Metodologinen naturalismi - Muutoshistoria

Apollos: /* Määritelmän ongelma */ typofix, kh

2016-02-07T19:12:19Z

Määritelmän ongelma: typofix, kh

← Vanhempi versio		Versio 7. helmikuuta 2016 kello 19.12
Rivi 24:		Rivi 24:
	Todellisuudessa on erittäin vaikea määritellä sitä, mikä on naturalistinen eli "luonnollinen" selitys. Tämä riippuu paljon henkilön maailmankatsomuksesta. Esimerkiksi kristitylle Jumalan erityinen asioihinpuuttuminen voi joissain tapauksissa<ref>esim. oman tai läheisen täysin yllättävän ja äkillisen parantumisen yhteydessä mutta myös kaikille periaatteessa havaittavien kaikkeutemme pysyvien ja perustavien tekijöiden kuten luonnonvakioiden arvojen osalta</ref> olla saatujen havaintojen "luonnollinen"<ref>etsimättä mieleen tuleva, täysin luonteva ja asianmukainen</ref> selitys.		Todellisuudessa on erittäin vaikea määritellä sitä, mikä on naturalistinen eli "luonnollinen" selitys. Tämä riippuu paljon henkilön maailmankatsomuksesta. Esimerkiksi kristitylle Jumalan erityinen asioihinpuuttuminen voi joissain tapauksissa<ref>esim. oman tai läheisen täysin yllättävän ja äkillisen parantumisen yhteydessä mutta myös kaikille periaatteessa havaittavien kaikkeutemme pysyvien ja perustavien tekijöiden kuten luonnonvakioiden arvojen osalta</ref> olla saatujen havaintojen "luonnollinen"<ref>etsimättä mieleen tuleva, täysin luonteva ja asianmukainen</ref> selitys.

	Vallitsevassa tilanteessa naturalistinen selitys tuntuu käytännössä samaistuvan aineellisen selityksen tai luonnonlain kanssa. Valitettavasti sekä "aineellisuuden" että "luonnonlain" käsite ovat myös avoinna tulkinnalle. Käytännössä "aineellisella" tarkoitetaan niitä entiteettejä, joiden olemassaolo nykyfysiikassa edellytetään. Tästä seuraa, että mikä tahansa, jonka varaan fysiikkaa rakennetaan tai voitaisiin rakentaa, voi olla luonnollista. Nykyään fysiikassa on muotia uskoa pimeään energiaan ja aineeseen, joista on vain ~~kiistanalasia~~<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Is 'Dark matter' the 'Unknown God'? \| Julkaisu = Creation \| Ajankohta = \| Numero = 37(2) \| Sivut = 22-24 \| Tunniste = \| Viitattu = 1.6.2015 }} </ref> epäsuoria havaintoja. Yliluonnollisestakin voi olla epäsuoria havaintoja. "Luonnonlain" paras määritelmä on toistaiseksi se, että luonnonlaki on ilmeisesti jotain, joka saa havaintotapahtumat toistumaan tietyllä tavoin, kun jotkut muut asiat ovat riittävän yhdenmukaisia. Tämän määritelmän alle sopii melkein mitä vain.		Vallitsevassa tilanteessa naturalistinen selitys tuntuu käytännössä samaistuvan aineellisen selityksen tai luonnonlain kanssa. Valitettavasti sekä "aineellisuuden" että "luonnonlain" käsite ovat myös avoinna tulkinnalle. Käytännössä "aineellisella" tarkoitetaan niitä entiteettejä, joiden olemassaolo nykyfysiikassa edellytetään. Tästä seuraa, että mikä tahansa, jonka varaan fysiikkaa rakennetaan tai voitaisiin rakentaa, voi olla luonnollista. Nykyään fysiikassa on muotia uskoa pimeään energiaan ja aineeseen, joista on vain kiistanalaisia<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Is 'Dark matter' the 'Unknown God'? \| Julkaisu = Creation \| Ajankohta = \| Numero = 37(2) \| Sivut = 22-24 \| Tunniste = \| Viitattu = 1.6.2015 }}</ref>, epäsuoria havaintoja. Yliluonnollisestakin voi olla epäsuoria havaintoja. "Luonnonlain" paras määritelmä on toistaiseksi se, että luonnonlaki on ilmeisesti jotain, joka saa havaintotapahtumat toistumaan tietyllä tavoin, kun jotkut muut asiat ovat riittävän yhdenmukaisia. Tämän määritelmän alle sopii melkein mitä vain.

	===Naturalististen selitysten toimivuus===		===Naturalististen selitysten toimivuus===

Samuli Koivisto: Artikkelin alkupuolen parantelua

2015-06-01T19:37:19Z

Artikkelin alkupuolen parantelua

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2015 kello 19.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Metodologinen naturalismi''' on tieteessä usein itsestäänselvyyden aseman saanut, mutta maailmankatsomuksellisesti sitoutunut metodologinen lähestymistapa, jonka mukaan kaikki tapahtuminen on selitettävä luonnollisten syiden perusteella. Kun tähän yhdistyy käsitys, että tieteellinen menetelmä on ainoa luotettava tapa saada tietoa, on seurauksena näkemys, joka sivuuttaa kokonaan sen mahdollisuudenkin, että Jumala toimisi aktiivisesti maailmassa tai että hänestä voitaisiin saada mitään tietoa.		'''Metodologinen naturalismi''' on tieteessä usein itsestäänselvyyden aseman saanut, mutta maailmankatsomuksellisesti sitoutunut metodologinen lähestymistapa, jonka mukaan kaikki tapahtuminen on selitettävä luonnollisten syiden perusteella. Kun tähän yhdistyy käsitys, että tieteellinen menetelmä on ainoa luotettava tapa saada tietoa, on seurauksena näkemys, joka sivuuttaa kokonaan sen mahdollisuudenkin, että Jumala toimisi aktiivisesti maailmassa tai että hänestä voitaisiin saada mitään tietoa.

	Metodologinen naturalismi on ollut viimeiset sata vuotta vallalla oleva näkemys tieteessä, ja se on ~~valitettavasti~~ ollut yleinen käsitys myös kristittyjen tieteentekijöiden keskuudessa.		Metodologinen naturalismi on ollut viimeiset sata vuotta vallalla oleva näkemys tieteessä, ja se on ollut yleinen käsitys myös kristittyjen tieteentekijöiden keskuudessa.

	==Historia==		==Historia==
Rivi 18:		Rivi 18:
	[[Tiede\|Tieteen]], filosofian ja teologian rajat ovat vain ihmisen rajauksia yhden kokonaisen todellisuuden kuvauksien jaottelemiseksi. Mitään selvää jakoa tuskin voidaan löytää, koska tämä edellyttäisi, että todellisuus itse olisi jakautunut.		[[Tiede\|Tieteen]], filosofian ja teologian rajat ovat vain ihmisen rajauksia yhden kokonaisen todellisuuden kuvauksien jaottelemiseksi. Mitään selvää jakoa tuskin voidaan löytää, koska tämä edellyttäisi, että todellisuus itse olisi jakautunut.

	Suurin ongelma metodologisessa naturalismissa on, että kun [[tiede]] sitoutetaan tällaiseen vahvaan lähtökohtaoletukseen, tiede lakkaa olemasta totuuden etsimistä ja tieteen selitykset ohjautuvat oletuksen mukaisesti. Tieteen alueen laajetessa myös todellisuus aletaan nähdä tehdyn naturalistisen lähtökohtaoletuksen mukaisena. Kaikki ennakko-oletukset ovat siis varsin vaarallisia tieteessä, vaikka niitä usein tehdäänkin, ja niitä pitäisi voida perustella erityisen vahvasti, jotta ne olisivat uskottavia.<ref>Koska ihminen rajallisuutensa takia ei käytännössä ~~pääse~~ lähtökohtaoletuksitta ~~puusta pitkään~~, paras käytännön ratkaisu tieteen lähtökohtasidonnaisuusongelmaan lienee ongelman myöntäminen ja tutkimuseettinen ja -metodologinen sitoutuminen tekemään selkoa omista lähtökohtaoletuksista osana tutkimusraportointia; tämä edellyttää tieteensosiologisissa puitteissa aidosti avointa keskusteluavaruutta, jossa omien metafyysisten sidonnaisuuksien paljastaminen tai paljastuminen ei ole johtamassa ketään tutkijaa ammatillisen vainon – tai edes sellaisen uhan – kohteeksi joutumiseen.</ref>		Suurin ongelma metodologisessa naturalismissa on, että kun [[tiede]] sitoutetaan tällaiseen vahvaan lähtökohtaoletukseen, tiede lakkaa olemasta totuuden etsimistä ja tieteen selitykset ohjautuvat oletuksen mukaisesti. Tieteen alueen laajetessa myös todellisuus aletaan nähdä tehdyn naturalistisen lähtökohtaoletuksen mukaisena. Kaikki ennakko-oletukset ovat siis varsin vaarallisia tieteessä, vaikka niitä usein tehdäänkin, ja niitä pitäisi voida perustella erityisen vahvasti, jotta ne olisivat uskottavia.<ref>Koska ihminen rajallisuutensa takia ei käytännössä kykene mihinkään lähtökohtaoletuksitta, paras käytännön ratkaisu tieteen lähtökohtasidonnaisuusongelmaan lienee ongelman myöntäminen ja tutkimuseettinen ja -metodologinen sitoutuminen tekemään selkoa omista lähtökohtaoletuksista osana tutkimusraportointia; tämä edellyttää tieteensosiologisissa puitteissa aidosti avointa keskusteluavaruutta, jossa omien metafyysisten sidonnaisuuksien paljastaminen tai paljastuminen ei ole johtamassa ketään tutkijaa ammatillisen vainon – tai edes sellaisen uhan – kohteeksi joutumiseen.</ref>

	===Määritelmän ongelma===		===Määritelmän ongelma===
Rivi 24:		Rivi 24:
	Todellisuudessa on erittäin vaikea määritellä sitä, mikä on naturalistinen eli "luonnollinen" selitys. Tämä riippuu paljon henkilön maailmankatsomuksesta. Esimerkiksi kristitylle Jumalan erityinen asioihinpuuttuminen voi joissain tapauksissa<ref>esim. oman tai läheisen täysin yllättävän ja äkillisen parantumisen yhteydessä mutta myös kaikille periaatteessa havaittavien kaikkeutemme pysyvien ja perustavien tekijöiden kuten luonnonvakioiden arvojen osalta</ref> olla saatujen havaintojen "luonnollinen"<ref>etsimättä mieleen tuleva, täysin luonteva ja asianmukainen</ref> selitys.		Todellisuudessa on erittäin vaikea määritellä sitä, mikä on naturalistinen eli "luonnollinen" selitys. Tämä riippuu paljon henkilön maailmankatsomuksesta. Esimerkiksi kristitylle Jumalan erityinen asioihinpuuttuminen voi joissain tapauksissa<ref>esim. oman tai läheisen täysin yllättävän ja äkillisen parantumisen yhteydessä mutta myös kaikille periaatteessa havaittavien kaikkeutemme pysyvien ja perustavien tekijöiden kuten luonnonvakioiden arvojen osalta</ref> olla saatujen havaintojen "luonnollinen"<ref>etsimättä mieleen tuleva, täysin luonteva ja asianmukainen</ref> selitys.

	Vallitsevassa tilanteessa naturalistinen selitys tuntuu käytännössä samaistuvan aineellisen selityksen tai luonnonlain kanssa. Valitettavasti sekä "aineellisuuden" että "luonnonlain" käsite ovat myös avoinna tulkinnalle. Käytännössä "aineellisella" tarkoitetaan niitä entiteettejä, joiden olemassaolo nykyfysiikassa edellytetään. Tästä seuraa, että mikä tahansa, jonka varaan fysiikkaa rakennetaan tai voitaisiin rakentaa, voi olla luonnollista. Nykyään fysiikassa on muotia uskoa pimeään energiaan ja aineeseen, joista on vain epäsuoria havaintoja. Yliluonnollisestakin voi olla epäsuoria havaintoja. "Luonnonlain" paras määritelmä on toistaiseksi se, että luonnonlaki on ilmeisesti jotain, joka saa havaintotapahtumat toistumaan tietyllä tavoin, kun jotkut muut asiat ovat riittävän yhdenmukaisia. Tämän määritelmän alle sopii melkein mitä vain.		Vallitsevassa tilanteessa naturalistinen selitys tuntuu käytännössä samaistuvan aineellisen selityksen tai luonnonlain kanssa. Valitettavasti sekä "aineellisuuden" että "luonnonlain" käsite ovat myös avoinna tulkinnalle. Käytännössä "aineellisella" tarkoitetaan niitä entiteettejä, joiden olemassaolo nykyfysiikassa edellytetään. Tästä seuraa, että mikä tahansa, jonka varaan fysiikkaa rakennetaan tai voitaisiin rakentaa, voi olla luonnollista. Nykyään fysiikassa on muotia uskoa pimeään energiaan ja aineeseen, joista on vain kiistanalasia<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Is 'Dark matter' the 'Unknown God'? \| Julkaisu = Creation \| Ajankohta = \| Numero = 37(2) \| Sivut = 22-24 \| Tunniste = \| Viitattu = 1.6.2015 }} </ref> epäsuoria havaintoja. Yliluonnollisestakin voi olla epäsuoria havaintoja. "Luonnonlain" paras määritelmä on toistaiseksi se, että luonnonlaki on ilmeisesti jotain, joka saa havaintotapahtumat toistumaan tietyllä tavoin, kun jotkut muut asiat ovat riittävän yhdenmukaisia. Tämän määritelmän alle sopii melkein mitä vain.

	===Naturalististen selitysten toimivuus===		===Naturalististen selitysten toimivuus===
Rivi 30:		Rivi 30:
	Metodologisen naturalismin tähänastinen ideologinen myötätuuli näyttäisi ilmentävän lähinnä vain sitä, että useimmissa jo tyydyttävästi selitettyinä pidetyissä luonnonilmiöissä – kuten painovoiman vaikutukset, kemialliset reaktiot jne. – suunnittelu-selitystä ei ole ennusteissa tarvittu, joten se on ollut järkevää jättää pois laskuista.<ref>Esim. majavapatojen tai kompassitermiittipesien synty ei kuitenkaan selity luonnonlain avulla.</ref> Mutta näissä yhteyksissä ei-naturalististen selitysten etsimisestä pidättyminen ei ole perustunut metodologisen naturalismin vaatimuksiin vaan ennustavuuden kriteeriin (joka sekään ei ole absoluuttinen kriteeri).		Metodologisen naturalismin tähänastinen ideologinen myötätuuli näyttäisi ilmentävän lähinnä vain sitä, että useimmissa jo tyydyttävästi selitettyinä pidetyissä luonnonilmiöissä – kuten painovoiman vaikutukset, kemialliset reaktiot jne. – suunnittelu-selitystä ei ole ennusteissa tarvittu, joten se on ollut järkevää jättää pois laskuista.<ref>Esim. majavapatojen tai kompassitermiittipesien synty ei kuitenkaan selity luonnonlain avulla.</ref> Mutta näissä yhteyksissä ei-naturalististen selitysten etsimisestä pidättyminen ei ole perustunut metodologisen naturalismin vaatimuksiin vaan ennustavuuden kriteeriin (joka sekään ei ole absoluuttinen kriteeri).

	~~Nyt~~ on ~~tullut vastaan tilanteita~~, joissa tyydyttävää naturalistista selitystä ei ole olemassa eikä näköpiirissäkään. ~~Niinpä onkin vain~~ kornia yksinkertaistamista, kun sen perusteella, että Jumalan suoraan vaikutukseen vetoamista ei tieteellisessä selittämisessä ole aiemmin yleensä tarvittu, metodologisen naturalismin peräänkuuluttajat yhä päättelevät, ettei Jumalan vaikutukseen vetoaminen ylipäänsäkään käy päinsä minkään asian tieteellisessä selittämisessä. Eihän kvarkkejakaan käytetty selityksenä ennen kvanttiväridynamiikan keksimistä.		Olemassa on kuitenkin jo tapauksia, joissa tyydyttävää naturalistista selitystä ei ole olemassa eikä näköpiirissäkään. Näin ollen on kornia yksinkertaistamista, kun sen perusteella, että Jumalan suoraan vaikutukseen vetoamista ei tieteellisessä selittämisessä ole aiemmin yleensä tarvittu, metodologisen naturalismin peräänkuuluttajat yhä päättelevät, ettei Jumalan vaikutukseen vetoaminen ylipäänsäkään käy päinsä minkään asian tieteellisessä selittämisessä. Eihän kvarkkejakaan käytetty selityksenä ennen kvanttiväridynamiikan keksimistä.

	Jumalan – tai ylipäänsä jonkin tarkemmin tuntemattoman mutta riittävän mahtavan älyllisen suunnittelijan – vaikutuksen tulisi siis olla hyväksyttävä tieteellinen selitys silloin, kun se parhaan avoimessa keskusteluavaruudessa käytettävissä olevan tarkastelun mukaan todella ennustaa jotain paremmin kuin muut selitykset. Tulisi myös hyväksyä se seikka, että vaikka huomattava osa nykytutkijoista ei henkilökohtaisesti metodologiseen naturalismiin sitoutuneina voisi kuvitellakaan koskaan julkaisevansa mitään tämänsuuntaista tutkimustulosta, tällaisen ideologisen sitoutuneisuuden tulisi olla kaikille tutkijoille vapaaehtoista, ei "ammatillisen ryhmäkurin" ulkoapäin pakottamaa.		Jumalan – tai ylipäänsä jonkin tarkemmin tuntemattoman mutta riittävän mahtavan älyllisen suunnittelijan – vaikutuksen tulisi siis olla hyväksyttävä tieteellinen selitys silloin, kun se parhaan avoimessa keskusteluavaruudessa käytettävissä olevan tarkastelun mukaan todella ennustaa jotain paremmin kuin muut selitykset. Tulisi myös hyväksyä se seikka, että vaikka huomattava osa nykytutkijoista ei henkilökohtaisesti metodologiseen naturalismiin sitoutuneina voisi kuvitellakaan koskaan julkaisevansa mitään tämänsuuntaista tutkimustulosta, tällaisen ideologisen sitoutuneisuuden tulisi olla kaikille tutkijoille vapaaehtoista, ei "ammatillisen ryhmäkurin" ulkoapäin pakottamaa.

Apollos: tulipa taas editoiduksi...

2010-09-18T15:47:43Z

tulipa taas editoiduksi...

Näytä muutokset

Spectator (6. heinäkuuta 2010 kello 11.44)

2010-07-06T11:44:30Z

← Vanhempi versio		Versio 6. heinäkuuta 2010 kello 11.44
Rivi 1:		Rivi 1:
	Metodologinen naturalismi on ~~tieteenfilosofinen~~ näkemys, ~~jonka mukaan tiedettä tulisi tehdä naturalismin ehdoilla~~, ~~eli tieteessä tulisi käyttää vain luonnollisia syitä~~.		Metodologinen naturalismi, tieteessä usein itsestäänselvyyden aseman saanut, mutta maailmankatsomuksellisesti sitoutunut metodologinen lähestymistapa, jonka mukaan kaikki tapahtuminen on selitettävä luonnollisten syiden perusteella. Kun tähän yhdistyy käsitys, että tieteellinen menetelmä on ainoa luotettava tapa saada tietoa, on seurauksena näkemys, joka sivuuttaa kokonaan sen mahdollisuudenkin, että Jumala toimisi aktiivisesti maailmassa tai että hänestä voitaisiin saada mitään tietoa.

	Metodologinen naturalismi on ollut viimeiset sata vuotta vallalla oleva näkemys tieteessä ja se on valitettavasti ollut yleinen käsitys myös kristittyjen tieteentekijöiden keskuudessa.		Metodologinen naturalismi on ollut viimeiset sata vuotta vallalla oleva näkemys tieteessä ja se on valitettavasti ollut yleinen käsitys myös kristittyjen tieteentekijöiden keskuudessa.

Otvari: Luokkaan "Naturalismi"

2009-08-24T12:22:33Z

Luokkaan "Naturalismi"

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 12.22
Rivi 51:		Rivi 51:
	*[http://plato.stanford.edu/entries/naturalism/#MetNat David Papineau: Methodological Naturalism], Stanford Encyclopedia of Philosophy.		*[http://plato.stanford.edu/entries/naturalism/#MetNat David Papineau: Methodological Naturalism], Stanford Encyclopedia of Philosophy.
	[[Luokka:Filosofia]]		[[Luokka:Filosofia]]
			[[Luokka:Naturalismi]]

Fyysikko: /* Toistettavuus */ kielenhuolto

2009-02-13T08:49:32Z

Toistettavuus: kielenhuolto

← Vanhempi versio		Versio 13. helmikuuta 2009 kello 08.49
Rivi 27:		Rivi 27:

	===Toistettavuus===		===Toistettavuus===
	Olennaisena erona suunnittelijan ja luonnonlakien välillä on enemmänkin toistettavuus, eli suunnittelija ei välttämättä orjallisesti toista samassa tilanteessa samaa toimintaa. Mutta mikäli psykologia, arkeologia, historia, ja yleensäkin tieteenalat joissa ei käytetä toistokokeita, voidaan luokitella tieteeksi, [[Suunnitteluteoria\|ID]] ja Jumala-selityskin ovat tiedettä.		Olennaisena erona suunnittelijan ja luonnonlakien välillä on enemmänkin toistettavuus, eli suunnittelija ei välttämättä orjallisesti toista samassa tilanteessa samaa toimintaa. Mutta mikäli psykologia, arkeologia, historia, ja yleensäkin tieteenalat, joissa ei käytetä toistokokeita, voidaan luokitella tieteeksi, [[Suunnitteluteoria\|ID]] ja Jumala-selityskin ovat tiedettä.

	===Yhteinen keskustelukenttä===		===Yhteinen keskustelukenttä===

Darter: Luokka:Filosofia

2009-02-12T13:07:51Z

Luokka:Filosofia

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2009 kello 13.07
Rivi 50:		Rivi 50:

	*[http://plato.stanford.edu/entries/naturalism/#MetNat David Papineau: Methodological Naturalism], Stanford Encyclopedia of Philosophy.		*[http://plato.stanford.edu/entries/naturalism/#MetNat David Papineau: Methodological Naturalism], Stanford Encyclopedia of Philosophy.
			[[Luokka:Filosofia]]

Darter: metodinen --> metodologinen

2009-02-12T13:07:01Z

metodinen --> metodologinen

Darter: siirsi sivun ”Metodinen naturalismi” uudelle nimelle ”Metodologinen naturalismi”: uudelleenohjauksen suunnanmuutos

2009-02-12T12:59:43Z

siirsi sivun ”Metodinen naturalismi” uudelle nimelle ”Metodologinen naturalismi”: uudelleenohjauksen suunnanmuutos

← Vanhempi versio	Versio 12. helmikuuta 2009 kello 12.59
(ei mitään eroa)

Otvari: fix

2009-02-12T06:36:59Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2009 kello 06.36
Rivi 49:		Rivi 49:
	=== Internet ===		=== Internet ===

	*[http://plato.stanford.edu/entries/naturalism/#MetNat Stanford Encyclopedia of Philosophy~~: Methodological Naturalism]~~		*[http://plato.stanford.edu/entries/naturalism/#MetNat David Papineau: Methodological Naturalism], Stanford Encyclopedia of Philosophy.