Monimutkaisten järjestelmien synty - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-25T10:39:48Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2017 kello 10.39
Rivi 30:		Rivi 30:
	=== Evoluutioteorian julkisivun pönkityskeinoja ===		=== Evoluutioteorian julkisivun pönkityskeinoja ===

	Käytännössä darvinistien keinovalikoimaan on siksi jäänyt<ref>ainakin toistaiseksi</ref> lähinnä vain "korkealta ja kovaa" kauas havaintojen yli menevien johtopäätösten esittämistä ja niiden mahtailevaa markkinointia. Tämän mainosrummutuksen takana olevat kokeelliset tutkimustulokset ja muut havainnot ovat itsessään darvinismin tarpeisiin nähden sangen vaatimattomia ja tarkemmin katsoen usein jopa pikemminkin [[suunnitteluteoria]]a kuin darvinismia tukevia.<ref>{{cite web \|url=~~http~~://~~behe~~.~~uncommondescent~~.~~com~~/2009/10/~~new-work-by-richard-lenski~~/ \|title=New work by Richard Lenski \| ~~Uncommon Descent~~ \| author = Michael Behe \| date=21 October 2009 \|format= \|work= \|accessdate=~~2010~~-02-11}}</ref>		Käytännössä darvinistien keinovalikoimaan on siksi jäänyt<ref>ainakin toistaiseksi</ref> lähinnä vain "korkealta ja kovaa" kauas havaintojen yli menevien johtopäätösten esittämistä ja niiden mahtailevaa markkinointia. Tämän mainosrummutuksen takana olevat kokeelliset tutkimustulokset ja muut havainnot ovat itsessään darvinismin tarpeisiin nähden sangen vaatimattomia ja tarkemmin katsoen usein jopa pikemminkin [[suunnitteluteoria]]a kuin darvinismia tukevia.<ref>{{cite web \|url=https://www.evolutionnews.org/2009/10/new_work_by_richard_lenski/ \|title=New work by Richard Lenski \| Evolution News \| author = Michael Behe \| date=21 October 2009 \|format= \|work= \|accessdate=2017-04-25}}</ref>

	Havaittujen ilmiöiden "upottaminen" darvinismin metafyysiseen viitekehykseen keh(it)yskertomusten ja terminologian avulla on tähän asti ollut evoluutioteorian ongelmien piilottelun ehkäpä kaikkein keskeisin keino. Esimerkiksi biologian tutkimuskohteissa havaitun muuntelun, sopeutumisen ja lajiutumisen nimittäminen "evoluutioksi" on viime kädessä pelkkä retorinen temppu evoluutioteorian uskottavuuden lisäämiseksi.<ref>Toisin sanoen (1) todella havaitut ilmiöt ja (2) niiden päälle rakennetut evoluutioteoreettiset tulkinnat ja todistamattomat yleistykset (ekstrapolaatiot) pyritään jo koko ikäluokkaa koskevassa kouluopetuksessa terminologisesti "koplaamaan yhteen" niin, että pelkkä tilanteen hahmottaminenkin, saati sen kriittinen arviointi olisi mahdollisimman hankalaa, mieluiten täysin mahdotonta.</ref>		Havaittujen ilmiöiden "upottaminen" darvinismin metafyysiseen viitekehykseen keh(it)yskertomusten ja terminologian avulla on tähän asti ollut evoluutioteorian ongelmien piilottelun ehkäpä kaikkein keskeisin keino. Esimerkiksi biologian tutkimuskohteissa havaitun muuntelun, sopeutumisen ja lajiutumisen nimittäminen "evoluutioksi" on viime kädessä pelkkä retorinen temppu evoluutioteorian uskottavuuden lisäämiseksi.<ref>Toisin sanoen (1) todella havaitut ilmiöt ja (2) niiden päälle rakennetut evoluutioteoreettiset tulkinnat ja todistamattomat yleistykset (ekstrapolaatiot) pyritään jo koko ikäluokkaa koskevassa kouluopetuksessa terminologisesti "koplaamaan yhteen" niin, että pelkkä tilanteen hahmottaminenkin, saati sen kriittinen arviointi olisi mahdollisimman hankalaa, mieluiten täysin mahdotonta.</ref>
Rivi 42:		Rivi 42:
	''Avida'' on evoluutiobiologian tutkimiseen tarkoitettu keinotekoisen elämän simulointiohjelmisto. Tämä ''MSU Digital evolution lab''in kehittämä ohjelmisto on epäilemättä hehkutetuin lajissaan. Avidan kehitystiimin jäsenen, filosofi Robert Pennockin mukaan ''Avida ei simuloi evoluutiota, vaan on sen ilmentymä''. <ref name="Testing Darwin \| Computers \| DISCOVER Magazine">{{cite web \|url=http://discovermagazine.com/2005/feb/cover \|title=Testing Darwin & Computers DISCOVER Magazine \| author = Carl Zimmer \| date = 31.2.2005 \| format= \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref> Richard Lenskin tutkimusryhmä on pyrkinyt sen avulla osoittamaan, että monimutkaiset biologiset järjestelmät voivat kehittyä darwinistisella mekanismilla. Tulosten kriittiseen tarkasteluun voi tutustua [http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2008/08/09/avida_as_a_teleo_logic_model_of_life täältä].		''Avida'' on evoluutiobiologian tutkimiseen tarkoitettu keinotekoisen elämän simulointiohjelmisto. Tämä ''MSU Digital evolution lab''in kehittämä ohjelmisto on epäilemättä hehkutetuin lajissaan. Avidan kehitystiimin jäsenen, filosofi Robert Pennockin mukaan ''Avida ei simuloi evoluutiota, vaan on sen ilmentymä''. <ref name="Testing Darwin \| Computers \| DISCOVER Magazine">{{cite web \|url=http://discovermagazine.com/2005/feb/cover \|title=Testing Darwin & Computers DISCOVER Magazine \| author = Carl Zimmer \| date = 31.2.2005 \| format= \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref> Richard Lenskin tutkimusryhmä on pyrkinyt sen avulla osoittamaan, että monimutkaiset biologiset järjestelmät voivat kehittyä darwinistisella mekanismilla. Tulosten kriittiseen tarkasteluun voi tutustua [http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2008/08/09/avida_as_a_teleo_logic_model_of_life täältä].

	Kyetäkseen uskottavasti selittämään, miten monimutkaiset biologiset järjestelmät kykenevät kehittymään darwinistisilla mekanismeilla, avida käyttää kuitenkin epärealistisia lähtöoletuksia;<ref>{{cite web \|url=http://~~www~~.~~iscid~~.~~org~~/~~papers~~/~~Truman_ComplexFeatures1_070104~~.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 1. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=~~2010~~-02-12}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web \|url=http://~~www~~.~~iscid~~.~~org~~/~~papers~~/~~Truman_ComplexFeatures2_070104~~.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 2. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=~~2010~~-02-12}}</ref>		Kyetäkseen uskottavasti selittämään, miten monimutkaiset biologiset järjestelmät kykenevät kehittymään darwinistisilla mekanismeilla, avida käyttää kuitenkin epärealistisia lähtöoletuksia;<ref>{{cite web \|url=http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.176.869&rep=rep1&type=pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 1. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2017-04-25}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web \|url=http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.176.1570&rep=rep1&type=pdf\|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 2. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2017-04-25}}</ref>

	#Organismien genomien oletetaan olevan huomattavasti pienempiä kuin mikä on tosiasiassa välttämätöntä.		#Organismien genomien oletetaan olevan huomattavasti pienempiä kuin mikä on tosiasiassa välttämätöntä.
Rivi 52:		Rivi 52:
	#Heikentynyt funktionaalisuus eliminoidaan epärealistisen tehokkaasti.		#Heikentynyt funktionaalisuus eliminoidaan epärealistisen tehokkaasti.

	Tietojenkäsittelytieteen ja kemian tohtori Donald Johnson tiivistää tämän kritiikin seuraavasti; AVIDA käyttää ''"epärealistisen pientä genomia, epärealistisen korkeita mutaationopeuksia, replikaatio-ohjeiden epärealistista suojausta, epärealistisia energiapalkkioita ja kyvyttömyyttä heikentää toiminallisuutta maltillisesti. Tämä ansiosta tutkija voi mielivaltaisesti täsmentää valinnan kannalta edulliset muutokset."''<ref name="urlThe ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II)">{{cite web \|url=~~http~~://~~www~~.~~arn~~.~~org~~/~~blogs/index.php/2/2010/04/17/arriving_at_intelligence_through_the_cor_1~~ \|title=~~The ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II)~~ \| quote = "an unrealistically small genome, an unrealistically high mutation rate, unrealistic protection of replication instructions, unrealistic energy rewards and no capability for graceful function degradation. It allows for arbitrary experimenter-specified selective advantages" \| date = 2010~~-04-17~~ \| format= \|work= \|accessdate=~~2010~~-04-23}}</ref>		Tietojenkäsittelytieteen ja kemian tohtori Donald Johnson tiivistää tämän kritiikin seuraavasti; AVIDA käyttää ''"epärealistisen pientä genomia, epärealistisen korkeita mutaationopeuksia, replikaatio-ohjeiden epärealistista suojausta, epärealistisia energiapalkkioita ja kyvyttömyyttä heikentää toiminallisuutta maltillisesti. Tämä ansiosta tutkija voi mielivaltaisesti täsmentää valinnan kannalta edulliset muutokset."''<ref name="urlThe ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II)">{{cite web \|url=https://books.google.fi/books?id=AO8wXVxh1qMC&pg=PA60&lpg=PA60&dq=an+unrealistically+small+genome,+an+unrealistically+high+mutation+rate,+unrealistic+protection+of+replication+instructions,+unrealistic+energy+rewards&source=bl&ots=PWiEpC-TCr&sig=C8_rxNYAJEysXB5HoFSQ35Edzb0&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwi_w4fGtL_TAhXIKJoKHSSDBpQQ6AEIKzAB#v=onepage&q=an%20unrealistically%20small%20genome%2C%20an%20unrealistically%20high%20mutation%20rate%2C%20unrealistic%20protection%20of%20replication%20instructions%2C%20unrealistic%20energy%20rewards&f=false\|title=Programming of Life \| quote = "an unrealistically small genome, an unrealistically high mutation rate, unrealistic protection of replication instructions, unrealistic energy rewards and no capability for graceful function degradation. It allows for arbitrary experimenter-specified selective advantages" \| date = 2010 \| format= \|work= \|accessdate=2017-05-25}}</ref>

	<!-- === Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia		<!-- === Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia
Rivi 74:		Rivi 74:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==

	{{viitteet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

	=== Avida ===		=== Avida ===

	* [http://search.caltech.edu/search?q=avida&site=Caltechweb&output=xml_no_dtd&client=Caltechweb&proxystylesheet=Caltechweb aihepiiriin liittyvien sivujen hakemisto]

	'''Kritiikkejä:'''		'''Kritiikkejä:'''

	* ~~http~~://www.evolutionnews.org/2009/12/~~winston_ewert_william_dembski030251.html~~		* https://www.evolutionnews.org/2009/12/winston_ewert_william_dembski/

	* http://marksmannet.com/RobertMarks/REPRINTS/2009_EvolutionarySynthesis.pdf		* http://marksmannet.com/RobertMarks/REPRINTS/2009_EvolutionarySynthesis.pdf
Rivi 91:		Rivi 89:

	* [https://github.com/biologic/stylus "Stylus-projektin kotihakemisto"]		* [https://github.com/biologic/stylus "Stylus-projektin kotihakemisto"]
			* http://www.biologicinstitute.org/post/19298009298/introducing-stylusnew-software-for-a-new-take-on
	* http://biologicinstitute.org/~~2008~~/~~06/04~~/introducing-~~stylus%E2%80%94new~~-software-for-a-new-take-on~~-evolutionary-simulation/~~

	* http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0002246		* http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0002246
			* https://www.evolutionnews.org/2008/06/intelligent_design_lab_is_goin/
	* ~~http~~://www.evolutionnews.org/2008/06/~~intelligent_design_lab_is_goin007261.html~~		* https://www.evolutionnews.org/2011/10/a_novel_idea_new_software_styl/

	* ~~http~~://www.evolutionnews.org/2011/10/~~a_novel_idea_new_software_styl052341.html~~

	* http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2011.3		* http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2011.3


	[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Apollos: /* Stylus */ lisätty linkki "Stylus-projektin kotihakemistoon"

2011-11-03T20:20:37Z

Stylus: lisätty linkki "Stylus-projektin kotihakemistoon"

← Vanhempi versio		Versio 3. marraskuuta 2011 kello 20.20
Rivi 89:		Rivi 89:

	=== Stylus ===		=== Stylus ===

			* [https://github.com/biologic/stylus "Stylus-projektin kotihakemisto"]

	* http://biologicinstitute.org/2008/06/04/introducing-stylus%E2%80%94new-software-for-a-new-take-on-evolutionary-simulation/		* http://biologicinstitute.org/2008/06/04/introducing-stylus%E2%80%94new-software-for-a-new-take-on-evolutionary-simulation/

Apollos: lähinnä täydennetty lyhyellä Stylus-esittelyllä ja nettilähteillä

2011-11-03T20:07:12Z

lähinnä täydennetty lyhyellä Stylus-esittelyllä ja nettilähteillä

← Vanhempi versio		Versio 3. marraskuuta 2011 kello 20.07
Rivi 40:		Rivi 40:
	===Avida===		===Avida===

	Avida on evoluutiobiologian tutkimiseen tarkoitettu keinotekoisen elämän simulointiohjelmisto. Tämä ''MSU Digital evolution lab''in kehittämä ohjelmisto on epäilemättä hehkutetuin lajissaan. Avidan kehitystiimin jäsenen, filosofi Robert Pennockin mukaan ''Avida ei simuloi evoluutiota, vaan on sen ilmentymä''. <ref name="Testing Darwin \| Computers \| DISCOVER Magazine">{{cite web \|url=http://discovermagazine.com/2005/feb/cover \|title=Testing Darwin & Computers DISCOVER Magazine \| author = Carl Zimmer \| date = 31.2.2005 \| format= \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref> Richard Lenskin tutkimusryhmä on pyrkinyt sen avulla osoittamaan, että monimutkaiset biologiset järjestelmät voivat kehittyä darwinistisella mekanismilla. Tulosten kriittiseen tarkasteluun voi tutustua [http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2008/08/09/avida_as_a_teleo_logic_model_of_life täältä].		''Avida'' on evoluutiobiologian tutkimiseen tarkoitettu keinotekoisen elämän simulointiohjelmisto. Tämä ''MSU Digital evolution lab''in kehittämä ohjelmisto on epäilemättä hehkutetuin lajissaan. Avidan kehitystiimin jäsenen, filosofi Robert Pennockin mukaan ''Avida ei simuloi evoluutiota, vaan on sen ilmentymä''. <ref name="Testing Darwin \| Computers \| DISCOVER Magazine">{{cite web \|url=http://discovermagazine.com/2005/feb/cover \|title=Testing Darwin & Computers DISCOVER Magazine \| author = Carl Zimmer \| date = 31.2.2005 \| format= \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref> Richard Lenskin tutkimusryhmä on pyrkinyt sen avulla osoittamaan, että monimutkaiset biologiset järjestelmät voivat kehittyä darwinistisella mekanismilla. Tulosten kriittiseen tarkasteluun voi tutustua [http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2008/08/09/avida_as_a_teleo_logic_model_of_life täältä].

	Kyetäkseen uskottavasti selittämään, miten monimutkaiset biologiset järjestelmät kykenevät kehittymään darwinistisilla mekanismeilla, avida käyttää kuitenkin epärealistisia lähtöoletuksia;<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures1_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 1. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures2_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 2. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>		Kyetäkseen uskottavasti selittämään, miten monimutkaiset biologiset järjestelmät kykenevät kehittymään darwinistisilla mekanismeilla, avida käyttää kuitenkin epärealistisia lähtöoletuksia;<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures1_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 1. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures2_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 2. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>
Rivi 52:		Rivi 52:
	#Heikentynyt funktionaalisuus eliminoidaan epärealistisen tehokkaasti.		#Heikentynyt funktionaalisuus eliminoidaan epärealistisen tehokkaasti.

	~~Tietojenkäsitellytieteen~~ ja kemian ~~tohtoria~~ Donald Johnson tiivistää tämän kritiikin seuraavasti; AVIDA käyttää ''"epärealistisen pientä genomia, epärealistisen korkeita mutaationopeuksia, replikaatio-ohjeiden epärealistista suojausta, epärealistisia energiapalkkioita ja kyvyttömyyttä heikentää toiminallisuutta maltillisesti. Tämä ansiosta tutkija voi mielivaltaisesti täsmentää valinnan kannalta edulliset muutokset."''<ref name="urlThe ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II)">{{cite web \|url=http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2010/04/17/arriving_at_intelligence_through_the_cor_1 \|title=The ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II) \| quote = "an unrealistically small genome, an unrealistically high mutation rate, unrealistic protection of replication instructions, unrealistic energy rewards and no capability for graceful function degradation. It allows for arbitrary experimenter-specified selective advantages" \| date = 2010-04-17 \| format= \|work= \|accessdate=2010-04-23}}</ref>		Tietojenkäsittelytieteen ja kemian tohtori Donald Johnson tiivistää tämän kritiikin seuraavasti; AVIDA käyttää ''"epärealistisen pientä genomia, epärealistisen korkeita mutaationopeuksia, replikaatio-ohjeiden epärealistista suojausta, epärealistisia energiapalkkioita ja kyvyttömyyttä heikentää toiminallisuutta maltillisesti. Tämä ansiosta tutkija voi mielivaltaisesti täsmentää valinnan kannalta edulliset muutokset."''<ref name="urlThe ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II)">{{cite web \|url=http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2010/04/17/arriving_at_intelligence_through_the_cor_1 \|title=The ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II) \| quote = "an unrealistically small genome, an unrealistically high mutation rate, unrealistic protection of replication instructions, unrealistic energy rewards and no capability for graceful function degradation. It allows for arbitrary experimenter-specified selective advantages" \| date = 2010-04-17 \| format= \|work= \|accessdate=2010-04-23}}</ref>

	=== Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia ~~===~~		<!-- === Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia

			===-->
	Edellä esitettyä Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä hypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä darvinistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana.		Edellä esitettyä Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä hypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä darvinistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana.

			=== Stylus ===

	Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi.<ref>Tämä voisi olla yksi – kenties jopa ensimmäinen ja ainoa toistaiseksi tunnettu – tapa nimetä sellainen (''atehwa''-nimimerkinkin ''Wilfred''-nimimerkin kanssa käymässään tieteenfilosofisessa [http://www.sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Etiikan%20ja%20evoluutioteorian%20suhteesta?saved=no keskustelussa] peräänkuuluttama) ''kokeellisen tutkimuksen'' kenttä, jolla suunnitteluteoria ja evoluutioteoria antavat keskenään ristiriitaiset ennusteet, mikä tuo ne [http://www.arn.org/docs/meyer/sm_moreland.htm ''molemmat''] falsifioitavien luonnontieteellisten teorioiden piiriin.</br>Sanottu siis koskee nimenomaan kumpaakin teoriaa ''koko biosfäärin syntyselityksenä'' ("makroevoluutioteoriaa" ja "makrosuunnitteluteoriaa"). Perinnöllisen muuntelun mekanismien osaltahan evoluutioteoria on tähänkin asti ollut kokeellisesti testattavaa ja tällainen luonnonvalinnalla selittyvä muuntelu sisältyy myös suunnitteluteorian mukaiseen biologiaan, joten mitään ''näihin'' ilmiöihin liittyviä keskenään ristiriitaisia ennusteita ei kyseisten teorioiden välille saa johdetuksi. Samoin kunkin yksittäisen kohteen [[Suunnitteluteoria#Suunnitteluteoria pähkinänkuoressa\|suunnitteluhypoteesi]] on tähänkin asti ollut falsifioitavissa. On kuitenkin ollut vaikea sanoa, miten voitaisiin ''kokeellisesti'' testata seuraavat, keskenään ilmeisen ristiriitaiset väitteet:		Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi.<ref>Tämä voisi olla yksi – kenties jopa ensimmäinen ja ainoa toistaiseksi tunnettu – tapa nimetä sellainen (''atehwa''-nimimerkinkin ''Wilfred''-nimimerkin kanssa käymässään tieteenfilosofisessa [http://www.sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Etiikan%20ja%20evoluutioteorian%20suhteesta?saved=no keskustelussa] peräänkuuluttama) ''kokeellisen tutkimuksen'' kenttä, jolla suunnitteluteoria ja evoluutioteoria antavat keskenään ristiriitaiset ennusteet, mikä tuo ne [http://www.arn.org/docs/meyer/sm_moreland.htm ''molemmat''] falsifioitavien luonnontieteellisten teorioiden piiriin.</br>Sanottu siis koskee nimenomaan kumpaakin teoriaa ''koko biosfäärin syntyselityksenä'' ("makroevoluutioteoriaa" ja "makrosuunnitteluteoriaa"). Perinnöllisen muuntelun mekanismien osaltahan evoluutioteoria on tähänkin asti ollut kokeellisesti testattavaa ja tällainen luonnonvalinnalla selittyvä muuntelu sisältyy myös suunnitteluteorian mukaiseen biologiaan, joten mitään ''näihin'' ilmiöihin liittyviä keskenään ristiriitaisia ennusteita ei kyseisten teorioiden välille saa johdetuksi. Samoin kunkin yksittäisen kohteen [[Suunnitteluteoria#Suunnitteluteoria pähkinänkuoressa\|suunnitteluhypoteesi]] on tähänkin asti ollut falsifioitavissa. On kuitenkin ollut vaikea sanoa, miten voitaisiin ''kokeellisesti'' testata seuraavat, keskenään ilmeisen ristiriitaiset väitteet:
Rivi 63:		Rivi 66:
	Ilman kokeellista testattavuutta kumpikaan niistä ei ole täyttänyt popperilaisen tieteenfilosofian mukaista falsifioitavuusehtoa (sitä, että havaitaan kyseisen teorian ennustavan oikein sellaisen kokeen tuloksen, jonka sen kanssa kilpaileva teoria ennustaa väärin tai jonka tulos ei ainakaan ole helposti selitettävissä, ellei sen oikein ennustanut teoria olisi tosi tai vähintäänkin jossain merkityksellisessä mielessä lähellä totuutta).		Ilman kokeellista testattavuutta kumpikaan niistä ei ole täyttänyt popperilaisen tieteenfilosofian mukaista falsifioitavuusehtoa (sitä, että havaitaan kyseisen teorian ennustavan oikein sellaisen kokeen tuloksen, jonka sen kanssa kilpaileva teoria ennustaa väärin tai jonka tulos ei ainakaan ole helposti selitettävissä, ellei sen oikein ennustanut teoria olisi tosi tai vähintäänkin jossain merkityksellisessä mielessä lähellä totuutta).
	</br>– Äkkiseltään edellä esitettyjen "makroteoriaväitteiden" välillä ei tosin välttämättä näyttäisi olevan ristiriitaa: voisihan olla niin, että kaikki selittyy tarkoituksettomuudellakin mutta jotkin kohteet selittyvät tarkoituksellisuudella vielä paremmin. Dembskin suunnitteluteoreettinen metodologia kuitenkin hylkää tarkoituksettomat syyt vasta siinä vaiheessa, kun niiden selitysvoima on ''aivan ilmeisesti ylitetty'', joten sitä sovellettaessa tarkoituksellisuusselitys on parempi niissä ja vain niissä tapauksissa, joissa mitään edes siedettävän uskottavaa tarkoituksettomuusselitystä ei kerta kaikkiaan ole pystytty esittämään. Tällöin siis evoluutioteoreettisia selityksiä on pidettävä (ainakin toistaiseksi) kykenemättöminä sulkemaan kyseistä tutkimuskohdetta piiriinsä – ja mitä enemmän tällaisia tapauksia tunnetaan (ja mitä ilmeisemmäksi niiden kunkin "tarkoituksettomuusselittymättömyys" osoittautuu), sitä suuremman loven ne syövät makroevoluutioteorian kokonaisuskottavuuteen. Kun jonkin teorian kokonaisuskottavuus käy liian mitättömäksi (ja jos jokin vaihtoehtoinen uskottavampi ajatusmalli on tarjolla), teoria on pakko hylätä. (Näinhän kävi mm. fysiikan [[wp:Valoeetteri\|eetteriteorialle]].)</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.		</br>– Äkkiseltään edellä esitettyjen "makroteoriaväitteiden" välillä ei tosin välttämättä näyttäisi olevan ristiriitaa: voisihan olla niin, että kaikki selittyy tarkoituksettomuudellakin mutta jotkin kohteet selittyvät tarkoituksellisuudella vielä paremmin. Dembskin suunnitteluteoreettinen metodologia kuitenkin hylkää tarkoituksettomat syyt vasta siinä vaiheessa, kun niiden selitysvoima on ''aivan ilmeisesti ylitetty'', joten sitä sovellettaessa tarkoituksellisuusselitys on parempi niissä ja vain niissä tapauksissa, joissa mitään edes siedettävän uskottavaa tarkoituksettomuusselitystä ei kerta kaikkiaan ole pystytty esittämään. Tällöin siis evoluutioteoreettisia selityksiä on pidettävä (ainakin toistaiseksi) kykenemättöminä sulkemaan kyseistä tutkimuskohdetta piiriinsä – ja mitä enemmän tällaisia tapauksia tunnetaan (ja mitä ilmeisemmäksi niiden kunkin "tarkoituksettomuusselittymättömyys" osoittautuu), sitä suuremman loven ne syövät makroevoluutioteorian kokonaisuskottavuuteen. Kun jonkin teorian kokonaisuskottavuus käy liian mitättömäksi (ja jos jokin vaihtoehtoinen uskottavampi ajatusmalli on tarjolla), teoria on pakko hylätä. (Näinhän kävi mm. fysiikan [[wp:Valoeetteri\|eetteriteorialle]].)</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.

			Tämä kanta ei ole jäänyt suunnitteluteoreetikkojen taholta pelkän Avida-kritiikin ja "käsien heiluttelun" varaan, vaan he ovat rakentaneet myös oman, biologisen evoluution haasteiden realistisempaan ja konkreettisempaan vastaavuuteen tähtäävän simulointiohjelmiston. Tämä ''Stylus''-niminen ohjelmisto käyttää biologiasta tutun geneettisen koodin tyyppistä grafiikkavektorien kodonikoodausta, jonka tuottamien kuvioiden on muistutettava kiinalaisia kirjainmerkkejä ollakseen funktionaalisia ja saadakseen siten valintaetua.


	{{Evoluutio}}		{{Evoluutio}}

	==Viitteet==		== Viitteet ==

	{{viitteet}}		{{viitteet}}

			== Aiheesta muualla ==

			=== Avida ===

			* [http://search.caltech.edu/search?q=avida&site=Caltechweb&output=xml_no_dtd&client=Caltechweb&proxystylesheet=Caltechweb aihepiiriin liittyvien sivujen hakemisto]

			'''Kritiikkejä:'''

			* http://www.evolutionnews.org/2009/12/winston_ewert_william_dembski030251.html

			* http://marksmannet.com/RobertMarks/REPRINTS/2009_EvolutionarySynthesis.pdf

			=== Stylus ===

			* http://biologicinstitute.org/2008/06/04/introducing-stylus%E2%80%94new-software-for-a-new-take-on-evolutionary-simulation/

			* http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0002246

			* http://www.evolutionnews.org/2008/06/intelligent_design_lab_is_goin007261.html

			* http://www.evolutionnews.org/2011/10/a_novel_idea_new_software_styl052341.html

			* http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2011.3


	[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Spectator (15. syyskuuta 2010 kello 08.43)

2010-09-15T08:43:17Z

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 08.43
Rivi 63:		Rivi 63:
	Ilman kokeellista testattavuutta kumpikaan niistä ei ole täyttänyt popperilaisen tieteenfilosofian mukaista falsifioitavuusehtoa (sitä, että havaitaan kyseisen teorian ennustavan oikein sellaisen kokeen tuloksen, jonka sen kanssa kilpaileva teoria ennustaa väärin tai jonka tulos ei ainakaan ole helposti selitettävissä, ellei sen oikein ennustanut teoria olisi tosi tai vähintäänkin jossain merkityksellisessä mielessä lähellä totuutta).		Ilman kokeellista testattavuutta kumpikaan niistä ei ole täyttänyt popperilaisen tieteenfilosofian mukaista falsifioitavuusehtoa (sitä, että havaitaan kyseisen teorian ennustavan oikein sellaisen kokeen tuloksen, jonka sen kanssa kilpaileva teoria ennustaa väärin tai jonka tulos ei ainakaan ole helposti selitettävissä, ellei sen oikein ennustanut teoria olisi tosi tai vähintäänkin jossain merkityksellisessä mielessä lähellä totuutta).
	</br>– Äkkiseltään edellä esitettyjen "makroteoriaväitteiden" välillä ei tosin välttämättä näyttäisi olevan ristiriitaa: voisihan olla niin, että kaikki selittyy tarkoituksettomuudellakin mutta jotkin kohteet selittyvät tarkoituksellisuudella vielä paremmin. Dembskin suunnitteluteoreettinen metodologia kuitenkin hylkää tarkoituksettomat syyt vasta siinä vaiheessa, kun niiden selitysvoima on ''aivan ilmeisesti ylitetty'', joten sitä sovellettaessa tarkoituksellisuusselitys on parempi niissä ja vain niissä tapauksissa, joissa mitään edes siedettävän uskottavaa tarkoituksettomuusselitystä ei kerta kaikkiaan ole pystytty esittämään. Tällöin siis evoluutioteoreettisia selityksiä on pidettävä (ainakin toistaiseksi) kykenemättöminä sulkemaan kyseistä tutkimuskohdetta piiriinsä – ja mitä enemmän tällaisia tapauksia tunnetaan (ja mitä ilmeisemmäksi niiden kunkin "tarkoituksettomuusselittymättömyys" osoittautuu), sitä suuremman loven ne syövät makroevoluutioteorian kokonaisuskottavuuteen. Kun jonkin teorian kokonaisuskottavuus käy liian mitättömäksi (ja jos jokin vaihtoehtoinen uskottavampi ajatusmalli on tarjolla), teoria on pakko hylätä. (Näinhän kävi mm. fysiikan [[wp:Valoeetteri\|eetteriteorialle]].)</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.		</br>– Äkkiseltään edellä esitettyjen "makroteoriaväitteiden" välillä ei tosin välttämättä näyttäisi olevan ristiriitaa: voisihan olla niin, että kaikki selittyy tarkoituksettomuudellakin mutta jotkin kohteet selittyvät tarkoituksellisuudella vielä paremmin. Dembskin suunnitteluteoreettinen metodologia kuitenkin hylkää tarkoituksettomat syyt vasta siinä vaiheessa, kun niiden selitysvoima on ''aivan ilmeisesti ylitetty'', joten sitä sovellettaessa tarkoituksellisuusselitys on parempi niissä ja vain niissä tapauksissa, joissa mitään edes siedettävän uskottavaa tarkoituksettomuusselitystä ei kerta kaikkiaan ole pystytty esittämään. Tällöin siis evoluutioteoreettisia selityksiä on pidettävä (ainakin toistaiseksi) kykenemättöminä sulkemaan kyseistä tutkimuskohdetta piiriinsä – ja mitä enemmän tällaisia tapauksia tunnetaan (ja mitä ilmeisemmäksi niiden kunkin "tarkoituksettomuusselittymättömyys" osoittautuu), sitä suuremman loven ne syövät makroevoluutioteorian kokonaisuskottavuuteen. Kun jonkin teorian kokonaisuskottavuus käy liian mitättömäksi (ja jos jokin vaihtoehtoinen uskottavampi ajatusmalli on tarjolla), teoria on pakko hylätä. (Näinhän kävi mm. fysiikan [[wp:Valoeetteri\|eetteriteorialle]].)</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.


			{{Evoluutio}}

	==Viitteet==		==Viitteet==

Otvari: Terminologian selkeyttämistä ja muuta pientä fiksausta.

2010-05-31T13:02:42Z

Terminologian selkeyttämistä ja muuta pientä fiksausta.

Näytä muutokset

Darter: /* Avida */ Donald Johnsonin kritiikki

2010-04-23T08:15:53Z

Avida: Donald Johnsonin kritiikki

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2010 kello 08.15
Rivi 51:		Rivi 51:
	#Uudet funktiot palkitaan dramaattisen korkealla valintaedulla.		#Uudet funktiot palkitaan dramaattisen korkealla valintaedulla.
	#Heikentynyt funktionaalisuus eliminoidaan epärealistisen tehokkaasti.		#Heikentynyt funktionaalisuus eliminoidaan epärealistisen tehokkaasti.

			Tietojenkäsitellytieteen ja kemian tohtoria Donald Johnson tiivistää tämän kritiikin seuraavasti; AVIDA käyttää ''"epärealistisen pientä genomia, epärealistisen korkeita mutaationopeuksia, replikaatio-ohjeiden epärealistista suojausta, epärealistisia energiapalkkioita ja kyvyttömyyttä heikentää toiminallisuutta maltillisesti. Tämä ansiosta tutkija voi mielivaltaisesti täsmentää valinnan kannalta edulliset muutokset."''<ref name="urlThe ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II)">{{cite web \|url=http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2010/04/17/arriving_at_intelligence_through_the_cor_1 \|title=The ID Report - Arriving At Intelligence Through The Corridors Of Reason (Part II) \| quote = "an unrealistically small genome, an unrealistically high mutation rate, unrealistic protection of replication instructions, unrealistic energy rewards and no capability for graceful function degradation. It allows for arbitrary experimenter-specified selective advantages" \| date = 2010-04-17 \| format= \|work= \|accessdate=2010-04-23}}</ref>

	=== Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia ===		=== Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia ===

Otvari: fix

2010-04-22T12:25:44Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 22. huhtikuuta 2010 kello 12.25
Rivi 66:		Rivi 66:
	{{viitteet}}		{{viitteet}}

	[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:ID]]		[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Apollos: varsin runsaasti lisää rautalankaa äsken lisättyyn viitteeseen

2010-02-15T12:40:44Z

varsin runsaasti lisää rautalankaa äsken lisättyyn viitteeseen

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2010 kello 12.40
Rivi 56:		Rivi 56:
	Edellä esitettyä Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä evohypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä evolutionistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana.		Edellä esitettyä Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä evohypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä evolutionistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana.

	Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi.<ref>Tämä voisi olla yksi – kenties jopa ensimmäinen ja ainoa toistaiseksi tunnettu – tapa nimetä sellainen (atehwa-nimimerkinkin Wilfred-nimimerkin kanssa käymässään tieteenfilosofisessa [http://www.sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Etiikan%20ja%20evoluutioteorian%20suhteesta?saved=no keskustelussa] peräänkuuluttama) ''kokeellisen tutkimuksen'' kenttä, jolla suunnitteluteoria ja evolutionismi antavat keskenään ristiriitaiset ~~tulokset~~, mikä tuo ne [http://www.arn.org/docs/meyer/sm_moreland.htm ''molemmat''] falsifioitavien luonnontieteellisten teorioiden piiriin.</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.		Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi.<ref>Tämä voisi olla yksi – kenties jopa ensimmäinen ja ainoa toistaiseksi tunnettu – tapa nimetä sellainen (''atehwa''-nimimerkinkin ''Wilfred''-nimimerkin kanssa käymässään tieteenfilosofisessa [http://www.sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Etiikan%20ja%20evoluutioteorian%20suhteesta?saved=no keskustelussa] peräänkuuluttama) ''kokeellisen tutkimuksen'' kenttä, jolla suunnitteluteoria ja evolutionismi antavat keskenään ristiriitaiset ennusteet, mikä tuo ne [http://www.arn.org/docs/meyer/sm_moreland.htm ''molemmat''] falsifioitavien luonnontieteellisten teorioiden piiriin.</br>Sanottu siis koskee nimenomaan kumpaakin teoriaa ''koko biosfäärin syntyselityksenä'' ("makroevoluutioteoriaa" ja "makrosuunnitteluteoriaa"). Sinänsä propagandistisesti nimetyn "mikroevoluution" osaltahan evolutionismi on tähänkin asti ollut kokeellisesti testattavaa (ja tällainen luonnonvalinnalla selittyvä muuntelu sisältyy myös suunnitteluteorian mukaiseen biologiaan, joten mitään ''näihin'' ilmiöihin liittyviä keskenään ristiriitaisia ennusteita ei kyseisten teorioiden välille saa johdetuksi). Samoin kunkin yksittäisen kohteen [[Suunnitteluteoria#Suunnitteluteoria pähkinänkuoressa\|suunnitteluhypoteesi]] on tähänkin asti ollut falsifioitavissa. On kuitenkin ollut vaikea sanoa, miten voitaisiin ''kokeellisesti'' testata seuraavat, keskenään ilmeisen ristiriitaiset väitteet:
			* ''Ohjaamattomat ja tarkoituksettomat [[Informaation säilymislaki#Uuttaluovien evoluutioprosessien myytti\|luonnolliset prosessit]] riittävät synnyttämään (ja ylläpitämään) koko havaitun biosfäärin'' ("makroevoluutioteoria").
			* ''Jotkut piirteet tai rakenteet luonnossa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla'' ("makrosuunnitteluteoria").
			Ilman kokeellista testattavuutta kumpikaan niistä ei ole täyttänyt popperilaisen tieteenfilosofian mukaista falsifioitavuusehtoa (sitä, että havaitaan kyseisen teorian ennustavan oikein sellaisen kokeen tuloksen, jonka sen kanssa kilpaileva teoria ennustaa väärin tai jonka tulos ei ainakaan ole helposti selitettävissä, ellei sen oikein ennustanut teoria olisi tosi tai vähintäänkin jossain merkityksellisessä mielessä lähellä totuutta).
			</br>– Äkkiseltään edellä esitettyjen "makroteoriaväitteiden" välillä ei tosin välttämättä näyttäisi olevan ristiriitaa: voisihan olla niin, että kaikki selittyy tarkoituksettomuudellakin mutta jotkin kohteet selittyvät tarkoituksellisuudella vielä paremmin. Dembskin suunnitteluteoreettinen metodologia kuitenkin hylkää tarkoituksettomat syyt vasta siinä vaiheessa, kun niiden selitysvoima on ''aivan ilmeisesti ylitetty'', joten sitä sovellettaessa tarkoituksellisuusselitys on parempi niissä ja vain niissä tapauksissa, joissa mitään edes siedettävän uskottavaa tarkoituksettomuusselitystä ei kerta kaikkiaan ole pystytty esittämään. Tällöin siis evoluutioteoreettisia selityksiä on pidettävä (ainakin toistaiseksi) kykenemättöminä sulkemaan kyseistä tutkimuskohdetta piiriinsä – ja mitä enemmän tällaisia tapauksia tunnetaan (ja mitä ilmeisemmäksi niiden kunkin "tarkoituksettomuusselittymättömyys" osoittautuu), sitä suuremman loven ne syövät makroevoluutioteorian kokonaisuskottavuuteen. Kun jonkin teorian kokonaisuskottavuus käy liian mitättömäksi (ja jos jokin vaihtoehtoinen uskottavampi ajatusmalli on tarjolla), teoria on pakko hylätä. (Näinhän kävi mm. fysiikan [[wp:Valoeetteri\|eetteriteorialle]].)</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.

	==Viitteet==		==Viitteet==

Apollos: ilmaisun täsmennystä ja viitelisä

2010-02-15T11:29:18Z

ilmaisun täsmennystä ja viitelisä

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2010 kello 11.29
Rivi 54:		Rivi 54:
	=== Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia ===		=== Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia ===

	Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä evohypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä evolutionistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana. Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi. Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.		Edellä esitettyä Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä evohypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä evolutionistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana.

			Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi.<ref>Tämä voisi olla yksi – kenties jopa ensimmäinen ja ainoa toistaiseksi tunnettu – tapa nimetä sellainen (atehwa-nimimerkinkin Wilfred-nimimerkin kanssa käymässään tieteenfilosofisessa [http://www.sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Etiikan%20ja%20evoluutioteorian%20suhteesta?saved=no keskustelussa] peräänkuuluttama) ''kokeellisen tutkimuksen'' kenttä, jolla suunnitteluteoria ja evolutionismi antavat keskenään ristiriitaiset tulokset, mikä tuo ne [http://www.arn.org/docs/meyer/sm_moreland.htm ''molemmat''] falsifioitavien luonnontieteellisten teorioiden piiriin.</ref> Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös tätä kysymystä simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.

	==Viitteet==		==Viitteet==

Apollos: yksityiskohtien korjailua

2010-02-14T14:19:45Z

yksityiskohtien korjailua

← Vanhempi versio		Versio 14. helmikuuta 2010 kello 14.19
Rivi 30:		Rivi 30:
	=== Evolutionismin julkisivun pönkityskeinoja ===		=== Evolutionismin julkisivun pönkityskeinoja ===

	Käytännössä evolutionistien keinovalikoimaan on siksi<ref>ainakin toistaiseksi</ref> ~~jäänyt~~ lähinnä vain "korkealta ja kovaa" kauas havaintojen yli menevien johtopäätösten esittämistä ja niiden mahtailevaa markkinointia. Tämän mainosrummutuksen takana olevat kokeelliset tutkimustulokset ja muut havainnot ovat itsessään evolutionismin tarpeisiin nähden sangen vaatimattomia ja tarkemmin katsoen usein jopa pikemminkin [[suunnitteluteoria]]a kuin evolutionismia tukevia.<ref>{{cite web \|url=http://behe.uncommondescent.com/2009/10/new-work-by-richard-lenski/ \|title=New work by Richard Lenski \| Uncommon Descent \| author = Michael Behe \| date=21 October 2009 \|format= \|work= \|accessdate=2010-02-11}}</ref>		Käytännössä evolutionistien keinovalikoimaan on siksi jäänyt<ref>ainakin toistaiseksi</ref> lähinnä vain "korkealta ja kovaa" kauas havaintojen yli menevien johtopäätösten esittämistä ja niiden mahtailevaa markkinointia. Tämän mainosrummutuksen takana olevat kokeelliset tutkimustulokset ja muut havainnot ovat itsessään evolutionismin tarpeisiin nähden sangen vaatimattomia ja tarkemmin katsoen usein jopa pikemminkin [[suunnitteluteoria]]a kuin evolutionismia tukevia.<ref>{{cite web \|url=http://behe.uncommondescent.com/2009/10/new-work-by-richard-lenski/ \|title=New work by Richard Lenski \| Uncommon Descent \| author = Michael Behe \| date=21 October 2009 \|format= \|work= \|accessdate=2010-02-11}}</ref>

	Havaittujen ilmiöiden "upottaminen" evolutionismin metafyysiseen viitekehykseen keh(it)yskertomusten ja terminologian avulla on tähän asti ollut evolutionismin ongelmien piilottelun ehkäpä kaikkein keskeisin keino. Esimerkiksi biologian tutkimuskohteissa havaitun muuntelun, sopeutumisen ja lajiutumisen nimittäminen "mikroevoluutioksi" on viime kädessä pelkkä retorinen temppu "evoluution" – siis myös "makroevoluution" – uskottavuuden lisäämiseksi.<ref>Toisin sanoen (1) todella havaitut ilmiöt ja (2) niiden päälle rakennetut evolutionistiset tulkinnat ja todistamattomat yleistykset (ekstrapolaatiot) pyritään jo koko ikäluokkaa koskevassa kouluopetuksessa terminologisesti "koplaamaan yhteen" niin, että pelkkä tilanteen hahmottaminenkin, saati sen kriittinen arviointi olisi mahdollisimman hankalaa, mieluiten täysin mahdotonta.</ref>		Havaittujen ilmiöiden "upottaminen" evolutionismin metafyysiseen viitekehykseen keh(it)yskertomusten ja terminologian avulla on tähän asti ollut evolutionismin ongelmien piilottelun ehkäpä kaikkein keskeisin keino. Esimerkiksi biologian tutkimuskohteissa havaitun muuntelun, sopeutumisen ja lajiutumisen nimittäminen "mikroevoluutioksi" on viime kädessä pelkkä retorinen temppu "evoluution" – siis myös "makroevoluution" – uskottavuuden lisäämiseksi.<ref>Toisin sanoen (1) todella havaitut ilmiöt ja (2) niiden päälle rakennetut evolutionistiset tulkinnat ja todistamattomat yleistykset (ekstrapolaatiot) pyritään jo koko ikäluokkaa koskevassa kouluopetuksessa terminologisesti "koplaamaan yhteen" niin, että pelkkä tilanteen hahmottaminenkin, saati sen kriittinen arviointi olisi mahdollisimman hankalaa, mieluiten täysin mahdotonta.</ref>
Rivi 40:		Rivi 40:
	===Avida===		===Avida===

	Avida on evoluutiobiologian tutkimiseen tarkoitettu keinotekoisen elämän simulointiohjelmisto. Tämä ''MSU Digital evolution lab''in kehittämä ohjelmisto on epäilemättä hehkutetuin lajissaan. Avidan kehitystiimin jäsenen, filosofi Robert Pennockin mukaan ''Avida ei simuloi evoluutiota, vaan on sen ilmentymä''. <ref name="Testing Darwin \| Computers \| DISCOVER Magazine">{{cite web \|url=http://discovermagazine.com/2005/feb/cover \|title=Testing Darwin & Computers DISCOVER Magazine \| author = Carl Zimmer \| date = 31.2.2005 \| format= \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref> Richard Lenskin tutkimusryhmä on pyrkinyt sen avulla osoittamaan, että ~~monimutkaisen~~ biologiset järjestelmät voivat kehittyä darwinistisella mekanismilla. Tulosten kriittiseen tarkasteluun voi tutustua [http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2008/08/09/avida_as_a_teleo_logic_model_of_life täältä].		Avida on evoluutiobiologian tutkimiseen tarkoitettu keinotekoisen elämän simulointiohjelmisto. Tämä ''MSU Digital evolution lab''in kehittämä ohjelmisto on epäilemättä hehkutetuin lajissaan. Avidan kehitystiimin jäsenen, filosofi Robert Pennockin mukaan ''Avida ei simuloi evoluutiota, vaan on sen ilmentymä''. <ref name="Testing Darwin \| Computers \| DISCOVER Magazine">{{cite web \|url=http://discovermagazine.com/2005/feb/cover \|title=Testing Darwin & Computers DISCOVER Magazine \| author = Carl Zimmer \| date = 31.2.2005 \| format= \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref> Richard Lenskin tutkimusryhmä on pyrkinyt sen avulla osoittamaan, että monimutkaiset biologiset järjestelmät voivat kehittyä darwinistisella mekanismilla. Tulosten kriittiseen tarkasteluun voi tutustua [http://www.arn.org/blogs/index.php/2/2008/08/09/avida_as_a_teleo_logic_model_of_life täältä].

	Kyetäkseen uskottavasti selittämään, miten monimutkaiset biologiset järjestelmät kykenevät kehittymään darwinistisilla mekanismeilla, avida käyttää kuitenkin epärealistisia lähtöoletuksia;<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures1_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 1. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures2_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 2. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>		Kyetäkseen uskottavasti selittämään, miten monimutkaiset biologiset järjestelmät kykenevät kehittymään darwinistisilla mekanismeilla, avida käyttää kuitenkin epärealistisia lähtöoletuksia;<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures1_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 1. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web \|url=http://www.iscid.org/papers/Truman_ComplexFeatures2_070104.pdf \|title=Evaluation of neo-Darwinian Theory using the Avida Platform. Part 2. \|format=pdf \|author = Royal Trueman\|date = Oct 9, 2004. \|work= \|accessdate=2010-02-12}}</ref>
Rivi 54:		Rivi 54:
	=== Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia ===		=== Simulointitutkimuksen kokonaisarviointia ===

	Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä ~~ymmärtää vähättelevänä~~ vaan ~~analyyttisenä~~<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä evohypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä evolutionistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana. Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi. Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.		Avida-kritiikkiä ei suinkaan pidä käsittää vähätteleväksi vaan analyyttiseksi<ref>Kritiikin esittämisen tarkoitus on siis pureutua yksityiskohtiin eikä kuitata koko juttua pelkällä olankohautuksella.</ref>. Simulaatiotutkimukseen ryhtyminen on sinänsä mainio asia, kaikesta siihen liittyvästä evohypetyksestä huolimatta<ref>ja osittain juuri sen tähden: hypetys jos mikä osoittaa, että tässä tosiaankin on paras kokeellinen tulos, mitä evolutionistit pystyvät tarjoamaan</ref>. Tällaisten järjestelmien kehittely on osaltaan tuomassa evoluutiomekanismeja metafysiikan tasolta testattavan luonnontieteellisen tutkimuksen piiriin, ja tätä on tervehdittävä oikeana ja toivottavasti yhä jatkoa saavana kehityssuuntana. Selväähän on, että suunnitteluteoreettinen ennuste<ref>Suunnitteluteoria tosin ei eräiden kriitikkojensa mukaan ole tiedettä mm. siksi, ettei se kuulemma esitä mitään [http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/846 ennusteita].</ref> kaikista tämäntapaisista järjestelmistä on se, että sikäli kuin ne tuntuvat toimivan, ne pysyvät biologisen todellisuuden kannalta täysin epärealistisina, ja sikäli kuin ne taas vaikuttavat biologisesta näkökulmasta jokseenkin realistisilta, ne osoittautuvat toimimattomiksi. Toisin sanoen: suunnitteluteorian mukaan biologian tutkimuskohteiden monet keskeiset ominaisuudet eivät ole saavutettavissa ilman älyperäistä tarkoituksellisuutta, ja sikäli kuin tämä väite on tosi, se osoittautuu todeksi myös simulatiivisesta suunnasta realistisesti lähestyttäessä.

	==Viitteet==		==Viitteet==