Naturalistinen kehäpäättely - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ +sarakkeet

2017-04-26T08:46:11Z

Viitteet: +sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 26. huhtikuuta 2017 kello 08.46
Rivi 2:		Rivi 2:

	Koska (tahallinen tai tahaton) naturalistinen kehäpäättely on nyky-Suomessa ja laajemminkin länsimailla sekä nettikeskusteluissa että niiden ulkopuolella varsin yleistä, asiaan on syytä kiinnittää erityishuomiota, vaikka itse kehäpäättelyllisyys ei sinänsä ole naturalismin puitteissa sen kummempaa kuin muissakaan yhteyksissä.		Koska (tahallinen tai tahaton) naturalistinen kehäpäättely on nyky-Suomessa ja laajemminkin länsimailla sekä nettikeskusteluissa että niiden ulkopuolella varsin yleistä, asiaan on syytä kiinnittää erityishuomiota, vaikka itse kehäpäättelyllisyys ei sinänsä ole naturalismin puitteissa sen kummempaa kuin muissakaan yhteyksissä.


	== Taustaa ==		== Taustaa ==
Rivi 21:		Rivi 20:

	Erityistä mielenkiintoa naturalismiin liittyvät kysymykset saavat siitäkin ajankohtaisesta seikasta, että toiveet naturalismin ja tieteellisyyden peruuttamattomasta yhteenliittämisestä ja siihen tähdänneet intensiiviset pyrkimykset ovat uusimmassa tieteenfilosofiassa ilmeisen lopullisesti kariutuneet. Siksi naturalismin perustelu tieteen auktoriteetilla ratsastaen ei ole kestävällä pohjalla. Nähtäväksi jää, kuinka syvällisiä vaikutuksia tällä tosiseikalla ajan mittaan on koko länsimaiseen kulttuuriin. Joka tapauksessa se tekee naturalistisen kehäpäättelyn tunnistamis- ja torjumistarpeen entistäkin polttavammaksi.		Erityistä mielenkiintoa naturalismiin liittyvät kysymykset saavat siitäkin ajankohtaisesta seikasta, että toiveet naturalismin ja tieteellisyyden peruuttamattomasta yhteenliittämisestä ja siihen tähdänneet intensiiviset pyrkimykset ovat uusimmassa tieteenfilosofiassa ilmeisen lopullisesti kariutuneet. Siksi naturalismin perustelu tieteen auktoriteetilla ratsastaen ei ole kestävällä pohjalla. Nähtäväksi jää, kuinka syvällisiä vaikutuksia tällä tosiseikalla ajan mittaan on koko länsimaiseen kulttuuriin. Joka tapauksessa se tekee naturalistisen kehäpäättelyn tunnistamis- ja torjumistarpeen entistäkin polttavammaksi.


	== Kehäpäättelyn ilmenemismuotoja ==		== Kehäpäättelyn ilmenemismuotoja ==
Rivi 122:		Rivi 120:

	Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.		Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.


	== Viitteet ==		== Viitteet ==

	{{viitteet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}


	[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Argumentointi]]		[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Argumentointi]]

Apollos: ilmaisun parantaminen; alaviitteen lisäys

2016-11-24T12:28:42Z

ilmaisun parantaminen; alaviitteen lisäys

← Vanhempi versio		Versio 24. marraskuuta 2016 kello 12.28
Rivi 49:		Rivi 49:
	=== Aatehistoriallinen edistysusko ===		=== Aatehistoriallinen edistysusko ===

	Evolutionistista ajattelutapaa sovelletaan usein niin, että ajatellaan jonkinlaisen automatiikan takaavan, että kaikki uusi on parempaa kuin mikään sitä edeltänyt. Koska siis naturalistinen katsomus on tullut vallitsevaksi vasta Darwinin jälkeen, ajatellaan, että sitä länsimaisten yhteiskuntien yleisenä katsomusperustana edeltäneet supranaturalistiset ajatustavat ovat lopullisesti vanhentuneet voimatta enää koskaan nousta todellisiksi haastajiksi naturalismille, saati sen seuraajiksi. Siksi niistä voivat korkeintaan historian tutkijat tai harrastajat olla kiinnostuneita. Katsotaan, että naturalismi on jo voittanut lopullisesti eikä "paluuta vanhaan" enää ole; samaan aikaan voidaan toisaalta olla kovin huolissaan vaikkapa joistain ID-liikkeen [[kiila-strategia\|~~kiilastrategiaan~~]] tai vastaaviin salaliittoteorioihin liittyvistä uhkakuvista, mikä tietenkin on ristiriitaista.		Evolutionistista ajattelutapaa sovelletaan usein niin, että ajatellaan jonkinlaisen automatiikan takaavan, että kaikki uusi on parempaa kuin mikään sitä edeltänyt. Koska siis naturalistinen katsomus on tullut vallitsevaksi vasta Darwinin jälkeen, ajatellaan, että sitä länsimaisten yhteiskuntien yleisenä katsomusperustana edeltäneet supranaturalistiset ajatustavat ovat lopullisesti vanhentuneet voimatta enää koskaan nousta todellisiksi haastajiksi naturalismille, saati sen seuraajiksi. Siksi niistä voivat korkeintaan historian tutkijat tai harrastajat olla kiinnostuneita. Katsotaan, että naturalismi on jo voittanut lopullisesti eikä "paluuta vanhaan" enää ole; samaan aikaan voidaan toisaalta olla kovin huolissaan vaikkapa joistain ID-liikkeen [[kiila-strategia\|kiilastrategian]] väitettyyn teokratiatavoitteeseen tai vastaaviin salaliittoteorioihin liittyvistä uhkakuvista, mikä tietenkin on ristiriitaista.

	Aatehistoriallinen edistysusko on naturalistista kehäpäättelyä mm. siksi, että se edellyttää, että aatehistoriaa hallitsee jonkinlainen lainomainen välttämättömyys, niin että mennyt on jollain tavoin tae tulevasta. Tämän näkemyksen kyseenalaistamiseen ja kriittiseen arviointiin ei tahdota suostua siitäkään huolimatta, että eräät sen alalajit, esim. marksilainen historianfilosofia ennusteineen, ovat jo mitä ilmeisimmin menettäneet uskottavuutensa, niin tieteellisinä kuin niitä onkin aikanaan markkinoitu.		Aatehistoriallinen edistysusko on naturalistista kehäpäättelyä mm. siksi, että se edellyttää, että aatehistoriaa hallitsee jonkinlainen lainomainen välttämättömyys, niin että mennyt on jollain tavoin tae tulevasta. Tämän näkemyksen kyseenalaistamiseen ja kriittiseen arviointiin ei tahdota suostua siitäkään huolimatta, että eräät sen alalajit, esim. marksilainen historianfilosofia ennusteineen, ovat jo mitä ilmeisimmin menettäneet uskottavuutensa, niin tieteellisinä kuin niitä onkin aikanaan markkinoitu.

	Kehäpäättelyn yksi olennainen selittävä tekijä onkin siinä, että sen pohjana olevat näkemykset vaikuttavat ajattelun eri tasoilla, jolloin niiden kriittinen arviointi käy lähes mahdottomaksi: kun luulee edustavansa näkemystä, joka on jo lopullisesti todistettu oikeaksi kaikilla mahdollisilla teorian ja käytännön tasoilla, omaan mieleen ei jää oikein mitään kriittisen ajattelun sillanpääasemaa, josta käsin tätä näkemystä pystyisi kyseenalaistamaan. Lähinnä vain "toisinajattelijoiden" kirjoitukset – jos niiden sisällöstä jotain pääsee mielen sisäisten torjuntamekanismien lävitse – voivat muodostaa jonkinlaista vastapainoa "pravdan" mukaiselle uskomuskokonaisuudelle.		Kehäpäättelyn yksi olennainen selittävä tekijä onkin siinä, että sen pohjana olevat näkemykset vaikuttavat ajattelun eri tasoilla, jolloin niiden kriittinen arviointi käy lähes mahdottomaksi: kun luulee edustavansa näkemystä, joka on jo lopullisesti todistettu oikeaksi kaikilla mahdollisilla teorian ja käytännön tasoilla, omaan mieleen ei jää oikein mitään kriittisen ajattelun sillanpääasemaa, josta käsin tätä näkemystä pystyisi kyseenalaistamaan. Lähinnä vain "toisinajattelijoiden" kirjoitukset – jos niiden sisällöstä jotain pääsee mielen sisäisten torjuntamekanismien lävitse – voivat muodostaa jonkinlaista vastapainoa "pravdan"<ref><i>[[wp:Pravda\|Pravda]]</i> (ven. Правда) oli alun perin Venäjän bolševikkien ja myöhemmin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja. Koska pravda-sanan merkitys venäjän kielessä on 'totuus' ja toisaalta itse lehti oli yhden tietyn totalitaristisen poliittisen liikkeen äänitorvi, pravda-sanaa voi käyttää viittaamaan vastaavanlaiseen räikeään kahtalaisuuteen muissakin yhteyksissä: ollaan edustavinaan "pelkkää puhdasta totuutta", vaikka tosiasiassa kysymyksessä onkin mitä yksipuolisin ja vieläpä täysin kritiikittömästi nielaistavaksi tarkoitettu käsitys todellisuudesta.</ref> mukaiselle uskomuskokonaisuudelle.

	=== Tulkintojen sisällyttäminen havaintoihin ===		=== Tulkintojen sisällyttäminen havaintoihin ===

Apollos: /* Kehäpäättelyn ilmenemismuotoja */ ilmaisuselkeytys

2016-11-24T12:01:39Z

Kehäpäättelyn ilmenemismuotoja: ilmaisuselkeytys

← Vanhempi versio		Versio 24. marraskuuta 2016 kello 12.01
Rivi 25:		Rivi 25:
	== Kehäpäättelyn ilmenemismuotoja ==		== Kehäpäättelyn ilmenemismuotoja ==

	Naturalistisen(kin) kehäpäättelyn yksi ominaispiirre on sen monimuotoisuus. Usein se myös esiintyy yhdessä muiden argumentointivirheiden kanssa tai niiden taustalla. Siksi sen tunnistamiskyvyn ~~kehityskin~~ on tyypillisesti aikaavievää tai voi pahimmassa tapauksessa jäädä alkutekijöihinsä, jolloin ihminen niin sanotusti menee helppoon eli haksahtaa loogisesti pätemättömien perustelujen lumoihin.		Naturalistisen(kin) kehäpäättelyn yksi ominaispiirre on sen monimuotoisuus. Usein se myös esiintyy yhdessä muiden argumentointivirheiden kanssa tai niiden taustalla. Siksi sen tunnistamiskyvyn kehittäminenkin on tyypillisesti aikaavievää tai voi pahimmassa tapauksessa jäädä alkutekijöihinsä, jolloin ihminen niin sanotusti menee helppoon eli haksahtaa loogisesti pätemättömien perustelujen lumoihin.

	Kehäpäättelyn havaitsemisen helpottamiseksi seuraavassa käydään läpi erinäisiä tyypillisiä ilmenemismuotoja, mutta näitä ei pidä käsittää ainoiksi tapaustyypeiksi.		Kehäpäättelyn havaitsemisen helpottamiseksi seuraavassa käydään läpi erinäisiä tyypillisiä ilmenemismuotoja, mutta näitä ei pidä käsittää ainoiksi tapaustyypeiksi.
Rivi 68:		Rivi 68:

	Koko lähestymistapa siis perustuu kritiikittömään uskoon, että naturalismi pystyy ajan mittaan löytämään kaikkiin luonnontieteellisiin kysymyksiin tyydyttävät selitykset tai että totuudenmukaiset selitykset olisivat joka tapauksessa olleet naturalismin mukaisia, vaikkei niitä koskaan löydettäisikään. Tällainen käsitys on viime kädessä pelkkää naturalismin perimmäiseen totuuteen kohdistuvaa kritiikitöntä uskonvarmuutta – ilman tällaista vahvaa uskoa ei olisi mitään syytä olettaa voitavan näin ennustaa tulevaisuutta. Siksi tämäkin ajatus on esimerkki naturalistisesta kehäpäättelystä.		Koko lähestymistapa siis perustuu kritiikittömään uskoon, että naturalismi pystyy ajan mittaan löytämään kaikkiin luonnontieteellisiin kysymyksiin tyydyttävät selitykset tai että totuudenmukaiset selitykset olisivat joka tapauksessa olleet naturalismin mukaisia, vaikkei niitä koskaan löydettäisikään. Tällainen käsitys on viime kädessä pelkkää naturalismin perimmäiseen totuuteen kohdistuvaa kritiikitöntä uskonvarmuutta – ilman tällaista vahvaa uskoa ei olisi mitään syytä olettaa voitavan näin ennustaa tulevaisuutta. Siksi tämäkin ajatus on esimerkki naturalistisesta kehäpäättelystä.


	== Eroon kehäpäättelystä ==		== Eroon kehäpäättelystä ==

Apollos: /* Naturalistinen kehäpäättely kukkeimmillaan: scientia mensura -argumentti */ typofix

2010-11-09T09:59:24Z

Naturalistinen kehäpäättely kukkeimmillaan: scientia mensura -argumentti: typofix

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2010 kello 09.59
Rivi 90:		Rivi 90:
	# välttämättä luonteeltaan naturalistista.		# välttämättä luonteeltaan naturalistista.

	Tältä pohjalta päästään sitten väittämään, että parhaan todellisuuden tutkimisen tavan pohjalta saadaan luotettavinta käytettävissä olevaa tietoa ja että tämän luotettavimman käytettävissä olevan tiedon mukaan Jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä, joten siis Jumalaa tuskin on olemassa<ref>Tätä johtopäätöstähän "vapaa-ajattelijat" ovat pyrkineet Suomessakin markkinoimaan.</ref> Kaikessa lyhykäisyydessään ja varsin läpinäkyvässä kehämäisyydessään<ref>Onhan selvää, että naturalistinen tutkimus voi olla paras todellisuuden tutkimisen tapa ainoastaan sikäli, kuin sen lähtökohtaolettamukset ovat yhteensopivia todellisuuden kanssa. Tämän yhteensopivuuden olettaminen taas on luonteeltaan '''perususkomus''', jota ei voi palauttaa sen syvällisempään "tutkittuun tietoon".</ref>: tällainen on ''scientia mensura'' -argumentti.		Tältä pohjalta päästään sitten väittämään, että parhaan todellisuuden tutkimisen tavan pohjalta saadaan luotettavinta käytettävissä olevaa tietoa ja että tämän luotettavimman käytettävissä olevan tiedon mukaan Jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä, joten siis Jumalaa tuskin on olemassa.<ref>Tätä johtopäätöstähän "vapaa-ajattelijat" ovat pyrkineet Suomessakin markkinoimaan.</ref> Kaikessa lyhykäisyydessään ja varsin läpinäkyvässä kehämäisyydessään<ref>Onhan selvää, että naturalistinen tutkimus voi olla paras todellisuuden tutkimisen tapa ainoastaan sikäli, kuin sen lähtökohtaolettamukset ovat yhteensopivia todellisuuden kanssa. Tämän yhteensopivuuden olettaminen taas on luonteeltaan '''perususkomus''', jota ei voi palauttaa sen syvällisempään "tutkittuun tietoon".</ref>: tällainen on ''scientia mensura'' -argumentti.

	Mutta voihan toki kuulostaa hienolta ja fiksulta, kun pääsee vetoamaan argumenttiin, jolla on oikein oma latinankielinen nimikin!		Mutta voihan toki kuulostaa hienolta ja fiksulta, kun pääsee vetoamaan argumenttiin, jolla on oikein oma latinankielinen nimikin!

Apollos: tarkennuksia, tehostuksia, viitteistyksiä ja väliotsikointia

2010-02-23T09:53:57Z

tarkennuksia, tehostuksia, viitteistyksiä ja väliotsikointia

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 09.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Naturalistinen kehäpäättely''' on [[AW:S#naturalismi\|naturalismin]] puolustamista ja/tai sille vaihtoehtoisten käsitysten vastustamista sellaisilla perusteilla, jotka itse asiassa ovat todistusvoimaisia ainoastaan jo valmiiksi naturalistisen käsityksen mukaisessa ajattelukehikossa. Tällaisina ne voivat tosin vahvistaa jo valmiiksi olemassaolevaa naturalistista uskonnollista sitoumusta mutta eivät anna johdonmukaisesti ajattelevalle supranaturalistille mitään kannanmuutoksen aihetta. Avoimessa keskusteluavaruudessa naturalistinen kehäpäättely siis muodostaa tietynlaisten argumentointivirheiden luokan, mutta sillä on myös muita funktioita, mikä osaltaan tekee siitä huomionarvoisen ilmiön.		'''Naturalistinen kehäpäättely''' on ''[[AW:S#naturalismi\|naturalismin]]'' puolustamista ja/tai sille vaihtoehtoisten käsitysten vastustamista sellaisilla perusteilla, jotka itse asiassa ovat todistusvoimaisia ainoastaan jo valmiiksi naturalistisen käsityksen mukaisessa ajattelukehikossa. Tällaisina ne voivat tosin vahvistaa jo valmiiksi olemassaolevaa naturalistista uskonnollista sitoumusta mutta eivät anna johdonmukaisesti ajattelevalle supranaturalistille mitään kannanmuutoksen aihetta. ''Avoimessa keskusteluavaruudessa'' naturalistinen kehäpäättely siis muodostaa tietynlaisten argumentointivirheiden luokan, mutta sillä on myös muita funktioita, mikä osaltaan tekee siitä huomionarvoisen ilmiön.

	Koska (tahallinen tai tahaton) naturalistinen kehäpäättely on nyky-Suomessa ja laajemminkin länsimailla sekä nettikeskusteluissa että niiden ulkopuolella varsin yleistä, asiaan on syytä kiinnittää erityishuomiota, vaikka itse kehäpäättelyllisyys ei sinänsä ole naturalismin puitteissa sen kummempaa kuin muissakaan yhteyksissä.		Koska (tahallinen tai tahaton) naturalistinen kehäpäättely on nyky-Suomessa ja laajemminkin länsimailla sekä nettikeskusteluissa että niiden ulkopuolella varsin yleistä, asiaan on syytä kiinnittää erityishuomiota, vaikka itse kehäpäättelyllisyys ei sinänsä ole naturalismin puitteissa sen kummempaa kuin muissakaan yhteyksissä.
Rivi 106:		Rivi 106:
	Naturalistista kehäpäättelyä kohdatessa tämä on syytä tiedostaa. Asiantuntevat naturalistitkin ovat jo myöntäneet tieteen voivan olla muutakin kuin naturalistista, mutta monet naturalistien hallitsemat tieteen nimissä toimivat aatteelliset yhdistykset toimivat vielä täysillä "vanhan kaavan mukaan" – ja vetävät puoleensa auktoriteettiuskoisia. Asiasta olisi hyvä tiedottaa ja varoittaa höynähtämisvaarassa olevia.		Naturalistista kehäpäättelyä kohdatessa tämä on syytä tiedostaa. Asiantuntevat naturalistitkin ovat jo myöntäneet tieteen voivan olla muutakin kuin naturalistista, mutta monet naturalistien hallitsemat tieteen nimissä toimivat aatteelliset yhdistykset toimivat vielä täysillä "vanhan kaavan mukaan" – ja vetävät puoleensa auktoriteettiuskoisia. Asiasta olisi hyvä tiedottaa ja varoittaa höynähtämisvaarassa olevia.

			=== "Porkkana": Naturalismin tulevaisuus avoimessa keskusteluavaruudessa ===

	~~=== "Porkkana"~~: ~~Naturalismin tulevaisuus avoimessa keskusteluavaruudessa ===~~		''[[AW:S#supranaturalismi\|Supranaturalismi]]'' torjuu tietenkin suoralta kädeltä naturalistisen kehäpäättelyn, kuten naturalismikin tekee supranaturalistiselle kehäpäättelylle. Supranaturalistisen ja naturalistisen ajattelun rakentava keskinäinen kohtaaminen olisi kuitenkin mahdollista sillä edellytyksellä, että kumpikin pidättäytyy kehäpäättelystä rakentaakseen ja kommunikoidakseen näkemysrajan kummallakin puolella toimivia argumentteja. Järkevät tutkijat näet hyödyntävät myös omista näkemyksistään poikkeavien kollegojensa työn tuloksia, ja omia tuloksia voi taas pyrkiä ilmaisemaan myös tavoilla, jotka eivät sorru kehäpäättelyyn. Näin toimivaa katsomusrajat ylittävää keskusteluympäristöä kutsutaan '''avoimeksi keskusteluavaruudeksi''', ja uuden tieteenfilosofisen ymmärryksen mukaan se antaisi tieteen hyvinvoinnille ja kehitykselle parhaat edellytykset, kun näet eri tavoin ajattelevat tutkijat voisivat ottaa oman ajattelunsa ja tutkimuksensa hyödyksi esteittä huomioon myös toisinajattelijoidensa parhaat tulokset ja näkemykset.

	Supranaturalismi torjuu tietenkin suoralta kädeltä naturalistisen kehäpäättelyn, kuten naturalismikin tekee supranaturalistiselle kehäpäättelylle. Supranaturalistisen ja naturalistisen ajattelun rakentava keskinäinen kohtaaminen olisi kuitenkin mahdollista sillä edellytyksellä, että kumpikin pidättäytyy kehäpäättelystä rakentaakseen ja kommunikoidakseen näkemysrajan kummallakin puolella toimivia argumentteja. Järkevät tutkijat näet hyödyntävät myös omista näkemyksistään poikkeavien kollegojensa työn tuloksia, ja omia tuloksia voi taas pyrkiä ilmaisemaan myös tavoilla, jotka eivät sorru kehäpäättelyyn. Näin toimivaa katsomusrajat ylittävää keskusteluympäristöä kutsutaan avoimeksi keskusteluavaruudeksi, ja uuden tieteenfilosofisen ymmärryksen mukaan se antaisi tieteen hyvinvoinnille ja kehitykselle parhaat edellytykset, kun näet eri tavoin ajattelevat tutkijat voisivat ottaa oman ajattelunsa ja tutkimuksensa hyödyksi esteittä huomioon myös toisinajattelijoidensa parhaat tulokset ja näkemykset.		==== Yhteistyökykyisen naturalismin menestystekijät ====

	Tältä pohjalta voi hahmotella yhteistyökykyisen naturalismin mahdollisuutta eli sitä, mitä naturalismin sisällöstä jää jäljelle, jos kaikki edistysuskon varainen tieteen ja koko yhteiskunnan ideologisen kaappauksen ja monopolisoinnin tavoitteleminen jätetään siitä pois. Tällöin esiin näkyisi kuoriutuvan tietynlainen "itsestään tapahtumisen" ideaan pohjautuva ajatustapa, joka tyytyisi rakentamaan niin hyvin toimivia ja niin laaja-alaisesti käyttökelpoisia selityksiä kuin tällaisen rajoitetun lähtökohdan varassa vain suinkin on mahdollista. Vasta käytäntö osoittaisi näiden rajojen sijainnin.		Tältä pohjalta voi hahmotella ''yhteistyökykyisen naturalismin'' mahdollisuutta eli sitä, mitä naturalismin sisällöstä jää jäljelle, jos kaikki edistysuskon varainen tieteen ja koko yhteiskunnan ideologisen kaappauksen ja monopolisoinnin tavoitteleminen jätetään siitä pois. Tällöin esiin näkyisi kuoriutuvan tietynlainen "itsestään tapahtumisen" ideaan pohjautuva ajatustapa, joka tyytyisi rakentamaan niin hyvin toimivia ja niin laaja-alaisesti käyttökelpoisia selityksiä kuin tällaisen rajoitetun lähtökohdan varassa vain suinkin on mahdollista. Vasta käytäntö osoittaisi näiden rajojen sijainnin.

	Tällaisena omat rajansa periaatteessa myöntävänä ja niihin tyytyvänä tutkimusohjelmana aidosti tieteellisellä naturalismilla oletettavasti todella olisikin jatkuvasti jotakin annettavaa tieteen edistyksen hyväksi, sillä harvojen oletusten varassa toimivilla selityksillä (siis silloin, kun ne todella toimivat) on aina oma ekonominen eleganssinsa. Supranaturalistin puolestaan olisi helppo poimia tällaisia tuloksia ja upottaa ne omiin malleihinsa: hänen kannaltaan ne muodostavat oman ilmiöluokan, eivät koko todellisuutta. Hän voisi itsekin tehdä näissä puitteissa perustutkimusta silloin, kun katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Naturalismin rajojen ei kuitenkaan enää yritettäisi väittää olevan koko tieteen rajoja, eivätkä supranaturalistit naturalistien tavoin samaistaisi "ennakoitavasti tapahtumista" "itsestään tapahtumiseen".		Tällaisena omat rajansa periaatteessa myöntävänä ja niihin tyytyvänä tutkimusohjelmana aidosti tieteellisellä naturalismilla oletettavasti todella olisikin jatkuvasti jotakin annettavaa tieteen edistyksen hyväksi, sillä harvojen oletusten varassa toimivilla selityksillä (siis silloin, kun ne todella toimivat) on aina oma ekonominen eleganssinsa. Supranaturalistin puolestaan olisi helppo poimia tällaisia tuloksia ja upottaa ne omiin malleihinsa: hänen kannaltaan ne muodostavat oman ilmiöluokan, eivät koko todellisuutta. Hän voisi itsekin tehdä näissä puitteissa perustutkimusta silloin, kun katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Naturalismin rajojen ei kuitenkaan enää yritettäisi väittää olevan koko tieteen rajoja, eivätkä supranaturalistit naturalistien tavoin samaistaisi ''"ennakoitavasti tapahtumista" "itsestään tapahtumiseen"''.

	Jos naturalistinen usko loppujen lopuksi vastaisikin todellisuutta, tällainen yhteistyökykyinen naturalismi pystyisi avoimessa keskusteluavaruudessakin valtaamaan vähitellen koko kentän: jos kaikelle havaittavalle loppujen lopuksi löytyisikin naturalismin ehdoilla toimiva selitys, supranaturalismia voisi järjellisin perustein väittää ylimääräisiä oletuksia sisältäväksi ja sellaisena jollain tavoin epäuskottavaksi vaihtoehdoksi. Naturalismin mukaan näin siis varsin todennäköisesti kävisikin, supranaturalismi puolestaan ennustaa, ettei kävisi. Vain avoimen keskusteluavaruuden ehdoilla tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva tutkimus voi osoittaa, kumpi ennuste vastaa paremmin todellisuutta. Tätäkään kysymystä ei voi ratkaista pelkkään (naturalistiseen tai supranaturalistiseen) kehäpäätelmään takertumalla.		Jos naturalistinen usko loppujen lopuksi vastaisikin todellisuutta, tällainen yhteistyökykyinen naturalismi pystyisi avoimessa keskusteluavaruudessakin valtaamaan vähitellen koko kentän: jos kaikelle havaittavalle loppujen lopuksi löytyisikin naturalismin ehdoilla toimiva selitys, supranaturalismia voisi järjellisin perustein väittää ylimääräisiä oletuksia sisältäväksi ja sellaisena jollain tavoin epäuskottavaksi vaihtoehdoksi. Naturalismin mukaan näin siis varsin todennäköisesti kävisikin, supranaturalismi puolestaan ennustaa, ettei kävisi. Vain avoimen keskusteluavaruuden ehdoilla tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva tutkimus voi osoittaa, kumpi ennuste vastaa paremmin todellisuutta. Tätäkään kysymystä ei voi ratkaista pelkkään (naturalistiseen tai supranaturalistiseen) kehäpäätelmään takertumalla.

	Niin kauan kun naturalismin monopoliasemaa onnistutaan keinotekoisesti pitkittämään vaikka sitten kehäpäättelyn tapaisiin älyllistä kritiikkiä kestämättömiin keinoihinkin turvautumalla, tällainen skenaario ei kuitenkaan voi toteutua: Miten naturalistit voisivat voittaa supranaturalistit kilpailussa, johon viimemainittuja ei uskalleta edes päästää osallistumaan? Miten naturalistien itsensä todennäköisesti käy kilpailussa, johon he eivät ole valmistautuneet mutta johon he ennemmin tai myöhemmin kuitenkin joutuvat, kun näet supranaturalistisia näkökohtia sisältävien tutkimusohjelmien diskriminointitavoitetta ei pystytäkään järkevästi perustelemaan? Nyt olisi aika arvioida, mikä on naturalismin tulevaisuuden kannalta viisain tapa kohdata demarkaatioprojektin epäonnistumisen väistämättömät seuraukset.		==== Tulevaisuuden vaihtoehtoja ====

			Niin kauan kun naturalismin älyllisesti kestämätöntä mutta tieteensosiologisesti todellista ylikorostunutta valta-asemaa<ref>joissain suhteissa, esim. yhteiskunnan toteuttamassa kouluopetuksessa, käytännöllisesti katsoen monopoliasemaa</ref> onnistutaan keinotekoisesti pitkittämään vaikka sitten kehäpäättelyn tapaisiin, älyllistä kritiikkiä kestämättömiin keinoihinkin turvautumalla, tällainen skenaario ei kuitenkaan voi toteutua: Miten naturalistit voisivat voittaa supranaturalistit kilpailussa, johon viimemainittuja ei uskalleta edes päästää osallistumaan? Miten naturalistien itsensä todennäköisesti käy kilpailussa, johon he eivät ole valmistautuneet mutta johon he ennemmin tai myöhemmin kuitenkin joutuvat, kun näet supranaturalistisia näkökohtia sisältävien tutkimusohjelmien diskriminointitavoitetta ei pystytäkään järkevästi perustelemaan? Nyt olisi aika arvioida, mikä on naturalismin tulevaisuuden kannalta viisain tapa kohdata demarkaatioprojektin epäonnistumisen väistämättömät seuraukset.

	Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.		Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.

Apollos: viitteet artsun loppuun

2010-02-23T09:22:08Z

viitteet artsun loppuun

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 09.22
Rivi 106:		Rivi 106:
	Naturalistista kehäpäättelyä kohdatessa tämä on syytä tiedostaa. Asiantuntevat naturalistitkin ovat jo myöntäneet tieteen voivan olla muutakin kuin naturalistista, mutta monet naturalistien hallitsemat tieteen nimissä toimivat aatteelliset yhdistykset toimivat vielä täysillä "vanhan kaavan mukaan" – ja vetävät puoleensa auktoriteettiuskoisia. Asiasta olisi hyvä tiedottaa ja varoittaa höynähtämisvaarassa olevia.		Naturalistista kehäpäättelyä kohdatessa tämä on syytä tiedostaa. Asiantuntevat naturalistitkin ovat jo myöntäneet tieteen voivan olla muutakin kuin naturalistista, mutta monet naturalistien hallitsemat tieteen nimissä toimivat aatteelliset yhdistykset toimivat vielä täysillä "vanhan kaavan mukaan" – ja vetävät puoleensa auktoriteettiuskoisia. Asiasta olisi hyvä tiedottaa ja varoittaa höynähtämisvaarassa olevia.

	~~== Viitteet ==~~

	~~{{viitteet}}~~

	=== "Porkkana": Naturalismin tulevaisuus avoimessa keskusteluavaruudessa ===		=== "Porkkana": Naturalismin tulevaisuus avoimessa keskusteluavaruudessa ===
Rivi 123:		Rivi 120:

	Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.		Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.


			== Viitteet ==

			{{viitteet}}


	[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Argumentointi]]		[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Argumentointi]]

Apollos: /* "Keppi": Demarkaatioprojektin romahtamisen tiedostaminen */ täydentämistä ja jaottelua

2010-02-23T09:19:08Z

"Keppi": Demarkaatioprojektin romahtamisen tiedostaminen: täydentämistä ja jaottelua

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 09.19
Rivi 84:		Rivi 84:
	Naturalistinen kehäpäättely on ilmeisesti usein tahatonta, mutta jotkut naturalistit voivat käyttää sitä tietoisestikin. Näin tehdessään he ovat voineet ajatella edistävänsä järkevän ajattelutavan leviämistä: kun kerran naturalismi heidän mielestään on oikea kanta, miksi kenenkään kannattaisi edes tutustua vääriin kantoihin? Ihannemaailmassa kaikki olisivat naturalisteja eikä kenenkään siis tarvitsisi yrittää perustella naturalismin totuutta, koska sitä ei kukaan kyseenalaistaisikaan. Naturalististen kehäpäätelmien levittäminen on voinut vaikuttaa nopeimmalta tavalta tähän suuntaan etenemiseksi.		Naturalistinen kehäpäättely on ilmeisesti usein tahatonta, mutta jotkut naturalistit voivat käyttää sitä tietoisestikin. Näin tehdessään he ovat voineet ajatella edistävänsä järkevän ajattelutavan leviämistä: kun kerran naturalismi heidän mielestään on oikea kanta, miksi kenenkään kannattaisi edes tutustua vääriin kantoihin? Ihannemaailmassa kaikki olisivat naturalisteja eikä kenenkään siis tarvitsisi yrittää perustella naturalismin totuutta, koska sitä ei kukaan kyseenalaistaisikaan. Naturalististen kehäpäätelmien levittäminen on voinut vaikuttaa nopeimmalta tavalta tähän suuntaan etenemiseksi.

	Miten sitten on selitettävissä, että joku voisi täysin järjissään ja vilpittömässä mielessä ollen uskoa edistävänsä jonkinlaista valistusta levittämällä tietoisesti loogisesti kestämättömiksi ymmärtämiään perusteluja? Ainakin yhden selityksen tarjoaa naturalistisen kehäpäätelmän "toisen asteen muoto" eli näkemys, jonka mukaan tiede on sekä paras todellisuuden tutkimisen tapa että välttämättä luonteeltaan naturalistinen. Näin ollen naturalististen kehäpäätelmien levittämistä on voitu pitää "tieteellisen ajattelutavan opettamisena". On siis voitu ajatella, että sellainen ajattelutapa, joka filosofisessa keskustelussa näyttäytyisi kehämäiseksi, olisi kuitenkin tieteellisessä keskustelussa kaikille yhteinen lähtökohta. Näin ollen filosofiassa voitaisiin pohdiskella muidenkin todellisuuskäsitysten periaatteellista mahdollisuutta, mutta tieteestä ne olisi pidettävä loitolla.		==== Naturalistinen kehäpäättely kukkeimmillaan: ''scientia mensura'' -argumentti ====

	~~Tätä ideaa~~ on ~~koetettu toteuttaa mm. erottamalla tieteenfilosofia muusta filosofiasta~~ ja ~~pyrkimällä tieteenfilosofian puitteissa rakentamaan johdonmukainen arviointiperusteiden kokonaisuus~~, ~~jota systemaattisesti soveltamalla voitaisiin selkeästi erottaa~~ tiede ~~kaikesta muusta ajattelusta, puheesta ja toiminnasta. Tätä kysymyksenasettelua~~ on ~~kutsuttu tieteen rajanveto-ongelmaksi eli demarkaatio-ongelmaksi, ja tavoiteltua arviointiperusteiden kokonaisuutta vastaavasti rajanveto- eli demarkaatiokriteeriksi~~.		Miten sitten on selitettävissä, että joku voisi täysin järjissään ja vilpittömässä mielessä ollen uskoa edistävänsä jonkinlaista valistusta levittämällä tietoisesti loogisesti kestämättömiksi ymmärtämiään perusteluja? Ainakin yhden selityksen tarjoaa naturalistisen kehäpäätelmän "toisen asteen muoto" eli näkemys, jonka mukaan [[tiede]] on sekä
			# paras todellisuuden tutkimisen tapa että
			# välttämättä luonteeltaan naturalistista.

	Demarkaatio-ongelman tieteenfilosofinen tutkimus on kuitenkin tuottanut naturalismin kannalta äärimmäisen yllättävän ja suorastaan nolon tuloksen: mitä pitemmälle on päästy, sitä selvemmäksi on käynyt, että projektin tavoite on mahdoton saavuttaa. Tiedettä ei siis voi millään selkeällä ja yleispätevällä kriteeristöllä rajata muusta inhimillisestä ajattelusta ja toiminnasta erilliseksi, omalakiseksi alueeksi. ~~Ateistisetkin~~ tieteenfilosofit myöntävät jo tämän. Siksi naturalismia "tieteellisenä ajattelutapana" mainostava toiminta on lievästi sanoen harhaanjohtavaa.		Tältä pohjalta päästään sitten väittämään, että parhaan todellisuuden tutkimisen tavan pohjalta saadaan luotettavinta käytettävissä olevaa tietoa ja että tämän luotettavimman käytettävissä olevan tiedon mukaan Jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä, joten siis Jumalaa tuskin on olemassa<ref>Tätä johtopäätöstähän "vapaa-ajattelijat" ovat pyrkineet Suomessakin markkinoimaan.</ref> Kaikessa lyhykäisyydessään ja varsin läpinäkyvässä kehämäisyydessään<ref>Onhan selvää, että naturalistinen tutkimus voi olla paras todellisuuden tutkimisen tapa ainoastaan sikäli, kuin sen lähtökohtaolettamukset ovat yhteensopivia todellisuuden kanssa. Tämän yhteensopivuuden olettaminen taas on luonteeltaan '''perususkomus''', jota ei voi palauttaa sen syvällisempään "tutkittuun tietoon".</ref>: tällainen on ''scientia mensura'' -argumentti.

			Mutta voihan toki kuulostaa hienolta ja fiksulta, kun pääsee vetoamaan argumenttiin, jolla on oikein oma latinankielinen nimikin!

			==== Onko olemassa jokin erityinen "tieteellinen ajattelutapa"? ====

			Näin ollen naturalististen kehäpäätelmien levittämistä on voitu pitää "tieteellisen ajattelutavan opettamisena". On siis voitu ajatella, että sellainen ajattelutapa, joka ''filosofisessa'' keskustelussa näyttäytyisi kehämäiseksi, olisi kuitenkin ''tieteellisessä'' keskustelussa kaikille yhteinen lähtökohta. Näin ollen filosofiassa voitaisiin pohdiskella muidenkin todellisuuskäsitysten periaatteellista mahdollisuutta, mutta tieteestä ne olisi pidettävä loitolla.

			Tätä ideaa on koetettu toteuttaa mm. erottamalla tieteenfilosofia muusta filosofiasta ja pyrkimällä tieteenfilosofian puitteissa rakentamaan johdonmukainen arviointiperusteiden kokonaisuus, jota systemaattisesti soveltamalla voitaisiin selkeästi erottaa tiede kaikesta muusta ajattelusta, puheesta ja toiminnasta. Tätä kysymyksenasettelua on kutsuttu '''tieteen rajanveto-ongelmaksi''' eli '''demarkaatio-ongelmaksi''', ja tavoiteltua arviointiperusteiden kokonaisuutta vastaavasti '''rajanveto-''' eli '''demarkaatiokriteeriksi'''. Näiden kriteerien naturalismiehtoiseen määrittämiseen<ref>ja seuraavassa vaiheessa niiden pakollisen noudattamisen varmistamiseen</ref> tähdännyttä toimeliaisuutta voi kutsua '''demarkaatioprojektiksi'''.

			==== Demarkaatioprojektin raunioilla ====

			Demarkaatio-ongelman tieteenfilosofinen tutkimus on kuitenkin tuottanut naturalismin kannalta äärimmäisen yllättävän ja suorastaan nolon [[wp:demarkaatio-ongelma\|tuloksen]]: mitä pitemmälle on päästy, sitä selvemmäksi on käynyt, että projektin tavoite on mahdoton saavuttaa. Tiedettä ei siis voi millään selkeällä ja yleispätevällä kriteeristöllä rajata muusta inhimillisestä ajattelusta ja toiminnasta erilliseksi, omalakiseksi alueeksi. Ammatillisesti pätevät ateistisetkin tieteenfilosofit [http://www.tapiopuolimatka.net/17 myöntävät] jo tämän. Siksi naturalismia "tieteellisenä ajattelutapana" mainostava toiminta on lievästi sanoen harhaanjohtavaa.

	Naturalistista kehäpäättelyä kohdatessa tämä on syytä tiedostaa. Asiantuntevat naturalistitkin ovat jo myöntäneet tieteen voivan olla muutakin kuin naturalistista, mutta monet naturalistien hallitsemat tieteen nimissä toimivat aatteelliset yhdistykset toimivat vielä täysillä "vanhan kaavan mukaan" – ja vetävät puoleensa auktoriteettiuskoisia. Asiasta olisi hyvä tiedottaa ja varoittaa höynähtämisvaarassa olevia.		Naturalistista kehäpäättelyä kohdatessa tämä on syytä tiedostaa. Asiantuntevat naturalistitkin ovat jo myöntäneet tieteen voivan olla muutakin kuin naturalistista, mutta monet naturalistien hallitsemat tieteen nimissä toimivat aatteelliset yhdistykset toimivat vielä täysillä "vanhan kaavan mukaan" – ja vetävät puoleensa auktoriteettiuskoisia. Asiasta olisi hyvä tiedottaa ja varoittaa höynähtämisvaarassa olevia.

			== Viitteet ==

			{{viitteet}}

	=== "Porkkana": Naturalismin tulevaisuus avoimessa keskusteluavaruudessa ===		=== "Porkkana": Naturalismin tulevaisuus avoimessa keskusteluavaruudessa ===

Apollos: /* Tulkintojen sisällyttäminen havaintoihin */ ilmaisun tarkennusta; kh

2010-02-23T08:16:30Z

Tulkintojen sisällyttäminen havaintoihin: ilmaisun tarkennusta; kh

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 08.16
Rivi 59:		Rivi 59:
	Biologisen evoluutiouskon perusteluissa on yleistä, että evolutionistinen tulkinta sisällytetään ikään kuin itsestäänselvyytenä empiiristen löytöjen arviointiin. Niinpä esim. ajatellaan, että jotkin fossiililöydöt olisivat jo todistaneet esim. ihmisen evolutiivisen alkuperän tosiasiaksi, vaikka itse asiassa kyse on vain siitä, että on tehty löytöjä, jotka on pyritty selittämään ihmisten evolutiivisten esimuotojen jäänteiksi.		Biologisen evoluutiouskon perusteluissa on yleistä, että evolutionistinen tulkinta sisällytetään ikään kuin itsestäänselvyytenä empiiristen löytöjen arviointiin. Niinpä esim. ajatellaan, että jotkin fossiililöydöt olisivat jo todistaneet esim. ihmisen evolutiivisen alkuperän tosiasiaksi, vaikka itse asiassa kyse on vain siitä, että on tehty löytöjä, jotka on pyritty selittämään ihmisten evolutiivisten esimuotojen jäänteiksi.

	Löydös sinänsä on aivan eri asia kuin sen tulkinta, mutta naturalistisessa kehäpäättelyssä tätä eroa ei osata tai haluta tehdä. Jos se kuitenkin tehdään, joudutaan tilanteeseen, jossa ~~tulkintojen~~ luonnetta koskevia vaihtoehtoisia argumentteja on punnittava keskenään. Heti, jos tähän suostutaan, käy ilmeiseksi, ettei lopulliseen varmuuteen evoluutiotulkinnan totuudesta voida päästä, vaan jäädään avoimeen keskusteluavaruuteen: yhdet kannattavat yhtä näkemystä, toiset toista, eikä tälle tilanteelle ole loppua näkyvissä. Tämän tosiasian tunnustaminen olisi järkevän keskustelun alku – ja samalla kehäpäättelyn loppu.		Löydös sinänsä on aivan eri asia kuin sen tulkinta, mutta naturalistisessa kehäpäättelyssä tätä eroa ei osata tai haluta tehdä. Jos se kuitenkin tehdään, joudutaan tilanteeseen, jossa löydösten luonnetta – siis niiden oikeaa tulkintaa – koskevia vaihtoehtoisia argumentteja on punnittava keskenään. Heti, jos tähän suostutaan, käy ilmeiseksi, ettei lopulliseen varmuuteen evoluutiotulkinnan totuudesta voida päästä vaan jäädään avoimeen keskusteluavaruuteen: yhdet kannattavat yhtä näkemystä, toiset toista, eikä tälle tilanteelle ole loppua näkyvissä. Tämän tosiasian tunnustaminen olisi järkevän keskustelun alku – ja samalla kehäpäättelyn loppu.

	=== Tulevaisuuteen vetoaminen ja "aukkojen jumalalla" pelottelu ===		=== Tulevaisuuteen vetoaminen ja "aukkojen jumalalla" pelottelu ===

Apollos: /* Aatehistoriallinen edistysusko */ kh

2010-02-22T20:44:13Z

Aatehistoriallinen edistysusko: kh

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 20.44
Rivi 53:		Rivi 53:
	Aatehistoriallinen edistysusko on naturalistista kehäpäättelyä mm. siksi, että se edellyttää, että aatehistoriaa hallitsee jonkinlainen lainomainen välttämättömyys, niin että mennyt on jollain tavoin tae tulevasta. Tämän näkemyksen kyseenalaistamiseen ja kriittiseen arviointiin ei tahdota suostua siitäkään huolimatta, että eräät sen alalajit, esim. marksilainen historianfilosofia ennusteineen, ovat jo mitä ilmeisimmin menettäneet uskottavuutensa, niin tieteellisinä kuin niitä onkin aikanaan markkinoitu.		Aatehistoriallinen edistysusko on naturalistista kehäpäättelyä mm. siksi, että se edellyttää, että aatehistoriaa hallitsee jonkinlainen lainomainen välttämättömyys, niin että mennyt on jollain tavoin tae tulevasta. Tämän näkemyksen kyseenalaistamiseen ja kriittiseen arviointiin ei tahdota suostua siitäkään huolimatta, että eräät sen alalajit, esim. marksilainen historianfilosofia ennusteineen, ovat jo mitä ilmeisimmin menettäneet uskottavuutensa, niin tieteellisinä kuin niitä onkin aikanaan markkinoitu.

	Kehäpäättelyn yksi olennainen selittävä tekijä onkin siinä, että sen pohjana olevat näkemykset vaikuttavat ajattelun eri tasoilla, jolloin niiden kriittinen arviointi käy lähes mahdottomaksi: kun luulee edustavansa näkemystä, joka on jo lopullisesti todistettu oikeaksi kaikilla mahdollisilla teorian ja käytännön tasoilla, omaan mieleen ei jää oikein mitään kriittisen ajattelun sillanpääasemaa, josta käsin tätä näkemystä pystyisi kyseenalaistamaan. Lähinnä vain "toisinajattelijoiden" kirjoitukset – jos niiden sisällöstä jotain pääsee mielen sisäisten torjuntamekanismien lävitse – ~~voi~~ muodostaa jonkinlaista vastapainoa "pravdan" mukaiselle uskomuskokonaisuudelle.		Kehäpäättelyn yksi olennainen selittävä tekijä onkin siinä, että sen pohjana olevat näkemykset vaikuttavat ajattelun eri tasoilla, jolloin niiden kriittinen arviointi käy lähes mahdottomaksi: kun luulee edustavansa näkemystä, joka on jo lopullisesti todistettu oikeaksi kaikilla mahdollisilla teorian ja käytännön tasoilla, omaan mieleen ei jää oikein mitään kriittisen ajattelun sillanpääasemaa, josta käsin tätä näkemystä pystyisi kyseenalaistamaan. Lähinnä vain "toisinajattelijoiden" kirjoitukset – jos niiden sisällöstä jotain pääsee mielen sisäisten torjuntamekanismien lävitse – voivat muodostaa jonkinlaista vastapainoa "pravdan" mukaiselle uskomuskokonaisuudelle.

	=== Tulkintojen sisällyttäminen havaintoihin ===		=== Tulkintojen sisällyttäminen havaintoihin ===

Otvari: Luokkiin "Argumentointi" ja "Naturalismi"

2009-08-24T12:28:09Z

Luokkiin "Argumentointi" ja "Naturalismi"

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 12.28
Rivi 105:		Rivi 105:

	Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.		Naturalistisia kehäpäätelmiä torjuttaessa yksi tapa on pyrkiä kiinnittämään naturalismin kannattajien huomio tällaisiin näköaloihin. Näin irrationaalisiin salaliittoteorioihin perustuvia ja mahdollisia muitakin heppoisia uhkakuvia voidaan toivottavasti vähin erin hälventää. Tämän toimintamallin menestyksellinen toteuttaminen kuitenkin edellyttää jo lähtökohtaisesti varsin järkevää ja rauhallista naturalistista keskusteluosapuolta, jollaisia kyllä havaintojen mukaan esiintyy, joskin valitettavasti melko harvakseltaan.

			[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Argumentointi]]