Keskustelu:Suunnitteluteoria - Muutoshistoria

Apollos: /* Käsitteen määritelmä */ typofix

2016-02-06T11:05:35Z

Käsitteen määritelmä: typofix

← Vanhempi versio		Versio 6. helmikuuta 2016 kello 11.05
Rivi 37:		Rivi 37:
	::Mitä sitten teleologiseen argumenttiin tulee, niin oli hyvin tiedetty, että sitä jo Platon et al. ovat käyttäneet. Varsinainen pointtini ei kuitenkaan ole siinä – ja tämän sanon nimenomaan tarkennuksena aiemmin sanomaani – että älykkään (oikeastaan täsmällisemmin puhuen pikemminkin älyllisen) suunnittelun määrittely teleologisen argumentin variaatioksi rajaisi sen ainoastaan kristillisen tai "aabrahamilaisenkaan" '''apologetiikan''' piiriin, vaan että se rajaa sen '''argumenttien''' piiriin. Tieteellinen tutkimusohjelma taas '''ei ole''' mikään yksittäisargumentti, joten jos älykkään suunnittelun teoria '''on''' jonkin argumentin variantti, se '''ei ole''' tieteellinen tutkimusohjelma. Tämän jälkeen ei ole konsti eikä mikään päätyä näkemykseen, jonka mukaan älykkään suunnittelun teorian väittäminen tieteelliseksi tutkimusohjelmaksi '''on''' kategoriavirhe, joka voisi johtua vaikkapa jostain kreationistisesta juonittelusta.		::Mitä sitten teleologiseen argumenttiin tulee, niin oli hyvin tiedetty, että sitä jo Platon et al. ovat käyttäneet. Varsinainen pointtini ei kuitenkaan ole siinä – ja tämän sanon nimenomaan tarkennuksena aiemmin sanomaani – että älykkään (oikeastaan täsmällisemmin puhuen pikemminkin älyllisen) suunnittelun määrittely teleologisen argumentin variaatioksi rajaisi sen ainoastaan kristillisen tai "aabrahamilaisenkaan" '''apologetiikan''' piiriin, vaan että se rajaa sen '''argumenttien''' piiriin. Tieteellinen tutkimusohjelma taas '''ei ole''' mikään yksittäisargumentti, joten jos älykkään suunnittelun teoria '''on''' jonkin argumentin variantti, se '''ei ole''' tieteellinen tutkimusohjelma. Tämän jälkeen ei ole konsti eikä mikään päätyä näkemykseen, jonka mukaan älykkään suunnittelun teorian väittäminen tieteelliseksi tutkimusohjelmaksi '''on''' kategoriavirhe, joka voisi johtua vaikkapa jostain kreationistisesta juonittelusta.

	::Asian niin sanoakseni myönteinen puoli on siis nähdäkseni sellainen, että älykkään suunnittelun teoria ihan oikeasti '''on''' ''tieteellinen tutkimusohjelma, jonka mukaan jotkut piirteet tai rakenteet [[wp:luonto\|luonnossa]] ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla, kuten [[wp:luonnonvalinta\|luonnonvalinnalla]]'', mikä tutkimustulos perusteluineen puolestaan aivan yhtä oikeasti '''on''' ''[[teleologinen argumentti\|teleologisen argumentin]] [[AW:S#variantti\|variantti]]''. Tässä siis omastakin mielestäni kyllä saa ja voi käyttää juuri tällaista ontologista luokitusmääritelmällistä on-sanaa artikkelin aloitusvirkkeessä jopa kahdestikin (ja hyvä ~~artikkeliformaattiin~~ ehkä jopa edellyttää sitä). Kategorisoinnissa pitää vain olla tarkkana, ettei yhdistele asioita "juoponnappiin" – mutta onneksi wiki-tyyppisessä toimitustyössä kaiken voi saada kohdalleen keskustelemalla ja neuvottelemalla, joten "artikkeleissa ei ole virheitä – on vain kehitysvaiheita".<br />--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 11. joulukuuta 2008 kello 11.50 (EET)		::Asian niin sanoakseni myönteinen puoli on siis nähdäkseni sellainen, että älykkään suunnittelun teoria ihan oikeasti '''on''' ''tieteellinen tutkimusohjelma, jonka mukaan jotkut piirteet tai rakenteet [[wp:luonto\|luonnossa]] ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla, kuten [[wp:luonnonvalinta\|luonnonvalinnalla]]'', mikä tutkimustulos perusteluineen puolestaan aivan yhtä oikeasti '''on''' ''[[teleologinen argumentti\|teleologisen argumentin]] [[AW:S#variantti\|variantti]]''. Tässä siis omastakin mielestäni kyllä saa ja voi käyttää juuri tällaista ontologista luokitusmääritelmällistä on-sanaa artikkelin aloitusvirkkeessä jopa kahdestikin (ja hyvä artikkeliformaatti ehkä jopa edellyttää sitä). Kategorisoinnissa pitää vain olla tarkkana, ettei yhdistele asioita "juoponnappiin" – mutta onneksi wiki-tyyppisessä toimitustyössä kaiken voi saada kohdalleen keskustelemalla ja neuvottelemalla, joten "artikkeleissa ei ole virheitä – on vain kehitysvaiheita".<br />--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 11. joulukuuta 2008 kello 11.50 (EET)

	:::Argumentointisi olla-verbin kaihtamisen puolesta oli vakuuttavaa ja järkeenkäypää. Sitä tosiaan lienee syytä välttää, jos se vain on mahdollista. Eli ymmärsin näin, että mielestäsi ID-teoria on sekä 1) teoria/argumentti, että 2) tutkimusohjelma? Tällöin termi ID-teoria viittaisi kahteen eri käsitteeseen, eli sillä olisi kaksi eri määritelmää. Ei mahdotonta, näinhän sattuu usein. Mutta näitä ID-teorian molempia ulottuvuuksia lienee vähän vaikeaa ympätä samaan määritelmään. Sen lisäksi kielikorvani pistää vastaan, jos jokin x-teoria onkin tutkimusohjelma. Eikö olisi syytä puhua ID-tutkimusohjelmasta? Tämä havaitsemani käsitteellinen jännite saattaa tosin selittyä tietämättömyydelläni, koska en ole juurikaan ollut tekemisissä tutkimusohjelma-käsitteen kanssa. Jännite on minun osaltani aivan täysin kielikorvaan perustuva. Voitaisiinko muuten evoluutioteoria määritellä tutkimusohjelmaksi, jonka mukaan räkäklimppi on rekkamiehen esi-isä? --[[Käyttäjä:Tom Himanen\|Tom Himanen]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen\|Itkumuuri]])</sup> 11. joulukuuta 2008 kello 17.08 (EET)		:::Argumentointisi olla-verbin kaihtamisen puolesta oli vakuuttavaa ja järkeenkäypää. Sitä tosiaan lienee syytä välttää, jos se vain on mahdollista. Eli ymmärsin näin, että mielestäsi ID-teoria on sekä 1) teoria/argumentti, että 2) tutkimusohjelma? Tällöin termi ID-teoria viittaisi kahteen eri käsitteeseen, eli sillä olisi kaksi eri määritelmää. Ei mahdotonta, näinhän sattuu usein. Mutta näitä ID-teorian molempia ulottuvuuksia lienee vähän vaikeaa ympätä samaan määritelmään. Sen lisäksi kielikorvani pistää vastaan, jos jokin x-teoria onkin tutkimusohjelma. Eikö olisi syytä puhua ID-tutkimusohjelmasta? Tämä havaitsemani käsitteellinen jännite saattaa tosin selittyä tietämättömyydelläni, koska en ole juurikaan ollut tekemisissä tutkimusohjelma-käsitteen kanssa. Jännite on minun osaltani aivan täysin kielikorvaan perustuva. Voitaisiinko muuten evoluutioteoria määritellä tutkimusohjelmaksi, jonka mukaan räkäklimppi on rekkamiehen esi-isä? --[[Käyttäjä:Tom Himanen\|Tom Himanen]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen\|Itkumuuri]])</sup> 11. joulukuuta 2008 kello 17.08 (EET)

Apollos: kh

2016-02-06T10:57:45Z

← Vanhempi versio		Versio 6. helmikuuta 2016 kello 10.57
Rivi 1:		Rivi 1:
	Keskustelua on jo kertynyt sen verran, että väliotsikoinnin on katsottu helpottavan kokonaisuuden jäsentämistä. Tätä johdantoa lukuunottamatta keskustelu etenee jokseenkin kronologisesti siten, että myöhemmät keskustelut ovat aikaisempien perässä, toisin sanoen alimpana olevan otsikon asiat ovat tuoreimpia. --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 10. tammikuuta 2009 kello 17.32 (EET)		Keskustelua on jo kertynyt sen verran, että väliotsikoinnin on katsottu helpottavan kokonaisuuden jäsentämistä. Tätä johdantoa lukuunottamatta keskustelu etenee jokseenkin kronologisesti siten, että myöhemmät keskustelut ovat aikaisempien perässä, toisin sanoen alimpana olevan otsikon asiat ovat tuoreimpia. --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 10. tammikuuta 2009 kello 17.32 (EET)

	:Tarkennus edelliseen: kronologinen jäsennys koskee nimenomaan pääotsikkoja. Saman pääotsikon mahdolliset ~~aliotsikot~~ voivat sisältää rinnakkaiskeskusteluja. Lisäksi voisi käydä niinkin, että jotakin keskustelua jatketaan myöhemmin uudelleen vanhan otsikon alla, jos asia on sama. Uusista aiheista käytävät keskustelut kuitenkin sijoitetaan vanhojen pääotsikoiden jälkeen sijoitettavien uusien pääotsikoiden alle. --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 27. tammikuuta 2009 kello 13.18 (EET)		:Tarkennus edelliseen: kronologinen jäsennys koskee nimenomaan pääotsikkoja. Saman pääotsikon mahdolliset alaotsikot voivat sisältää rinnakkaiskeskusteluja. Lisäksi voisi käydä niinkin, että jotakin keskustelua jatketaan myöhemmin uudelleen vanhan otsikon alla, jos asia on sama. Uusista aiheista käytävät keskustelut kuitenkin sijoitetaan vanhojen pääotsikoiden jälkeen sijoitettavien uusien pääotsikoiden alle. --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 27. tammikuuta 2009 kello 13.18 (EET)

	== Artikkelin rakenteesta ==		== Artikkelin rakenteesta ==

Apollos: /* Termistön järkevöimisehdotuksia */ korjattujen muotojen päivittäminen termistöehdotukseen

2009-01-29T19:02:17Z

Termistön järkevöimisehdotuksia: korjattujen muotojen päivittäminen termistöehdotukseen

← Vanhempi versio		Versio 29. tammikuuta 2009 kello 19.02
Rivi 152:		Rivi 152:
	* '''''satunnaisyltämättömyys''''' ilmaisee sitä, mistä nyt puhutaan Kaksois-CCC-otsikon alla		* '''''satunnaisyltämättömyys''''' ilmaisee sitä, mistä nyt puhutaan Kaksois-CCC-otsikon alla
	** tarvittaessa voi käyttää vastaavaa adjektiivia: '''''satunnaisyltämätön''''', komplementtitapauksissa taas vastaavasti '''''satunnaisyltävä''''' ja '''''satunnaisyltävyys'''''		** tarvittaessa voi käyttää vastaavaa adjektiivia: '''''satunnaisyltämätön''''', komplementtitapauksissa taas vastaavasti '''''satunnaisyltävä''''' ja '''''satunnaisyltävyys'''''
			*** KORJAUS EHDOTUKSEEN: ylläolevien sijasta komplementtitapauksissa käytettävien termien on määrä olla '''''satunnaisyllettävä''''' ja '''''satunnaisyllettävyys''''' --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 29. tammikuuta 2009 kello 21.02 (EET)
	* (en esitä muutoksia '''''kaikkeuden hienosäätö''''' tai '''''hienosäädetty kaikkeus''''' -termeihin, jotka ovat mielestäni onnistuneita sellaisinaan – en kyllä ole '''''kosminen hienosäätö''''' -ilmaustakaan vastaan, mutta tietysti voi jossain vaiheessa miettiä, olisiko ApoWiki-termistöä syytä selkeyden tähden virtaviivaistaa, niin että valittaisiin jompikumpi ensisijaisilmaukseksi)		* (en esitä muutoksia '''''kaikkeuden hienosäätö''''' tai '''''hienosäädetty kaikkeus''''' -termeihin, jotka ovat mielestäni onnistuneita sellaisinaan – en kyllä ole '''''kosminen hienosäätö''''' -ilmaustakaan vastaan, mutta tietysti voi jossain vaiheessa miettiä, olisiko ApoWiki-termistöä syytä selkeyden tähden virtaviivaistaa, niin että valittaisiin jompikumpi ensisijaisilmaukseksi)
	** (edellisestä vielä sen verran, että "kaikkeuden hienosäätö" on ehkä hieman helppotajuisemman mutta "kosminen hienosäätö" toisaalta kenties jonkin verran laaja-alaisemman tuntuinen ilmaus, joten tätä kysymystä voinee sulatella ihan kaikessa rauhassa)		** (edellisestä vielä sen verran, että "kaikkeuden hienosäätö" on ehkä hieman helppotajuisemman mutta "kosminen hienosäätö" toisaalta kenties jonkin verran laaja-alaisemman tuntuinen ilmaus, joten tätä kysymystä voinee sulatella ihan kaikessa rauhassa)

Apollos: /* "Vähimmäismutkikkuus" tms. */ kommentoitu viite "RID-wikin" (yhdelle) relevantille sivulle

2009-01-27T11:27:16Z

"Vähimmäismutkikkuus" tms.: kommentoitu viite "RID-wikin" (yhdelle) relevantille sivulle

← Vanhempi versio		Versio 27. tammikuuta 2009 kello 11.27
Rivi 249:		Rivi 249:
	--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)		--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)
	::[http://www.researchintelligentdesign.org ResearchID.org] sivusto näyttää jälleen olevan toiminnassa. Kenties tuolta löytyy lisämatskua ja vastauksia polttaviin kysymyksiin. --[[Käyttäjä:Darter\|Darter]] 27. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)		::[http://www.researchintelligentdesign.org ResearchID.org] sivusto näyttää jälleen olevan toiminnassa. Kenties tuolta löytyy lisämatskua ja vastauksia polttaviin kysymyksiin. --[[Käyttäjä:Darter\|Darter]] 27. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)

			:::Ensivaikutelma ainakin on mahtava – paljon kiitoksia viitteestä. Mainio asia muuten, että http://www.researchintelligentdesign.org/wiki/Defining_Intelligent_Design sisältää '''sekä''' Fisheriä '''että''' Bayesiä seuraavan metodologisen vaihtoehdon, kuten täälläkin on tarkoitus tehdä. (Tämä kommentti nyt ehkä meni keskusteluohjeiden kannalta hieman marginaaliin, mutta halusin mm. arkistoida tuon lähdeviitteen vastaisen varalle.) --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 27. tammikuuta 2009 kello 13.27 (EET)

Apollos: tarkennus keskustelusivun alussa olevaan "navigointiohjeeseen"

2009-01-27T11:18:24Z

tarkennus keskustelusivun alussa olevaan "navigointiohjeeseen"

← Vanhempi versio		Versio 27. tammikuuta 2009 kello 11.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Keskustelua on jo kertynyt sen verran, että väliotsikoinnin on katsottu helpottavan kokonaisuuden jäsentämistä. Tätä johdantoa lukuunottamatta keskustelu etenee jokseenkin kronologisesti siten, että myöhemmät keskustelut ovat aikaisempien perässä, toisin sanoen alimpana olevan otsikon asiat ovat tuoreimpia. --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 10. tammikuuta 2009 kello 17.32 (EET)		Keskustelua on jo kertynyt sen verran, että väliotsikoinnin on katsottu helpottavan kokonaisuuden jäsentämistä. Tätä johdantoa lukuunottamatta keskustelu etenee jokseenkin kronologisesti siten, että myöhemmät keskustelut ovat aikaisempien perässä, toisin sanoen alimpana olevan otsikon asiat ovat tuoreimpia. --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 10. tammikuuta 2009 kello 17.32 (EET)

			:Tarkennus edelliseen: kronologinen jäsennys koskee nimenomaan pääotsikkoja. Saman pääotsikon mahdolliset aliotsikot voivat sisältää rinnakkaiskeskusteluja. Lisäksi voisi käydä niinkin, että jotakin keskustelua jatketaan myöhemmin uudelleen vanhan otsikon alla, jos asia on sama. Uusista aiheista käytävät keskustelut kuitenkin sijoitetaan vanhojen pääotsikoiden jälkeen sijoitettavien uusien pääotsikoiden alle. --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 27. tammikuuta 2009 kello 13.18 (EET)

	== Artikkelin rakenteesta ==		== Artikkelin rakenteesta ==

Darter: /* "Vähimmäismutkikkuus" tms. */ ResearchID.org

2009-01-27T09:15:27Z

"Vähimmäismutkikkuus" tms.: ResearchID.org

← Vanhempi versio		Versio 27. tammikuuta 2009 kello 09.15
Rivi 246:		Rivi 246:

	--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)		--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)
			::[http://www.researchintelligentdesign.org ResearchID.org] sivusto näyttää jälleen olevan toiminnassa. Kenties tuolta löytyy lisämatskua ja vastauksia polttaviin kysymyksiin. --[[Käyttäjä:Darter\|Darter]] 27. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)

Otvari: /* Termistön järkevöimisehdotuksia */

2009-01-26T12:21:02Z

Termistön järkevöimisehdotuksia

← Vanhempi versio		Versio 26. tammikuuta 2009 kello 12.21
Rivi 176:		Rivi 176:
	::--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)		::--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)
	:::Näin äkkiä paras kapulakielinen käännös olisi mielestäni ''sattumallinen mahdottomuus''. Se kuitenkin on harhaanjohtava termi, joka kerää osuvaa kritiikkiä jo nimellään. ''Sattumallinen tapahtumattomuus'' sen sijaan olisi oikeellisempi, mutta on harvinaisen kapulakielisen oloinen. Tästä syystä ehdottaisin ''sattumallista inokkuranssia''. --[[Käyttäjä:Tom Himanen\|Tom Himanen]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen\|Itkumuuri]])</sup> 26. tammikuuta 2009 kello 13.16 (EET)		:::Näin äkkiä paras kapulakielinen käännös olisi mielestäni ''sattumallinen mahdottomuus''. Se kuitenkin on harhaanjohtava termi, joka kerää osuvaa kritiikkiä jo nimellään. ''Sattumallinen tapahtumattomuus'' sen sijaan olisi oikeellisempi, mutta on harvinaisen kapulakielisen oloinen. Tästä syystä ehdottaisin ''sattumallista inokkuranssia''. --[[Käyttäjä:Tom Himanen\|Tom Himanen]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen\|Itkumuuri]])</sup> 26. tammikuuta 2009 kello 13.16 (EET)
			::::Sattumallinen inokkuranssi kuulostaa ainakin pahasti kapulakieliseltä. Vaikeahan tuohon on keksiä mitään semppeliä ja eksaktia.--[[Käyttäjä:Otto Pellinen\|Otto Pellinen]] 26. tammikuuta 2009 kello 14.21 (EET)

	=== "Satunnaisyltämättömyys" tms. ===		=== "Satunnaisyltämättömyys" tms. ===

Erkkimon: /* Termistön järkevöimisehdotuksia */

2009-01-26T11:16:25Z

Termistön järkevöimisehdotuksia

← Vanhempi versio		Versio 26. tammikuuta 2009 kello 11.16
Rivi 175:		Rivi 175:
	::Sillehän ei voine mitään, että mikään ilmaus ei ole ymmärrettävä ilman selitystä, joten ilman muuta on tehtävä juuri niin kuin yllä esititkin, eli pyrittävä lähestymään sanavalintoja esitystarpeiden kuvauksen kautta (sanat tulevat samassa järjestyksessä kuin otit ne esiin puheenvuorossasi):		::Sillehän ei voine mitään, että mikään ilmaus ei ole ymmärrettävä ilman selitystä, joten ilman muuta on tehtävä juuri niin kuin yllä esititkin, eli pyrittävä lähestymään sanavalintoja esitystarpeiden kuvauksen kautta (sanat tulevat samassa järjestyksessä kuin otit ne esiin puheenvuorossasi):
	::--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)		::--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)
			:::Näin äkkiä paras kapulakielinen käännös olisi mielestäni ''sattumallinen mahdottomuus''. Se kuitenkin on harhaanjohtava termi, joka kerää osuvaa kritiikkiä jo nimellään. ''Sattumallinen tapahtumattomuus'' sen sijaan olisi oikeellisempi, mutta on harvinaisen kapulakielisen oloinen. Tästä syystä ehdottaisin ''sattumallista inokkuranssia''. --[[Käyttäjä:Tom Himanen\|Tom Himanen]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen\|Itkumuuri]])</sup> 26. tammikuuta 2009 kello 13.16 (EET)

	=== "Satunnaisyltämättömyys" tms. ===		=== "Satunnaisyltämättömyys" tms. ===

Apollos: /* "Vähimmäismutkikkuus" tms. */ kielenhuoltoa ja ilmaisun täsmennys

2009-01-25T18:23:57Z

"Vähimmäismutkikkuus" tms.: kielenhuoltoa ja ilmaisun täsmennys

← Vanhempi versio		Versio 25. tammikuuta 2009 kello 18.23
Rivi 233:		Rivi 233:
	Koska näiden ajatuskulkujen seuraaminenkin on mutkikasta (vaikeaa), sanon äskeisen asian vielä hieman eri tavalla: Evolutionistit keksivät mielellään juttuja siitä, miten nykyisellä monimutkaisella elämällä on ollut yksinkertaisia esimuotoja. Yksi tämmöisten tarinoiden lajityyppi on sellainen, että ensin syntyy sattumalta jokin yksinkertainen mutta hyödyllinen uusi ominaisuus, joka hyödyllisyyttään leviää populaatiossa. Siihen tulee sitten aina pikku hiljaa sattumalta pikku parannuksia, jotka niinikään leviävät. Kun tämä on toistunut esim. joitain satoja tai tuhansia kertoja, on voinut syntyä kovin monimutkainen systeemi, ja siinä vaiheessa sen yksinkertaistamiseen johtavat uudet satunnaismuutokset voivat ollakin edullisia ja leviävät siksi populaatiossa. Lopulta niitä ei kuitenkaan ehkä voi enää tulla, koska jäljelläoleva systeemi on muodostunut ominaismutkikkaaksi. Tällä tavalla evoluutio siis pystyi tämän tarinan mukaan tarkoituksettomasti tuottamaan ominaismutkikkaan järjestelmän. Koko skenaario kuitenkin edellyttää, että kyseinen järjestelmä ei ole satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikas, sillä siinä tapauksessa evoluution tarvitsema ensimmäinenkin hyödyllinen, tämän järjestelmän funktion heikosti mutta kuitenkin todellisesti tuottava muutos on niin epätodennäköinen, että sitä ei voi järkevästi panna sattuman tiliin – ja uusdarvinistisen mekanismin epäsatunnainen osa eli luonnonvalinta saattoi tulla kyseeseen vasta tämän funktion synnystä seuranneen hyödyn saamisen '''jälkeen''', koska tarkoituksettomat prosessit eivät osaa ennakoida tulevia hyötyjä. Kun vähimmäismutkikkuuden osalta siis naturalistisena selityksenä voisi olla vain sattuma eikä sattuma toisaalta käy satunnaisyltämättömyyden selitykseksi, niin satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikkaiden funktioiden synnylle ei voi olla mitään naturalistista selitystä. M. O. T.		Koska näiden ajatuskulkujen seuraaminenkin on mutkikasta (vaikeaa), sanon äskeisen asian vielä hieman eri tavalla: Evolutionistit keksivät mielellään juttuja siitä, miten nykyisellä monimutkaisella elämällä on ollut yksinkertaisia esimuotoja. Yksi tämmöisten tarinoiden lajityyppi on sellainen, että ensin syntyy sattumalta jokin yksinkertainen mutta hyödyllinen uusi ominaisuus, joka hyödyllisyyttään leviää populaatiossa. Siihen tulee sitten aina pikku hiljaa sattumalta pikku parannuksia, jotka niinikään leviävät. Kun tämä on toistunut esim. joitain satoja tai tuhansia kertoja, on voinut syntyä kovin monimutkainen systeemi, ja siinä vaiheessa sen yksinkertaistamiseen johtavat uudet satunnaismuutokset voivat ollakin edullisia ja leviävät siksi populaatiossa. Lopulta niitä ei kuitenkaan ehkä voi enää tulla, koska jäljelläoleva systeemi on muodostunut ominaismutkikkaaksi. Tällä tavalla evoluutio siis pystyi tämän tarinan mukaan tarkoituksettomasti tuottamaan ominaismutkikkaan järjestelmän. Koko skenaario kuitenkin edellyttää, että kyseinen järjestelmä ei ole satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikas, sillä siinä tapauksessa evoluution tarvitsema ensimmäinenkin hyödyllinen, tämän järjestelmän funktion heikosti mutta kuitenkin todellisesti tuottava muutos on niin epätodennäköinen, että sitä ei voi järkevästi panna sattuman tiliin – ja uusdarvinistisen mekanismin epäsatunnainen osa eli luonnonvalinta saattoi tulla kyseeseen vasta tämän funktion synnystä seuranneen hyödyn saamisen '''jälkeen''', koska tarkoituksettomat prosessit eivät osaa ennakoida tulevia hyötyjä. Kun vähimmäismutkikkuuden osalta siis naturalistisena selityksenä voisi olla vain sattuma eikä sattuma toisaalta käy satunnaisyltämättömyyden selitykseksi, niin satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikkaiden funktioiden synnylle ei voi olla mitään naturalistista selitystä. M. O. T.

	Tuo siis on tämäntyyppisten todistusten looginen osa. Niiden empiirinen osa muodostuu puolestaan siitä, miten vähimmäismutkikkuuden satunnaisyltämättömyys mahdollisesti on kussakin ~~tapauksissa~~ riittävän vakuuttavasti perusteltavissa. Tätä ei kuitenkaan voi periaatteessakaan tehdä ilman asianmukaisia käsitteitä, joihin (ja joiden määritelmiin) voi työssä käsitteellisesti tukeutua.		Tuo siis on tämäntyyppisten todistusten looginen osa. Niiden empiirinen osa muodostuu puolestaan siitä, miten vähimmäismutkikkuuden satunnaisyltämättömyys mahdollisesti on kussakin tapauksessa riittävän vakuuttavasti perusteltavissa. Tätä ei kuitenkaan voi periaatteessakaan tehdä ilman asianmukaisia käsitteitä, joihin (ja joiden määritelmiin) voi työssä käsitteellisesti tukeutua.

	Ja, etteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, meidän olisi ilmeisesti otettava kantaa siihenkin, onko parempi käyttää näitä (tai mahdollisia parempia, jos sellaisia keksimme) suomenkielisiä termejä tuohon ylläolevaan tapaani, jonka mukaan jokaisella funktiolla/järjestelmällä on aina jokin vähimmäismutkikkuus, mutta olennaiseksi tapauskohtaiseksi kysymykseksi jää, onko se '''satunnaisyllettävä''' (tämä lienee kuvaavampi ilmaus kuin aiemmin esittämäni "satunnaisyltävä") vai satunnaisyltämätön; vaiko niin, että vähimmäismutkikkuus on aina (tässä tapauksessa käyttöönotetun käsitemääritelmän mukaan) satunnaisyltämätön, mutta olennainen tapauskohtainen kysymys on se, onko jokin funktio/järjestelmä vähimmäismutkikas vai eikö ole.		Ja, etteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, meidän olisi ilmeisesti otettava kantaa siihenkin, onko parempi käyttää näitä (tai mahdollisia parempia, jos sellaisia keksimme) suomenkielisiä termejä tuohon ylläolevaan tapaani, jonka mukaan jokaisella funktiolla/järjestelmällä on aina jokin vähimmäismutkikkuus, mutta olennaiseksi tapauskohtaiseksi kysymykseksi jää, onko se '''satunnaisyllettävä''' (tämä lienee kuvaavampi ilmaus kuin aiemmin esittämäni "satunnaisyltävä") vai satunnaisyltämätön; vaiko niin, että vähimmäismutkikkuus on aina (tässä tapauksessa käyttöönotetun käsitemääritelmän mukaan) satunnaisyltämätön, mutta olennainen tapauskohtainen kysymys on se, onko jokin funktio/järjestelmä vähimmäismutkikas vai eikö ole.

	Pohdintojen pohjustukseksi vielä ''ISCID''-sivuston määritelmä: "''The irreducible core of any single, irreducibly complex system, is those parts which are indispensable to the basic functioning of the system.''" Näin määriteltäessä siis näköjään:		Pohdintojen pohjustukseksi vielä ''ISCID''-sivuston määritelmä: "''The irreducible core of any single, irreducibly complex system, is those parts which are indispensable to the basic functioning of the system.''" Näin määriteltäessä siis näköjään:
	# Vähimmäismutkikkuus on '''järjestelmän''' (ei ~~sen~~ funktion) ominaisuus.		# Vähimmäismutkikkuus on jonkin '''järjestelmän''' (siis ei kaikki mahdolliset toteutukset sallivan "pelkän funktion") ominaisuus.
	# Vähimmäismutkikkuus on '''vain''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus.		# Vähimmäismutkikkuus on '''vain''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus.
	# Vähimmäismutkikkuus on '''kaikkien''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus.		# Vähimmäismutkikkuus on '''kaikkien''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus.

Apollos: /* Termistön järkevöimisehdotuksia */ viivästyneitä selityksiä ja perusteluja taannoisiin käännösvastine-ehdotelmiini

2009-01-24T20:16:07Z

Termistön järkevöimisehdotuksia: viivästyneitä selityksiä ja perusteluja taannoisiin käännösvastine-ehdotelmiini

Näytä muutokset

← Vanhempi versio		Versio 27. tammikuuta 2009 kello 11.27
Rivi 249:		Rivi 249:
	--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)		--[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)
	::[http://www.researchintelligentdesign.org ResearchID.org] sivusto näyttää jälleen olevan toiminnassa. Kenties tuolta löytyy lisämatskua ja vastauksia polttaviin kysymyksiin. --[[Käyttäjä:Darter\|Darter]] 27. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)		::[http://www.researchintelligentdesign.org ResearchID.org] sivusto näyttää jälleen olevan toiminnassa. Kenties tuolta löytyy lisämatskua ja vastauksia polttaviin kysymyksiin. --[[Käyttäjä:Darter\|Darter]] 27. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)

			:::Ensivaikutelma ainakin on mahtava – paljon kiitoksia viitteestä. Mainio asia muuten, että http://www.researchintelligentdesign.org/wiki/Defining_Intelligent_Design sisältää '''sekä''' Fisheriä '''että''' Bayesiä seuraavan metodologisen vaihtoehdon, kuten täälläkin on tarkoitus tehdä. (Tämä kommentti nyt ehkä meni keskusteluohjeiden kannalta hieman marginaaliin, mutta halusin mm. arkistoida tuon lähdeviitteen vastaisen varalle.) --[[Käyttäjä:Apollos\|Apollos]] 27. tammikuuta 2009 kello 13.27 (EET)