Suunnitteluteoria - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-28T08:33:24Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 28. huhtikuuta 2017 kello 08.33
Rivi 35:		Rivi 35:
	Viimemainittujen syytösten täsmällisesti muotoiltu torjuminen tosin edellyttää myös kyseisten argumentointivirhetyyppien kriittistä tarkastelua, niistä kun on olemassa paitsi yleispätevä looginen muoto, jota tarkoituksellisuuspäättely ei edusta, myös naturalistiseen kehäpäätelmään perustuva <!--sanastoon tarvis saada käännös-->[[AW:S#degeneroitua\|degeneroitunut]] [[AW:S#variantti\|variantti]], joka on tunnistavinaan "perusteluvirheeksi" kaiken naturalismin rajat ylittävän argumentaation, näin ollen tietenkin myös kaikki suunnittelusignaalit perusteluineen – jo ennen ja ilman niihin tutustumistakaan.		Viimemainittujen syytösten täsmällisesti muotoiltu torjuminen tosin edellyttää myös kyseisten argumentointivirhetyyppien kriittistä tarkastelua, niistä kun on olemassa paitsi yleispätevä looginen muoto, jota tarkoituksellisuuspäättely ei edusta, myös naturalistiseen kehäpäätelmään perustuva <!--sanastoon tarvis saada käännös-->[[AW:S#degeneroitua\|degeneroitunut]] [[AW:S#variantti\|variantti]], joka on tunnistavinaan "perusteluvirheeksi" kaiken naturalismin rajat ylittävän argumentaation, näin ollen tietenkin myös kaikki suunnittelusignaalit perusteluineen – jo ennen ja ilman niihin tutustumistakaan.

	Keskeisiin [[AW:S#ID-teoreetikko\|ID-teoreetikkoihin]] lukeutuvan [[Michael Behe]]n argumentaation rakenteeseen pureutuva, Suomessa v. 2008 hyväksytty, yli 200-sivuinen pro gradu -tutkielma<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://oa.~~doria~~.fi~~/bitstream~~/handle/~~10024/37549~~/~~kertooko.pdf?sequence=1~~ \| Viitattu = 7.11.~~2008~~ \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}</ref> toteaa tiivistelmälehdellään tutkimuksen lopputulemista seuraavaa: "Analyysissa käy ilmi, että Behe onnistuu muotoilemaan suunnittelupäätelmänsä niin, että se välttää suuren osan vanhasta, suunnitteluargumenttia vastaan kohdistetusta kritiikistä. Lisäksi käy ilmi, että älykkään suunnittelun ajatuksesta käydyssä keskustelussa vastakkain eivät ole ainoastaan erilaiset käsitykset filosofisesta argumentista vaan myös maailmankuvat ja uskonnolliset näkemykset." Tämä lähdeaineiston systemaattiseen analyysiin perustuva tutkimustulos on todella kaukana [[AW:S#äärinaturalismi\|äärinaturalistien]] vähättelevän torjuvasta asenteesta.		Keskeisiin [[AW:S#ID-teoreetikko\|ID-teoreetikkoihin]] lukeutuvan [[Michael Behe]]n argumentaation rakenteeseen pureutuva, Suomessa v. 2008 hyväksytty, yli 200-sivuinen pro gradu -tutkielma<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21668 \| Viitattu = 28.4.2017 \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}</ref> toteaa tiivistelmälehdellään tutkimuksen lopputulemista seuraavaa: "Analyysissa käy ilmi, että Behe onnistuu muotoilemaan suunnittelupäätelmänsä niin, että se välttää suuren osan vanhasta, suunnitteluargumenttia vastaan kohdistetusta kritiikistä. Lisäksi käy ilmi, että älykkään suunnittelun ajatuksesta käydyssä keskustelussa vastakkain eivät ole ainoastaan erilaiset käsitykset filosofisesta argumentista vaan myös maailmankuvat ja uskonnolliset näkemykset." Tämä lähdeaineiston systemaattiseen analyysiin perustuva tutkimustulos on todella kaukana [[AW:S#äärinaturalismi\|äärinaturalistien]] vähättelevän torjuvasta asenteesta.

	=== Suunnitteluteoria ei ole teokratiaan tähtäävä uskonnollis-poliittinen salajuoni ===		=== Suunnitteluteoria ei ole teokratiaan tähtäävä uskonnollis-poliittinen salajuoni ===
Rivi 193:		Rivi 193:


	[[Kuva:19122008ScienceCover.gif\|right\|thumb\|200px\|Science -lehti julisti vuoden 2008 tärkeimmäksi uutiseksi solujen uudelleen ohjelmoinnin<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = \| Osoite = http://~~www~~.sciencemag.org/~~btoy2008~~/ \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = '''Breakthrough of the Year: Reprogramming Cells'''<br />		[[Kuva:19122008ScienceCover.gif\|right\|thumb\|200px\|Science -lehti julisti vuoden 2008 tärkeimmäksi uutiseksi solujen uudelleen ohjelmoinnin<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Breakthrough of the Year: Reprogramming Cells \| Osoite = http://science.sciencemag.org/content/322/5909/1766.1 \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = '''Breakthrough of the Year: Reprogramming Cells'''<br />
	By inserting genes that turn back a cell's developmental clock, researchers are gaining insights into disease and the biology of how a cell decides its fate. \| Tekijä = Science \| Julkaisija = American Association for the Advancement of Science. \| Ajankohta = 19.12.2008 }} </ref>. Miten jokin voidaan uudelleen ohjelmoida, jos sitä ei ole ohjelmoitu alunperinkään? Tämä herättää kysymyksen kykenevätkö sokeat ja ohjaamattomat prosessit ohjelmoimaan mitään<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Top 10 Intelligent Design News Stories of 2008 \| Osoite = http://intelligentdesign.podomatic.com/player/web/2008-12-24T10_18_54-08_00 \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Discovery Institute \| Ajankohta = 23.12.2008 }}. </ref>. ]]		By inserting genes that turn back a cell's developmental clock, researchers are gaining insights into disease and the biology of how a cell decides its fate. \| Tekijä = Science \| Julkaisija = American Association for the Advancement of Science. \| Ajankohta = 19.12.2008 }} </ref>. Miten jokin voidaan uudelleen ohjelmoida, jos sitä ei ole ohjelmoitu alunperinkään? Tämä herättää kysymyksen kykenevätkö sokeat ja ohjaamattomat prosessit ohjelmoimaan mitään<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Top 10 Intelligent Design News Stories of 2008 \| Osoite = http://intelligentdesign.podomatic.com/player/web/2008-12-24T10_18_54-08_00 \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Discovery Institute \| Ajankohta = 23.12.2008 }}. </ref>. ]]
	Naturalismi rajaa tarkoituksellisuusvaihtoehdon jo etukäteen pois silloin, kun mahdollisen tarkoituksellisen aiheuttajan ilmeisesti olisi oltava luonteeltaan yliluonnollinen. Tämä "yliluonnollisuus" on kuitenkin naturalistisessa ideologiassa eri asia kuin arkikielessä, sillä myös inhimillisen tietoisuuden kykyjen (tahdonratkaisujen) todellinen vaikutus aineellisen maailman tapahtumiin on johdonmukaisen naturalismin kannalta epätieteellinen [[AW:S#supranaturalismi\|supranaturalistinen]] näkemys, joka olisi aikaa myöten korvattava tarkoituksettomiin prosesseihin ja fysikaalisiin vaikutuksiin perustuvalla "aidosti tieteellisellä" selityksellä. Näin ollen johdonmukainen naturalismi rajaisi perimmäisen tarkoituksellisuusselityksen pois vaihtoehtojen joukosta kaikissa tapauksissa (myös rikostutkimuksessa), koska se ei koskaan ole naturalismin mukaisessa merkityksessä "luonnollinen selitys". Koska tämän seikan esiin ottaminen julkisessa keskustelussa ei kuitenkaan parantaisi (ääri)naturalistien uskottavuutta eikä menestymismahdollisuuksia, he ID-teorian vastaisessa propagandassaan mieluummin tahtovat rinnastaa suunnitteluteoreettisen tarkoituksellisuusvaihtoehdon keijuihin tai menninkäisiin uskomiseen kuin siihen intuitiivisesti luontevaan ja arkikokemusta vastaavaan näkemykseen, jonka mukaan on ilman muuta olemassa tietoisia olentoja, jotka pystyvät toteuttamaan hyviksi näkemiään tarkoituksia aineelliseen maailmaan vaikuttamalla, ja että voimme helposti ja luotettavasti tietää tämän, koska itsekin olemme sellaisia.		Naturalismi rajaa tarkoituksellisuusvaihtoehdon jo etukäteen pois silloin, kun mahdollisen tarkoituksellisen aiheuttajan ilmeisesti olisi oltava luonteeltaan yliluonnollinen. Tämä "yliluonnollisuus" on kuitenkin naturalistisessa ideologiassa eri asia kuin arkikielessä, sillä myös inhimillisen tietoisuuden kykyjen (tahdonratkaisujen) todellinen vaikutus aineellisen maailman tapahtumiin on johdonmukaisen naturalismin kannalta epätieteellinen [[AW:S#supranaturalismi\|supranaturalistinen]] näkemys, joka olisi aikaa myöten korvattava tarkoituksettomiin prosesseihin ja fysikaalisiin vaikutuksiin perustuvalla "aidosti tieteellisellä" selityksellä. Näin ollen johdonmukainen naturalismi rajaisi perimmäisen tarkoituksellisuusselityksen pois vaihtoehtojen joukosta kaikissa tapauksissa (myös rikostutkimuksessa), koska se ei koskaan ole naturalismin mukaisessa merkityksessä "luonnollinen selitys". Koska tämän seikan esiin ottaminen julkisessa keskustelussa ei kuitenkaan parantaisi (ääri)naturalistien uskottavuutta eikä menestymismahdollisuuksia, he ID-teorian vastaisessa propagandassaan mieluummin tahtovat rinnastaa suunnitteluteoreettisen tarkoituksellisuusvaihtoehdon keijuihin tai menninkäisiin uskomiseen kuin siihen intuitiivisesti luontevaan ja arkikokemusta vastaavaan näkemykseen, jonka mukaan on ilman muuta olemassa tietoisia olentoja, jotka pystyvät toteuttamaan hyviksi näkemiään tarkoituksia aineelliseen maailmaan vaikuttamalla, ja että voimme helposti ja luotettavasti tietää tämän, koska itsekin olemme sellaisia.

Samuli Koivisto: /* Katso myös */ linkkifix

2017-04-28T08:29:32Z

Katso myös: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 28. huhtikuuta 2017 kello 08.29
Rivi 237:		Rivi 237:
	[[Kuva:CenterForScienceCulture.jpg\|thumb\|right\|[http://www.discovery.org/ Discovery Instituutti] ylläpitää laajaa [http://www.intelligentdesign.org/ ID-sivustoa].]]		[[Kuva:CenterForScienceCulture.jpg\|thumb\|right\|[http://www.discovery.org/ Discovery Instituutti] ylläpitää laajaa [http://www.intelligentdesign.org/ ID-sivustoa].]]
	* http://teoria.fi Suunnitteluteorian suomalainen portaali		* http://teoria.fi Suunnitteluteorian suomalainen portaali
	* http://www.~~idthefuture~~.~~com~~/ [[Discovery Institute\|Discovery Instituutin]] ylläpitämä podcast-sivusto, joka käsittelee evoluutioon ja ID:n liittyviä aiheita.		* http://www.discovery.org/multimedia/idtf/ [[Discovery Institute\|Discovery Instituutin]] ylläpitämä podcast-sivusto, joka käsittelee evoluutioon ja ID:n liittyviä aiheita.
	* {{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21668 \| Viitattu = 23.6.2016 \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}		* {{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21668 \| Viitattu = 23.6.2016 \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}
	* [http://www.discovery.org/a/445 Michael Behe: Philosophical Objections to Intelligent Design]		* [http://www.discovery.org/a/445 Michael Behe: Philosophical Objections to Intelligent Design]
	* [~~http~~://www.evolutionnews.org/2011/03/~~a_closer_look_at_one_scientist045311.html~~ A Positive, Testable Case for Intelligent Design] (Evolution News & Views)		* [https://www.evolutionnews.org/2011/03/a_closer_look_at_one_scientist/ A Positive, Testable Case for Intelligent Design] (Evolution News & Views)

	=== Kirjallisuus ===		=== Kirjallisuus ===

Apollos: linkkilisäys

2016-06-26T18:16:20Z

linkkilisäys

← Vanhempi versio		Versio 26. kesäkuuta 2016 kello 18.16
Rivi 218:		Rivi 218:

	=== Suunnitteluteorian apologeettinen arvo kristityn oman uskon kannalta ===		=== Suunnitteluteorian apologeettinen arvo kristityn oman uskon kannalta ===
	Suunnitteluteoria voi olla hyödyllinen myös kristityn oman uskon kannalta. Kristinusko ei näet päinvastaisista väitteistä huolimatta ole perimmältään [[AW:S#fideismi\|fideistinen]] ajatusmalli, joka arvostaisi uskomista uskomisen itsensä takia. Raamattu päinvastoin sekä antaa järkiperusteita omalle luotettavuudelleen (esim. {{rp\|Luuk. 1:1}}–4; {{rp\|1. Kor. 15:1}}–8; {{rp\|2. Piet. 1:16}}–19; {{rp\|1. Joh. 1:1}}–3) että monin paikoin lisäksi edellyttää Jumalan antaneen itsestään luotettavaa ilmoitusta myös ei-sanallisessa muodossa ja että tämä Jumalan tekojen todistus on otettava vakavasti. Näin siis Raamattu ja suunnitteluteoreettinen luonnontutkimus edustavat samaa perusnäkemystä siitä, että on loogisesti täysin mahdollista, että Jumalasta voidaan oppia tietämään jotain Hänen tekojaan tarkkaamalla ({{rp\|Room. 1:19}}–20) ja että asia siis on vakavan tutkimisen arvoinen. Tämä yhteinen perusnäkemys ei ole ainoastaan vallitsevan luonnontieteellisen taustaideologian vaan aivan yhtä suuressa määrin myös vallitsevan akateemisen teologisen suuntauksen vastainen. Siksikään ei ole yllättävää, että myös monet kirkonjohtajat pitävät koko ID-keskustelua kiusallisena.		Suunnitteluteoria voi olla hyödyllinen myös kristityn oman uskon kannalta. Kristinusko ei näet päinvastaisista väitteistä huolimatta ole perimmältään [[AW:S#fideismi\|fideistinen]] ajatusmalli, joka arvostaisi uskomista uskomisen itsensä takia. Raamattu päinvastoin sekä antaa järkiperusteita omalle luotettavuudelleen (esim. {{rp\|Luuk. 1:1}}–4; {{rp\|1. Kor. 15:1}}–8; {{rp\|2. Piet. 1:16}}–19; {{rp\|1. Joh. 1:1}}–3) että monin paikoin lisäksi edellyttää Jumalan antaneen itsestään luotettavaa ilmoitusta myös ei-sanallisessa muodossa ja että tämä Jumalan tekojen todistus on otettava vakavasti. Näin siis Raamattu ja suunnitteluteoreettinen luonnontutkimus edustavat samaa perusnäkemystä siitä, että on loogisesti täysin mahdollista, että Jumalasta voidaan oppia tietämään jotain Hänen tekojaan tarkkaamalla ({{rp\|Room. 1:19}}–20) ja että asia siis on vakavan tutkimisen arvoinen. Tämä yhteinen perusnäkemys ei ole ainoastaan vallitsevan luonnontieteellisen taustaideologian vaan aivan yhtä suuressa määrin myös vallitsevan akateemisen teologisen suuntauksen vastainen. Siksikään ei ole yllättävää, että myös [[liberaali kristinusko\|monet kirkonjohtajat]] pitävät koko ID-keskustelua kiusallisena.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Samuli Koivisto: linkkifix

2016-06-23T18:29:38Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 23. kesäkuuta 2016 kello 18.29
Rivi 91:		Rivi 91:

	=== Täsmennetty monimutkaisuus ===		=== Täsmennetty monimutkaisuus ===
	Täsmennetty monimutkaisuus on matemaatikko-filosofi-teologi William Dembskin kehittämä<ref>The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities, William A. Dembski, Julkaisija Cambridge University Press, 1998, ISBN 0521623871,243 sivua, ~~http~~://books.google.fi/books?id=~~R7otNWMrgcwC~~</ref> päättelymalli, jolla suunnittelu voidaan havaita tieteellisesti <ref>No Free Lunch: Why Specified Complexity Cannot Be Purchased without Intelligence, William A. Dembski, 2001, johdanto luettavissa osoitteesta http://www.arn.org/docs/dembski/wd_nfl_intro.htm </ref>.		Täsmennetty monimutkaisuus on matemaatikko-filosofi-teologi William Dembskin kehittämä<ref>The Design Inference: Eliminating Chance Through Small Probabilities, William A. Dembski, Julkaisija Cambridge University Press, 1998, ISBN 0521623871,243 sivua, https://books.google.fi/books/about/The_Design_Inference.html?id=Zanic8M0PjgC&redir_esc=y</ref> päättelymalli, jolla suunnittelu voidaan havaita tieteellisesti <ref>No Free Lunch: Why Specified Complexity Cannot Be Purchased without Intelligence, William A. Dembski, 2001, johdanto luettavissa osoitteesta http://www.arn.org/docs/dembski/wd_nfl_intro.htm </ref>.

	Täsmennetty monimutkaisuus on olennainen käsite, joka kuvaa merkityksellisen informaation eroa toisaalta yksinkertaisista lainomaisesti järjestyneistä rakenteista kuten kiteistä ja lumihiutaleista ja toisaalta täysin satunnaisista sarjoista, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta eivät merkitse mitään. Juuri tämä käsite kiteyttää yhden olennaisen eron biologisten rakenteiden (ja niiden taustalla olevan informaation) ja elottoman luonnon välillä. Termiä ovat käyttäneet Dembskistä riippumatta esimerkiksi fyysikko Paul Davies ja useat biologit. Fyysikko Paul Davies on todennut, että Dembskin työssä on useita oikein hyödyllisiä ajatuksia.		Täsmennetty monimutkaisuus on olennainen käsite, joka kuvaa merkityksellisen informaation eroa toisaalta yksinkertaisista lainomaisesti järjestyneistä rakenteista kuten kiteistä ja lumihiutaleista ja toisaalta täysin satunnaisista sarjoista, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta eivät merkitse mitään. Juuri tämä käsite kiteyttää yhden olennaisen eron biologisten rakenteiden (ja niiden taustalla olevan informaation) ja elottoman luonnon välillä. Termiä ovat käyttäneet Dembskistä riippumatta esimerkiksi fyysikko Paul Davies ja useat biologit. Fyysikko Paul Davies on todennut, että Dembskin työssä on useita oikein hyödyllisiä ajatuksia.

Samuli Koivisto: /* Internet */ linkkifix

2016-06-23T18:17:02Z

Internet: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 23. kesäkuuta 2016 kello 18.17
Rivi 238:		Rivi 238:
	* http://teoria.fi Suunnitteluteorian suomalainen portaali		* http://teoria.fi Suunnitteluteorian suomalainen portaali
	* http://www.idthefuture.com/ [[Discovery Institute\|Discovery Instituutin]] ylläpitämä podcast-sivusto, joka käsittelee evoluutioon ja ID:n liittyviä aiheita.		* http://www.idthefuture.com/ [[Discovery Institute\|Discovery Instituutin]] ylläpitämä podcast-sivusto, joka käsittelee evoluutioon ja ID:n liittyviä aiheita.
	* {{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://oa.~~doria~~.fi~~/bitstream~~/handle/~~10024/37549~~/~~kertooko.pdf?sequence=1~~ \| Viitattu = 7.11.~~2008~~ \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}		* {{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21668 \| Viitattu = 23.6.2016 \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}
	* [http://www.discovery.org/a/445 Michael Behe: Philosophical Objections to Intelligent Design]		* [http://www.discovery.org/a/445 Michael Behe: Philosophical Objections to Intelligent Design]
	* [http://www.evolutionnews.org/2011/03/a_closer_look_at_one_scientist045311.html A Positive, Testable Case for Intelligent Design] (Evolution News & Views)		* [http://www.evolutionnews.org/2011/03/a_closer_look_at_one_scientist045311.html A Positive, Testable Case for Intelligent Design] (Evolution News & Views)

Samuli Koivisto: /* Täsmennetty monimutkaisuus */ Kuva vaihdettu

2015-12-22T17:27:48Z

Täsmennetty monimutkaisuus: Kuva vaihdettu

← Vanhempi versio		Versio 22. joulukuuta 2015 kello 17.27
Rivi 95:		Rivi 95:
	Täsmennetty monimutkaisuus on olennainen käsite, joka kuvaa merkityksellisen informaation eroa toisaalta yksinkertaisista lainomaisesti järjestyneistä rakenteista kuten kiteistä ja lumihiutaleista ja toisaalta täysin satunnaisista sarjoista, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta eivät merkitse mitään. Juuri tämä käsite kiteyttää yhden olennaisen eron biologisten rakenteiden (ja niiden taustalla olevan informaation) ja elottoman luonnon välillä. Termiä ovat käyttäneet Dembskistä riippumatta esimerkiksi fyysikko Paul Davies ja useat biologit. Fyysikko Paul Davies on todennut, että Dembskin työssä on useita oikein hyödyllisiä ajatuksia.		Täsmennetty monimutkaisuus on olennainen käsite, joka kuvaa merkityksellisen informaation eroa toisaalta yksinkertaisista lainomaisesti järjestyneistä rakenteista kuten kiteistä ja lumihiutaleista ja toisaalta täysin satunnaisista sarjoista, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta eivät merkitse mitään. Juuri tämä käsite kiteyttää yhden olennaisen eron biologisten rakenteiden (ja niiden taustalla olevan informaation) ja elottoman luonnon välillä. Termiä ovat käyttäneet Dembskistä riippumatta esimerkiksi fyysikko Paul Davies ja useat biologit. Fyysikko Paul Davies on todennut, että Dembskin työssä on useita oikein hyödyllisiä ajatuksia.

	[[Kuva:~~SuunnittelunHavaitseminen3~~.jpg\|thumb\|400px\|W. Dembskin suunnittelusuodatin vuokaaviona.]]		[[Kuva:Selityssuodatin-kaavio.jpg\|thumb\|400px\|W. Dembskin suunnittelusuodatin vuokaaviona.]]
	Dembskin mallissa suunnitteluun päädytään eliminatiivisen prosessin kautta, jossa on kolme pääkohtaa:		Dembskin mallissa suunnitteluun päädytään eliminatiivisen prosessin kautta, jossa on kolme pääkohtaa:
	#Vapausasteisuus		#Vapausasteisuus

Apollos: /* Palautumattomat järjestelmät */ alaviitetypofix

2013-05-26T22:48:51Z

Palautumattomat järjestelmät: alaviitetypofix

← Vanhempi versio		Versio 26. toukokuuta 2013 kello 22.48
Rivi 69:		Rivi 69:
	{{pääartikkeli\|[[Monimutkaisten järjestelmien synty]]}}		{{pääartikkeli\|[[Monimutkaisten järjestelmien synty]]}}

	'''[[Michael Behe]]''' toi ''[[Darwin's Black Box]]'' -teoksessaan painokkaasti esiin sen tosiasian, että elämän biokemiallinen taso<ref>Biokemiallisten järjestelmien tasoa voi hyvällä syyllä pitää biologisen elämän perustasona, jolla solujen ja sitä kautta kokonaisorganismien toiminnot viime kädessä onnistuvat tai epäonnistuvat: kaikki, mitä elolliset olennot fysikaalisessa merkityksessä tekevät (yhteyttävät, hengittävät, havaitsevat, liikkuvat, sulattavat ruokaa, ylläpitävät ruumiinlämpöään yms.), on viime kädessä niiden solujen biokemian mahdollistamaa.</ref> on toiminnallisuudessaan riippuvainen lukemattomista erilaisista, monesta osatekijästä muodostuvista ''molekyylikoneistoista'' ja että nämä koneistot tyypillisesti toimivat kokonaisuuksina niin, että minkä hyvänsä yhden osan poistaminen tällaisesta koneistosta särkee sen niin perusteellisesti, että ehjän kokonaisuuden tuottama tulos lakkaa kokonaan syntymästä eli koko koneiston toteuttama funktio katoaa.<ref>Jos esim. näkemiseen liittyvä biokemiallinen vuorovaikutussuhdeketju mistä hyvänsä kohdin katkeaa, kyseinen organismi kerrassaan sokeutuu.</ref> Tarkoituksettomasti toimivat ohjaamattomat prosessit<ref>Elävien organismien olemassaolon ja kaikkien kykyjen alkuperä halutaan [[metodologinen naturalismi\|metodologisen naturalismin]] ehdoilla toimivassa tutkimuksessa palauttaa tällaisiin prosesseihin.</ref> eivät Behen selkeän logiikan mukaan voi saada luonnonvalinnalta apua tällaisten funktioiden löytämiseen, koska valintaedut tulevat vasta valmiista koneistoista.<ref>Esim. vain yhdestäkin kohtaa poikki oleva "keskeneräinen" näköketju ei anna mitään etua täysin puuttuvaan näköketjuun verrattuna.</ref> Tämä taas tekee niiden satunnaissyntytodennäköisyyksistä infinitesimaalisen pieniä ja siten koko tarkoituksettomuussyntyselityksestä järjettömän epäuskottavan.<ref>Minkä hyvänsä palautumattoman monimutkaisen biokemiallisen koneiston ''yhtäkkisen kertakaikkisen ilmaantumisen'' vaatima onnekas sattuma on aina järjettömän epätodennäköinen; jos taas jonkinlainen ''keskeneräinen järjestelmä'' ilmaantuisi sattumalta, luonnonvalinta karsisi sen saman tien pois, koska se tuhlaisi eliön biokemiallisia resursseja hyödyttömästi – tarkoitukseton luonnonvalintamekanismihan ei "sokeana kelloseppänä" kykene millään tavoin ennakoimaan mahdollisia tulevia ~~funktiota~~ saati niistä odotettavissa olevia etuja.</ref> Tätä kaikki tai ei mitään -ominaisuutta Behe kutsuu '''[[palautumaton monimutkaisuus\|palautumattomaksi monimutkaisuudeksi]]'''<ref>vaihtoehtoisia suomennoksia: '''"redusoitumaton/redusoimaton monimutkaisuus/kompleksisuus"''', engl. ''irreducible complexity'', josta lyh. IC</ref> ja sellaisia kokonaisuuksia, joilla tämä ominaisuus on, vastaavasti '''palautumattomiksi järjestelmiksi'''<ref>vaihtoehtoisia suomennoksia: '''"redusoitumattomat/redusoimattomat järjestelmät/systeemit"''', engl. ''irreducible systems''</ref>. Tarkoituksettomat prosessit eivät siis voi millään ''suoranaisen uusdarvinistisella'' tavalla tuottaa ainoatakaan tällaista järjestelmää, ja ''tämän'' tosiasian myös Behen asiantuntevat naturalistikriitikot myöntävät.		'''[[Michael Behe]]''' toi ''[[Darwin's Black Box]]'' -teoksessaan painokkaasti esiin sen tosiasian, että elämän biokemiallinen taso<ref>Biokemiallisten järjestelmien tasoa voi hyvällä syyllä pitää biologisen elämän perustasona, jolla solujen ja sitä kautta kokonaisorganismien toiminnot viime kädessä onnistuvat tai epäonnistuvat: kaikki, mitä elolliset olennot fysikaalisessa merkityksessä tekevät (yhteyttävät, hengittävät, havaitsevat, liikkuvat, sulattavat ruokaa, ylläpitävät ruumiinlämpöään yms.), on viime kädessä niiden solujen biokemian mahdollistamaa.</ref> on toiminnallisuudessaan riippuvainen lukemattomista erilaisista, monesta osatekijästä muodostuvista ''molekyylikoneistoista'' ja että nämä koneistot tyypillisesti toimivat kokonaisuuksina niin, että minkä hyvänsä yhden osan poistaminen tällaisesta koneistosta särkee sen niin perusteellisesti, että ehjän kokonaisuuden tuottama tulos lakkaa kokonaan syntymästä eli koko koneiston toteuttama funktio katoaa.<ref>Jos esim. näkemiseen liittyvä biokemiallinen vuorovaikutussuhdeketju mistä hyvänsä kohdin katkeaa, kyseinen organismi kerrassaan sokeutuu.</ref> Tarkoituksettomasti toimivat ohjaamattomat prosessit<ref>Elävien organismien olemassaolon ja kaikkien kykyjen alkuperä halutaan [[metodologinen naturalismi\|metodologisen naturalismin]] ehdoilla toimivassa tutkimuksessa palauttaa tällaisiin prosesseihin.</ref> eivät Behen selkeän logiikan mukaan voi saada luonnonvalinnalta apua tällaisten funktioiden löytämiseen, koska valintaedut tulevat vasta valmiista koneistoista.<ref>Esim. vain yhdestäkin kohtaa poikki oleva "keskeneräinen" näköketju ei anna mitään etua täysin puuttuvaan näköketjuun verrattuna.</ref> Tämä taas tekee niiden satunnaissyntytodennäköisyyksistä infinitesimaalisen pieniä ja siten koko tarkoituksettomuussyntyselityksestä järjettömän epäuskottavan.<ref>Minkä hyvänsä palautumattoman monimutkaisen biokemiallisen koneiston ''yhtäkkisen kertakaikkisen ilmaantumisen'' vaatima onnekas sattuma on aina järjettömän epätodennäköinen; jos taas jonkinlainen ''keskeneräinen järjestelmä'' ilmaantuisi sattumalta, luonnonvalinta karsisi sen saman tien pois, koska se tuhlaisi eliön biokemiallisia resursseja hyödyttömästi – tarkoitukseton luonnonvalintamekanismihan ei "sokeana kelloseppänä" kykene millään tavoin ennakoimaan mahdollisia tulevia funktioita saati niistä odotettavissa olevia etuja.</ref> Tätä kaikki tai ei mitään -ominaisuutta Behe kutsuu '''[[palautumaton monimutkaisuus\|palautumattomaksi monimutkaisuudeksi]]'''<ref>vaihtoehtoisia suomennoksia: '''"redusoitumaton/redusoimaton monimutkaisuus/kompleksisuus"''', engl. ''irreducible complexity'', josta lyh. IC</ref> ja sellaisia kokonaisuuksia, joilla tämä ominaisuus on, vastaavasti '''palautumattomiksi järjestelmiksi'''<ref>vaihtoehtoisia suomennoksia: '''"redusoitumattomat/redusoimattomat järjestelmät/systeemit"''', engl. ''irreducible systems''</ref>. Tarkoituksettomat prosessit eivät siis voi millään ''suoranaisen uusdarvinistisella'' tavalla tuottaa ainoatakaan tällaista järjestelmää, ja ''tämän'' tosiasian myös Behen asiantuntevat naturalistikriitikot myöntävät.

	Ongelmasta aiemmin julkisuudessa vaiennut naturalistinen leiri on sittemmin joutunut yrittämään vastata tähän Behen esiin ottamaan palautumattomien järjestelmien selittämättömyyshaasteeseen. Tämä on tapahtunut vetoamalla, paitsi naturalismiuskollisuusvaatimukseen sinänsä,<ref>"Ohjaamattoman evoluution tosiasian epäileminen on epätieteellistä!" -tyyliin</ref> myös ''epäsuorien evoluutioreittien'' mahdollisuuksiin. Periaatteellisella tasolla tämä merkitsee sitä, että on itse asiassa luovuttu väittämästä, että "biologinen todellisuus on juuri sellainen kuin uusdarvinismi edellyttääkin", ja peräännytty väittämään, että "uusdarvinismi on<ref>tai vähintäänkin "voi olla"</ref> oikea selitys biologiselle todellisuudelle, vaikkei siltä kyllä näytäkään".		Ongelmasta aiemmin julkisuudessa vaiennut naturalistinen leiri on sittemmin joutunut yrittämään vastata tähän Behen esiin ottamaan palautumattomien järjestelmien selittämättömyyshaasteeseen. Tämä on tapahtunut vetoamalla, paitsi naturalismiuskollisuusvaatimukseen sinänsä,<ref>"Ohjaamattoman evoluution tosiasian epäileminen on epätieteellistä!" -tyyliin</ref> myös ''epäsuorien evoluutioreittien'' mahdollisuuksiin. Periaatteellisella tasolla tämä merkitsee sitä, että on itse asiassa luovuttu väittämästä, että "biologinen todellisuus on juuri sellainen kuin uusdarvinismi edellyttääkin", ja peräännytty väittämään, että "uusdarvinismi on<ref>tai vähintäänkin "voi olla"</ref> oikea selitys biologiselle todellisuudelle, vaikkei siltä kyllä näytäkään".

Apollos: /* Voiko suunnitteluteoria olla tiedettä? */ typofix

2013-05-26T21:13:17Z

Voiko suunnitteluteoria olla tiedettä?: typofix

← Vanhempi versio		Versio 26. toukokuuta 2013 kello 21.13
Rivi 160:		Rivi 160:
	Tämän kysymyksenasettelun keskeiset seikat liittyvät siihen,		Tämän kysymyksenasettelun keskeiset seikat liittyvät siihen,
	# millaisista lähtökohdista tehtävälle tutkimukselle on saatavissa julkisista varoista rahoitusta,		# millaisista lähtökohdista tehtävälle tutkimukselle on saatavissa julkisista varoista rahoitusta,
	# millaisista lähtökohdista tehtävää ~~tutkimustaa~~ saa esitellä akateemisissa julkaisusarjoissa,		# millaisista lähtökohdista tehtävää tutkimusta saa esitellä akateemisissa julkaisusarjoissa,
	# millaisista lähtökohdista tehty tutkimus on otettava huomioon tutkijan akateemista pätevyyttä arvioitaessa,		# millaisista lähtökohdista tehty tutkimus on otettava huomioon tutkijan akateemista pätevyyttä arvioitaessa,
	# millaisista lähtökohdista tehdyn tutkimuksen tuloksia sopii opettaa julkisin varoin ylläpidetyissä kouluissa ja		# millaisista lähtökohdista tehdyn tutkimuksen tuloksia sopii opettaa julkisin varoin ylläpidetyissä kouluissa ja

Otvari: /* Internet */ + linkki

2011-03-31T11:28:44Z

Internet: + linkki

← Vanhempi versio		Versio 31. maaliskuuta 2011 kello 11.28
Rivi 240:		Rivi 240:
	* {{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37549/kertooko.pdf?sequence=1 \| Viitattu = 7.11.2008 \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}		* {{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37549/kertooko.pdf?sequence=1 \| Viitattu = 7.11.2008 \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}
	* [http://www.discovery.org/a/445 Michael Behe: Philosophical Objections to Intelligent Design]		* [http://www.discovery.org/a/445 Michael Behe: Philosophical Objections to Intelligent Design]
			* [http://www.evolutionnews.org/2011/03/a_closer_look_at_one_scientist045311.html A Positive, Testable Case for Intelligent Design] (Evolution News & Views)

	=== Kirjallisuus ===		=== Kirjallisuus ===
	*[http://www.thedesignoflife.net/ The Design of Life]		*[http://www.thedesignoflife.net/ The Design of Life]

Otvari: /* Suunnitteluteoria ei ole käsitys, jonka mukaan kaikki on optimaalisesti suunniteltua */ Tarkennettu yhtä määritelmää.

2010-11-20T23:06:29Z

Suunnitteluteoria ei ole käsitys, jonka mukaan kaikki on optimaalisesti suunniteltua: Tarkennettu yhtä määritelmää.

← Vanhempi versio		Versio 20. marraskuuta 2010 kello 23.06
Rivi 24:		Rivi 24:
	Suunnitteluteoria ei kuitenkaan ota mitään periaatteellista kantaa [[luomisusko]]on tai monoteismiin vaan käyttää omaa, teologiasta riippumatonta, havaittavien kohteiden ominaisuuksiin ja ihmisjärjen päättelykykyyn perustuvaa termistöään. Tällöin jonkin havaittavan kohteen '''''(älyllinen) suunnittelu''''' (engl. ''intelligent design'') merkitsee, että ainakin toinen seuraavista kahdesta ehdosta on voimassa:		Suunnitteluteoria ei kuitenkaan ota mitään periaatteellista kantaa [[luomisusko]]on tai monoteismiin vaan käyttää omaa, teologiasta riippumatonta, havaittavien kohteiden ominaisuuksiin ja ihmisjärjen päättelykykyyn perustuvaa termistöään. Tällöin jonkin havaittavan kohteen '''''(älyllinen) suunnittelu''''' (engl. ''intelligent design'') merkitsee, että ainakin toinen seuraavista kahdesta ehdosta on voimassa:
	# kohde on tarkoituksellisesti laadittu tai aiheutettu (ensisijainen merkitys);		# kohde on tarkoituksellisesti laadittu tai aiheutettu (ensisijainen merkitys);
	# ~~kohteella~~ ei ole mitään tunnettuihin tarkoituksettomiin syihin rajoittuvaa riittävän uskottavaa alkuperäselitystä (toissijainen merkitys).		# kohteen rakenne on tietyn toiminnon tai mallin kannalta tarkoituksenmukainen, ja tällä toiminnolla tai mallilla ei ole mitään tunnettuihin tarkoituksettomiin syihin rajoittuvaa riittävän uskottavaa alkuperäselitystä (toissijainen merkitys).

	Näin keskeisen käsitteen kaksimerkityksellisyys voi vaikuttaa oudolta mutta saa selityksensä ID-teorian kysymyksenasettelusta: Koska kohteiden syntyä ei voi jälkikäteen suoraan tutkia (kukaan ei ole enää rakentamassa jo valmistunutta rakennusta), päättelyt tehdään kohteiden ominaisuuksien perusteella (fysiikka riittää selittämään sen, miten rakennus pysyy pystyssä, mutta ei sitä, miten se on voinut alun perin syntyä). Jos päättelytapa on tarpeeksi vakuuttava, kohteen toteaminen älyllisesti suunnitelluksi toissijaisessa merkityksessä merkitsee sitä, että ei ole mielekästä olettaa, etteikö se olisi älyllisesti suunniteltu myös ensisijaisessa merkityksessä. Siksi nämä [[AW:S#intensio\|intensio]]naalisesti erilaiset merkitykset yhdistyvät [[AW:S#ekstensio\|ekstensio]]naalisesti yhdeksi ja samaksi havaittavien kohteiden luokaksi, eikä eri nimitysten käyttäminen samasta kohdeluokasta olisi tarkoituksenmukaista vaan pikemminkin epäselvää kielenkäyttöä.		Näin keskeisen käsitteen kaksimerkityksellisyys voi vaikuttaa oudolta mutta saa selityksensä ID-teorian kysymyksenasettelusta: Koska kohteiden syntyä ei voi jälkikäteen suoraan tutkia (kukaan ei ole enää rakentamassa jo valmistunutta rakennusta), päättelyt tehdään kohteiden ominaisuuksien perusteella (fysiikka riittää selittämään sen, miten rakennus pysyy pystyssä, mutta ei sitä, miten se on voinut alun perin syntyä). Jos päättelytapa on tarpeeksi vakuuttava, kohteen toteaminen älyllisesti suunnitelluksi toissijaisessa merkityksessä merkitsee sitä, että ei ole mielekästä olettaa, etteikö se olisi älyllisesti suunniteltu myös ensisijaisessa merkityksessä. Siksi nämä [[AW:S#intensio\|intensio]]naalisesti erilaiset merkitykset yhdistyvät [[AW:S#ekstensio\|ekstensio]]naalisesti yhdeksi ja samaksi havaittavien kohteiden luokaksi, eikä eri nimitysten käyttäminen samasta kohdeluokasta olisi tarkoituksenmukaista vaan pikemminkin epäselvää kielenkäyttöä.

← Vanhempi versio		Versio 28. huhtikuuta 2017 kello 08.33
Rivi 35:		Rivi 35:
	Viimemainittujen syytösten täsmällisesti muotoiltu torjuminen tosin edellyttää myös kyseisten argumentointivirhetyyppien kriittistä tarkastelua, niistä kun on olemassa paitsi yleispätevä looginen muoto, jota tarkoituksellisuuspäättely ei edusta, myös naturalistiseen kehäpäätelmään perustuva <!--sanastoon tarvis saada käännös-->[[AW:S#degeneroitua\|degeneroitunut]] [[AW:S#variantti\|variantti]], joka on tunnistavinaan "perusteluvirheeksi" kaiken naturalismin rajat ylittävän argumentaation, näin ollen tietenkin myös kaikki suunnittelusignaalit perusteluineen – jo ennen ja ilman niihin tutustumistakaan.		Viimemainittujen syytösten täsmällisesti muotoiltu torjuminen tosin edellyttää myös kyseisten argumentointivirhetyyppien kriittistä tarkastelua, niistä kun on olemassa paitsi yleispätevä looginen muoto, jota tarkoituksellisuuspäättely ei edusta, myös naturalistiseen kehäpäätelmään perustuva <!--sanastoon tarvis saada käännös-->[[AW:S#degeneroitua\|degeneroitunut]] [[AW:S#variantti\|variantti]], joka on tunnistavinaan "perusteluvirheeksi" kaiken naturalismin rajat ylittävän argumentaation, näin ollen tietenkin myös kaikki suunnittelusignaalit perusteluineen – jo ennen ja ilman niihin tutustumistakaan.

	Keskeisiin [[AW:S#ID-teoreetikko\|ID-teoreetikkoihin]] lukeutuvan [[Michael Behe]]n argumentaation rakenteeseen pureutuva, Suomessa v. 2008 hyväksytty, yli 200-sivuinen pro gradu -tutkielma<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://oa.~~doria~~.fi~~/bitstream~~/handle/~~10024/37549~~/~~kertooko.pdf?sequence=1~~ \| Viitattu = 7.11.~~2008~~ \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}</ref> toteaa tiivistelmälehdellään tutkimuksen lopputulemista seuraavaa: "Analyysissa käy ilmi, että Behe onnistuu muotoilemaan suunnittelupäätelmänsä niin, että se välttää suuren osan vanhasta, suunnitteluargumenttia vastaan kohdistetusta kritiikistä. Lisäksi käy ilmi, että älykkään suunnittelun ajatuksesta käydyssä keskustelussa vastakkain eivät ole ainoastaan erilaiset käsitykset filosofisesta argumentista vaan myös maailmankuvat ja uskonnolliset näkemykset." Tämä lähdeaineiston systemaattiseen analyysiin perustuva tutkimustulos on todella kaukana [[AW:S#äärinaturalismi\|äärinaturalistien]] vähättelevän torjuvasta asenteesta.		Keskeisiin [[AW:S#ID-teoreetikko\|ID-teoreetikkoihin]] lukeutuvan [[Michael Behe]]n argumentaation rakenteeseen pureutuva, Suomessa v. 2008 hyväksytty, yli 200-sivuinen pro gradu -tutkielma<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta \| Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21668 \| Viitattu = 28.4.2017 \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tekijä = Rope Kojonen \| Julkaisija = Systemaattisen teologian laitos \| Ajankohta = 20.1.2008 }}</ref> toteaa tiivistelmälehdellään tutkimuksen lopputulemista seuraavaa: "Analyysissa käy ilmi, että Behe onnistuu muotoilemaan suunnittelupäätelmänsä niin, että se välttää suuren osan vanhasta, suunnitteluargumenttia vastaan kohdistetusta kritiikistä. Lisäksi käy ilmi, että älykkään suunnittelun ajatuksesta käydyssä keskustelussa vastakkain eivät ole ainoastaan erilaiset käsitykset filosofisesta argumentista vaan myös maailmankuvat ja uskonnolliset näkemykset." Tämä lähdeaineiston systemaattiseen analyysiin perustuva tutkimustulos on todella kaukana [[AW:S#äärinaturalismi\|äärinaturalistien]] vähättelevän torjuvasta asenteesta.

	=== Suunnitteluteoria ei ole teokratiaan tähtäävä uskonnollis-poliittinen salajuoni ===		=== Suunnitteluteoria ei ole teokratiaan tähtäävä uskonnollis-poliittinen salajuoni ===
Rivi 193:		Rivi 193:


	[[Kuva:19122008ScienceCover.gif\|right\|thumb\|200px\|Science -lehti julisti vuoden 2008 tärkeimmäksi uutiseksi solujen uudelleen ohjelmoinnin<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = \| Osoite = http://~~www~~.sciencemag.org/~~btoy2008~~/ \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = '''Breakthrough of the Year: Reprogramming Cells'''<br />		[[Kuva:19122008ScienceCover.gif\|right\|thumb\|200px\|Science -lehti julisti vuoden 2008 tärkeimmäksi uutiseksi solujen uudelleen ohjelmoinnin<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Breakthrough of the Year: Reprogramming Cells \| Osoite = http://science.sciencemag.org/content/322/5909/1766.1 \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = '''Breakthrough of the Year: Reprogramming Cells'''<br />
	By inserting genes that turn back a cell's developmental clock, researchers are gaining insights into disease and the biology of how a cell decides its fate. \| Tekijä = Science \| Julkaisija = American Association for the Advancement of Science. \| Ajankohta = 19.12.2008 }} </ref>. Miten jokin voidaan uudelleen ohjelmoida, jos sitä ei ole ohjelmoitu alunperinkään? Tämä herättää kysymyksen kykenevätkö sokeat ja ohjaamattomat prosessit ohjelmoimaan mitään<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Top 10 Intelligent Design News Stories of 2008 \| Osoite = http://intelligentdesign.podomatic.com/player/web/2008-12-24T10_18_54-08_00 \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Discovery Institute \| Ajankohta = 23.12.2008 }}. </ref>. ]]		By inserting genes that turn back a cell's developmental clock, researchers are gaining insights into disease and the biology of how a cell decides its fate. \| Tekijä = Science \| Julkaisija = American Association for the Advancement of Science. \| Ajankohta = 19.12.2008 }} </ref>. Miten jokin voidaan uudelleen ohjelmoida, jos sitä ei ole ohjelmoitu alunperinkään? Tämä herättää kysymyksen kykenevätkö sokeat ja ohjaamattomat prosessit ohjelmoimaan mitään<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Top 10 Intelligent Design News Stories of 2008 \| Osoite = http://intelligentdesign.podomatic.com/player/web/2008-12-24T10_18_54-08_00 \| Viitattu = 31.12.2008 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Discovery Institute \| Ajankohta = 23.12.2008 }}. </ref>. ]]
	Naturalismi rajaa tarkoituksellisuusvaihtoehdon jo etukäteen pois silloin, kun mahdollisen tarkoituksellisen aiheuttajan ilmeisesti olisi oltava luonteeltaan yliluonnollinen. Tämä "yliluonnollisuus" on kuitenkin naturalistisessa ideologiassa eri asia kuin arkikielessä, sillä myös inhimillisen tietoisuuden kykyjen (tahdonratkaisujen) todellinen vaikutus aineellisen maailman tapahtumiin on johdonmukaisen naturalismin kannalta epätieteellinen [[AW:S#supranaturalismi\|supranaturalistinen]] näkemys, joka olisi aikaa myöten korvattava tarkoituksettomiin prosesseihin ja fysikaalisiin vaikutuksiin perustuvalla "aidosti tieteellisellä" selityksellä. Näin ollen johdonmukainen naturalismi rajaisi perimmäisen tarkoituksellisuusselityksen pois vaihtoehtojen joukosta kaikissa tapauksissa (myös rikostutkimuksessa), koska se ei koskaan ole naturalismin mukaisessa merkityksessä "luonnollinen selitys". Koska tämän seikan esiin ottaminen julkisessa keskustelussa ei kuitenkaan parantaisi (ääri)naturalistien uskottavuutta eikä menestymismahdollisuuksia, he ID-teorian vastaisessa propagandassaan mieluummin tahtovat rinnastaa suunnitteluteoreettisen tarkoituksellisuusvaihtoehdon keijuihin tai menninkäisiin uskomiseen kuin siihen intuitiivisesti luontevaan ja arkikokemusta vastaavaan näkemykseen, jonka mukaan on ilman muuta olemassa tietoisia olentoja, jotka pystyvät toteuttamaan hyviksi näkemiään tarkoituksia aineelliseen maailmaan vaikuttamalla, ja että voimme helposti ja luotettavasti tietää tämän, koska itsekin olemme sellaisia.		Naturalismi rajaa tarkoituksellisuusvaihtoehdon jo etukäteen pois silloin, kun mahdollisen tarkoituksellisen aiheuttajan ilmeisesti olisi oltava luonteeltaan yliluonnollinen. Tämä "yliluonnollisuus" on kuitenkin naturalistisessa ideologiassa eri asia kuin arkikielessä, sillä myös inhimillisen tietoisuuden kykyjen (tahdonratkaisujen) todellinen vaikutus aineellisen maailman tapahtumiin on johdonmukaisen naturalismin kannalta epätieteellinen [[AW:S#supranaturalismi\|supranaturalistinen]] näkemys, joka olisi aikaa myöten korvattava tarkoituksettomiin prosesseihin ja fysikaalisiin vaikutuksiin perustuvalla "aidosti tieteellisellä" selityksellä. Näin ollen johdonmukainen naturalismi rajaisi perimmäisen tarkoituksellisuusselityksen pois vaihtoehtojen joukosta kaikissa tapauksissa (myös rikostutkimuksessa), koska se ei koskaan ole naturalismin mukaisessa merkityksessä "luonnollinen selitys". Koska tämän seikan esiin ottaminen julkisessa keskustelussa ei kuitenkaan parantaisi (ääri)naturalistien uskottavuutta eikä menestymismahdollisuuksia, he ID-teorian vastaisessa propagandassaan mieluummin tahtovat rinnastaa suunnitteluteoreettisen tarkoituksellisuusvaihtoehdon keijuihin tai menninkäisiin uskomiseen kuin siihen intuitiivisesti luontevaan ja arkikokemusta vastaavaan näkemykseen, jonka mukaan on ilman muuta olemassa tietoisia olentoja, jotka pystyvät toteuttamaan hyviksi näkemiään tarkoituksia aineelliseen maailmaan vaikuttamalla, ja että voimme helposti ja luotettavasti tietää tämän, koska itsekin olemme sellaisia.