasta myyttisestä käsityksestä on rotuhygieniaa kannattavan professori Richard Lynnin väite, jonka mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Lynnin mukaan älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Lynn esittää ikään kuin tieteen tutkimustuloksena [[Charles Taylor]]in yksityiskohtaisesti kritisoiman väitteen, jonka mukaan viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Lynnin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Lynnin näkemystä on arvosteltu turhasta yksioikoisuudesta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittiprofessori+%C3%84lykk%C3%A4%C3%A4t+ihmiset+ovat+muita+harvemmin+uskossa/1135237125805?ref=rss \| Tekijä=Välimaa, Mikko \| Nimeke=Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa \| Ajankohta=12.6.2008 \| Julkaisu=Helsingin sanomat \| Viitattu=24.3.2010}}</ref> Taylorin kritisoimaa maallistumisen myyttiä edustaa myös kehityspsykologi Satoshi Kanazawan väite, jonka mukana ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2010922&ref=fb \| Nimeke=Tutkimus: Liberaalit ja ateistit muita älykkäämpiä \| Julkaisu=Iltalehti \| Ajankohta=01.03.2010 \| Viitattu=24.3.2010}}</ref>

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Apollos: /* Järjen ja ajattelun merkitys uskonnon kannalta */ typofix, kh

2010-11-11T14:58:07Z

Järjen ja ajattelun merkitys uskonnon kannalta: typofix, kh

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2010 kello 14.58
Rivi 29:		Rivi 29:
	Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonto ei ole järjen tai ajattelun puutetta. Uskonnossa on hänen mukaansa jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta eli memetiikasta. Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin. Meemit eivät kuitenkaan geenien tavoin monistu äärettömiin samanlaisina, vaan siirtyminen synnyttää outoja muunnelmia.<ref>Boyer 2007, s. 53</ref> Vaikka aivot vääristävät ja muokkaavat tietoa jatkuvasti uudelleen, ihmismieli ei ole satunnaisten mielleyhtymien sekasotku. Siihen sisältyy mentaalisia aineksia, jotka ohjaavat ihmisen omaksumaan käsitteitä ja käsitteellisiä skeemoja tietyllä tavalla pikemmin kuin toisella.<ref>Boyer 2007, s.58</ref> Ihmiset vaientavat kriittisen järkensä, kun jotkin eriskummalliset väitteet ovat muuttuneet heille itsestäänselviksi.<ref>Boyer 2007 s.46</ref> Uskonnolliset representaatiot eivät ole täysin läpinäkyviä. Ajatukset jumalista, hengistä ja esi-isistä synnyttävät mutkikkaita prosesseja, jotka pakenevat tietoisuuden otteesta.<ref>Boyer 2007, s.66</ref> Uskonnot ovat merkittäviä kognitiivisia artefakteja, jotka kytkevät toimintaan ihmisten elintärkeitä päättelyjärjestelmiä, jotka hallitsevat kaikkein voimakkaimpia tunteita. Tällä tavoin uskonto muovaa ihmisten sosiaalista kanssakäymistä kaltaistensa kanssa, antaa moraalitajun ja organisoi sosiaaliset ryhmät. Mieleen iskostuneiden kognitiivisten luomusten seuraukset voivat olla vakavia.<ref>Boyer 2007, s.158</ref>		Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonto ei ole järjen tai ajattelun puutetta. Uskonnossa on hänen mukaansa jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta eli memetiikasta. Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin. Meemit eivät kuitenkaan geenien tavoin monistu äärettömiin samanlaisina, vaan siirtyminen synnyttää outoja muunnelmia.<ref>Boyer 2007, s. 53</ref> Vaikka aivot vääristävät ja muokkaavat tietoa jatkuvasti uudelleen, ihmismieli ei ole satunnaisten mielleyhtymien sekasotku. Siihen sisältyy mentaalisia aineksia, jotka ohjaavat ihmisen omaksumaan käsitteitä ja käsitteellisiä skeemoja tietyllä tavalla pikemmin kuin toisella.<ref>Boyer 2007, s.58</ref> Ihmiset vaientavat kriittisen järkensä, kun jotkin eriskummalliset väitteet ovat muuttuneet heille itsestäänselviksi.<ref>Boyer 2007 s.46</ref> Uskonnolliset representaatiot eivät ole täysin läpinäkyviä. Ajatukset jumalista, hengistä ja esi-isistä synnyttävät mutkikkaita prosesseja, jotka pakenevat tietoisuuden otteesta.<ref>Boyer 2007, s.66</ref> Uskonnot ovat merkittäviä kognitiivisia artefakteja, jotka kytkevät toimintaan ihmisten elintärkeitä päättelyjärjestelmiä, jotka hallitsevat kaikkein voimakkaimpia tunteita. Tällä tavoin uskonto muovaa ihmisten sosiaalista kanssakäymistä kaltaistensa kanssa, antaa moraalitajun ja organisoi sosiaaliset ryhmät. Mieleen iskostuneiden kognitiivisten luomusten seuraukset voivat olla vakavia.<ref>Boyer 2007, s.158</ref>

	Kognitiivisen uskontotieteilijän [[Justin L. Barrett]]in mukaan se, että usko Jumalaan on seurausta ihmismielen luonnollisten mekanismien toiminnasta, sopii hyvin yhteen sen kanssa, että usko Jumalaan on älyllisesti perusteltu.<ref>Justin Barrett: Why Would Anyone Believe in God? Walnut Creek, CA: AltaMira Press, s. 122-123.</ref> Aku Visala argumentoi väitöskirjassaan, että kognitiotieteen tosiasioiden tulkitseminen materialistisessa viitekehyksessä ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan filosofinen ratkaisu.<ref>Aku Visala: Religion Explained: A Philosophical Appraisal of the Cogntive Science of Religion. Helsinki. Diss. Department of Systematic Theology, University of Helsinki. s. 154</ref> Professori Jeffrey Schloss kiinnittää huomiota siihen, että ajatus meemistä on pelkkä mielikuvituksen tuote vailla empiiristä tukea. Se on niin epämääräinen, ettei sitä pystytä kokemusperäisesti todistamaan oikeaksi tai kumoamaan. <ref>Jeffrey Schloss: "Introduction: Evolutionary Theories of Religion. Science Unfettered or Naturalism Run Wild", teoksessa Jeffrey Schloss & Michael J. Murray (toim.) The Believing Primate. New York: Oxford University Press, ss. 1-25.</ref> Ei ole esitetty mitään täsmällistä tapaa tehdä eroa jumaluskon leviämisen, tieteellisten käsitysten leviämisen tai itse meemiteorian leviämisen välillä.<ref>Schloss 2009: 23-24</ref>		Kognitiivisen uskontotieteilijän [[Justin L. Barrett]]in mukaan se, että usko Jumalaan on seurausta ihmismielen luonnollisten mekanismien toiminnasta, sopii hyvin yhteen sen kanssa, että usko Jumalaan on älyllisesti perusteltu.<ref>Justin Barrett: Why Would Anyone Believe in God? Walnut Creek, CA: AltaMira Press, s. 122-123.</ref> Aku Visala argumentoi väitöskirjassaan, että kognitiotieteen tosiasioiden tulkitseminen materialistisessa viitekehyksessä ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan filosofinen ratkaisu.<ref>Aku Visala: Religion Explained: A Philosophical Appraisal of the Cogntive Science of Religion. Helsinki. Diss. Department of Systematic Theology, University of Helsinki. s. 154</ref> Professori Jeffrey Schloss kiinnittää huomiota siihen, että ajatus meemistä on pelkkä mielikuvituksen tuote vailla empiiristä tukea. Se on niin epämääräinen, ettei sitä pystytä kokemusperäisesti todistamaan oikeaksi tai kumoamaan.<ref>Jeffrey Schloss: "Introduction: Evolutionary Theories of Religion. Science Unfettered or Naturalism Run Wild", teoksessa Jeffrey Schloss & Michael J. Murray (toim.) The Believing Primate. New York: Oxford University Press, ss. 1-25.</ref> Ei ole esitetty mitään täsmällistä tapaa tehdä eroa jumaluskon leviämisen, tieteellisten käsitysten leviämisen tai itse meemiteorian leviämisen välillä.<ref>Schloss 2009: 23-24</ref>

	Boyerin mukaan uskonnolliset perinteet eivät tavallisesti piittaa johdonmukaisuudesta. Psykologit ovat ~~löytöneet~~ kokeellisin menetelmin mentaalisia prosesseja, jotka voivat johtaa pois selkeistä ja perustelluista uskomuksista. Tällaisia ovat muun muassa konsensusvaikutus, valheellinen konsensusvaikutus, tuottamisvaikutus, valemuistot, lähteiden sotkeminen, vahvistamisvääristymä, kognitiivisen dissonanssin vähentäminen ja monet muut prosessit.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Boyer, Pascal \| Nimeke=Ja ihminen loi Jumalat \| Sivu=340-342 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref> Epäjohdonmukaiset uskomukset katoavat, jos ihmiset soveltavat mielensä hallintaan seuraavia periaatteita:		Boyerin mukaan uskonnolliset perinteet eivät tavallisesti piittaa johdonmukaisuudesta. Psykologit ovat löytäneet kokeellisin menetelmin mentaalisia prosesseja, jotka voivat johtaa pois selkeistä ja perustelluista uskomuksista. Tällaisia ovat muun muassa konsensusvaikutus, valheellinen konsensusvaikutus, tuottamisvaikutus, valemuistot, lähteiden sotkeminen, vahvistamisvääristymä, kognitiivisen dissonanssin vähentäminen ja monet muut prosessit.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Boyer, Pascal \| Nimeke=Ja ihminen loi Jumalat \| Sivu=340-342 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref> Epäjohdonmukaiset uskomukset katoavat, jos ihmiset soveltavat mielensä hallintaan seuraavia periaatteita:

	# Päästä mieleesi vain selkeitä ja täsmällisiä ajatuksia		# Päästä mieleesi vain selkeitä ja täsmällisiä ajatuksia.
	# Hyväksy vain johdonmukaisia ajatuksia		# Hyväksy vain johdonmukaisia ajatuksia.
	# Tutki kaikkia väitteitä koskevat tiedot		# Tutki kaikkia väitteitä koskevat tiedot.
	# Säilytä vain [[Todennettavuusehto\|kumottavissa]] olevat väitteet<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Boyer, Pascal \| Nimeke=Ja ihminen loi Jumalat \| Sivu=340 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref>		# Säilytä vain [[Todennettavuusehto\|kumottavissa]] olevat väitteet.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Boyer, Pascal \| Nimeke=Ja ihminen loi Jumalat \| Sivu=340 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref>

	== Usko ja äly ==		== Usko ja äly ==

Apollos: /* Uskon ja tieteen välinen suhde */ kh, typofix, korostus

2010-11-11T14:53:38Z

Uskon ja tieteen välinen suhde: kh, typofix, korostus

← Vanhempi versio		Versio 11. marraskuuta 2010 kello 14.53
Rivi 21:		Rivi 21:
	== Uskon ja tieteen välinen suhde ==		== Uskon ja tieteen välinen suhde ==

	[[Peter Harrison]]in mukaan tieteen ja uskonnon välillä on toisiaan tukeva suhde. Kristinusko vaikutti modernin kokeellisen luonnontieteen vallankumoukseen tarjoamalla sen ~~lähtöohdaksi~~ joitakin perusoletuksia kuten uskon maailmankaikkeuden järjestykseen, ihmisen järjen ja havaintojen luotettavuuteen ja ihmisen itsepetostaipumukseen. Nämä lähtökohdat tekevät mielekkääksi pyrkiä löytämään maailmankaikkeudesta järjestystä ja vaatia tieteeltä ~~itsekriittisyyyttä~~. <ref>Peter Harrison: The Fall of Man and the Foundations lf Science. Oxford: Oxford University Press 2007</ref>		[[Peter Harrison]]in mukaan tieteen ja uskonnon välillä on toisiaan tukeva suhde. Kristinusko vaikutti modernin kokeellisen luonnontieteen vallankumoukseen tarjoamalla sen lähtökohdaksi joitakin perusoletuksia kuten uskon maailmankaikkeuden järjestykseen, ihmisen järjen ja havaintojen luotettavuuteen ja ihmisen itsepetostaipumukseen. Nämä lähtökohdat tekevät mielekkääksi pyrkiä löytämään maailmankaikkeudesta järjestystä ja vaatia tieteeltä itsekriittisyyttä.<ref>Peter Harrison: ''The Fall of Man and the Foundations of Science''. Oxford: Oxford University Press 2007</ref>

	Daniel Dennettin mukaan uskonnolliset opit ovat usein täysin järjen vastaisia. Tämän on arveltu edistävän niiden siirtymistä, koska niitä ei silloin voi ilmaista omin sanoin, vaan ne on toistettava sanatarkasti. Tällainen sokea usko varmistaa säilymisensä myös sitä kautta, ettei se rohkaise tekemään järjellisiä kysymyksiä.<ref>Dennett 2007, s. 225-226</ref> Dennettin mukaan on liioittelua antautua kuolemaan sen sijaan, että kieltäisi jonkin opinkappaleen, jota ei ymmärrä. Fysiikan totuudet eroavat uskonnosta siinä, että ne ovat todennettavissa, eli niillä on kosketuspintaa joka mahdollistaa niiden käytön muuhunkin kuin julistukseen, kuten esimerkiksi avaruusmatkailuun.<ref>Dennett 2007, s. 225-226</ref>		Daniel Dennettin mukaan uskonnolliset opit ovat usein täysin järjen vastaisia. Tämän on arveltu edistävän niiden siirtymistä, koska niitä ei silloin voi ilmaista omin sanoin, vaan ne on toistettava sanatarkasti. Tällainen sokea usko varmistaa säilymisensä myös sitä kautta, ettei se rohkaise tekemään järjellisiä kysymyksiä.<ref>Dennett 2007, s. 225-226</ref> Dennettin mukaan on liioittelua antautua kuolemaan sen sijaan, että kieltäisi jonkin opinkappaleen, jota ei ymmärrä. Fysiikan totuudet eroavat uskonnosta siinä, että ne ovat todennettavissa eli että niillä on kosketuspintaa, joka mahdollistaa niiden käytön muuhunkin kuin julistukseen, kuten esimerkiksi avaruusmatkailuun.<ref>Dennett 2007, s. 225-226</ref>

	== Järjen ja ajattelun merkitys uskonnon kannalta ==		== Järjen ja ajattelun merkitys uskonnon kannalta ==