Palautumaton monimutkaisuus - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ +sarakkeet

2017-04-26T09:41:01Z

Viitteet: +sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 26. huhtikuuta 2017 kello 09.41
Rivi 54:		Rivi 54:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}
	[[Luokka:Redusoimattomat järjestelmät]]		[[Luokka:Redusoimattomat järjestelmät]]

Samuli Koivisto: /* Internet */ linkkifix

2017-04-26T09:40:34Z

Internet: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 26. huhtikuuta 2017 kello 09.40
Rivi 46:		Rivi 46:
	=== Internet ===		=== Internet ===
	* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?program=CSC&command=view&id=54%20 \| Nimeke = Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 1.3.1998 \| Kieli = en }}		* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?program=CSC&command=view&id=54%20 \| Nimeke = Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 1.3.1998 \| Kieli = en }}
	* [http://creationbydesign.wordpress.com/2010/06/15/list-of-40-irreducibly-complex-molecular-machines-which-defy-darwinian-claims/ 40 palautumattomasti monimutkaisen molekyylikoneen lista]		* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.arn.org/docs/behe/mb_mousetrapdefended.htm \| Nimeke = A Mousetrap Defended: Response to Critics \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 31.7.2000 \| Kieli = en }}
	* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.arn.org/docs/behe/mb_mousetrapdefended.htm \| Nimeke = A Mousetrap Defended:
	Response to Critics \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 31.7.2000 \| Kieli = en }}
	* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.arn.org/docs/behe/mb_responsetokmiller0101.htm \| Nimeke = Comments on Ken Miller's Reply to My Essays \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 8.1.2001 \| Kieli = en }}		* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.arn.org/docs/behe/mb_responsetokmiller0101.htm \| Nimeke = Comments on Ken Miller's Reply to My Essays \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 8.1.2001 \| Kieli = en }}

Otvari: pari linkkiä

2011-10-04T07:38:42Z

pari linkkiä

← Vanhempi versio		Versio 4. lokakuuta 2011 kello 07.38
Rivi 47:		Rivi 47:
	* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?program=CSC&command=view&id=54%20 \| Nimeke = Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 1.3.1998 \| Kieli = en }}		* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?program=CSC&command=view&id=54%20 \| Nimeke = Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 1.3.1998 \| Kieli = en }}
	* [http://creationbydesign.wordpress.com/2010/06/15/list-of-40-irreducibly-complex-molecular-machines-which-defy-darwinian-claims/ 40 palautumattomasti monimutkaisen molekyylikoneen lista]		* [http://creationbydesign.wordpress.com/2010/06/15/list-of-40-irreducibly-complex-molecular-machines-which-defy-darwinian-claims/ 40 palautumattomasti monimutkaisen molekyylikoneen lista]
			* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.arn.org/docs/behe/mb_mousetrapdefended.htm \| Nimeke = A Mousetrap Defended:
			Response to Critics \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 31.7.2000 \| Kieli = en }}
			* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.arn.org/docs/behe/mb_responsetokmiller0101.htm \| Nimeke = Comments on Ken Miller's Reply to My Essays \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 8.1.2001 \| Kieli = en }}

	=== Kirjat ===		=== Kirjat ===

Samuli Koivisto: lukutaito on hyödyllinen taito...

2011-07-16T18:53:06Z

lukutaito on hyödyllinen taito...

← Vanhempi versio		Versio 16. heinäkuuta 2011 kello 18.53
Rivi 30:		Rivi 30:
	* Bakteerimoottorin tapauksessa voidaan osoittaa, että bakteerimoottorin proteiinit ovat varhaisempia kuin tyypin III erityssysteemin (TTSS, ''type three secretory system''), joten mikäli rakenteet ovat kehittyneet toisistaan, moottori on rappeutunut solutuotteita solukalvon ulkopuolelle erittäväksi pumpuksi.		* Bakteerimoottorin tapauksessa voidaan osoittaa, että bakteerimoottorin proteiinit ovat varhaisempia kuin tyypin III erityssysteemin (TTSS, ''type three secretory system''), joten mikäli rakenteet ovat kehittyneet toisistaan, moottori on rappeutunut solutuotteita solukalvon ulkopuolelle erittäväksi pumpuksi.
	* Lisäksi bakteerimoottori on 30 osan systeemi, TTSS:ssä on näistä 10. Mistä saadaan osista loput – eli suurin osa?		* Lisäksi bakteerimoottori on 30 osan systeemi, TTSS:ssä on näistä 10. Mistä saadaan osista loput – eli suurin osa?
	* Syvempi ongelma uusiokäyttö-argumentille on, miten osat kootaan oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan. Moottoriin liittyvät geneettiset rakennusohjeet kertovat, miten ja millä nimenomaisella hetkellä moottorin osat tehdään. Näiden ohjeiden pitäisi kehittyä juuri oikeanlaisiksi sattumalta?~~{{Lähde}}~~		* Syvempi ongelma uusiokäyttö-argumentille on, miten osat kootaan oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan. Moottoriin liittyvät geneettiset rakennusohjeet kertovat, miten ja millä nimenomaisella hetkellä moottorin osat tehdään. Näiden ohjeiden pitäisi kehittyä juuri oikeanlaisiksi sattumalta?

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Samuli Koivisto: Lähdepyyntö lisätty...

2011-05-21T19:10:07Z

Lähdepyyntö lisätty...

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2011 kello 19.10
Rivi 30:		Rivi 30:
	* Bakteerimoottorin tapauksessa voidaan osoittaa, että bakteerimoottorin proteiinit ovat varhaisempia kuin tyypin III erityssysteemin (TTSS, ''type three secretory system''), joten mikäli rakenteet ovat kehittyneet toisistaan, moottori on rappeutunut solutuotteita solukalvon ulkopuolelle erittäväksi pumpuksi.		* Bakteerimoottorin tapauksessa voidaan osoittaa, että bakteerimoottorin proteiinit ovat varhaisempia kuin tyypin III erityssysteemin (TTSS, ''type three secretory system''), joten mikäli rakenteet ovat kehittyneet toisistaan, moottori on rappeutunut solutuotteita solukalvon ulkopuolelle erittäväksi pumpuksi.
	* Lisäksi bakteerimoottori on 30 osan systeemi, TTSS:ssä on näistä 10. Mistä saadaan osista loput – eli suurin osa?		* Lisäksi bakteerimoottori on 30 osan systeemi, TTSS:ssä on näistä 10. Mistä saadaan osista loput – eli suurin osa?
	* Syvempi ongelma uusiokäyttö-argumentille on, miten osat kootaan oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan. Moottoriin liittyvät geneettiset rakennusohjeet kertovat, miten ja millä nimenomaisella hetkellä moottorin osat tehdään. Näiden ohjeiden pitäisi kehittyä juuri oikeanlaisiksi sattumalta?		* Syvempi ongelma uusiokäyttö-argumentille on, miten osat kootaan oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan. Moottoriin liittyvät geneettiset rakennusohjeet kertovat, miten ja millä nimenomaisella hetkellä moottorin osat tehdään. Näiden ohjeiden pitäisi kehittyä juuri oikeanlaisiksi sattumalta?{{Lähde}}

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Apollos: lisätty Lämpän kanssa käydyn keskustelun pohjalta viitteeksi esimerkkijärjestelmävirkkeen "tulkintaohje"

2011-04-03T16:29:43Z

lisätty Lämpän kanssa käydyn keskustelun pohjalta viitteeksi esimerkkijärjestelmävirkkeen "tulkintaohje"

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 16.29
Rivi 6:		Rivi 6:
	== Palautumattoman monimutkaiset järjestelmät ==		== Palautumattoman monimutkaiset järjestelmät ==

	Eliöissä on useita rakenteita ja elimiä, joiden on vaikea kuvitella kehittyneen luonnollisten muuntelumekanismien kautta. Toisaalta tiedämme, että suunnittelijat kykenevät tuottamaan tällaisia rakenteita. Esimerkkejä näistä ovat [[veren hyytymisjärjestelmä]] ja [[bakteerin sähkömoottori]]. Kuten auton moottorissa, näissä rakenteissa on monta osaa, jotka sopivat toisiinsa ja jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. Mikäli jokin rakenteellisesti tai toiminnallisesti välttämätön osa poistetaan tai sitä muutetaan olennaisesti, systeemi lakkaa toimimasta. Jos esimerkiksi poistamme tai muutamme tiettyjä auton moottorin osia, moottori ei enää toimi. Tällaisia systeemejä kutsutaan redusoitumattoman monimutkaisiksi.		Eliöissä on useita rakenteita ja elimiä, joiden on vaikea kuvitella kehittyneen luonnollisten muuntelumekanismien kautta. Toisaalta tiedämme, että suunnittelijat kykenevät tuottamaan tällaisia rakenteita. Esimerkkejä näistä ovat [[veren hyytymisjärjestelmä]] ja [[bakteerin sähkömoottori]].<ref>Näitä esimerkkijärjestelmiä on tarkoitus tarkastella konkreettisina nanoteknisinä kokonaisuuksina eliökohtaisesti eikä niputtaen samantyyppistä tehtävää toteuttavia eri eliöiden järjestelmiä yhteen ja vertailemalla niitä sitten keskenään, jotta nähtäisiin, onko niissä kaikissa kaikki samat tai vastaavat osat. Behen määritelmää on määrä testata kokeellisesti kussakin tapauksessa erikseen sen toteamiseksi, pystyykö järjestelmä enää lainkaan tuottamaan alkuperäistä tehtäväänsä vastaavaa toiminnallisuutta tietyn yksittäisosansa poistamisen (tai "rikkomisen" eli inaktivoimisen) jälkeen. Tämä esimerkkejä mainitseva virke on siis tulkittava siten, että erilaisten eliöiden verenhyytymisjärjestelmillä tyypillisesti on tällainen ominaisuus ''kullakin erikseen'', vaikka ne eivät toteutukseltaan muutoin olisikaan keskenään samanlaisia; samoin bakteerien sähkömoottoreilla on tällainen ominaisuus ''kullakin erikseen'', vaikka erilaisilla bakteereilla onkin keskenään erilaisia sähkömoottoreita, joilla kaikilla ei välttämättä ole kaikkia samoja "vastinosia".</ref> Kuten auton moottorissa, näissä rakenteissa on monta osaa, jotka sopivat toisiinsa ja jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. Mikäli jokin rakenteellisesti tai toiminnallisesti välttämätön osa poistetaan tai sitä muutetaan olennaisesti, systeemi lakkaa toimimasta. Jos esimerkiksi poistamme tai muutamme tiettyjä auton moottorin osia, moottori ei enää toimi. Tällaisia systeemejä kutsutaan redusoitumattoman monimutkaisiksi.

	[[Evoluutioteoria]]n mukaan eliölaji kehittyy, kun sen geeneissä tapahtuu pieniä virheitä ja kun tällä tavoin edullisia muutoksia sattumanvaraisesti saaneet eliöt selviävät muita paremmin kilpailussa, niin että niiden uudet ominaisuudet leviävät niiden jälkeläisissä vähitellen koko lajiin.<ref>Teorian mukaan siis uudet hyödylliset ominaisuudet ovat aluksi poikkeuksia, mutta niistä tulee perinnöllisen valintaetunsa vaikutuksesta vähitellen lajin yksilöiden enemmistön ja lopulta koko lajin ominaisuuksia.</ref> Luonnonvalinta siis valitsee edulliset mutaatiot jatkoon. Todellisuudessa edulliset mutaatiot ovat erittäin harvinaisia. Lisäksi voidaan osoittaa edullisen mutaation valintaedun olevan yleensä niin pieni, ettei edullinen mutaatio pääse hallitsevaksi populaatiossa.{{lähde}}		[[Evoluutioteoria]]n mukaan eliölaji kehittyy, kun sen geeneissä tapahtuu pieniä virheitä ja kun tällä tavoin edullisia muutoksia sattumanvaraisesti saaneet eliöt selviävät muita paremmin kilpailussa, niin että niiden uudet ominaisuudet leviävät niiden jälkeläisissä vähitellen koko lajiin.<ref>Teorian mukaan siis uudet hyödylliset ominaisuudet ovat aluksi poikkeuksia, mutta niistä tulee perinnöllisen valintaetunsa vaikutuksesta vähitellen lajin yksilöiden enemmistön ja lopulta koko lajin ominaisuuksia.</ref> Luonnonvalinta siis valitsee edulliset mutaatiot jatkoon. Todellisuudessa edulliset mutaatiot ovat erittäin harvinaisia. Lisäksi voidaan osoittaa edullisen mutaation valintaedun olevan yleensä niin pieni, ettei edullinen mutaatio pääse hallitsevaksi populaatiossa.{{lähde}}

Otvari: + linkki

2011-03-26T14:27:25Z

+ linkki

← Vanhempi versio		Versio 26. maaliskuuta 2011 kello 14.27
Rivi 46:		Rivi 46:
	=== Internet ===		=== Internet ===
	* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?program=CSC&command=view&id=54%20 \| Nimeke = Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 1.3.1998 \| Kieli = en }}		* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?program=CSC&command=view&id=54%20 \| Nimeke = Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Julkaisu = 1.3.1998 \| Kieli = en }}
			* [http://creationbydesign.wordpress.com/2010/06/15/list-of-40-irreducibly-complex-molecular-machines-which-defy-darwinian-claims/ 40 palautumattomasti monimutkaisen molekyylikoneen lista]

			=== Kirjat ===
	* {{Kirjaviite \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Nimeke = Darwin's Black Box \| Vuosi = 1996 \| Selite = The Biochemical Challenge to Evolution \| Julkaisija = Free Press \| Tunniste = 0-684-83493-6 }}		* {{Kirjaviite \| Tekijä = [[Michael Behe]] \| Nimeke = Darwin's Black Box \| Vuosi = 1996 \| Selite = The Biochemical Challenge to Evolution \| Julkaisija = Free Press \| Tunniste = 0-684-83493-6 }}
	* {{kirjaviite \| Tekijä= [[William Dembski]] \| Nimeke=Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä \| Suomeksi toimittanut Matti Leisola \| Julkaisupaikka=Lahti \| Julkaisija=Datakirjat \| Vuosi=2002 \| Tunniste=ISBN 951-98558-1-5}}		* {{kirjaviite \| Tekijä= [[William Dembski]] \| Nimeke=Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä \| Suomeksi toimittanut Matti Leisola \| Julkaisupaikka=Lahti \| Julkaisija=Datakirjat \| Vuosi=2002 \| Tunniste=ISBN 951-98558-1-5}}

Apollos: korostuksia (myös sitaattien) ja täydentävää selvittelyä (enimmäkseen viitteissä), typo

2010-11-19T10:00:50Z

korostuksia (myös sitaattien) ja täydentävää selvittelyä (enimmäkseen viitteissä), typo

← Vanhempi versio		Versio 19. marraskuuta 2010 kello 10.00
Rivi 2:		Rivi 2:
	{{Älykäs_suunnittelu}}		{{Älykäs_suunnittelu}}

	[[Michael Behe]] määrittelee ''palautumattoman monimutkaisuuden'' (engl. irreducible complexity, IC myös redusoimaton monimutkaisuus) "järjestelmäksi, joka koostuu useista yhteensopivista, toisiinsa vaikuttavista osista, jotka osallistuvat järjestelmän perustoimintaan mutta joista minkä tahansa poistaminen käytännössä lopettaa järjestelmän toiminnan".<ref>Behe, ''Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference''</ref> Argumenttia pidetään [[suunnitteluteoria\|suunnitteluteorian]] ydinargumenttina.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Kojonen, Rope \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? \| Julkaisija = Helsingin Yliopisto \| Vuosi = 2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tunniste = }} (''Palautumattoman monimutkaisuuden argumenttia pidetään yleisesti Intelligent Designin ydinargumenttina.'')</ref>		'''[[Michael Behe]]''' määrittelee '''palautumattoman monimutkaisuuden''' (engl. ''irreducible complexity'', ''IC'', suom. myös redusoimaton monimutkaisuus) "järjestelmäksi, joka koostuu useista yhteensopivista, toisiinsa vaikuttavista osista, jotka osallistuvat järjestelmän perustoimintaan mutta joista minkä tahansa poistaminen käytännössä lopettaa järjestelmän toiminnan".<ref>Behe, ''Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference''</ref> Argumenttia pidetään [[suunnitteluteoria\|suunnitteluteorian]] ydinargumenttina.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Kojonen, Rope \| Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? \| Julkaisija = Helsingin Yliopisto \| Vuosi = 2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana \| Tunniste = }} (''Palautumattoman monimutkaisuuden argumenttia pidetään yleisesti Intelligent Designin ydinargumenttina.'')</ref>

	== Palautumattoman monimutkaiset järjestelmät ==		== Palautumattoman monimutkaiset järjestelmät ==
Rivi 8:		Rivi 8:
	Eliöissä on useita rakenteita ja elimiä, joiden on vaikea kuvitella kehittyneen luonnollisten muuntelumekanismien kautta. Toisaalta tiedämme, että suunnittelijat kykenevät tuottamaan tällaisia rakenteita. Esimerkkejä näistä ovat [[veren hyytymisjärjestelmä]] ja [[bakteerin sähkömoottori]]. Kuten auton moottorissa, näissä rakenteissa on monta osaa, jotka sopivat toisiinsa ja jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. Mikäli jokin rakenteellisesti tai toiminnallisesti välttämätön osa poistetaan tai sitä muutetaan olennaisesti, systeemi lakkaa toimimasta. Jos esimerkiksi poistamme tai muutamme tiettyjä auton moottorin osia, moottori ei enää toimi. Tällaisia systeemejä kutsutaan redusoitumattoman monimutkaisiksi.		Eliöissä on useita rakenteita ja elimiä, joiden on vaikea kuvitella kehittyneen luonnollisten muuntelumekanismien kautta. Toisaalta tiedämme, että suunnittelijat kykenevät tuottamaan tällaisia rakenteita. Esimerkkejä näistä ovat [[veren hyytymisjärjestelmä]] ja [[bakteerin sähkömoottori]]. Kuten auton moottorissa, näissä rakenteissa on monta osaa, jotka sopivat toisiinsa ja jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. Mikäli jokin rakenteellisesti tai toiminnallisesti välttämätön osa poistetaan tai sitä muutetaan olennaisesti, systeemi lakkaa toimimasta. Jos esimerkiksi poistamme tai muutamme tiettyjä auton moottorin osia, moottori ei enää toimi. Tällaisia systeemejä kutsutaan redusoitumattoman monimutkaisiksi.

	[[Evoluutioteoria]]n mukaan eliölaji kehittyy, kun sen geeneissä tapahtuu pieniä virheitä, ja edullisia muutoksia saaneet eliöt selviävät paremmin kilpailussa. Luonnonvalinta siis valitsee edulliset mutaatiot jatkoon. Todellisuudessa edulliset mutaatiot ovat erittäin harvinaisia. Lisäksi voidaan osoittaa edullisen mutaation valintaedun olevan yleensä niin pieni, ettei edullinen mutaatio pääse hallitsevaksi populaatiossa.{{lähde}}		[[Evoluutioteoria]]n mukaan eliölaji kehittyy, kun sen geeneissä tapahtuu pieniä virheitä ja kun tällä tavoin edullisia muutoksia sattumanvaraisesti saaneet eliöt selviävät muita paremmin kilpailussa, niin että niiden uudet ominaisuudet leviävät niiden jälkeläisissä vähitellen koko lajiin.<ref>Teorian mukaan siis uudet hyödylliset ominaisuudet ovat aluksi poikkeuksia, mutta niistä tulee perinnöllisen valintaetunsa vaikutuksesta vähitellen lajin yksilöiden enemmistön ja lopulta koko lajin ominaisuuksia.</ref> Luonnonvalinta siis valitsee edulliset mutaatiot jatkoon. Todellisuudessa edulliset mutaatiot ovat erittäin harvinaisia. Lisäksi voidaan osoittaa edullisen mutaation valintaedun olevan yleensä niin pieni, ettei edullinen mutaatio pääse hallitsevaksi populaatiossa.{{lähde}}

	Evoluutioteorian puitteissa on vaikea selittää palautumattoman monimutkaisia rakenteita. Rakenne on toimiva vasta valmiina, eivätkä systeemin välivaiheet näin ollen anna eliölle valintaetua. Koska evoluutio ei ole ohjattua, jokaisen muutoksen pitäisi antaa valintaetu edelliseen tilanteeseen nähden. Muussa tapauksessa luonnonvalinta valitsee keskeneräisen rakenteen pois kuormittamasta eliön aineenvaihduntaa. Palautumattomasti monimutkaisella rakenteella ei kuitenkaan ole toimivia välivaiheita.		Evoluutioteorian puitteissa on vaikea selittää palautumattoman monimutkaisia rakenteita. Rakenne on toimiva vasta valmiina, eivätkä systeemin välivaiheet näin ollen anna eliölle valintaetua. Koska evoluutio ei ole ohjattua, jokaisen muutoksen pitäisi antaa valintaetu edelliseen tilanteeseen nähden. Muussa tapauksessa luonnonvalinta valitsee keskeneräisen rakenteen pois kuormittamasta eliön aineenvaihduntaa. Palautumattomasti monimutkaisella rakenteella ei kuitenkaan ole toimivia välivaiheita.<ref>Määritelmän täyttävillä järjestelmillä ei ole toimivia välivaiheita suhteessa valmiin rakenteen toimintahyötyyn, koska vasta valmis järjestelmä tuottaa tämän hyödyn. Eri asia on, että järjestelmä voi sisältää toimivia osakokonaisuuksia, joista voi olla toimintahyötyä muussakin käytössä kuin juuri tämän kokonaisjärjestelmän palveluksessa. Tällainen toiminnallisten perusosien moninaiskäyttökelpoisuus on tyypillistä myös ihmisten suunnittelemille laitteille, ja luonnonvalinnan näkökulmasta jo toimiva osakokonaisuus voi tosin tuottaa valintaetua, mutta sikäli kuin sekin tarvitsee kaikki osansa toimiakseen, luonnonvalinta ei selitä senkään syntyä, eikä luonnonvalinta liioin suosi sen edelleenkehittymistä kohti laajempaa, uuden toimintahyödyn antavaa kokonaisuutta vaan päinvastoin aiheuttaa valintahaittaa mahdollisesti syntyneille välivaiheille.</ref>
	Darwin totesi asiasta seuraavaa:		'''Darwin''' totesi asiasta seuraavaa:

	"Jos voitaisiin näyttää, että on olemassa monimutkainen rakenne, joka ei ole mitenkään voinut syntyä useiden peräkkäisten pienten muutosten kautta, teoriani murenisi täysin."~~<ref>~~C. Darwin, Lajien synty, 1859~~</ref>~~		{{sitaatti\|"Jos voitaisiin näyttää, että on olemassa monimutkainen rakenne, joka ei ole mitenkään voinut syntyä useiden peräkkäisten pienten muutosten kautta, teoriani murenisi täysin."\|C. Darwin, ''Lajien synty'', 1859}}

	Termin lanseerannut biokemian professori Michael Behe on kirjassaan [[Darwin's Black Box (kirja)\|Darwin's Black Box]]<ref>M. Behe, Darwin’s Black Box: Biochemical Challenge to Evolution, 1996</ref> osoittanut solutasolla olevan useita tällaisia rakenteita. Solu koostuu useista molekyylikoneista, esimerkiksi B. Alberts kirjoittaa ''Cell''-lehdessä:		Termin lanseerannut biokemian professori Michael Behe on kirjassaan [[Darwin's Black Box (kirja)\|Darwin's Black Box]]<ref>M. Behe, ''Darwin’s Black Box: Biochemical Challenge to Evolution'', 1996</ref> osoittanut solutasolla olevan useita tällaisia rakenteita. Solu koostuu useista molekyylikoneista, kuten esimerkiksi '''B. Alberts''' kirjoittaa ''Cell''-lehdessä:

	Koko solu voidaan nähdä tehtaana, joka sisältää taidokkaan verkoston toisiinsa liittyviä kokoonpanolinjoja, joista kukin koostuu suurista proteiinikoneista… Miksi kutsumme solun tomintojen taustalla olevia suuria proteiinien yhteenliittymiä koneiksi? ~~Juusi~~ siksi, että näissä proteiinien yhteenliittymissä on hyvin tarkasti koordinoituja liikkuvia osia samoin kuin ihmisten keksimissä makroskooppisessa maailmassa tehokkaasti toimivissa koneissa.~~<ref>~~B. Alberts, “The Cell as a Collection of Protein Machines…”, Cell, helmikuu 8. 1998, s. 291~~</ref>~~		{{sitaatti\|Koko solu voidaan nähdä tehtaana, joka sisältää taidokkaan verkoston toisiinsa liittyviä kokoonpanolinjoja, joista kukin koostuu suurista proteiinikoneista… Miksi kutsumme solun tomintojen taustalla olevia suuria proteiinien yhteenliittymiä koneiksi? Juuri siksi, että näissä proteiinien yhteenliittymissä on hyvin tarkasti koordinoituja liikkuvia osia samoin kuin ihmisten keksimissä makroskooppisessa maailmassa tehokkaasti toimivissa koneissa.\|B. Alberts, “The Cell as a Collection of Protein Machines…”, ''Cell'', helmikuu 8. 1998, s. 291}}

	Siinä missä evoluutioteoria ei kykene selittämään palautumattoman monimutkaisia rakenteita, tiedämme empiirisesti suunnittelijoiden kykenevän tuottamaan näitä rakenteita. Tiedämme sähkömoottoreiden, auton moottoreiden ja useimpien muiden teknisten laitteiden olevan palautumattomasti monimutkaisia ja tiedämme niiden taustalla olleen suunnittelijan. Suunnittelija kykenee "suunnittelemaan eteenpäin", joten systeemin valmistusvaiheiden ei tarvitse olla toimivia.		Siinä missä evoluutioteoria ei kykene selittämään palautumattoman monimutkaisia rakenteita, tiedämme empiirisesti suunnittelijoiden kykenevän tuottamaan näitä rakenteita. Tiedämme sähkömoottoreiden, auton moottoreiden ja useimpien muiden teknisten laitteiden olevan palautumattomasti monimutkaisia ja tiedämme niiden taustalla olleen suunnittelijan. Suunnittelija kykenee "suunnittelemaan eteenpäin", joten systeemin valmistusvaiheiden ei tarvitse olla toimivia.
Rivi 24:		Rivi 24:

	==Osien uusiokäyttö==		==Osien uusiokäyttö==
	K. Miller on esittänyt rakenteille mahdollisen darvinistisen syntyprosessin: Luonnonvalinta ja sattuma käyttävät muiden molekyylikoneiden osia.		'''K. Miller''' on esittänyt rakenteille mahdollisen darvinistisen syntyprosessin: Luonnonvalinta ja sattuma käyttävät muiden molekyylikoneiden osia.
	Tähän ''Explore Evolution'' -kirja vastaa seuraavilla argumenteilla:		Tähän ''Explore Evolution'' -kirja vastaa seuraavilla argumenteilla:
	*Millerin uusiokäyttö-argumentti aliarvioi muutosten koordinoimisen ongelmaa. Miten uusi rakenne käyttää vanhoja rakenteita haittaamatta vanhojen rakenteiden toimintaa?		*Millerin uusiokäyttö-argumentti aliarvioi muutosten koordinoimisen ongelmaa. Miten uusi rakenne käyttää vanhoja rakenteita haittaamatta vanhojen rakenteiden toimintaa?

Apollos: /* Osien uusiokäyttö */ ilmiasun hienosäätöä

2010-09-15T17:25:02Z

Osien uusiokäyttö: ilmiasun hienosäätöä

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 17.25
Rivi 25:		Rivi 25:
	==Osien uusiokäyttö==		==Osien uusiokäyttö==
	K. Miller on esittänyt rakenteille mahdollisen darvinistisen syntyprosessin: Luonnonvalinta ja sattuma käyttävät muiden molekyylikoneiden osia.		K. Miller on esittänyt rakenteille mahdollisen darvinistisen syntyprosessin: Luonnonvalinta ja sattuma käyttävät muiden molekyylikoneiden osia.
	Tähän Explore Evolution ~~–kirja~~ vastaa seuraavilla argumenteilla:		Tähän ''Explore Evolution'' -kirja vastaa seuraavilla argumenteilla:
	*Millerin uusiokäyttö-argumentti aliarvioi muutosten koordinoimisen ongelmaa. Miten uusi rakenne käyttää vanhoja rakenteita haittaamatta vanhojen rakenteiden toimintaa?		*Millerin uusiokäyttö-argumentti aliarvioi muutosten koordinoimisen ongelmaa. Miten uusi rakenne käyttää vanhoja rakenteita haittaamatta vanhojen rakenteiden toimintaa?
	* Mikä luonnollinen prosessi vastaa siitä että aiemmin toisistaan riippumattomat osat sopivat toisiinsa ongelmitta?		* Mikä luonnollinen prosessi vastaa siitä, että aiemmin toisistaan riippumattomat osat sopivat toisiinsa ongelmitta?
	* Bakteerimoottorin tapauksessa voidaan osoittaa, että bakteerimoottorin proteiinit ovat varhaisempia kuin tyypin III erityssysteemin (TTSS, type three secretory system) , joten mikäli rakenteet ovat kehittyneet toisistaan, moottori on rappeutunut solutuotteita solukalvon ulkopuolelle erittäväksi pumpuksi.		* Bakteerimoottorin tapauksessa voidaan osoittaa, että bakteerimoottorin proteiinit ovat varhaisempia kuin tyypin III erityssysteemin (TTSS, ''type three secretory system''), joten mikäli rakenteet ovat kehittyneet toisistaan, moottori on rappeutunut solutuotteita solukalvon ulkopuolelle erittäväksi pumpuksi.
	* Lisäksi bakteerimoottori on 30 osan systeemi, TTSS:ssä on näistä 10. Mistä saadaan osista loput - eli suurin osa?		* Lisäksi bakteerimoottori on 30 osan systeemi, TTSS:ssä on näistä 10. Mistä saadaan osista loput – eli suurin osa?
	* Syvempi ongelma uusiokäyttö-argumentille on, miten osat kootaan oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan. Moottoriin liittyvät geneettiset rakennusohjeet kertovat miten ja millä nimenomaisella hetkellä moottorin osat tehdään. Näiden ohjeiden pitäisi kehittyä juuri oikeanlaisiksi sattumalta?		* Syvempi ongelma uusiokäyttö-argumentille on, miten osat kootaan oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan. Moottoriin liittyvät geneettiset rakennusohjeet kertovat, miten ja millä nimenomaisella hetkellä moottorin osat tehdään. Näiden ohjeiden pitäisi kehittyä juuri oikeanlaisiksi sattumalta?


	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Spectator: /* ApologetiikkaWiki */

2010-09-15T08:39:30Z

ApologetiikkaWiki

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 08.39
Rivi 41:		Rivi 41:
	* [[Darwin's Black Box (kirja)]]		* [[Darwin's Black Box (kirja)]]
	* [[Michael Behe]]		* [[Michael Behe]]


	{{Evoluutio}}		{{Evoluutio}}