Moraalinen argumentti - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Elämän mielettömyys ilman Jumalaa */ linkkifix

2017-08-07T20:59:05Z

Elämän mielettömyys ilman Jumalaa: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2017 kello 20.59
Rivi 60:		Rivi 60:

	=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===		=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===
	{{viestipohja \|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen ''~~[http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/moraali.htm~~ Moraalinen argumentti]'' artikkelin sisältöä tekijän luvalla.}}		{{viestipohja \|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen ''Moraalinen argumentti'' artikkelin sisältöä tekijän luvalla.}}

	Tässä lähestymistavassa ei siis pyritä suoraan todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan ensin keskitytään tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = <nowiki>http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html</nowiki> \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>		Tässä lähestymistavassa ei siis pyritä suoraan todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan ensin keskitytään tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = <nowiki>http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html</nowiki> \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>

Samuli Koivisto: viitteet

2017-08-07T20:58:31Z

viitteet

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-25T10:26:20Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2017 kello 10.26
Rivi 64:		Rivi 64:
	{{viestipohja \|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen ''[http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/moraali.htm Moraalinen argumentti]'' artikkelin sisältöä tekijän luvalla.}}		{{viestipohja \|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen ''[http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/moraali.htm Moraalinen argumentti]'' artikkelin sisältöä tekijän luvalla.}}

	Tässä lähestymistavassa ei siis pyritä suoraan todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan ensin keskitytään tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>		Tässä lähestymistavassa ei siis pyritä suoraan todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan ensin keskitytään tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = <nowiki>http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html</nowiki> \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>

	==== Dostojevski ja kärsimyksen ongelma ====		==== Dostojevski ja kärsimyksen ongelma ====
Rivi 87:		Rivi 87:

	==== Saako varastaa, jos ei jää kiinni? ====		==== Saako varastaa, jos ei jää kiinni? ====
	Jos määrittelemme oikeaksi sen, mikä on lajimme säilymisen kannalta positiivista (emme edes esitä kysymystä siitä, minkä takia lajin säilyminen on oikeampaa kuin lajin häviäminen), tunnustamme silloin eräänlaisen itsekkään moraaliperiaatteen. Jos lajin säilyminen on oikean ja väärän määrittelyperuste, ei vieraalta varastamisessa liene mitään väärää. Filosofi Michael Rusen sanat heijastavat ateistisen evoluutioteorian kaikuja: "Moraali on vain yksi selviytymisen ja lisääntymisen keino...ja kaikki syvempi tarkoitus on illuusiota."<ref>Lainaus Craig W.L. "The Indispensability of Theological Meta-ethical Foundations for Morality" http://~~apu~~.~~edu~~.~~edu~~/~~~CTRF/papers/1996_papers/craig.html~~</ref> Kun varastat makkarasi Siilinjärven Essolta edesautat omaa säilymistäsi ja lajisikin näin ollen hyötyy (ellet ole savolainen). Hitler päätti, että hänen lajinsa on arjalaiset ja juutalaiset ovat bakteereita, eli eri lajia. Oikeuttiko tämä Hitlerin toimimaan niin kuin hän toimi?		Jos määrittelemme oikeaksi sen, mikä on lajimme säilymisen kannalta positiivista (emme edes esitä kysymystä siitä, minkä takia lajin säilyminen on oikeampaa kuin lajin häviäminen), tunnustamme silloin eräänlaisen itsekkään moraaliperiaatteen. Jos lajin säilyminen on oikean ja väärän määrittelyperuste, ei vieraalta varastamisessa liene mitään väärää. Filosofi Michael Rusen sanat heijastavat ateistisen evoluutioteorian kaikuja: "Moraali on vain yksi selviytymisen ja lisääntymisen keino...ja kaikki syvempi tarkoitus on illuusiota."<ref>Lainaus Craig W.L. "The Indispensability of Theological Meta-ethical Foundations for Morality" http://www.reasonablefaith.org/the-indispensability-of-theological-meta-ethical-foundations-for-morality</ref> Kun varastat makkarasi Siilinjärven Essolta edesautat omaa säilymistäsi ja lajisikin näin ollen hyötyy (ellet ole savolainen). Hitler päätti, että hänen lajinsa on arjalaiset ja juutalaiset ovat bakteereita, eli eri lajia. Oikeuttiko tämä Hitlerin toimimaan niin kuin hän toimi?

	=== Kuka olet, absoluutti? ===		=== Kuka olet, absoluutti? ===
Rivi 103:		Rivi 103:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [~~http~~://~~gamma~~.~~nic.fi/~shn/tekstit/moraali.htm Matti Kankaanniemi: Moraalinen argumentti]~~		* [https://youtu.be/WE6jemqjyfw Brian Godawan lyhytelokuva Cruel Logic] Youtubessa
	* [http://www.godawa.com/~~cruellogic.htm~~ Brian Godawan lyhytelokuva Cruel Logic] ~~myös [http://www.youtube.com/watch?v=4qd1LPRJLnI YouTubessa]~~
	* [http://www.youtube.com/watch?v=1zFBwN_fhNw&feature=related William Lane Craig: "Fairness in a world of moral relativism"] (YouTube, 1min 6s)		* [http://www.youtube.com/watch?v=1zFBwN_fhNw&feature=related William Lane Craig: "Fairness in a world of moral relativism"] (YouTube, 1min 6s)

	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Argumentit]]		[[Luokka:Argumentit]]

Apollos: raamattuviitteen linkityslisäys

2016-06-30T12:17:00Z

raamattuviitteen linkityslisäys

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2016 kello 12.17
Rivi 91:		Rivi 91:
	=== Kuka olet, absoluutti? ===		=== Kuka olet, absoluutti? ===

	Epäsuoraan muotoon rakennettu moraalinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta ei todista Jumalan olemassaoloa suoraan, vaan keskittyy osoittamaan elämän mielettömyyttä siinä (kuvitteellisessa) tapauksessa, ettei Jumalaa olisikaan. Moraalisen argumentin puitteissa Jumalaa lähestytään korkeimpana moraalisena absoluuttina, joka viime kädessä määrää, mikä on hyvää ja mikä ei, ja näin sekä antaa moraalille objektiivisen perustan että siten mahdollistaa mielekkään elämän.<ref>On huomionarvoista, että Raamatun Jumala todella antaa tällaiset mielekkään elämän mahdollistavan moraalin perusteet, kun taas vaikkapa Koraanin Allah ei sellaisia tarjoa. Tämä johtuu siitä, että Raamatun mukaan Jumala on itsessään muuttumaton, joten objektiivisen moraalin perustana on viime kädessä juuri tämän muuttumattoman Jumalan ehdoton olemuksellinen oikeudenmukaisuus. Koraanissa Allahin keskeinen ominaisuus on sitä vastoin kaikkivaltiuden mahdollistama ehdoton vapaus, niin että hän ei ole perimmältään sidottu omaan sanaansakaan; tämän kääntöpuolena on ihmisen pakollinen ja ehdoton alistuminen (nimittäin ''islam'') Allahin tahtoon, millainen se sitten milloinkin sattuikin olemaan. Esim. Jobin puhe siitä, että Jumala vielä vetää hänen ystävänsä ankaralle tuomiolle, jos nämä salaa ovat puolueellisia Jumalan hyväksi Jobia vastaan (Job 13:~~7–10~~), olisi islamilaisittain aivan mahdoton ajatus – kun kerran Jumala oli antanut onnettomuuksien kohdata Jobia, niin tämänhän olisi ollut vain alistuttava Jumalan edessä yhä syvemmälle ja syvemmälle siinä toivossa, että tämä hänen ''islam''insa vielä lopulta kelpaisi Jumalallekin, ja sensuuntaisestihan hänen ystävänsäkin olivat häntä neuvoneet. Siinähän sitten perimmältään jo olikin koko muhamettilaisuuden mukainen ihmisen osa Jumalan edessä, eikä tämä voi siitä vedota mihinkään eikä valittaa kenellekään.<br />— Filosofistyyppiset Jumala-todistuksetkin siis ovat hienovaraisessa riippuvuussuhteessa siihen, miten Jumala on ''Pyhässä raamatussa'' itsensä ilmoittanut: juuri näiden yhteensopivuus osaltaan osoittaa sekä filosofian hyödyllisyyttä nimenomaan kristilliselle apologetiikalle että Raamatun erityisasemaa ainoan tosi Jumalan ilmoituksena koko ihmiskunnalle.</ref>		Epäsuoraan muotoon rakennettu moraalinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta ei todista Jumalan olemassaoloa suoraan, vaan keskittyy osoittamaan elämän mielettömyyttä siinä (kuvitteellisessa) tapauksessa, ettei Jumalaa olisikaan. Moraalisen argumentin puitteissa Jumalaa lähestytään korkeimpana moraalisena absoluuttina, joka viime kädessä määrää, mikä on hyvää ja mikä ei, ja näin sekä antaa moraalille objektiivisen perustan että siten mahdollistaa mielekkään elämän.<ref>On huomionarvoista, että Raamatun Jumala todella antaa tällaiset mielekkään elämän mahdollistavan moraalin perusteet, kun taas vaikkapa Koraanin Allah ei sellaisia tarjoa. Tämä johtuu siitä, että Raamatun mukaan Jumala on itsessään muuttumaton, joten objektiivisen moraalin perustana on viime kädessä juuri tämän muuttumattoman Jumalan ehdoton olemuksellinen oikeudenmukaisuus. Koraanissa Allahin keskeinen ominaisuus on sitä vastoin kaikkivaltiuden mahdollistama ehdoton vapaus, niin että hän ei ole perimmältään sidottu omaan sanaansakaan; tämän kääntöpuolena on ihmisen pakollinen ja ehdoton alistuminen (nimittäin ''islam'') Allahin tahtoon, millainen se sitten milloinkin sattuikin olemaan. Esim. Jobin puhe siitä, että Jumala vielä vetää hänen ystävänsä ankaralle tuomiolle, jos nämä salaa ovat puolueellisia Jumalan hyväksi Jobia vastaan ({{rp\|Job 13:7-10}}), olisi islamilaisittain aivan mahdoton ajatus – kun kerran Jumala oli antanut onnettomuuksien kohdata Jobia, niin tämänhän olisi ollut vain alistuttava Jumalan edessä yhä syvemmälle ja syvemmälle siinä toivossa, että tämä hänen ''islam''insa vielä lopulta kelpaisi Jumalallekin, ja sensuuntaisestihan hänen ystävänsäkin olivat häntä neuvoneet. Siinähän sitten perimmältään jo olikin koko muhamettilaisuuden mukainen ihmisen osa Jumalan edessä, eikä tämä voi siitä vedota mihinkään eikä valittaa kenellekään.<br />— Filosofistyyppiset Jumala-todistuksetkin siis ovat hienovaraisessa riippuvuussuhteessa siihen, miten Jumala on ''Pyhässä raamatussa'' itsensä ilmoittanut: juuri näiden yhteensopivuus osaltaan osoittaa sekä filosofian hyödyllisyyttä nimenomaan kristilliselle apologetiikalle että Raamatun erityisasemaa ainoan tosi Jumalan ilmoituksena koko ihmiskunnalle.</ref>

	Ray Cotton toteaa Jumalasta absoluuttisena totuutena seuraavasti:		Ray Cotton toteaa Jumalasta absoluuttisena totuutena seuraavasti:

Apollos: alun tiivistelmän päivitys vastaamaan artikkelikokonaisuuden sisältöä

2016-06-29T18:00:45Z

alun tiivistelmän päivitys vastaamaan artikkelikokonaisuuden sisältöä

← Vanhempi versio		Versio 29. kesäkuuta 2016 kello 18.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Moraalinen argumentti''' on ''aksiologisen argumentin'' yksi muoto. ''Aksiologia'' tarkoittaa oppia arvoista eli teoriaa siitä, mikä on arvokasta ja miten arvostuksia voidaan perustella. Nykyisin vallalla olevat aksiologiset argumentit [[Jumalan olemassaolo]]n puolesta vetoavat yleensä moraalisiin arvoihin ja siksi tässä yhteydessä keskitytään käsittelemään moraalista argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta.		'''Moraalinen argumentti''' on ''aksiologisen argumentin'' yksi muoto. ''Aksiologia'' tarkoittaa oppia arvoista eli teoriaa siitä, mikä on arvokasta ja miten arvostuksia voidaan perustella. Nykyisin vallalla olevat aksiologiset argumentit [[Jumalan olemassaolo]]n puolesta vetoavat yleensä moraalisiin arvoihin ja siksi tässä yhteydessä keskitytään käsittelemään moraalista argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta.

	Moraalinen argumentti lähtee siitä, että moraalisessa elämässä vallitsee järjestys, joka on yhtä hienosyinen ja monimutkainen kuin luonnon järjestys. ~~Moraalisessa argumentissa lähdetään moraalisesta järjestyksestä~~ ja ~~pidetään~~ älykkään kaikkivaltiaan Luojan olemassaoloa parhaana selityksenä tälle tosiasialle.		Moraalinen argumentti lähtee siitä, että moraalisessa elämässä vallitsee järjestys, joka on yhtä hienosyinen ja monimutkainen kuin luonnon järjestys. ''Suora moraalinen argumentti'' ottaa lähtökohdakseen moraalisen järjestyksen ja päätyy pitämään älykkään kaikkivaltiaan Luojan olemassaoloa parhaana selityksenä tälle tosiasialle. ''Epäsuora moraalinen argumentti'' lähestyy samaa aihetta vastakohdan kautta: ilman Jumalaa ei olisi moraalista järjestystäkään, vaan elämä olisi mieletöntä; sikäli kuin elämä ei kuitenkaan todellisuudessa ole mieletöntä, Jumalan täytyy olla olemassa.

Apollos: tarkentelua

2016-06-27T11:11:20Z

tarkentelua

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 11.11
Rivi 59:		Rivi 59:
	# '''Siispä:''' Jumalan täytyy olla olemassa.		# '''Siispä:''' Jumalan täytyy olla olemassa.

	Tämän argumentin jälkimmäinen premissi joko koetaan oikeaksi tai sitä ei koeta oikeaksi, ja argumentti voi toimia nimenomaan niille ihmisille, jotka joko välittömästi tai asiaa harkittuaan<ref>Ensi näkemältähän koko tämän argumentin voi tietenkin pyrkiä torjumaan pelkkänä toiveajatteluna: 'Eihän tuossa ollut muuta kuin että, koskapa nuo jotkut – toisin kuin minä itse – eivät uskalla kohdata elämän perimmäistä mielettömyyttä, niin heidän täytyy sitten jäädä vain toivoskelemaan, että Jumala olisi olemassa.'<br /> Syvällisemmin tarkastellen kysymys on kuitenkin siitä, onko kenellekään todellisuudessa mahdollista elää johdonmukaisesti siinä luulossa, että elämä olisi perimmältään mieletöntä: jos nyt nekään, jotka ovat mielestään hyväksyneet ja sisäistäneet naturalistisen näkemyksen elämän perimmäisestä tarkoituksettomuudesta ja mielettömyydestä, eivät käytännössä pysty elämään, ikään kuin tämä käsitys olisi todella oikea, niin tämä asiaintila puhuu sen puolesta, että itse asiassa toiveajattelijoita ('Jumalaa ei ole olemassa, ~~joten voin~~ elää ihan miten minua miellyttää') ovatkin juuri he itse.</ref> myöntävät sen oikeaksi. Argumentin toimivuus tietenkin edellyttää ensimmäisenkin premissin hyväksymistä, ja seuraavaksi käydäänkin perustelemaan juuri sitä.		Tämän argumentin jälkimmäinen premissi joko koetaan oikeaksi tai sitä ei koeta oikeaksi, ja argumentti voi toimia nimenomaan niille ihmisille, jotka joko välittömästi tai asiaa harkittuaan<ref>Ensi näkemältähän koko tämän argumentin voi tietenkin pyrkiä torjumaan pelkkänä toiveajatteluna: 'Eihän tuossa ollut muuta kuin että, koskapa nuo jotkut – toisin kuin minä itse – eivät uskalla kohdata elämän perimmäistä mielettömyyttä, niin heidän täytyy sitten jäädä vain toivoskelemaan, että Jumala olisi olemassa.'<br /> Syvällisemmin tarkastellen kysymys on kuitenkin siitä, onko kenellekään todellisuudessa mahdollista elää johdonmukaisesti siinä luulossa, että elämä olisi perimmältään mieletöntä: jos nyt nekään, jotka ovat mielestään hyväksyneet ja sisäistäneet suoraviivaisen naturalistisen näkemyksen elämän perimmäisestä tarkoituksettomuudesta ja mielettömyydestä, eivät käytännössä pysty elämään, ikään kuin tämä käsitys olisi todella oikea, niin tämä asiaintila puhuu sen puolesta, että itse asiassa toiveajattelijoita ('Jumalaa ei toivoakseni ole olemassa, niin että voinkin nyt sitten elää ihan miten minua miellyttää') ovatkin juuri he itse.</ref> myöntävät sen oikeaksi. Argumentin toimivuus tietenkin edellyttää ensimmäisenkin premissin hyväksymistä, ja seuraavaksi käydäänkin perustelemaan juuri sitä.

	=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===		=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===

Apollos: sujuvointi

2016-06-27T11:06:34Z

sujuvointi

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 11.06
Rivi 59:		Rivi 59:
	# '''Siispä:''' Jumalan täytyy olla olemassa.		# '''Siispä:''' Jumalan täytyy olla olemassa.

	Tämän argumentin jälkimmäinen premissi joko koetaan oikeaksi tai sitä ei koeta oikeaksi, ja argumentti voi toimia nimenomaan niille ihmisille, jotka joko välittömästi tai asiaa harkittuaan<ref>Ensi näkemältähän koko tämän argumentin voi tietenkin pyrkiä torjumaan pelkkänä toiveajatteluna: 'Eihän tuossa ollut muuta kuin että, koskapa nuo jotkut – toisin kuin minä itse – eivät uskalla kohdata elämän perimmäistä mielettömyyttä, niin heidän täytyy sitten jäädä vain toivoskelemaan, että Jumala olisi olemassa.'<br /> Syvällisemmin tarkastellen kysymys on kuitenkin siitä, onko kenellekään todellisuudessa mahdollista elää johdonmukaisesti siinä luulossa, että elämä olisi perimmältään mieletöntä: jos nyt nekään, jotka ovat mielestään hyväksyneet ja sisäistäneet naturalistisen näkemyksen elämän perimmäisestä tarkoituksettomuudesta ja mielettömyydestä, eivät käytännössä pysty elämään, ikään kuin tämä käsitys olisi todella oikea, niin tämä asiaintila puhuu sen puolesta, että itse asiassa toiveajattelijoita ('Jumalaa ei ole olemassa, joten voin elää ihan, miten minua miellyttää') ovatkin juuri he itse.</ref> myöntävät sen oikeaksi. Argumentin toimivuus tietenkin edellyttää ensimmäisenkin premissin hyväksymistä, ja seuraavaksi käydäänkin perustelemaan juuri sitä.		Tämän argumentin jälkimmäinen premissi joko koetaan oikeaksi tai sitä ei koeta oikeaksi, ja argumentti voi toimia nimenomaan niille ihmisille, jotka joko välittömästi tai asiaa harkittuaan<ref>Ensi näkemältähän koko tämän argumentin voi tietenkin pyrkiä torjumaan pelkkänä toiveajatteluna: 'Eihän tuossa ollut muuta kuin että, koskapa nuo jotkut – toisin kuin minä itse – eivät uskalla kohdata elämän perimmäistä mielettömyyttä, niin heidän täytyy sitten jäädä vain toivoskelemaan, että Jumala olisi olemassa.'<br /> Syvällisemmin tarkastellen kysymys on kuitenkin siitä, onko kenellekään todellisuudessa mahdollista elää johdonmukaisesti siinä luulossa, että elämä olisi perimmältään mieletöntä: jos nyt nekään, jotka ovat mielestään hyväksyneet ja sisäistäneet naturalistisen näkemyksen elämän perimmäisestä tarkoituksettomuudesta ja mielettömyydestä, eivät käytännössä pysty elämään, ikään kuin tämä käsitys olisi todella oikea, niin tämä asiaintila puhuu sen puolesta, että itse asiassa toiveajattelijoita ('Jumalaa ei ole olemassa, joten voin elää ihan miten minua miellyttää') ovatkin juuri he itse.</ref> myöntävät sen oikeaksi. Argumentin toimivuus tietenkin edellyttää ensimmäisenkin premissin hyväksymistä, ja seuraavaksi käydäänkin perustelemaan juuri sitä.

	=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===		=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===

Apollos: lähinnä väliotsikkotasotarkennusta sekä viitetäydennyksiä

2016-06-27T11:03:56Z

lähinnä väliotsikkotasotarkennusta sekä viitetäydennyksiä

Apollos: yleiseditointia; etenkin kehitetty artikkelin loppuosaa epäsuoran Jumala-todistuksen muotoon

2016-06-27T09:16:36Z

yleiseditointia; etenkin kehitetty artikkelin loppuosaa epäsuoran Jumala-todistuksen muotoon

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 09.16
Rivi 1:		Rivi 1:
	Moraalinen argumentti on yksi muoto ~~aksiologista argumenttia~~. Aksiologia tarkoittaa oppia arvoista eli teoriaa siitä, mikä on arvokasta ja miten arvostuksia voidaan perustella. Nykyisin vallalla olevat aksiologiset argumentit [[Jumalan olemassaolo]]n puolesta vetoavat yleensä moraalisiin arvoihin ja siksi tässä yhteydessä keskitytään käsittelemään moraalista argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta.		'''Moraalinen argumentti''' on ''aksiologisen argumentin'' yksi muoto. ''Aksiologia'' tarkoittaa oppia arvoista eli teoriaa siitä, mikä on arvokasta ja miten arvostuksia voidaan perustella. Nykyisin vallalla olevat aksiologiset argumentit [[Jumalan olemassaolo]]n puolesta vetoavat yleensä moraalisiin arvoihin ja siksi tässä yhteydessä keskitytään käsittelemään moraalista argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta.

	Moraalinen argumentti lähtee siitä, että moraalisessa elämässä vallitsee järjestys, joka on yhtä hienosyinen ja monimutkainen kuin luonnon järjestys. Moraalisessa argumentissa lähdetään moraalisesta järjestyksestä ja pidetään älykkään kaikkivaltiaan Luojan olemassaoloa parhaana selityksenä tälle tosiasialle.		Moraalinen argumentti lähtee siitä, että moraalisessa elämässä vallitsee järjestys, joka on yhtä hienosyinen ja monimutkainen kuin luonnon järjestys. Moraalisessa argumentissa lähdetään moraalisesta järjestyksestä ja pidetään älykkään kaikkivaltiaan Luojan olemassaoloa parhaana selityksenä tälle tosiasialle.
Rivi 6:		Rivi 6:
	== Objektiivinen moraali on edellytys ihmiselämälle ==		== Objektiivinen moraali on edellytys ihmiselämälle ==

	Moraalisen argumentin modernit muunnelmat lähtevät siis siitä, että moraali on objektiivista. Mikään yhteiskunta ei voi sallia sitä, että yhteiskunnan jäsenet mielivaltaisesti vahingoittavat toisiaan. Moraali on edellytys läheisille ja pysyville ystävyyssuhteille ja elämä ilman ystäviä on köyhää. On tietysti ~~monia~~ filosofeja, jotka ovat moraalisia antirealisteja, eli väittävät, ettei moraalisilla arvoilla ja normeilla ole objektiivista todellisuuspohjaa. Moraalinen antirealismi näyttää kuitenkin olevan lähinnä vain "nojatuolifilosofiaa" eli siihen on mahdollista pitäytyä vain teoriassa ja paperilla. Käytännössä ihmisten näyttää olevan lähes mahdotonta elää johdonmukaisesti olettamatta, että ainakin jotkin perustavimmat moraaliset periaatteet ovat objektiivisia ja kaikkia ihmisiä sitovia. Inhimillinen elämä toimii käytännössä tämän oletuksen varassa.		Moraalisen argumentin modernit muunnelmat lähtevät siis siitä, että moraali on objektiivista.<ref>Objektiivisuus tarkoittaa tässä ensinnäkin sitä, että ihmiset eivät järkevästi ajatellen voisi keskinäisellä sopimuksellakaan vaihtaa moraalinormeja täysin toisiksi esim. siten, että varastaminen olisikin tästä lähtien ihan hyväksyttävää – eihän siitä mitään tulisi. Toiseksi se tarkoittaa sitä, että kyseisen mahdottomuuden myönnetään osoittavan, että moraali on perimmältään annettua eli että se on olemassa, on yleisesti tunnettua ja velvoittaa itse kutakin joka tapauksessa, siis ihmisten mielihaluista ja yhteiskuntien lainsäädännöstä riippumatta.</ref> Mikään yhteiskunta ei voi sallia sitä, että yhteiskunnan jäsenet mielivaltaisesti vahingoittavat toisiaan. Moraali on edellytys läheisille ja pysyville ystävyyssuhteille ja elämä ilman ystäviä on köyhää.

			On tietysti moniakin filosofeja, jotka ovat moraalisia antirealisteja eli väittävät, ettei moraalisilla arvoilla ja normeilla ole objektiivista todellisuuspohjaa. Moraalinen antirealismi näyttää kuitenkin olevan lähinnä vain "nojatuolifilosofiaa" eli siihen on mahdollista pitäytyä vain teoriassa ja paperilla. Käytännössä ihmisten näyttää olevan lähes mahdotonta elää johdonmukaisesti olettamatta, että ainakin jotkin perustavimmat moraaliset periaatteet ovat objektiivisia ja kaikkia ihmisiä sitovia. Inhimillinen elämä toimii käytännössä tämän oletuksen varassa.


	== Objektiivinen moraali selittyy parhaiten Jumalan olemassaolon pohjalta ==		== Objektiivinen moraali selittyy parhaiten Jumalan olemassaolon pohjalta ==


	Kun on ensin annettu perusteita pitää moraalisia arvoja ja normeja objektiivisina, moraalin objektiivisuus voidaan parhaiten selittää olettamalla täydellisen hyvä ja oikeudenmukainen [[Jumala]] koko todellisuuden alkuperäksi. Moraalisen järjestyksen selittäminen on helpompaa [[teismi\|teistisestä]] kuin [[ateismi\|ateistisesta]] lähtökohdasta. Ateistisesta lähtökohdasta voidaan vedota [[perinnöllisen muuntelun mekanismit\|evoluutiomekanismeihin]] ja ihmislajin säilymisen vaatimuksiin selityksinä moraalisen järjestyksen syntymiselle. Moraali on kuitenkin hienovarainen ja monipuolinen järjestelmä, joka sisältää paljon sellaista, mikä ei ole välttämätöntä lajin säilymisen näkökulmasta.		Kun on ensin annettu perusteita pitää moraalisia arvoja ja normeja objektiivisina, moraalin objektiivisuus voidaan parhaiten selittää olettamalla täydellisen hyvä ja oikeudenmukainen [[Jumala]] koko todellisuuden alkuperäksi. Moraalisen järjestyksen selittäminen on helpompaa [[teismi\|teistisestä]] kuin [[ateismi\|ateistisesta]] lähtökohdasta. Ateistisesta lähtökohdasta voidaan vedota [[perinnöllisen muuntelun mekanismit\|evoluutiomekanismeihin]] ja ihmislajin säilymisen vaatimuksiin selityksinä moraalisen järjestyksen syntymiselle. Moraali on kuitenkin hienovarainen ja monipuolinen järjestelmä, joka sisältää paljon sellaista, mikä ei ole välttämätöntä lajin säilymisen näkökulmasta.
Rivi 48:		Rivi 49:
	Moraalinen argumentti siis pyrkii tarjoamaan järkisyyn uskoa Jumalan olemassaoloon osoittamalla, että ilman täydellisen hyvää ja älykästä persoonaa koko moraalinen todellisuus lepäisi tyhjän varassa. Jos maailmankaikkeuden alkuperä on täysin persoonaton ja sattumanvarainen prosessi, moraalilla ei voi olla sitä merkitystä, minkä me sille ihmisinä annamme.		Moraalinen argumentti siis pyrkii tarjoamaan järkisyyn uskoa Jumalan olemassaoloon osoittamalla, että ilman täydellisen hyvää ja älykästä persoonaa koko moraalinen todellisuus lepäisi tyhjän varassa. Jos maailmankaikkeuden alkuperä on täysin persoonaton ja sattumanvarainen prosessi, moraalilla ei voi olla sitä merkitystä, minkä me sille ihmisinä annamme.

	== ~~Moraalisen~~ argumentin ~~heikompi versio~~ ==		== Epäsuora moraalinen argumentti ==

			=== Moraalinen argumentti epäsuoran Jumala-todistuksen perustana ===

			Moraalista argumenttia voi käyttää epäsuoran Jumala-todistuksen perustana seuraavasti:

			# Jos Jumala ei olisi olemassa, elämä olisi perimmältään mieletöntä.
			# Elämä ei voi olla perimmältään mieletöntä.
			# '''Siispä:''' Jumalan täytyy olla olemassa.

			Tämän argumentin jälkimmäinen premissi joko koetaan oikeaksi tai sitä ei koeta oikeaksi, ja argumentti voi toimia nimenomaan niille ihmisille, jotka joko välittömästi tai asiaa harkittuaan<ref>Kysymys on siitä, onko kenellekään todellisuudessa mahdollista elää johdonmukaisesti siinä luulossa, että elämä olisi perimmältään mieletöntä.</ref> myöntävät sen oikeaksi. Argumentin toimivuus tietenkin edellyttää ensimmäisenkin premissin hyväksymistä, ja seuraavaksi käydäänkin perustelemaan juuri sitä.

			=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===
	{{viestipohja \|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen ''[http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/moraali.htm Moraalinen argumentti]'' artikkelin sisältöä tekijän luvalla.}}		{{viestipohja \|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen ''[http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/moraali.htm Moraalinen argumentti]'' artikkelin sisältöä tekijän luvalla.}}

	~~Moraalixen argumentin heikompi versio~~ ei ~~niinkään pyri~~ todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>		Tässä lähestymistavassa ei siis pyritä suoraan todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan ensin keskitytään tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>

	=== Dostojevski ja kärsimyksen ongelma ===		=== Dostojevski ja kärsimyksen ongelma ===

	Kuuluisa venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski pohti kirjoissaan kärsimyksen ongelmaa. Dostojevskia raastoi kysymys siitä, miksi Jumala salli niin paljon pahaa ja kärsimystä maailmassa. Dostojevski näki kaksi tekijää, joilla hän katsoi olevan merkitystä kärsimyksen ongelmaan ja Jumalan olemassaoloon.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = William Lane Craig \| Nimeke = Reasonable Faith: Christian Truth and Apologetics \| Julkaisija = Crossway Books \| Vuosi = 1994 \| Kappale = \| Sivu = 55 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0891077640 }}</ref>		Kuuluisa venäläinen kirjailija '''Fjodor Dostojevski''' pohti kirjoissaan kärsimyksen ongelmaa. Dostojevskia raastoi kysymys siitä, miksi Jumala salli niin paljon pahaa ja kärsimystä maailmassa. Dostojevski näki kaksi tekijää, joilla hän katsoi olevan merkitystä kärsimyksen ongelmaan ja Jumalan olemassaoloon.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = William Lane Craig \| Nimeke = Reasonable Faith: Christian Truth and Apologetics \| Julkaisija = Crossway Books \| Vuosi = 1994 \| Kappale = \| Sivu = 55 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0891077640 }}</ref>

	#Viaton kärsiminen saattaa jalostaa ihmisen luonnetta ja vetää häntä lähemmäksi Jumalaa.		#Viaton kärsiminen saattaa jalostaa ihmisen luonnetta ja vetää häntä lähemmäksi Jumalaa.

Apollos: /* Kolme kriteeriä */ väliotsikointieditointia, kh

2016-06-27T07:48:50Z

Kolme kriteeriä: väliotsikointieditointia, kh

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 07.48
Rivi 15:		Rivi 15:


	== ~~Kolme~~ kriteeriä ==		== Hypoteesin selityskyvyn kolme kriteeriä ==

			[[Paul Copan]] (2003: 154) ehdottaa kolmea kriteeriä, jonka pohjalta voidaan arvioida hypoteesin kykyä selittää tietty tosiasia. Meidän tulisi valita teoria, joka a) tarjoaa luonnollisemman siirtymän yleisestä teoriasta kyseiseen tosiasiaan, ja joka on b) yhtenäisempi ja c) perustavampi.

	[[Paul Copan]] (2003: 154) ehdottaa kolmea kriteeriä, jonka pohjalta voidaan arvioida hypoteesin kykyä selittää tietty tosiasia. Meidän tulisi valita teoria, joka a) tarjoaa luonnollisemman siirtymän yleisestä teoriasta kyseiseen tosiasiaan, ja ~~joka on b) yhtenäisempi ja c) perustavampi.~~		=== Selitysperustan ja selitettävän luonteva yhteensopivuus ===

	Copan argumentoi, että teismi sopii paremmin yhteen objektiivisen moraalin kanssa kuin ateismi. Jos on olemassa täydellisen hyvä Jumala, silloin on luonnollista, että hänen olemuksensa määrittelee sen, mikä on hyvää ja arvokasta. Jos taas elämän synnyn selitykseksi oletetaan pelkän luonnonvalinnan ja sattuman pohjalta etenevä evoluutioteoria, on kyseessä prosessi, joka toteutuu luonnontilassa ilman arvoja, merkitystä tai tarkoitusta. Kyse on vain eloonjäämisestä ja luonnonvalinnasta. Tästä käsin on vaikea perustella objektiivista moraalia ja ihmisen [[AW:S#itseisarvo\|itseisarvoa]]. Evoluutioteorian pohjalta tulee myös vaikeaksi olettaa, että moraaliset intuitiomme antaisivat meille luotettavaa tietoa siitä, mikä on moraalisesti oikein tai väärin, hyvää tai pahaa, koska nämä intuitiot ovat oletettavasti kehittyneet vain siksi, että ne ovat auttaneet ihmislajia säilymään hengissä. Hengissä säilymisen kannalta tarkoituksenmukainen toiminta on eri asia kuin moraalinen toiminta.		Copan argumentoi, että teismi sopii paremmin yhteen objektiivisen moraalin kanssa kuin ateismi. Jos on olemassa täydellisen hyvä Jumala, silloin on luonnollista, että hänen olemuksensa määrittelee sen, mikä on hyvää ja arvokasta. Jos taas elämän synnyn selitykseksi oletetaan pelkän luonnonvalinnan ja sattuman pohjalta etenevä evoluutioteoria, on kyseessä prosessi, joka toteutuu luonnontilassa ilman arvoja, merkitystä tai tarkoitusta. Kyse on vain eloonjäämisestä ja luonnonvalinnasta. Tästä käsin on vaikea perustella objektiivista moraalia ja ihmisen [[AW:S#itseisarvo\|itseisarvoa]]. Evoluutioteorian pohjalta tulee myös vaikeaksi olettaa, että moraaliset intuitiomme antaisivat meille luotettavaa tietoa siitä, mikä on moraalisesti oikein tai väärin, hyvää tai pahaa, koska nämä intuitiot ovat oletettavasti kehittyneet vain siksi, että ne ovat auttaneet ihmislajia säilymään hengissä. Hengissä säilymisen kannalta tarkoituksenmukainen toiminta on eri asia kuin moraalinen toiminta.

			=== Selitysperustan ja selitettävän muodostaman kokonaisuuden yhtenäisyys ===

	Myös yhtenäisyyden osalta teistinen teoria selviää paremmin kuin ateistinen. Ajatus, että täydellisen hyvä Jumala luo ihmisen omaksi kuvakseen ja että ihmisellä sen tähden on itseisarvo sopii hyvin yhteen teistisen teorian kokonaisuuden kanssa. Sen sijaan ajatus, että tyhjästä syntyy aluksi alkuräjähdyksessä aineellinen todellisuus ja että tämä aineellinen todellisuus kehittyy vähitellen eläviksi organismeiksi jotka lopulta tulevat tajuisiksi ja että näiden tajuisten olentojen moraaliset intuitiot voisivat antaa totuuden mukaista tietoa, tuntuu sopivan huonosti yhteen tämän teorian kokonaisuuden kanssa.		Myös yhtenäisyyden osalta teistinen teoria selviää paremmin kuin ateistinen. Ajatus, että täydellisen hyvä Jumala luo ihmisen omaksi kuvakseen ja että ihmisellä sen tähden on itseisarvo sopii hyvin yhteen teistisen teorian kokonaisuuden kanssa. Sen sijaan ajatus, että tyhjästä syntyy aluksi alkuräjähdyksessä aineellinen todellisuus ja että tämä aineellinen todellisuus kehittyy vähitellen eläviksi organismeiksi jotka lopulta tulevat tajuisiksi ja että näiden tajuisten olentojen moraaliset intuitiot voisivat antaa totuuden mukaista tietoa, tuntuu sopivan huonosti yhteen tämän teorian kokonaisuuden kanssa.

	Kolmas arviointikriteeri on perustavuus. Hypoteesia on pidettävä ~~sen kilpailijoita~~ parempana, jos sen pohjalta voidaan antaa perustavampi asema todellisuuden tärkeille piirteille. Jättääkö maailmankatsomus meille joukon irrallisia tosiasioita, jotka täytyy vain hyväksyä, vai tarjoaako maailmankatsomus hyvän lähtökohdan selittää niiden olemassaolo? Ateistinen materialismi on suurissa vaikeuksissa selittää inhimillistä tietoisuutta, joka on moraalin perustana. Materialistinen filosofi Colin McGinn kirjoittaa:		=== Selitettävän perustavuus selitysperustan mukaisessa todellisuuskäsityksessä ===

			Kolmas arviointikriteeri on perustavuus. Hypoteesia on pidettävä kilpailijoitaan parempana, jos sen pohjalta voidaan antaa perustavampi asema todellisuuden tärkeille piirteille. Jättääkö maailmankatsomus meille joukon irrallisia tosiasioita, jotka täytyy vain hyväksyä, vai tarjoaako maailmankatsomus hyvän lähtökohdan selittää niiden olemassaolo? Ateistinen materialismi on suurissa vaikeuksissa selittää inhimillistä tietoisuutta, joka on moraalin perustana. Materialistinen filosofi Colin McGinn kirjoittaa:

	{{sitaatti\|Miten tietoisuuden tilojen on mahdollista riippua aivojen tiloista? Miten värillinen ilmiömaailma nousee harmaasta materiasta? - - Miten miljoonien ei-tajuisten hermosolujen kokoelma tuottaa subjektiivisen tietoisuuden? Tiedämme, että aivot ovat tosiasiassa tietoisuuden perusta, mutta näyttää siltä, ettei meillä ole mitään ymmärrystä siitä, kuinka tämä on mahdollista. Se näyttää meistä ihmeenomaiselta, aavemaiselta, jopa vähän koomiselta. (McGinn 1990: 10-11.)}}		{{sitaatti\|Miten tietoisuuden tilojen on mahdollista riippua aivojen tiloista? Miten värillinen ilmiömaailma nousee harmaasta materiasta? - - Miten miljoonien ei-tajuisten hermosolujen kokoelma tuottaa subjektiivisen tietoisuuden? Tiedämme, että aivot ovat tosiasiassa tietoisuuden perusta, mutta näyttää siltä, ettei meillä ole mitään ymmärrystä siitä, kuinka tämä on mahdollista. Se näyttää meistä ihmeenomaiselta, aavemaiselta, jopa vähän koomiselta. (McGinn 1990: 10-11.)}}
Rivi 42:		Rivi 47:

	Moraalinen argumentti siis pyrkii tarjoamaan järkisyyn uskoa Jumalan olemassaoloon osoittamalla, että ilman täydellisen hyvää ja älykästä persoonaa koko moraalinen todellisuus lepäisi tyhjän varassa. Jos maailmankaikkeuden alkuperä on täysin persoonaton ja sattumanvarainen prosessi, moraalilla ei voi olla sitä merkitystä, minkä me sille ihmisinä annamme.		Moraalinen argumentti siis pyrkii tarjoamaan järkisyyn uskoa Jumalan olemassaoloon osoittamalla, että ilman täydellisen hyvää ja älykästä persoonaa koko moraalinen todellisuus lepäisi tyhjän varassa. Jos maailmankaikkeuden alkuperä on täysin persoonaton ja sattumanvarainen prosessi, moraalilla ei voi olla sitä merkitystä, minkä me sille ihmisinä annamme.


	== Moraalisen argumentin heikompi versio ==		== Moraalisen argumentin heikompi versio ==

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2017 kello 20.58
Rivi 2:		Rivi 2:

	Moraalinen argumentti lähtee siitä, että moraalisessa elämässä vallitsee järjestys, joka on yhtä hienosyinen ja monimutkainen kuin luonnon järjestys. ''Suora moraalinen argumentti'' ottaa lähtökohdakseen moraalisen järjestyksen ja päätyy pitämään älykkään kaikkivaltiaan Luojan olemassaoloa parhaana selityksenä tälle tosiasialle. ''Epäsuora moraalinen argumentti'' lähestyy samaa aihetta vastakohdan kautta: ilman Jumalaa ei olisi moraalista järjestystäkään, vaan elämä olisi mieletöntä; sikäli kuin elämä ei kuitenkaan todellisuudessa ole mieletöntä, Jumalan täytyy olla olemassa.		Moraalinen argumentti lähtee siitä, että moraalisessa elämässä vallitsee järjestys, joka on yhtä hienosyinen ja monimutkainen kuin luonnon järjestys. ''Suora moraalinen argumentti'' ottaa lähtökohdakseen moraalisen järjestyksen ja päätyy pitämään älykkään kaikkivaltiaan Luojan olemassaoloa parhaana selityksenä tälle tosiasialle. ''Epäsuora moraalinen argumentti'' lähestyy samaa aihetta vastakohdan kautta: ilman Jumalaa ei olisi moraalista järjestystäkään, vaan elämä olisi mieletöntä; sikäli kuin elämä ei kuitenkaan todellisuudessa ole mieletöntä, Jumalan täytyy olla olemassa.


	== Objektiivinen moraali on edellytys ihmiselämälle ==		== Objektiivinen moraali on edellytys ihmiselämälle ==
Rivi 9:		Rivi 8:

	On tietysti moniakin filosofeja, jotka ovat moraalisia antirealisteja eli väittävät, ettei moraalisilla arvoilla ja normeilla ole objektiivista todellisuuspohjaa. Moraalinen antirealismi näyttää kuitenkin olevan lähinnä vain "nojatuolifilosofiaa" eli siihen on mahdollista pitäytyä vain teoriassa ja paperilla. Käytännössä ihmisten näyttää olevan lähes mahdotonta elää johdonmukaisesti olettamatta, että ainakin jotkin perustavimmat moraaliset periaatteet ovat objektiivisia ja kaikkia ihmisiä sitovia. Inhimillinen elämä toimii käytännössä tämän oletuksen varassa.		On tietysti moniakin filosofeja, jotka ovat moraalisia antirealisteja eli väittävät, ettei moraalisilla arvoilla ja normeilla ole objektiivista todellisuuspohjaa. Moraalinen antirealismi näyttää kuitenkin olevan lähinnä vain "nojatuolifilosofiaa" eli siihen on mahdollista pitäytyä vain teoriassa ja paperilla. Käytännössä ihmisten näyttää olevan lähes mahdotonta elää johdonmukaisesti olettamatta, että ainakin jotkin perustavimmat moraaliset periaatteet ovat objektiivisia ja kaikkia ihmisiä sitovia. Inhimillinen elämä toimii käytännössä tämän oletuksen varassa.


	== Objektiivinen moraali selittyy parhaiten Jumalan olemassaolon pohjalta ==		== Objektiivinen moraali selittyy parhaiten Jumalan olemassaolon pohjalta ==

	Kun on ensin annettu perusteita pitää moraalisia arvoja ja normeja objektiivisina, moraalin objektiivisuus voidaan parhaiten selittää olettamalla täydellisen hyvä ja oikeudenmukainen [[Jumala]] koko todellisuuden alkuperäksi. Moraalisen järjestyksen selittäminen on helpompaa [[teismi\|teistisestä]] kuin [[ateismi\|ateistisesta]] lähtökohdasta. Ateistisesta lähtökohdasta voidaan vedota [[perinnöllisen muuntelun mekanismit\|evoluutiomekanismeihin]] ja ihmislajin säilymisen vaatimuksiin selityksinä moraalisen järjestyksen syntymiselle. Moraali on kuitenkin hienovarainen ja monipuolinen järjestelmä, joka sisältää paljon sellaista, mikä ei ole välttämätöntä lajin säilymisen näkökulmasta.		Kun on ensin annettu perusteita pitää moraalisia arvoja ja normeja objektiivisina, moraalin objektiivisuus voidaan parhaiten selittää olettamalla täydellisen hyvä ja oikeudenmukainen [[Jumala]] koko todellisuuden alkuperäksi. Moraalisen järjestyksen selittäminen on helpompaa [[teismi\|teistisestä]] kuin [[ateismi\|ateistisesta]] lähtökohdasta. Ateistisesta lähtökohdasta voidaan vedota [[perinnöllisen muuntelun mekanismit\|evoluutiomekanismeihin]] ja ihmislajin säilymisen vaatimuksiin selityksinä moraalisen järjestyksen syntymiselle. Moraali on kuitenkin hienovarainen ja monipuolinen järjestelmä, joka sisältää paljon sellaista, mikä ei ole välttämätöntä lajin säilymisen näkökulmasta.


	== Hypoteesin selityskyvyn kolme kriteeriä ==		== Hypoteesin selityskyvyn kolme kriteeriä ==

	[[Paul Copan]] (2003: 154) ehdottaa kolmea kriteeriä, jonka pohjalta voidaan arvioida hypoteesin kykyä selittää tietty tosiasia. Meidän tulisi valita teoria, joka a) tarjoaa luonnollisemman siirtymän yleisestä teoriasta kyseiseen tosiasiaan, ja joka on b) yhtenäisempi ja c) perustavampi.		[[Paul Copan]]<ref>Copan, Paul: ''The Moral Argument'', teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = [[Paul Copan\|Copan, Paul]] & Moser, Paul K. (toim.) \| Nimeke = The Rationality of Theism \| Julkaisija = London: Routledge \| Vuosi = 2003 \| Sivu = 154 }}</ref> ehdottaa kolmea kriteeriä, jonka pohjalta voidaan arvioida hypoteesin kykyä selittää tietty tosiasia. Meidän tulisi valita teoria, joka a) tarjoaa luonnollisemman siirtymän yleisestä teoriasta kyseiseen tosiasiaan, ja joka on b) yhtenäisempi ja c) perustavampi.

	=== Selitysperustan ja selitettävän luonteva yhteensopivuus ===		=== Selitysperustan ja selitettävän luonteva yhteensopivuus ===
Rivi 32:		Rivi 29:
	Kolmas arviointikriteeri on perustavuus. Hypoteesia on pidettävä kilpailijoitaan parempana, jos sen pohjalta voidaan antaa perustavampi asema todellisuuden tärkeille piirteille. Jättääkö maailmankatsomus meille joukon irrallisia tosiasioita, jotka täytyy vain hyväksyä, vai tarjoaako maailmankatsomus hyvän lähtökohdan selittää niiden olemassaolo? Ateistinen materialismi on suurissa vaikeuksissa selittää inhimillistä tietoisuutta, joka on moraalin perustana. Materialistinen filosofi Colin McGinn kirjoittaa:		Kolmas arviointikriteeri on perustavuus. Hypoteesia on pidettävä kilpailijoitaan parempana, jos sen pohjalta voidaan antaa perustavampi asema todellisuuden tärkeille piirteille. Jättääkö maailmankatsomus meille joukon irrallisia tosiasioita, jotka täytyy vain hyväksyä, vai tarjoaako maailmankatsomus hyvän lähtökohdan selittää niiden olemassaolo? Ateistinen materialismi on suurissa vaikeuksissa selittää inhimillistä tietoisuutta, joka on moraalin perustana. Materialistinen filosofi Colin McGinn kirjoittaa:

	{{sitaatti\|Miten tietoisuuden tilojen on mahdollista riippua aivojen tiloista? Miten värillinen ilmiömaailma nousee harmaasta materiasta? - - Miten miljoonien ei-tajuisten hermosolujen kokoelma tuottaa subjektiivisen tietoisuuden? Tiedämme, että aivot ovat tosiasiassa tietoisuuden perusta, mutta näyttää siltä, ettei meillä ole mitään ymmärrystä siitä, kuinka tämä on mahdollista. Se näyttää meistä ihmeenomaiselta, aavemaiselta, jopa vähän koomiselta. (McGinn 1990: 10-11.)}}		{{sitaatti\|Miten tietoisuuden tilojen on mahdollista riippua aivojen tiloista? Miten värillinen ilmiömaailma nousee harmaasta materiasta? - - Miten miljoonien ei-tajuisten hermosolujen kokoelma tuottaa subjektiivisen tietoisuuden? Tiedämme, että aivot ovat tosiasiassa tietoisuuden perusta, mutta näyttää siltä, ettei meillä ole mitään ymmärrystä siitä, kuinka tämä on mahdollista. Se näyttää meistä ihmeenomaiselta, aavemaiselta, jopa vähän koomiselta.\|Colin McGinn<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = McGinn, Colin \| Nimeke = The Problem of Consciousness \| Julkaisija = Oxford: Basil Blackwell \| Vuosi = 1990 \| Sivu = 10-11 }}</ref>}}

	Naturalistiset moraalirealistit kuten David Brink katsovat moraalin rakentuvan tietoisuuden varaan. Hän perustelee materialistista käsitystä, jonka mukaan tajunnan tilat riippuvat fysikaalisista tiloista. Hän olettaa, että vain harvat pitävät mentaalisia tiloja metafyysisesti kummallisina. (Brink 1989: 156-157). Näyttää kuitenkin siltä, että mielenfilosofien parissa tätä ei pidetä yhtä ongelmattomana kuin Brink olettaa. Colin McGinn kirjoittaa:		Naturalistiset moraalirealistit kuten David Brink katsovat moraalin rakentuvan tietoisuuden varaan. Hän perustelee materialistista käsitystä, jonka mukaan tajunnan tilat riippuvat fysikaalisista tiloista. Hän olettaa, että vain harvat pitävät mentaalisia tiloja metafyysisesti kummallisina.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Brink, David \| Nimeke = Moral Realism and the Foundations for Ethics \| Julkaisija = New York: Cambridge University Press \| Vuosi = 1989 \| Sivu = 156-157 }}</ref>. Näyttää kuitenkin siltä, että mielenfilosofien parissa tätä ei pidetä yhtä ongelmattomana kuin Brink olettaa. Colin McGinn kirjoittaa:

	{{sitaatti\|Ajattele maailmankaikkeutta ennen kuin tietoisia olentoja ilmaantui: todennäköisyys ei näyttänyt suurelta, että sellaisia olentoja syntyisi. Maailma koostui pelkistä fysikaalisista esineistä ja fysikaalisista voimista, ilman elämää ~~- -~~ Meillä on hyvä käsitys siitä, miten alkuräjähdys johti tähtien ja aurinkokuntien syntyyn, pääasiassa painovoiman vaikutuksesta. Mutta emme tunne mitään vastaavaa voimaa, joka voisi selittää sen, että yhä laajenevat aineelliset kappaleet kehittyisivät tietoiseksi elämäksi. (McGinn 1999.)}}		{{sitaatti\|Ajattele maailmankaikkeutta ennen kuin tietoisia olentoja ilmaantui: todennäköisyys ei näyttänyt suurelta, että sellaisia olentoja syntyisi. Maailma koostui pelkistä fysikaalisista esineistä ja fysikaalisista voimista, ilman elämää – – Meillä on hyvä käsitys siitä, miten alkuräjähdys johti tähtien ja aurinkokuntien syntyyn, pääasiassa painovoiman vaikutuksesta. Mutta emme tunne mitään vastaavaa voimaa, joka voisi selittää sen, että yhä laajenevat aineelliset kappaleet kehittyisivät tietoiseksi elämäksi.\|Colin McGinn<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Colin McGinn \| Nimeke = The Mysterious Flame of Consciousness. Minds in a Material World \| Julkaisija = New York: Basic Books \| Vuosi = 1999 \| Sivu = }}</ref>}}

	Sama ongelma, mikä pätee tietoisuuden osalta, pätee myös moraalisten arvojen ja normien osalta. On vaikea selittää objektiivisten moraalisten arvojen ja normien kehitystä pelkästä elottomasta aineesta. Teismin näkökulmasta sekä tietoisuuden että moraalin synty tulee ymmärrettäväksi, koska todellisuuden alkuperä on täydellisen hyvä ja kaikkitietävä persoona. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, niin että moraalin perusta on Jumalan olemuksessa.		Sama ongelma, mikä pätee tietoisuuden osalta, pätee myös moraalisten arvojen ja normien osalta. On vaikea selittää objektiivisten moraalisten arvojen ja normien kehitystä pelkästä elottomasta aineesta. Teismin näkökulmasta sekä tietoisuuden että moraalin synty tulee ymmärrettäväksi, koska todellisuuden alkuperä on täydellisen hyvä ja kaikkitietävä persoona. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, niin että moraalin perusta on Jumalan olemuksessa.
Rivi 42:		Rivi 39:
	Useat naturalistitkin tunnustavat, että moraaliset arvot ovat jotakin kummallista naturalistisesti ymmärretyssä maailmankaikkeudessa. J. L. Mackie kirjoittaa:		Useat naturalistitkin tunnustavat, että moraaliset arvot ovat jotakin kummallista naturalistisesti ymmärretyssä maailmankaikkeudessa. J. L. Mackie kirjoittaa:

	{{sitaatti\|"Jos ~~- -~~ on olemassa - - moraalisia arvoja, ne tekevät jumalan olemassaolon todennäköisemmäksi kuin mikä olisi tilanne ilman niitä. Niinpä on olemassa ~~- -~~ puolustettavissa oleva argumentti moraalista jumalan olemassaoloon." (Mackie 1982: 115-116.)}}		{{sitaatti\|"Jos – – on olemassa -– – moraalisia arvoja, ne tekevät jumalan olemassaolon todennäköisemmäksi kuin mikä olisi tilanne ilman niitä. Niinpä on olemassa – – puolustettavissa oleva argumentti moraalista jumalan olemassaoloon."\|J. L. Mackie<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Mackie, J. L. \| Nimeke = The Miracle of Theism \| Julkaisija = Oxford: Clarendon Press \| Vuosi = 1982 \| Sivu = 115-116 }}</ref>}}
	Paul Draper on samaa mieltä Mackien kanssa ja toteaa: "Moraalinen maailma ~~- -~~ on hyvin todennäköinen teismin pohjalta." (~~lainattu Copan~~ 2003: 157).
			Paul Draper on samaa mieltä Mackien kanssa ja toteaa: "Moraalinen maailma – – on hyvin todennäköinen teismin pohjalta."<ref>Lainattu Copan, Paul: ''The Moral Argument'', teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = [[Paul Copan\|Copan, Paul]] & Moser, Paul K. (toim.) \| Nimeke = The Rationality of Theism \| Julkaisija = London: Routledge \| Vuosi = 2003 \| Sivu = 157 }}</ref>.

	Moraalin näkökulmasta persoonan käsitteellä on keskeinen merkitys. Itsetietoisuus, arvo, tahdonvapaus, ihmisen itseisarvo, rationaalisuus ja syvät ihmissuhteet liittyvät kaikki persoonan käsitteeseen. Persoonan käsitettä on puolestaan vaikea selittää, jos kaiken alkuperä ymmärretään persoonattomaksi. Jos sen sijaan todellisuuden alkuperä on persoonallinen Jumala, persoonallisten olentojen olemassaolo tulee ymmärrettäväksi. Ajatus ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona antaa selityksen ihmisen itseisarvolle ja perustan moraalille.		Moraalin näkökulmasta persoonan käsitteellä on keskeinen merkitys. Itsetietoisuus, arvo, tahdonvapaus, ihmisen itseisarvo, rationaalisuus ja syvät ihmissuhteet liittyvät kaikki persoonan käsitteeseen. Persoonan käsitettä on puolestaan vaikea selittää, jos kaiken alkuperä ymmärretään persoonattomaksi. Jos sen sijaan todellisuuden alkuperä on persoonallinen Jumala, persoonallisten olentojen olemassaolo tulee ymmärrettäväksi. Ajatus ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona antaa selityksen ihmisen itseisarvolle ja perustan moraalille.

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 11.03
Rivi 59:		Rivi 59:
	# '''Siispä:''' Jumalan täytyy olla olemassa.		# '''Siispä:''' Jumalan täytyy olla olemassa.

	Tämän argumentin jälkimmäinen premissi joko koetaan oikeaksi tai sitä ei koeta oikeaksi, ja argumentti voi toimia nimenomaan niille ihmisille, jotka joko välittömästi tai asiaa harkittuaan<ref>~~Kysymys~~ on siitä, onko kenellekään todellisuudessa mahdollista elää johdonmukaisesti siinä luulossa, että elämä olisi perimmältään mieletöntä.</ref> myöntävät sen oikeaksi. Argumentin toimivuus tietenkin edellyttää ensimmäisenkin premissin hyväksymistä, ja seuraavaksi käydäänkin perustelemaan juuri sitä.		Tämän argumentin jälkimmäinen premissi joko koetaan oikeaksi tai sitä ei koeta oikeaksi, ja argumentti voi toimia nimenomaan niille ihmisille, jotka joko välittömästi tai asiaa harkittuaan<ref>Ensi näkemältähän koko tämän argumentin voi tietenkin pyrkiä torjumaan pelkkänä toiveajatteluna: 'Eihän tuossa ollut muuta kuin että, koskapa nuo jotkut – toisin kuin minä itse – eivät uskalla kohdata elämän perimmäistä mielettömyyttä, niin heidän täytyy sitten jäädä vain toivoskelemaan, että Jumala olisi olemassa.'<br /> Syvällisemmin tarkastellen kysymys on kuitenkin siitä, onko kenellekään todellisuudessa mahdollista elää johdonmukaisesti siinä luulossa, että elämä olisi perimmältään mieletöntä: jos nyt nekään, jotka ovat mielestään hyväksyneet ja sisäistäneet naturalistisen näkemyksen elämän perimmäisestä tarkoituksettomuudesta ja mielettömyydestä, eivät käytännössä pysty elämään, ikään kuin tämä käsitys olisi todella oikea, niin tämä asiaintila puhuu sen puolesta, että itse asiassa toiveajattelijoita ('Jumalaa ei ole olemassa, joten voin elää ihan, miten minua miellyttää') ovatkin juuri he itse.</ref> myöntävät sen oikeaksi. Argumentin toimivuus tietenkin edellyttää ensimmäisenkin premissin hyväksymistä, ja seuraavaksi käydäänkin perustelemaan juuri sitä.

	=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===		=== Elämän mielettömyys ilman Jumalaa ===
Rivi 66:		Rivi 66:
	Tässä lähestymistavassa ei siis pyritä suoraan todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan ensin keskitytään tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>		Tässä lähestymistavassa ei siis pyritä suoraan todistamaan Jumalan olemassaoloa, vaan ensin keskitytään tarkastelemaan elämän mielettömyyttä ilman Jumalaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Askeleita apologetiikkaan \| Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aivot.html \| Viitattu = 12.1.2009 \| Selite = Mahtuvatko aivot kirkkoon? \| Tekijä = Kankaanniemi, Matti \| Julkaisija = Vammalan helluntaiseurakunta }} (''Kyseinen argumentti ei niinkään todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyden ilman Jumalaa.'')</ref>

	=== Dostojevski ja kärsimyksen ongelma ===		==== Dostojevski ja kärsimyksen ongelma ====

	Kuuluisa venäläinen kirjailija '''Fjodor Dostojevski''' pohti kirjoissaan kärsimyksen ongelmaa. Dostojevskia raastoi kysymys siitä, miksi Jumala salli niin paljon pahaa ja kärsimystä maailmassa. Dostojevski näki kaksi tekijää, joilla hän katsoi olevan merkitystä kärsimyksen ongelmaan ja Jumalan olemassaoloon.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = William Lane Craig \| Nimeke = Reasonable Faith: Christian Truth and Apologetics \| Julkaisija = Crossway Books \| Vuosi = 1994 \| Kappale = \| Sivu = 55 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0891077640 }}</ref>		Kuuluisa venäläinen kirjailija '''Fjodor Dostojevski''' pohti kirjoissaan kärsimyksen ongelmaa. Dostojevskia raastoi kysymys siitä, miksi Jumala salli niin paljon pahaa ja kärsimystä maailmassa. Dostojevski näki kaksi tekijää, joilla hän katsoi olevan merkitystä kärsimyksen ongelmaan ja Jumalan olemassaoloon.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = William Lane Craig \| Nimeke = Reasonable Faith: Christian Truth and Apologetics \| Julkaisija = Crossway Books \| Vuosi = 1994 \| Kappale = \| Sivu = 55 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0891077640 }}</ref>

Rivi 77:		Rivi 76:
	Käytännössä teemme jatkuvasti päätöksiä ja valintoja tiettyjen moraalikäsitysten puitteissa. Emme pidä lievää ylinopeutta yhtä pahana asiana kuin kaupungin juomaveden myrkyttämistä. Tällaiset asiat ovat näennäisesti itsestään selviä, mitä ne eivät kuitenkaan itse asiassa ole. Olemme oppineet tietyt käyttäytymismallit, jotka perustuvat siihen, että on olemassa oikea ja väärä. Arkielämässä tunnepohjainen valintatapa toimii, mutta kun tulemme maailmankatsomuksemme loogisuuteen, on pakko katsoa pintaa syvemmälle.		Käytännössä teemme jatkuvasti päätöksiä ja valintoja tiettyjen moraalikäsitysten puitteissa. Emme pidä lievää ylinopeutta yhtä pahana asiana kuin kaupungin juomaveden myrkyttämistä. Tällaiset asiat ovat näennäisesti itsestään selviä, mitä ne eivät kuitenkaan itse asiassa ole. Olemme oppineet tietyt käyttäytymismallit, jotka perustuvat siihen, että on olemassa oikea ja väärä. Arkielämässä tunnepohjainen valintatapa toimii, mutta kun tulemme maailmankatsomuksemme loogisuuteen, on pakko katsoa pintaa syvemmälle.

	=== Tuntuu väärältä? ===		==== Tuntuu väärältä? ====

	Kun Frederick Copleston väitteli kuuluisan ateistin Bertrand Russellin kanssa, hän kysyi Russellilta: "Mr Russell, sinä uskot hyvään ja pahaan, eikö totta?" Russell vastasi myöntävästi. "Kuinka erotat hyvän pahasta?" Copleston jatkoi. "Samalla tavoin kuin keltaisen ja sinisen" Russell vastaa. Copleston jatkoi kyselyään: "Mutta Mr. Russell sinä erotat sinisen keltaisesta näköaistisi avulla, eikö totta? Miten erotat hyvän ja pahan?". Russell vastasi tähän tavalla, joka kiteyttää ateismin moraalisen ongelman: "Tunteiden perusteella - kuinka muuten?<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Zacharias R. \| Nimeke = Can Man Live Without God \| Julkaisija = Word Publishing \| Vuosi = 1994 \| Kappale = \| Sivu = 325 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0849939433}} </ref>		Kun Frederick Copleston väitteli kuuluisan ateistin Bertrand Russellin kanssa, hän kysyi Russellilta: "Mr Russell, sinä uskot hyvään ja pahaan, eikö totta?" Russell vastasi myöntävästi. "Kuinka erotat hyvän pahasta?" Copleston jatkoi. "Samalla tavoin kuin keltaisen ja sinisen" Russell vastaa. Copleston jatkoi kyselyään: "Mutta Mr. Russell sinä erotat sinisen keltaisesta näköaistisi avulla, eikö totta? Miten erotat hyvän ja pahan?". Russell vastasi tähän tavalla, joka kiteyttää ateismin moraalisen ongelman: "Tunteiden perusteella - kuinka muuten?<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Zacharias R. \| Nimeke = Can Man Live Without God \| Julkaisija = Word Publishing \| Vuosi = 1994 \| Kappale = \| Sivu = 325 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0849939433}} </ref>

	Jos ainoastaan tunteet ovat hyvän ja pahan välisen erottelun väline, joudumme suhteellisuuden ojasta kaaoksen aallokkoon. Hitleristä tuntui oikealta tappaa kuusi miljoonaa juutalaista keskitysleireillä. Tohtori Mengelestä tuntui oikealta edistää lääketiedettä tekemällä käsittämättömän julmia kokeita keskitysleireihin suljetuilla ihmisillä. Voimme myös kysyä, mikä on tunne siitä, että jokin on oikein? Sähkökemiallinen reaktio aivoissa? Mikä tekee siitä oikeamman sähkökemiallisen reaktion, kuin se sähkökemiallinen reaktio, joka määrittää jonkin asian pahaksi, mutta silti kehottaa tekemään niin?		Jos ainoastaan tunteet ovat hyvän ja pahan välisen erottelun väline, joudumme suhteellisuuden ojasta kaaoksen aallokkoon. Hitleristä tuntui oikealta tappaa kuusi miljoonaa juutalaista keskitysleireillä. Tohtori Mengelestä tuntui oikealta edistää lääketiedettä tekemällä käsittämättömän julmia kokeita keskitysleireihin suljetuilla ihmisillä. Voimme myös kysyä, mikä on tunne siitä, että jokin on oikein? Sähkökemiallinen reaktio aivoissa? Mikä tekee siitä oikeamman sähkökemiallisen reaktion, kuin se sähkökemiallinen reaktio, joka määrittää jonkin asian pahaksi, mutta silti kehottaa tekemään niin?

	=== Onko ihminen arvokkaampi kuin HI-virus? ===		==== Onko ihminen arvokkaampi kuin HI-virus? ====

	Käytännössä suuri osa ihmisistä vastaisi tähän kyllä. Jaottelemme eri elämänmuotoja paljolti sen mukaan, kuinka paljon pystymme samaistumaan niiden kärsimyksiin. Eläimen saa tappaa, jos siitä on huomattavaa haittaa ihmisen elämälle. Vaikka monet eläintensuojelijat tätä vastaan protestoivatkin, käytäntö on kuitenkin pääsääntöisesti tällainen. Taistelu AIDSia aiheuttavaa HI-virusta vastaan on ympäri maailmaa kiihkeää. Viruksen elintilaa ja muuttovapautta pyritään rajoittamaan, kymmenet laboratoriot ja jatko-opiskelijat hikoilevat löytääkseen kemikaalit tuhoamaan kyseisen lajin lopullisesti ja lääketehtaiden markkinointipäälliköt odottavat sormet naputtaen ensimmäisiä lääkkeitä levittääkseen HI-viruksen tuhoon tähtääviä aineita viimeiseenkin pelastusarmeijan yömajaan.		Käytännössä suuri osa ihmisistä vastaisi tähän kyllä. Jaottelemme eri elämänmuotoja paljolti sen mukaan, kuinka paljon pystymme samaistumaan niiden kärsimyksiin. Eläimen saa tappaa, jos siitä on huomattavaa haittaa ihmisen elämälle. Vaikka monet eläintensuojelijat tätä vastaan protestoivatkin, käytäntö on kuitenkin pääsääntöisesti tällainen. Taistelu AIDSia aiheuttavaa HI-virusta vastaan on ympäri maailmaa kiihkeää. Viruksen elintilaa ja muuttovapautta pyritään rajoittamaan, kymmenet laboratoriot ja jatko-opiskelijat hikoilevat löytääkseen kemikaalit tuhoamaan kyseisen lajin lopullisesti ja lääketehtaiden markkinointipäälliköt odottavat sormet naputtaen ensimmäisiä lääkkeitä levittääkseen HI-viruksen tuhoon tähtääviä aineita viimeiseenkin pelastusarmeijan yömajaan.

	Eikö serbien suorittamat albaanien kansanmurhat ole oikeutettuja, jos ihminen on vain eläin? Mitä eroa on loppujen lopuksi albaanilla ja HI-viruksella, jos molemmat ovat sattumalta tapahtuneen Big Bangin seurauksia, jotka molemmat esiintyvät muutaman miljardin vuoden historiassa vain häviävän pienen hetken.		Eikö serbien suorittamat albaanien kansanmurhat ole oikeutettuja, jos ihminen on vain eläin? Mitä eroa on loppujen lopuksi albaanilla ja HI-viruksella, jos molemmat ovat sattumalta tapahtuneen Big Bangin seurauksia, jotka molemmat esiintyvät muutaman miljardin vuoden historiassa vain häviävän pienen hetken.

	=== Saako varastaa, jos ei jää kiinni? ===		==== Saako varastaa, jos ei jää kiinni? ====
			Jos määrittelemme oikeaksi sen, mikä on lajimme säilymisen kannalta positiivista (emme edes esitä kysymystä siitä, minkä takia lajin säilyminen on oikeampaa kuin lajin häviäminen), tunnustamme silloin eräänlaisen itsekkään moraaliperiaatteen. Jos lajin säilyminen on oikean ja väärän määrittelyperuste, ei vieraalta varastamisessa liene mitään väärää. Filosofi Michael Rusen sanat heijastavat ateistisen evoluutioteorian kaikuja: "Moraali on vain yksi selviytymisen ja lisääntymisen keino...ja kaikki syvempi tarkoitus on illuusiota."<ref>Lainaus Craig W.L. "The Indispensability of Theological Meta-ethical Foundations for Morality" http://apu.edu.edu/~CTRF/papers/1996_papers/craig.html</ref> Kun varastat makkarasi Siilinjärven Essolta edesautat omaa säilymistäsi ja lajisikin näin ollen hyötyy (ellet ole savolainen). Hitler päätti, että hänen lajinsa on arjalaiset ja juutalaiset ovat bakteereita, eli eri lajia. Oikeuttiko tämä Hitlerin toimimaan niin kuin hän toimi?

	~~Jos määrittelemme oikeaksi sen~~, mikä on lajimme säilymisen kannalta positiivista (emme edes esitä kysymystä siitä, minkä takia lajin säilyminen on oikeampaa kuin lajin häviäminen), tunnustamme silloin eräänlaisen itsekkään moraaliperiaatteen. Jos lajin säilyminen on oikean ja väärän määrittelyperuste, ei vieraalta varastamisessa liene mitään väärää. Filosofi Michael Rusen sanat heijastavat ateistisen evoluutioteorian kaikuja: "Moraali on vain yksi selviytymisen ja lisääntymisen keino...ja kaikki syvempi tarkoitus on illuusiota."<ref>Lainaus Craig W.L. "The Indispensability of Theological Meta-ethical Foundations for Morality" http://apu.edu.edu/~CTRF/papers/1996_papers/craig.html</ref> Kun varastat makkarasi Siilinjärven Essolta edesautat omaa säilymistäsi ja lajisikin näin ollen hyötyy (ellet ole savolainen). Hitler päätti, että hänen lajinsa on arjalaiset ja juutalaiset ovat bakteereita, eli eri lajia. Oikeuttiko tämä Hitlerin toimimaan niin kuin hän toimi?		=== Kuka olet, absoluutti? ===

	~~=== Kuka olet absoluutti? ===~~		Epäsuoraan muotoon rakennettu moraalinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta ei todista Jumalan olemassaoloa suoraan, vaan keskittyy osoittamaan elämän mielettömyyttä siinä (kuvitteellisessa) tapauksessa, ettei Jumalaa olisikaan. Moraalisen argumentin puitteissa Jumalaa lähestytään korkeimpana moraalisena absoluuttina, joka viime kädessä määrää, mikä on hyvää ja mikä ei, ja näin sekä antaa moraalille objektiivisen perustan että siten mahdollistaa mielekkään elämän.<ref>On huomionarvoista, että Raamatun Jumala todella antaa tällaiset mielekkään elämän mahdollistavan moraalin perusteet, kun taas vaikkapa Koraanin Allah ei sellaisia tarjoa. Tämä johtuu siitä, että Raamatun mukaan Jumala on itsessään muuttumaton, joten objektiivisen moraalin perustana on viime kädessä juuri tämän muuttumattoman Jumalan ehdoton olemuksellinen oikeudenmukaisuus. Koraanissa Allahin keskeinen ominaisuus on sitä vastoin kaikkivaltiuden mahdollistama ehdoton vapaus, niin että hän ei ole perimmältään sidottu omaan sanaansakaan; tämän kääntöpuolena on ihmisen pakollinen ja ehdoton alistuminen (nimittäin ''islam'') Allahin tahtoon, millainen se sitten milloinkin sattuikin olemaan. Esim. Jobin puhe siitä, että Jumala vielä vetää hänen ystävänsä ankaralle tuomiolle, jos nämä salaa ovat puolueellisia Jumalan hyväksi Jobia vastaan (Job 13:7–10), olisi islamilaisittain aivan mahdoton ajatus – kun kerran Jumala oli antanut onnettomuuksien kohdata Jobia, niin tämänhän olisi ollut vain alistuttava Jumalan edessä yhä syvemmälle ja syvemmälle siinä toivossa, että tämä hänen ''islam''insa vielä lopulta kelpaisi Jumalallekin, ja sensuuntaisestihan hänen ystävänsäkin olivat häntä neuvoneet. Siinähän sitten perimmältään jo olikin koko muhamettilaisuuden mukainen ihmisen osa Jumalan edessä, eikä tämä voi siitä vedota mihinkään eikä valittaa kenellekään.<br />— Filosofistyyppiset Jumala-todistuksetkin siis ovat hienovaraisessa riippuvuussuhteessa siihen, miten Jumala on ''Pyhässä raamatussa'' itsensä ilmoittanut: juuri näiden yhteensopivuus osaltaan osoittaa sekä filosofian hyödyllisyyttä nimenomaan kristilliselle apologetiikalle että Raamatun erityisasemaa ainoan tosi Jumalan ilmoituksena koko ihmiskunnalle.</ref>

	Moraalinen argumentti Jumalan olemassaolon puolesta ei oikeastaan todista Jumalan olemassaoloa, vaan elämän mielettömyyttä jos häntä ei ole. Moraalisen argumentin puitteissa Jumala voidaan määritellä korkeimmaksi moraaliseksi absoluutiksi, joka viime kädessä määrää, mikä on hyvää ja mikä ei. Ray Cotton toteaa Jumalasta absoluuttisena totuutena seuraavasti:		Ray Cotton toteaa Jumalasta absoluuttisena totuutena seuraavasti:

	{{sitaatti\|Joidenkin filosofien mukaan oikean ja väärän määrittäminen on Jumalalle mielivaltaista. Jumala ei ole mielivaltainen. Hän on kaiken elämän lähde ja näin ollen totuuden lähde. Meillä ei ole perustaa, jonka pohjalta voisimme edes määritellä käsitteen "mielivaltainen", jos emme pystyisi viittaamaan muuttumattomaan Jumalaan.<ref>Cotton R, Morality without God - Is It Possible? Probe Ministries</ref>}}		{{sitaatti\|Joidenkin filosofien mukaan oikean ja väärän määrittäminen on Jumalalle mielivaltaista. Jumala ei ole mielivaltainen. Hän on kaiken elämän lähde ja näin ollen totuuden lähde. Meillä ei ole perustaa, jonka pohjalta voisimme edes määritellä käsitteen "mielivaltainen", jos emme pystyisi viittaamaan muuttumattomaan Jumalaan.<ref>Cotton R, Morality without God - Is It Possible? Probe Ministries</ref>}}