Kristillinen kasvatus - Muutoshistoria

Ulko (15. lokakuuta 2010 kello 14.01)

2010-10-15T14:01:30Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2010 kello 14.01
Rivi 19:		Rivi 19:
	==Lisätietoa==		==Lisätietoa==
	*[[Tapio_Leinonen,_Timo_Junkkaala_ja_Juha_V%C3%A4h%C3%A4sarja:_Kristillinen_kasvatus_vastaa_ateismin_haasteeseen \| Tapio Leinonen, Timo Junkkaala ja Juha Vähäsarja: Kristillinen kasvatus vastaa ateismin haasteeseen]]		*[[Tapio_Leinonen,_Timo_Junkkaala_ja_Juha_V%C3%A4h%C3%A4sarja:_Kristillinen_kasvatus_vastaa_ateismin_haasteeseen \| Tapio Leinonen, Timo Junkkaala ja Juha Vähäsarja: Kristillinen kasvatus vastaa ateismin haasteeseen]]
	*[http://www.tapiopuolimatka.net/34\| Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]		*[http://www.tapiopuolimatka.net/34 Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]

	[[Luokka:Etiikka]]		[[Luokka:Etiikka]]

Otvari: fix

2010-06-17T10:56:42Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2010 kello 10.56
Rivi 15:		Rivi 15:

	==Raamatulliset perustelut==		==Raamatulliset perustelut==
	~~5Moos~~ 6:7, ~~5Moos~~ 4:9-10, ~~5Moos~~ 11:19; ~~1Moos~~ 18:19; ~~2Moos~~ 12:26-27, ~~2Moos~~ 13:14-15; Ps 78:4-6~~; Efe~~ 6:4		{{rp\|5. Moos. 6:7}}, {{rp\|5. Moos. 4:9-10}}, {{rp\|5. Moos. 11:19}}; {{rp\|1. Moos. 18:19}}; {{rp\|2. Moos. 12:26-27}}, {{rp\|2. Moos. 13:14-15}}, {{rp\|Ps. 78:4-6}}, {{rp\|Ef. 6:4}}

	==Lisätietoa==		==Lisätietoa==

Darter: Suojasi sivun Kristillinen kasvatus: Jatkuva vandalismi ([edit=autoconfirmed] (ikuinen) [move=autoconfirmed] (ikuinen))

2009-12-12T13:34:33Z

Suojasi sivun Kristillinen kasvatus: Jatkuva vandalismi ([edit=autoconfirmed] (ikuinen) [move=autoconfirmed] (ikuinen))

← Vanhempi versio	Versio 12. joulukuuta 2009 kello 13.34
(ei mitään eroa)

Otvari (7. lokakuuta 2009 kello 07.19)

2009-10-07T07:19:34Z

← Vanhempi versio		Versio 7. lokakuuta 2009 kello 07.19
Rivi 20:		Rivi 20:
	*[[Tapio_Leinonen,_Timo_Junkkaala_ja_Juha_V%C3%A4h%C3%A4sarja:_Kristillinen_kasvatus_vastaa_ateismin_haasteeseen \| Tapio Leinonen, Timo Junkkaala ja Juha Vähäsarja: Kristillinen kasvatus vastaa ateismin haasteeseen]]		*[[Tapio_Leinonen,_Timo_Junkkaala_ja_Juha_V%C3%A4h%C3%A4sarja:_Kristillinen_kasvatus_vastaa_ateismin_haasteeseen \| Tapio Leinonen, Timo Junkkaala ja Juha Vähäsarja: Kristillinen kasvatus vastaa ateismin haasteeseen]]
	*[http://www.tapiopuolimatka.net/34\| Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]		*[http://www.tapiopuolimatka.net/34\| Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]

			[[Luokka:Etiikka]]

Fyysikko: pari linkkiä

2009-10-01T09:38:33Z

pari linkkiä

← Vanhempi versio		Versio 1. lokakuuta 2009 kello 09.38
Rivi 16:		Rivi 16:
	==Raamatulliset perustelut==		==Raamatulliset perustelut==
	5Moos 6:7, 5Moos 4:9-10, 5Moos 11:19; 1Moos 18:19; 2Moos 12:26-27, 2Moos 13:14-15; Ps 78:4-6; Efe 6:4		5Moos 6:7, 5Moos 4:9-10, 5Moos 11:19; 1Moos 18:19; 2Moos 12:26-27, 2Moos 13:14-15; Ps 78:4-6; Efe 6:4

			==Lisätietoa==
			*[[Tapio_Leinonen,_Timo_Junkkaala_ja_Juha_V%C3%A4h%C3%A4sarja:_Kristillinen_kasvatus_vastaa_ateismin_haasteeseen \| Tapio Leinonen, Timo Junkkaala ja Juha Vähäsarja: Kristillinen kasvatus vastaa ateismin haasteeseen]]
			*[http://www.tapiopuolimatka.net/34\| Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]

Fyysikko (30. syyskuuta 2009 kello 19.42)

2009-09-30T19:42:13Z

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2009 kello 19.42
Rivi 1:		Rivi 1:
	Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu uskonnonvapaus, joka siis on aina tarkoittanut vapautta uskontoon, ei vapautta uskonnosta. Lapsella on siis oikeus valita uskontonsa. Valinta tapahtuu tyypillisesti 12-20 vuoden iässä. Lapsi ei tee valintaa tyhjiössä, vaan olennaisena osana tässä on, että vanhemmilla on vapaus opettaa lapselle oma uskontonsa ja perustelut tälle uskonnolle. Näin lapsi oppii hyvin yhden uskonnon ja hän pystyy ymmärtämään paremmin myös muita uskontoja/maailmankatsomuksia.		Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu uskonnonvapaus, joka siis on aina tarkoittanut vapautta uskontoon, ei vapautta uskonnosta. Lapsella on siis oikeus valita uskontonsa. Valinta tapahtuu tyypillisesti 12-20 vuoden iässä. Lapsi ei tee valintaa tyhjiössä, vaan olennaisena osana tässä on, että vanhemmilla on vapaus opettaa lapselle oma uskontonsa ja perustelut tälle uskonnolle. Näin lapsi oppii hyvin yhden uskonnon ja hän pystyy ymmärtämään paremmin myös muita uskontoja/maailmankatsomuksia.

	Toinen puoli asiassa ovat uskonnon perustelut. Kristinusko on uskonnoista parhaiten perusteltavissa ja on siten todennäköisimmin totta. Uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kristityissä maissa kun taas esimerkiksi ateistiset ja islamilaiset maat rikkovat tyypillisesti uskonnonvapautta. Kristinusko on myös erittäin elämänmyönteinen ja moraaliltaan korkea uskonto, joka on mahdollistanut lukutaidon, koulutuksen, tieteen, sairaalat. Lisäksi, esimerkiksi ateismista poiketen, ~~kristinsuko~~ antaa kestävän perustelun moraalille ja ihmisarvolle. Näiden syiden takia juuri kristillinen kasvatus on tärkeää.		Toinen puoli asiassa ovat uskonnon perustelut. Kristinusko on uskonnoista parhaiten perusteltavissa ja on siten todennäköisimmin totta. Uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kristityissä maissa kun taas esimerkiksi ateistiset ja islamilaiset maat rikkovat tyypillisesti uskonnonvapautta. Kristinusko on myös erittäin elämänmyönteinen ja moraaliltaan korkea uskonto, joka on mahdollistanut lukutaidon, koulutuksen, tieteen, sairaalat. Lisäksi, esimerkiksi ateismista poiketen, kristinusko antaa kestävän perustelun moraalille ja ihmisarvolle. Pidemmän päälle hedelmät kuihtuvat mikäli ne erotetaan puusta. Näiden syiden takia juuri kristillinen kasvatus on tärkeää.

	==Neutraalisuuden myytti==		==Neutraalisuuden myytti==

Fyysikko: /* Neutraaliuden myytti */

2009-09-30T19:39:48Z

Neutraaliuden myytti

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2009 kello 19.39
Rivi 3:		Rivi 3:
	Toinen puoli asiassa ovat uskonnon perustelut. Kristinusko on uskonnoista parhaiten perusteltavissa ja on siten todennäköisimmin totta. Uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kristityissä maissa kun taas esimerkiksi ateistiset ja islamilaiset maat rikkovat tyypillisesti uskonnonvapautta. Kristinusko on myös erittäin elämänmyönteinen ja moraaliltaan korkea uskonto, joka on mahdollistanut lukutaidon, koulutuksen, tieteen, sairaalat. Lisäksi, esimerkiksi ateismista poiketen, kristinsuko antaa kestävän perustelun moraalille ja ihmisarvolle. Näiden syiden takia juuri kristillinen kasvatus on tärkeää.		Toinen puoli asiassa ovat uskonnon perustelut. Kristinusko on uskonnoista parhaiten perusteltavissa ja on siten todennäköisimmin totta. Uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kristityissä maissa kun taas esimerkiksi ateistiset ja islamilaiset maat rikkovat tyypillisesti uskonnonvapautta. Kristinusko on myös erittäin elämänmyönteinen ja moraaliltaan korkea uskonto, joka on mahdollistanut lukutaidon, koulutuksen, tieteen, sairaalat. Lisäksi, esimerkiksi ateismista poiketen, kristinsuko antaa kestävän perustelun moraalille ja ihmisarvolle. Näiden syiden takia juuri kristillinen kasvatus on tärkeää.

	==~~Neutraaliuden~~ myytti==		==Neutraalisuuden myytti==
	Käsitys, jonka mukaan lapselle ei pitäisi opettaa mitään uskontoa, on virheellinen. Ensinnäkin, vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri siirtävät lapseen joka tapauksessa uskonnollisia käsityksiä, halusivat tai eivät. On parempi, että lapselle ollaan tässä rehellisiä. Ongelma on, että usein ajattelultaan varsin pinnalliset ateistit eivät näe [[ateismi]]aan uskontona. Pahimmassa tapauksessa vanhemmat ovat niin naiveja, että pettävät lapsen luulemaan että Jumalan kieltäminen olisi tietoa eikä uskonnollinen käsitys ja valinta. Valtauskontojen opettaminen on sentään älyllisesti rehellistä.		Käsitys, jonka mukaan lapselle ei pitäisi opettaa mitään uskontoa, on virheellinen. Ensinnäkin, vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri siirtävät lapseen joka tapauksessa uskonnollisia käsityksiä, halusivat tai eivät. On parempi, että lapselle ollaan tässä rehellisiä. Ongelma on, että usein ajattelultaan varsin pinnalliset ateistit eivät näe [[ateismi]]aan uskontona. Pahimmassa tapauksessa vanhemmat ovat niin naiveja, että pettävät lapsen luulemaan että Jumalan kieltäminen olisi tietoa eikä uskonnollinen käsitys ja valinta. Valtauskontojen opettaminen on sentään älyllisesti rehellistä.

Fyysikko: Ak: Uusi sivu: Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu uskonnonvapaus, joka siis on aina tarkoittanut vapautta uskontoon, ei vapautta uskonnosta. Lapsella on siis oikeus valita uskontonsa. Valinta tapahtuu t...

2009-09-30T19:39:17Z

Ak: Uusi sivu: Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu uskonnonvapaus, joka siis on aina tarkoittanut vapautta uskontoon, ei vapautta uskonnosta. Lapsella on siis oikeus valita uskontonsa. Valinta tapahtuu t...

Uusi sivu

Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu uskonnonvapaus, joka siis on aina tarkoittanut vapautta uskontoon, ei vapautta uskonnosta. Lapsella on siis oikeus valita uskontonsa. Valinta tapahtuu tyypillisesti 12-20 vuoden iässä. Lapsi ei tee valintaa tyhjiössä, vaan olennaisena osana tässä on, että vanhemmilla on vapaus opettaa lapselle oma uskontonsa ja perustelut tälle uskonnolle. Näin lapsi oppii hyvin yhden uskonnon ja hän pystyy ymmärtämään paremmin myös muita uskontoja/maailmankatsomuksia.

Toinen puoli asiassa ovat uskonnon perustelut. Kristinusko on uskonnoista parhaiten perusteltavissa ja on siten todennäköisimmin totta. Uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kristityissä maissa kun taas esimerkiksi ateistiset ja islamilaiset maat rikkovat tyypillisesti uskonnonvapautta. Kristinusko on myös erittäin elämänmyönteinen ja moraaliltaan korkea uskonto, joka on mahdollistanut lukutaidon, koulutuksen, tieteen, sairaalat. Lisäksi, esimerkiksi ateismista poiketen, kristinsuko antaa kestävän perustelun moraalille ja ihmisarvolle. Näiden syiden takia juuri kristillinen kasvatus on tärkeää.

==Neutraaliuden myytti==
Käsitys, jonka mukaan lapselle ei pitäisi opettaa mitään uskontoa, on virheellinen. Ensinnäkin, vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri siirtävät lapseen joka tapauksessa uskonnollisia käsityksiä, halusivat tai eivät. On parempi, että lapselle ollaan tässä rehellisiä. Ongelma on, että usein ajattelultaan varsin pinnalliset ateistit eivät näe [[ateismi]]aan uskontona. Pahimmassa tapauksessa vanhemmat ovat niin naiveja, että pettävät lapsen luulemaan että Jumalan kieltäminen olisi tietoa eikä uskonnollinen käsitys ja valinta. Valtauskontojen opettaminen on sentään älyllisesti rehellistä.

Toisekseen, tiedon Jumalasta ja sen perustelujen opettamatta jättäminen on itsessään valtava uskonnollinen arvovalinta. Myös syvällisimmät ateistiset filosofit myöntävät, että kysymys Jumalasta ja ihmisen suhteesta Häneen on ihmiselämän tärkein kysymys.

Varsinkin tieteen helppoihin kysymyksiin mieltyneet tieteisuskovaiset ateistit toteavat usein, että kysymys Jumalasta ei ole kiinnostava. Väite on selvästi väärin: Miten voi olla, että ihmisen suhde kaiken Luojaan, kaikkeuden suurimpaan Olentoon ja kaiken todellisuuden perustaan, ei olisi kiinnostava? Valtavan tietoarvon lisäksi vaakalaudalla saattaa olla henkilön ikuisuus joko taivaassa tai Jumalan halveksunnasta seuraavassa kärsimyksessä. Ateistin väite on kehäpäättelyä, jossa ateisti olettaa, ettei Jumalaa ole olemassa, jolloin sitten ei ole väliä uskooko Häneen. (Niinkuin ei ole väliä juuri millään muullakaan asialla ateismin alla, jossa kaikki jäljet meistä katoavat lopulta universumin lämpökuolemassa.) Tiedon Jumalasta opettamatta jättäminen voidaan siis valintana perustella vain, mikäli oletetaan ateismi, joka on yksi uskonnollinen kanta. Valinta on siis uskonnollinen.

Myyttinen käsitys, jonka mukaan kaikki uskonnot ovat samanlaisia, on muuten osin tämän välinpitämättömyyden aiheuttama seuraus. Uskontoihin perehtymätön henkilö esittää helposti joidenkin pinnallisten samankaltaisuuksien perusteella tämän myytin. Samoin musiikkiin perehtymätön voisi väittää, että kaikki musiikki on samanlaista, tai tieteeseen perehtymätön saattaisi esittää, että kaikki teoriat ovat samanlaisia.

Kolmanneksi, vanhempien tulee joka tapauksessa opettaa lapselleen oikeasta ja väärästä. Ja vähintään omilla arvostuksillaan he opettavat esimerkiksi sitä, mikä elämässä on tärkeää. Nämä ja monet muut käsitykset johtuvat vanhempien ja kulttuurin uskonnollisista oletuksista. (Useat ateistit jopa opettavat lapsilleen moraalikäsityksiä ihmisarvosta ja oikeasta ja väärästä, jotka ovat perusteltavissa vain kristinuskon alla.) Uskonnollisesti neutraalia kasvatusta ei siis ole, on vain piilossa olevaan uskonnollista kasvatusta ja näkyvää uskonnollista kasvatusta. Piilossa oleva uskonnollinen kasvatus vähentää lapsen mahdollisuuksia tunnistaa omaksumansa uskonnolliset oletukset ja näin estää oletusten avointa arviointia.

==Raamatulliset perustelut==
5Moos 6:7, 5Moos 4:9-10, 5Moos 11:19; 1Moos 18:19; 2Moos 12:26-27, 2Moos 13:14-15; Ps 78:4-6; Efe 6:4