Tieteellinen maailmankatsomus - Muutoshistoria

Apollos: henkilönnimen ensiesiintymäkorostus

2026-02-10T10:55:19Z

henkilönnimen ensiesiintymäkorostus

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2026 kello 10.55
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTM-kansi-001.jpg\|50px]]		{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTM-kansi-001.jpg\|50px]]
	\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan "[[Usko, tieto ja myytit]]" sisältöä tekijän luvalla.}}{{sisällysluettelo\|oikea}}		\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan "[[Usko, tieto ja myytit]]" sisältöä tekijän luvalla.}}{{sisällysluettelo\|oikea}}
	[[tieteellinen maailmankatsomus\|Tieteellistä maailmankatsomusta]] pidetään usein uskonnollisen ajattelun vastakohtana. Esimerkiksi Suomen johtava tieteenfilosofi Ilkka Niiniluoto erottaa tässä suhteessa tieteellisen maailmankuvan ja tieteellisen maailmankatsomuksen. Tieteellinen maailmankuva koostuu erityistieteiden tuloksista. Näin ymmärretty tieteellinen maailmankuva ei ole välttämättä uskonnon kanssa ristiriidassa, koska tieteen keinoin ei ole mahdollista ratkaista, onko Jumala olemassa vai ei. Niiniluodon mukaan Jumalan olemassaololle tai olemattomuudelle "ei voida antaa tieteen [[AW:S#metodi\|metodien]] avulla lopullista perustelua". Niinpä usko [[jumala\|Jumalan]] olemassaoloon voidaan ilman loogista ristiriitaa yhdistää tieteellisen maailmankuvan kanssa. Tämä ei kuitenkaan Niiniluodon mukaan osoita, että "uskonnollinen maailmankatsomus olisi yhteensopiva tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa". [[tieteellinen maailmankatsomus\|Tieteelliseen maailmankatsomukseen]] kuuluu erityistieteiden tulosten lisäksi "joukko yleisiä periaatteita, jotka koskevat tieteellisen toiminnan ja yleisesti tiedon etsinnän luonnetta".<ref name="Niiniluoto87">Niiniluoto 1980: 87–88</ref> Erityistieteiden tulosten lisäksi tieteellinen maailmankatsomus sisältää siis a) tietoteorian eli käsityksen siitä, miten maailmaa koskevaa tietoa hankitaan ja perustellaan, b) arvoteorian eli käsityksen hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä sekä näkemyksen ihmisen tehtävästä maailmassa. Niiniluoto näkee väistämättömän ristiriidan tieteellisen maailmankäsityksen ja [[uskonto\|uskonnon]] välillä.<ref>Niiniluoto 1984: 86–87</ref>		[[tieteellinen maailmankatsomus\|Tieteellistä maailmankatsomusta]] pidetään usein uskonnollisen ajattelun vastakohtana. Esimerkiksi Suomen johtava tieteenfilosofi '''Ilkka Niiniluoto''' erottaa tässä suhteessa tieteellisen maailmankuvan ja tieteellisen maailmankatsomuksen. Tieteellinen maailmankuva koostuu erityistieteiden tuloksista. Näin ymmärretty tieteellinen maailmankuva ei ole välttämättä uskonnon kanssa ristiriidassa, koska tieteen keinoin ei ole mahdollista ratkaista, onko Jumala olemassa vai ei. Niiniluodon mukaan Jumalan olemassaololle tai olemattomuudelle "ei voida antaa tieteen [[AW:S#metodi\|metodien]] avulla lopullista perustelua". Niinpä usko [[jumala\|Jumalan]] olemassaoloon voidaan ilman loogista ristiriitaa yhdistää tieteellisen maailmankuvan kanssa. Tämä ei kuitenkaan Niiniluodon mukaan osoita, että "uskonnollinen maailmankatsomus olisi yhteensopiva tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa". [[tieteellinen maailmankatsomus\|Tieteelliseen maailmankatsomukseen]] kuuluu erityistieteiden tulosten lisäksi "joukko yleisiä periaatteita, jotka koskevat tieteellisen toiminnan ja yleisesti tiedon etsinnän luonnetta".<ref name="Niiniluoto87">Niiniluoto 1980: 87–88</ref> Erityistieteiden tulosten lisäksi tieteellinen maailmankatsomus sisältää siis a) tietoteorian eli käsityksen siitä, miten maailmaa koskevaa tietoa hankitaan ja perustellaan, b) arvoteorian eli käsityksen hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä sekä näkemyksen ihmisen tehtävästä maailmassa. Niiniluoto näkee väistämättömän ristiriidan tieteellisen maailmankäsityksen ja [[uskonto\|uskonnon]] välillä.<ref>Niiniluoto 1984: 86–87</ref>

	Mitä sitten voisi tarkoittaa maailmankatsomuksen tieteellisyys ottaen huomioon, että [[tiede]] ei sinänsä anna vastausta tietoteoreettisiin tai arvoteoreettisiin kysymyksiin? Niiniluodon vastauksena on ensinnäkin, että tieteellisen maailmankatsomuksen on oltava "kaikilta osiltaan tieteen ihanteita kunnioittava siinä mielessä, että se on filosofisiltakin osiltaan avoin, kriittinen ja itseäänkorjaava"<ref name="Niiniluoto87" />. Toiseksi Niiniluoto katsoo, että "tieteellistä maailmankatsomusta luonnehtii tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tieteellinen metodi on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi"<ref name="Niiniluoto88">Niiniluoto 1984: 88</ref>. Samalla sivulla hän vielä jyrkentää tätä määritelmää ja toteaa: "Tieteellisessä maailmankatsomuksessa hyväksytään periaatteessa vain yksi maailmaa koskevan tiedon tavoittelun menetelmä – tieteellinen menetelmä". Näiden luonnehdintojen avulla Niiniluoto katsoo mahdolliseksi erottaa tieteellisen maailmankatsomuksen uskonnollisista maailmankatsomuksista, "joihin liittyvissä tieto-opillisissa näkemyksissä tyypillisesti oletetaan, että yleinen ja erityinen 'jumalallinen ilmoitus' voi toimia sekä uskonnollisen maailmankuvan että eettisen arvotiedon lähteenä"<ref name="Niiniluoto88" />		Mitä sitten voisi tarkoittaa maailmankatsomuksen tieteellisyys ottaen huomioon, että [[tiede]] ei sinänsä anna vastausta tietoteoreettisiin tai arvoteoreettisiin kysymyksiin? Niiniluodon vastauksena on ensinnäkin, että tieteellisen maailmankatsomuksen on oltava "kaikilta osiltaan tieteen ihanteita kunnioittava siinä mielessä, että se on filosofisiltakin osiltaan avoin, kriittinen ja itseäänkorjaava"<ref name="Niiniluoto87" />. Toiseksi Niiniluoto katsoo, että "tieteellistä maailmankatsomusta luonnehtii tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tieteellinen metodi on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi"<ref name="Niiniluoto88">Niiniluoto 1984: 88</ref>. Samalla sivulla hän vielä jyrkentää tätä määritelmää ja toteaa: "Tieteellisessä maailmankatsomuksessa hyväksytään periaatteessa vain yksi maailmaa koskevan tiedon tavoittelun menetelmä – tieteellinen menetelmä". Näiden luonnehdintojen avulla Niiniluoto katsoo mahdolliseksi erottaa tieteellisen maailmankatsomuksen uskonnollisista maailmankatsomuksista, "joihin liittyvissä tieto-opillisissa näkemyksissä tyypillisesti oletetaan, että yleinen ja erityinen 'jumalallinen ilmoitus' voi toimia sekä uskonnollisen maailmankuvan että eettisen arvotiedon lähteenä"<ref name="Niiniluoto88" />

Apollos: /* 2.1. Ainutlaatuisen objektiivinen menetelmä? */ typofix (tjs.), kh

2026-02-10T10:50:28Z

2.1. Ainutlaatuisen objektiivinen menetelmä?: typofix (tjs.), kh

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2026 kello 10.50
Rivi 15:		Rivi 15:
	===2.1. Ainutlaatuisen objektiivinen menetelmä?===		===2.1. Ainutlaatuisen objektiivinen menetelmä?===

	Niiniluoto olettaa, että voidaan puhua yhdestä yhtenäisestä "tieteellisestä menetelmästä", joka on "paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi. '''Robert C. ~~Koonsin~~'''<ref>Koons 2003: 73</ref> arvostelee tällaista lähestymistapaa yksinkertaistavaksi. Hänen mielestään se yksinkertaistaa kuvaa tieteellisestä tutkimuksesta niin paljon että sitä voidaan pitää "myyttisenä". Hän määrittelee tämän yksinkertaistavan käsityksen seuraavalla tavalla:		Niiniluoto olettaa, että voidaan puhua yhdestä yhtenäisestä "tieteellisestä menetelmästä", joka on "paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi. '''Robert C. Koons'''<ref>Koons 2003: 73</ref> arvostelee tällaista lähestymistapaa yksinkertaistavaksi. Hänen mielestään se yksinkertaistaa kuvaa tieteellisestä tutkimuksesta niin paljon, että sitä voidaan pitää "myyttisenä". Hän määrittelee tämän yksinkertaistavan käsityksen seuraavalla tavalla:

	{{Quotation\|Tiede edustaa perustavasti uutta ja ylivoimaisen korkeatasoista tietämisen tapaa, joka on kiteytetty "tieteellisessä menetelmässä", joka löydettiin tai keksittiin Euroopassa 1600-luvulla.}}		{{Quotation\|Tiede edustaa perustavasti uutta ja ylivoimaisen korkeatasoista tietämisen tapaa, joka on kiteytetty "tieteellisessä menetelmässä", joka löydettiin tai keksittiin Euroopassa 1600-luvulla.}}
Rivi 29:		Rivi 29:
	Tämä ei tarkoita sitä, etteikö käsitysten tieteellisyys kertoisi mitään niiden luotettavuudesta. Tieteellisen tutkimuksen pyrkimys koetella todellisuutta koskevia olettamuksia ja raportoida yksityiskohtaisesti tutkimusprosessin eri vaiheet tekee mahdolliseksi tieteellisten käsitysten kriittisen arvioinnin. Tieteelliselle tutkimukselle ominainen keskustelukulttuuri on tietynlainen tae myös käsitysten luotettavuudesta.		Tämä ei tarkoita sitä, etteikö käsitysten tieteellisyys kertoisi mitään niiden luotettavuudesta. Tieteellisen tutkimuksen pyrkimys koetella todellisuutta koskevia olettamuksia ja raportoida yksityiskohtaisesti tutkimusprosessin eri vaiheet tekee mahdolliseksi tieteellisten käsitysten kriittisen arvioinnin. Tieteelliselle tutkimukselle ominainen keskustelukulttuuri on tietynlainen tae myös käsitysten luotettavuudesta.

	Käsityksen väitetty "tieteellisyys" voi kuitenkin tarkoittaa hyvin monenlaisia eri asioita riippuen tutkimuskohteesta ja käytetyistä menetelmistä. "Tieteellisiksi" kutsutaan hyvin erilaisia tutkimusotteita eikä kaikki se, mitä kutsutaan tieteelliseksi tutkimukseksi muodosta yhtenäistä [[AW:S#ilmiö\|ilmiötä]]. Ihmistieteissä ja käyttäytymistieteissä saavutetut tulokset ovat paljon epävarmempia ja tulkinnanvaraisempia kuin luonnontieteen tulokset. Luonnontieteiden sisälläkin on suuria eroja teorioiden luotettavuudessa. Kokeellisen luonnontieteen tulokset ovat luotettavampia kuin esimerkiksi teoriat maailmankaikkeuden synnystä ja kehityksestä.		Käsityksen väitetty "tieteellisyys" voi kuitenkin tarkoittaa hyvin monenlaisia eri asioita riippuen tutkimuskohteesta ja käytetyistä menetelmistä. "Tieteellisiksi" kutsutaan hyvin erilaisia tutkimusotteita, eikä kaikki se, mitä kutsutaan tieteelliseksi tutkimukseksi, muodosta yhtenäistä [[AW:S#ilmiö\|ilmiötä]]. Ihmistieteissä ja käyttäytymistieteissä saavutetut tulokset ovat paljon epävarmempia ja tulkinnanvaraisempia kuin luonnontieteen tulokset. Luonnontieteiden sisälläkin on suuria eroja teorioiden luotettavuudessa. Kokeellisen luonnontieteen tulokset ovat luotettavampia kuin esimerkiksi teoriat maailmankaikkeuden synnystä ja kehityksestä.

	Tieteellisyyden nimissä esitettyjä käsityksiä on kyseenalaistettava ja järkiperäisesti arvioitava. Käsityksen väitetty tieteellisyys ei ole tae sen totuudesta. Myöhempi tutkimus saattaa osoittaa osan vallitsevista käsityksistä virheellisiksi tai epätarkoiksi. Tieteelliset käsitykset ovat sidoksissa tiettyyn näkökulmaan ja tapaan tarkastella todellisuutta. Jos käsitysten taustalla vaikuttavat olettamukset ovat peitettyjä, niiden kriittinen tarkastelu vaikeutuu. Kulttuurin jäsenenä yksilö on sisäistänyt tietyt vakaumukset ja arvostukset itsestäänselvyyksinä ja on tunteenomaisesti vakuuttunut niistä. Siksi yksilön voi olla vaikea nähdä vallitseviin tietojärjestelmiin pesiytyneitä vääristymiä.		Tieteellisyyden nimissä esitettyjä käsityksiä on kyseenalaistettava ja järkiperäisesti arvioitava. Käsityksen väitetty tieteellisyys ei ole tae sen totuudesta. Myöhempi tutkimus saattaa osoittaa osan vallitsevista käsityksistä virheellisiksi tai epätarkoiksi. Tieteelliset käsitykset ovat sidoksissa tiettyyn näkökulmaan ja tapaan tarkastella todellisuutta. Jos käsitysten taustalla vaikuttavat olettamukset ovat peitettyjä, niiden kriittinen tarkastelu vaikeutuu. Kulttuurin jäsenenä yksilö on sisäistänyt tietyt vakaumukset ja arvostukset itsestäänselvyyksinä ja on tunteenomaisesti vakuuttunut niistä. Siksi yksilön voi olla vaikea nähdä vallitseviin tietojärjestelmiin pesiytyneitä vääristymiä.

Samuli Koivisto: viivanvaihdos

2017-07-31T15:15:45Z

viivanvaihdos

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2017 kello 15.15
Rivi 244:		Rivi 244:
	Raamatun maailmankuva ei jätä mitään sijaa myyttiselle kahtiajaolle. Sen mukaan tosi todellisuus on ihmiselle välittömästi annettu kokemuksessa ja havainnoissa. Siksi Jumala saattoi ilmoittaa itsensä ihmisenä, joka tuli havainnoiduksi ja tunnetuksi havaintojen välityksellä, niin kuin Johannes kirjoittaa:		Raamatun maailmankuva ei jätä mitään sijaa myyttiselle kahtiajaolle. Sen mukaan tosi todellisuus on ihmiselle välittömästi annettu kokemuksessa ja havainnoissa. Siksi Jumala saattoi ilmoittaa itsensä ihmisenä, joka tuli havainnoiduksi ja tunnetuksi havaintojen välityksellä, niin kuin Johannes kirjoittaa:

	{{Sitaatti3\|center\|Mikä on alusta alkaen ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselleet ja käsin koskettaneet, siitä me puhumme: elämän Sanasta. Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen ja siitä me todistamme. Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen.\|{{rp\|1. Joh. 1:~~1–3~~}}}}		{{Sitaatti3\|center\|Mikä on alusta alkaen ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselleet ja käsin koskettaneet, siitä me puhumme: elämän Sanasta. Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen ja siitä me todistamme. Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen.\|{{rp\|1. Joh. 1:1-3}}}}

	Tässä ei ilmene kahtiajaettua todellisuutta. Havainnot ovat luotettavia, ja julistettu totuus perustetaan havaintoihin. Jumalan ilmoitus tulee suoraan ihmisen kokemuksen rakenteen kautta.		Tässä ei ilmene kahtiajaettua todellisuutta. Havainnot ovat luotettavia, ja julistettu totuus perustetaan havaintoihin. Jumalan ilmoitus tulee suoraan ihmisen kokemuksen rakenteen kautta.

Samuli Koivisto: +linkitys

2017-07-31T14:56:25Z

+linkitys

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2017 kello 14.56
Rivi 314:		Rivi 314:
	Metodologinen naturalismi ja teismi eivät siis sulje toisiaan loogisesti pois: jos on mahdollista saada tietoa Jumalasta luonnontieteellisillä menetelmillä, metodologinen naturalisti voi olla teisti. Useimmat naturalistit ovat tänä päivänä kuitenkin ateisteja, koska he katsovat, ettei Jumalaa tarvita empiiristen ilmiöiden selitykseksi. Naturalistinen metodologia yhdessä tieteen nykytilan kanssa ohjaa heidän mielestään uskomaan ateismiin, fysikalismiin ja materialismiin. Tämä taas johtuu siitä, että Jumalalle ja aineettomille objekteille ei yleensä suoda paikkaa nykyisin yleisesti hyväksytyissä tieteellisissä teorioissa. Ateismia ei kuitenkaan voida pitää loogisesti välttämättömänä seurauksena naturalistisesta tutkimusohjelmasta, koska on mahdollista, että naturalistisilla menetelmillä saadaan tietoa Jumalasta.		Metodologinen naturalismi ja teismi eivät siis sulje toisiaan loogisesti pois: jos on mahdollista saada tietoa Jumalasta luonnontieteellisillä menetelmillä, metodologinen naturalisti voi olla teisti. Useimmat naturalistit ovat tänä päivänä kuitenkin ateisteja, koska he katsovat, ettei Jumalaa tarvita empiiristen ilmiöiden selitykseksi. Naturalistinen metodologia yhdessä tieteen nykytilan kanssa ohjaa heidän mielestään uskomaan ateismiin, fysikalismiin ja materialismiin. Tämä taas johtuu siitä, että Jumalalle ja aineettomille objekteille ei yleensä suoda paikkaa nykyisin yleisesti hyväksytyissä tieteellisissä teorioissa. Ateismia ei kuitenkaan voida pitää loogisesti välttämättömänä seurauksena naturalistisesta tutkimusohjelmasta, koska on mahdollista, että naturalistisilla menetelmillä saadaan tietoa Jumalasta.

	Modernissa keskustelussa on puolustettu näkemystä, jonka mukaan todellisuudessa vallitseva täsmennetty monimutkaisuus (specified complexity) antaa syyn uskoa, että todellisuuden järjestys on seurausta järjellisestä suunnittelusta. Sikäli kuin luonnontieteen menetelmillä on mahdollista saada tietoa luonnon täsmennetystä monimutkaisuudesta ja täsmennetty monimutkaisuus voidaan parhaiten selittää olettamalla järjellinen suunnittelija, luonnontiede tarjoaa tukea teismille. Tällaista näkemystä edustaa esimerkiksi William A. Dembski kirjassaan Älykkään suunnitelman idea.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Dembski, William A. \| Nimeke = Älykkään suunnitelman idea \| Julkaisija = Helsinki: Datakirjat \| Vuosi = 2002 \| Sivu = }}</ref>{{,}}<ref>Rea 2002: 60, 69</ref>		Modernissa keskustelussa on puolustettu näkemystä, jonka mukaan todellisuudessa vallitseva täsmennetty monimutkaisuus (specified complexity) antaa syyn uskoa, että todellisuuden järjestys on seurausta järjellisestä suunnittelusta. Sikäli kuin luonnontieteen menetelmillä on mahdollista saada tietoa luonnon täsmennetystä monimutkaisuudesta ja täsmennetty monimutkaisuus voidaan parhaiten selittää olettamalla järjellinen suunnittelija, luonnontiede tarjoaa tukea teismille. Tällaista näkemystä edustaa esimerkiksi William A. Dembski kirjassaan Älykkään suunnitelman idea.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = [[William A. Dembski\|Dembski, William A.]] \| Nimeke = Älykkään suunnitelman idea \| Julkaisija = Helsinki: Datakirjat \| Vuosi = 2002 \| Sivu = }}</ref>{{,}}<ref>Rea 2002: 60, 69</ref>

	===2.5.3. Onko naturalismi tieteen itseoikeutettu lähtökohta?===		===2.5.3. Onko naturalismi tieteen itseoikeutettu lähtökohta?===

Samuli Koivisto: viitteet

2017-07-30T15:49:46Z

viitteet

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: +viitteitä, Auerbach 1992: 61 seuraava

2017-07-29T20:55:32Z

+viitteitä, Auerbach 1992: 61 seuraava

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: /* Lähteet */ +linkki

2017-07-29T19:34:14Z

Lähteet: +linkki

← Vanhempi versio		Versio 29. heinäkuuta 2017 kello 19.34
Rivi 414:		Rivi 414:

	== Lähteet ==		== Lähteet ==
	* Koons, Robert C.: ''Science and Theism'', teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = Copan, Paul & Moser, Paul K. (toim.) \| Nimeke = The Rationality of Theism \| Julkaisija = London: Routledge \| Vuosi = 2003 \| Sivu = }}		* Koons, Robert C.: ''Science and Theism'', teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = [[Paul Copan\|Copan, Paul]] & Moser, Paul K. (toim.) \| Nimeke = The Rationality of Theism \| Julkaisija = London: Routledge \| Vuosi = 2003 \| Sivu = }}
	* {{Kirjaviite \| Tekijä = [[J. P. Moreland\|Moreland, J. P.]] \| Nimeke = Christianity and the Nature of Science: A Philosophical investigation \| Julkaisija = Grand Rapids, Mich.: Baker Books House \| Vuosi = 1989 \| Sivu = }}		* {{Kirjaviite \| Tekijä = [[J. P. Moreland\|Moreland, J. P.]] \| Nimeke = Christianity and the Nature of Science: A Philosophical investigation \| Julkaisija = Grand Rapids, Mich.: Baker Books House \| Vuosi = 1989 \| Sivu = }}
	* {{Kirjaviite \| Tekijä=Niiniluoto, Ilkka \| Nimeke=Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Otava \| Vuosi=1980 \| Tunniste=ISBN 951-1-05435-X}}		* {{Kirjaviite \| Tekijä=Niiniluoto, Ilkka \| Nimeke=Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Otava \| Vuosi=1980 \| Tunniste=ISBN 951-1-05435-X}}

Samuli Koivisto: +viitteitä, Piagetin (1930) seuraava

2017-07-28T20:14:32Z

+viitteitä, Piagetin (1930) seuraava

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: +viitteet, (Moreland 1989: 109-110.) seuraava

2017-07-27T21:19:10Z

+viitteet, (Moreland 1989: 109-110.) seuraava

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: + rivinvaihtoja

2017-03-15T15:28:36Z

+ rivinvaihtoja

Näytä muutokset