Karl Marx - Muutoshistoria

Samuli Koivisto (22. huhtikuuta 2017 kello 13.23)

2017-04-22T13:23:06Z

← Vanhempi versio		Versio 22. huhtikuuta 2017 kello 13.23
Rivi 29:		Rivi 29:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka: Henkilöt]]		[[Luokka: Henkilöt]]

Apollos: lisätty korostuksia

2013-06-03T12:16:14Z

lisätty korostuksia

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2013 kello 12.16
Rivi 1:		Rivi 1:
	Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli [[Sigmund Freud \| Sigmund Freudin]] ohella toinen tunnettu [[Projektiivinen ateistinen teoria‎\|projektiivisen ateistisen teorian]] kehittäjistä.		'''Karl Heinrich Marx''' (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli '''[[Sigmund Freud \| Sigmund Freudin]]''' ohella toinen tunnettu [[Projektiivinen ateistinen teoria‎\|projektiivisen ateistisen teorian]] kehittäjistä.

	== Marxin projektiivinen ateistinen teoria ==		== Marxin projektiivinen ateistinen teoria ==
Rivi 14:		Rivi 14:


	Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" ({{rp\|Matt 13:22}}).		Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. '''Jeesus''' itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" ({{rp\|Matt 13:22}}).

	== Marxin teorian retorinen luonne ==		== Marxin teorian retorinen luonne ==
Rivi 24:		Rivi 24:


	Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi ''Tohtori Živago''n kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa."<ref name="A">{{Kirjaviite \| Tekijä = McGrath, Alister \| Nimeke = Valistus \| Julkaisija = Kirjapaja, Helsinki \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = 23 \| Selite = Teoksessa Alister McGrath (toim.) ''Modernin teologian ensyklopedia'' \| Tunniste = }}</ref> Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister McGrath pohtii tällaista mahdollisuutta:		Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi ''Tohtori Živago''n kirjoittaja '''Boris Pasternak''' (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa."<ref name="A">{{Kirjaviite \| Tekijä = McGrath, Alister \| Nimeke = Valistus \| Julkaisija = Kirjapaja, Helsinki \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = 23 \| Selite = Teoksessa Alister McGrath (toim.) ''Modernin teologian ensyklopedia'' \| Tunniste = }}</ref> Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. '''Alister McGrath''' pohtii tällaista mahdollisuutta:

	{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. –'''McGrath'''<ref name="A" />}}		{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. –'''McGrath'''<ref name="A" />}}

Apollos: /* Projektiivinen teoria on kaksiteräinen miekka */ kirjoitusasumuutos

2013-06-03T12:09:28Z

Projektiivinen teoria on kaksiteräinen miekka: kirjoitusasumuutos

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2013 kello 12.09
Rivi 24:		Rivi 24:


	Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi Tohtori ~~Zivagon~~ kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa."<ref name="A">{{Kirjaviite \| Tekijä = McGrath, Alister \| Nimeke = Valistus \| Julkaisija = Kirjapaja, Helsinki \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = 23 \| Selite = Teoksessa Alister McGrath (toim.) ''Modernin teologian ensyklopedia'' \| Tunniste = }}</ref> Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister McGrath pohtii tällaista mahdollisuutta:		Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi ''Tohtori Živago''n kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa."<ref name="A">{{Kirjaviite \| Tekijä = McGrath, Alister \| Nimeke = Valistus \| Julkaisija = Kirjapaja, Helsinki \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = 23 \| Selite = Teoksessa Alister McGrath (toim.) ''Modernin teologian ensyklopedia'' \| Tunniste = }}</ref> Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister McGrath pohtii tällaista mahdollisuutta:

	{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. –'''McGrath'''<ref name="A" />}}		{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. –'''McGrath'''<ref name="A" />}}

Samuli Koivisto: Viitteet Apowiki-muotoon, typofix, rp-linkitys

2013-05-31T09:38:50Z

Viitteet Apowiki-muotoon, typofix, rp-linkitys

← Vanhempi versio		Versio 31. toukokuuta 2013 kello 09.38
Rivi 4:		Rivi 4:


	Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukseltaan yhteiskunnallisempi kuin Freudin. Marxin mukaan uskonto on seurausta vääristyneestä taloudellis-tuotannollisesta järjestelmästä, jossa ihminen vieraantuu oman työnsä tuloksista ja itsestään. Uskonto on itsestään ja omasta työstään vieraantuneen ihmisen luoma harhakuvitelma. Uskonnossa ihmistä "hallitsee hänen oman päänsä tuote" (Marx 1974: 557). "Uskonnollisen maailman usvakerroksissa" ihminen takertuu oman ajattelunsa tuotteisiin ja antaa niille itsenäisen aseman. "Siellä ihmisaivojen tuotteet näyttävät eläviltä, keskenään ja ihmisten kanssa suhteissa olevilta itsenäisiltä olennoilta." (Marx ~~1974~~: 79.) Tämä on seurausta vääristyneestä yhteiskunnallisesta tuotantomuodosta. Vain yhteiskunnallinen muutos voi vapauttaa ihmisen näistä harhoista. Vasta yhteiskunnan aineellisen perustan muutos järkiperäiseen suuntaan auttaa ihmistä vapautumaan uskonnon vaikutuksesta. (Marx 1974: 85.)		Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukseltaan yhteiskunnallisempi kuin Freudin. Marxin mukaan uskonto on seurausta vääristyneestä taloudellis-tuotannollisesta järjestelmästä, jossa ihminen vieraantuu oman työnsä tuloksista ja itsestään. Uskonto on itsestään ja omasta työstään vieraantuneen ihmisen luoma harhakuvitelma. Uskonnossa ihmistä "hallitsee hänen oman päänsä tuote".<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Marx, Karl \| Nimeke = Pääoma: Kansantaloustieteen arvostelua. I osa \| Julkaisija = Kustannusliike Edistys, Moskova \| Vuosi = 1974 \| Kappale = \| Sivu = 557 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> "Uskonnollisen maailman usvakerroksissa" ihminen takertuu oman ajattelunsa tuotteisiin ja antaa niille itsenäisen aseman. "Siellä ihmisaivojen tuotteet näyttävät eläviltä, keskenään ja ihmisten kanssa suhteissa olevilta itsenäisiltä olennoilta."<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Marx, Karl \| Nimeke = Pääoma: Kansantaloustieteen arvostelua. I osa \| Julkaisija = Kustannusliike Edistys, Moskova \| Vuosi = 1974 \| Kappale = \| Sivu = 97 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> Tämä on seurausta vääristyneestä yhteiskunnallisesta tuotantomuodosta. Vain yhteiskunnallinen muutos voi vapauttaa ihmisen näistä harhoista. Vasta yhteiskunnan aineellisen perustan muutos järkiperäiseen suuntaan auttaa ihmistä vapautumaan uskonnon vaikutuksesta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Marx, Karl \| Nimeke = Pääoma: Kansantaloustieteen arvostelua. I osa \| Julkaisija = Kustannusliike Edistys, Moskova \| Vuosi = 1974 \| Kappale = \| Sivu = 85 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>


	== Marxin teorian lähtökohtaoletukset ==		== Marxin teorian lähtökohtaoletukset ==
Rivi 11:		Rivi 10:

	Marxin oletus, että usko Jumalaan on sumunomaista heijastusta vääristyneistä taloudellis-tuotannollisista suhteista, ei tarjoa tietoa Jumalasta. Se esittää ainoastaan yhden mahdollisen selityksen ihmisten Jumalaa koskevien käsitysten vaihteluille erilaisten yhteiskuntamuotojen kehityskulussa. Se olettaa jo tiedetyksi, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ainakin, ettei Jumalasta voi saada tietoa, niin että kaikki Jumalaa koskevat käsitykset ovat vain inhimillisiä konstruktioita, joissa heijastuu niiden luojien yhteiskunnallinen tilanne. Marx ei kuitenkaan tarjoa argumenttia ateistisen väitteen puolesta vaan olettaa sen todeksi ilman perusteluja. Vaikka oletettaisiinkin Marxin kanssa, että ihmisen uskonnolliset käsitykset ovat riippuvaisia yhteiskunnan aineellisesta perustasta, on tuskin mielekästä olettaa, että Jumalan olemassaolo riippuisi tästä aineellisesta perustasta ja sen kehityskulun myötä vaihtuvista käsityksistä.		Marxin oletus, että usko Jumalaan on sumunomaista heijastusta vääristyneistä taloudellis-tuotannollisista suhteista, ei tarjoa tietoa Jumalasta. Se esittää ainoastaan yhden mahdollisen selityksen ihmisten Jumalaa koskevien käsitysten vaihteluille erilaisten yhteiskuntamuotojen kehityskulussa. Se olettaa jo tiedetyksi, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ainakin, ettei Jumalasta voi saada tietoa, niin että kaikki Jumalaa koskevat käsitykset ovat vain inhimillisiä konstruktioita, joissa heijastuu niiden luojien yhteiskunnallinen tilanne. Marx ei kuitenkaan tarjoa argumenttia ateistisen väitteen puolesta vaan olettaa sen todeksi ilman perusteluja. Vaikka oletettaisiinkin Marxin kanssa, että ihmisen uskonnolliset käsitykset ovat riippuvaisia yhteiskunnan aineellisesta perustasta, on tuskin mielekästä olettaa, että Jumalan olemassaolo riippuisi tästä aineellisesta perustasta ja sen kehityskulun myötä vaihtuvista käsityksistä.


	== Marxin teoria ei ole pätevä kumoaja teismille ==		== Marxin teoria ei ole pätevä kumoaja teismille ==


	Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" (Matt 13: 22).		Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" ({{rp\|Matt 13:22}}).


	== Marxin teorian retorinen luonne ==		== Marxin teorian retorinen luonne ==


	Marxin teoria olettaa, ettei ole perusteita uskoa Jumalaan. Hän ei kuitenkaan esitä perusteita tämän väitteen puolesta. Hän vain ilmaisee tämän ateistisen vakaumuksen värikkäästi ja vaikuttavasti ja keskittyy selittämään, miten ihmiset luovat erilaisia käsityksiä Jumalasta, vaikka Jumalaa ei oletettavasti olekaan olemassa. Hänen teoriansa pätevyys lepää sen olettamuksen varassa, että Jumala ei ole olemassa eikä ihminen voi saada muuta tietoa Jumalasta kuin sen, ettei häntä ole olemassa. Hän ei kuitenkaan kerro meille, mihin tämä ateistinen olettamus perustuu. Hän ilmeisesti ~~olettaat~~, että Jumalan olemassaolo riippuu ihmisten kyvystä todistaa hänen olemassaolonsa. Toisin sanoen, kaikkivaltias ja kaikkitietävä olento, joka on luonut ihmisen ja koko universumin, voi olla olemassa ainoastaan, jos hänen luomansa ihminen haluaa ja pystyy rakentamaan sellaisen todistuksen hänen olemassaolostaan, jonka ihmiset kokevat kiistattomaksi ja vastaansanomattomaksi. Se että Freudin ja Marxin kirjoitukset pystyvät tuottamaan voimakkaan ateistisen vakaumuksen, vaikka ne eivät tarjoa järkisyitä Jumalan olemassaoloa vastaan, on mielenkiintoinen uskonnonpsykologinen tosiasia, johon ei toistaiseksi ole kiinnitetty riittävästi huomiota.		Marxin teoria olettaa, ettei ole perusteita uskoa Jumalaan. Hän ei kuitenkaan esitä perusteita tämän väitteen puolesta. Hän vain ilmaisee tämän ateistisen vakaumuksen värikkäästi ja vaikuttavasti ja keskittyy selittämään, miten ihmiset luovat erilaisia käsityksiä Jumalasta, vaikka Jumalaa ei oletettavasti olekaan olemassa. Hänen teoriansa pätevyys lepää sen olettamuksen varassa, että Jumala ei ole olemassa eikä ihminen voi saada muuta tietoa Jumalasta kuin sen, ettei häntä ole olemassa. Hän ei kuitenkaan kerro meille, mihin tämä ateistinen olettamus perustuu. Hän ilmeisesti olettaa, että Jumalan olemassaolo riippuu ihmisten kyvystä todistaa hänen olemassaolonsa. Toisin sanoen, kaikkivaltias ja kaikkitietävä olento, joka on luonut ihmisen ja koko universumin, voi olla olemassa ainoastaan, jos hänen luomansa ihminen haluaa ja pystyy rakentamaan sellaisen todistuksen hänen olemassaolostaan, jonka ihmiset kokevat kiistattomaksi ja vastaansanomattomaksi. Se että Freudin ja Marxin kirjoitukset pystyvät tuottamaan voimakkaan ateistisen vakaumuksen, vaikka ne eivät tarjoa järkisyitä Jumalan olemassaoloa vastaan, on mielenkiintoinen uskonnonpsykologinen tosiasia, johon ei toistaiseksi ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

			== Projektiivinen teoria on kaksiteräinen miekka ==

	~~== Projektiivinen teoria on kaksiteräinen miekka ==~~

			Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi Tohtori Zivagon kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa."<ref name="A">{{Kirjaviite \| Tekijä = McGrath, Alister \| Nimeke = Valistus \| Julkaisija = Kirjapaja, Helsinki \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = 23 \| Selite = Teoksessa Alister McGrath (toim.) ''Modernin teologian ensyklopedia'' \| Tunniste = }}</ref> Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister McGrath pohtii tällaista mahdollisuutta:

	Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, ~~johon ihmisellä on tarve~~ uskoa. ~~Esimerkiksi Tohtori Zivagon kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa~~.~~" (McGrath 2000: 23~~.~~) Usko siihen~~, ~~ettei~~ Jumalaa ole~~, voi perustua toivoon ja haluun~~, että ~~asia todella olisi~~ näin. ~~Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister~~ McGrath ~~pohtii tällaista mahdollisuutta:~~		{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. –'''McGrath'''<ref name="A" />}}

	{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. (McGrath 2000: 23.)}}		== Viitteet ==
			{{viitteet}}

	[[Luokka: Henkilöt]]		[[Luokka: Henkilöt]]

Spectator (27. heinäkuuta 2010 kello 08.37)

2010-07-27T08:37:54Z

← Vanhempi versio		Versio 27. heinäkuuta 2010 kello 08.37
Rivi 5:		Rivi 5:

	Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukseltaan yhteiskunnallisempi kuin Freudin. Marxin mukaan uskonto on seurausta vääristyneestä taloudellis-tuotannollisesta järjestelmästä, jossa ihminen vieraantuu oman työnsä tuloksista ja itsestään. Uskonto on itsestään ja omasta työstään vieraantuneen ihmisen luoma harhakuvitelma. Uskonnossa ihmistä "hallitsee hänen oman päänsä tuote" (Marx 1974: 557). "Uskonnollisen maailman usvakerroksissa" ihminen takertuu oman ajattelunsa tuotteisiin ja antaa niille itsenäisen aseman. "Siellä ihmisaivojen tuotteet näyttävät eläviltä, keskenään ja ihmisten kanssa suhteissa olevilta itsenäisiltä olennoilta." (Marx 1974: 79.) Tämä on seurausta vääristyneestä yhteiskunnallisesta tuotantomuodosta. Vain yhteiskunnallinen muutos voi vapauttaa ihmisen näistä harhoista. Vasta yhteiskunnan aineellisen perustan muutos järkiperäiseen suuntaan auttaa ihmistä vapautumaan uskonnon vaikutuksesta. (Marx 1974: 85.)		Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukseltaan yhteiskunnallisempi kuin Freudin. Marxin mukaan uskonto on seurausta vääristyneestä taloudellis-tuotannollisesta järjestelmästä, jossa ihminen vieraantuu oman työnsä tuloksista ja itsestään. Uskonto on itsestään ja omasta työstään vieraantuneen ihmisen luoma harhakuvitelma. Uskonnossa ihmistä "hallitsee hänen oman päänsä tuote" (Marx 1974: 557). "Uskonnollisen maailman usvakerroksissa" ihminen takertuu oman ajattelunsa tuotteisiin ja antaa niille itsenäisen aseman. "Siellä ihmisaivojen tuotteet näyttävät eläviltä, keskenään ja ihmisten kanssa suhteissa olevilta itsenäisiltä olennoilta." (Marx 1974: 79.) Tämä on seurausta vääristyneestä yhteiskunnallisesta tuotantomuodosta. Vain yhteiskunnallinen muutos voi vapauttaa ihmisen näistä harhoista. Vasta yhteiskunnan aineellisen perustan muutos järkiperäiseen suuntaan auttaa ihmistä vapautumaan uskonnon vaikutuksesta. (Marx 1974: 85.)


			== Marxin teorian lähtökohtaoletukset ==


	Marxin oletus, että usko Jumalaan on sumunomaista heijastusta vääristyneistä taloudellis-tuotannollisista suhteista, ei tarjoa tietoa Jumalasta. Se esittää ainoastaan yhden mahdollisen selityksen ihmisten Jumalaa koskevien käsitysten vaihteluille erilaisten yhteiskuntamuotojen kehityskulussa. Se olettaa jo tiedetyksi, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ainakin, ettei Jumalasta voi saada tietoa, niin että kaikki Jumalaa koskevat käsitykset ovat vain inhimillisiä konstruktioita, joissa heijastuu niiden luojien yhteiskunnallinen tilanne. Marx ei kuitenkaan tarjoa argumenttia ateistisen väitteen puolesta vaan olettaa sen todeksi ilman perusteluja. Vaikka oletettaisiinkin Marxin kanssa, että ihmisen uskonnolliset käsitykset ovat riippuvaisia yhteiskunnan aineellisesta perustasta, on tuskin mielekästä olettaa, että Jumalan olemassaolo riippuisi tästä aineellisesta perustasta ja sen kehityskulun myötä vaihtuvista käsityksistä.		Marxin oletus, että usko Jumalaan on sumunomaista heijastusta vääristyneistä taloudellis-tuotannollisista suhteista, ei tarjoa tietoa Jumalasta. Se esittää ainoastaan yhden mahdollisen selityksen ihmisten Jumalaa koskevien käsitysten vaihteluille erilaisten yhteiskuntamuotojen kehityskulussa. Se olettaa jo tiedetyksi, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ainakin, ettei Jumalasta voi saada tietoa, niin että kaikki Jumalaa koskevat käsitykset ovat vain inhimillisiä konstruktioita, joissa heijastuu niiden luojien yhteiskunnallinen tilanne. Marx ei kuitenkaan tarjoa argumenttia ateistisen väitteen puolesta vaan olettaa sen todeksi ilman perusteluja. Vaikka oletettaisiinkin Marxin kanssa, että ihmisen uskonnolliset käsitykset ovat riippuvaisia yhteiskunnan aineellisesta perustasta, on tuskin mielekästä olettaa, että Jumalan olemassaolo riippuisi tästä aineellisesta perustasta ja sen kehityskulun myötä vaihtuvista käsityksistä.


			== Marxin teoria ei ole pätevä kumoaja teismille ==


	Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" (Matt 13: 22).		Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" (Matt 13: 22).


			== Marxin teorian retorinen luonne ==


	Marxin teoria olettaa, ettei ole perusteita uskoa Jumalaan. Hän ei kuitenkaan esitä perusteita tämän väitteen puolesta. Hän vain ilmaisee tämän ateistisen vakaumuksen värikkäästi ja vaikuttavasti ja keskittyy selittämään, miten ihmiset luovat erilaisia käsityksiä Jumalasta, vaikka Jumalaa ei oletettavasti olekaan olemassa. Hänen teoriansa pätevyys lepää sen olettamuksen varassa, että Jumala ei ole olemassa eikä ihminen voi saada muuta tietoa Jumalasta kuin sen, ettei häntä ole olemassa. Hän ei kuitenkaan kerro meille, mihin tämä ateistinen olettamus perustuu. Hän ilmeisesti olettaat, että Jumalan olemassaolo riippuu ihmisten kyvystä todistaa hänen olemassaolonsa. Toisin sanoen, kaikkivaltias ja kaikkitietävä olento, joka on luonut ihmisen ja koko universumin, voi olla olemassa ainoastaan, jos hänen luomansa ihminen haluaa ja pystyy rakentamaan sellaisen todistuksen hänen olemassaolostaan, jonka ihmiset kokevat kiistattomaksi ja vastaansanomattomaksi. Se että Freudin ja Marxin kirjoitukset pystyvät tuottamaan voimakkaan ateistisen vakaumuksen, vaikka ne eivät tarjoa järkisyitä Jumalan olemassaoloa vastaan, on mielenkiintoinen uskonnonpsykologinen tosiasia, johon ei toistaiseksi ole kiinnitetty riittävästi huomiota.		Marxin teoria olettaa, ettei ole perusteita uskoa Jumalaan. Hän ei kuitenkaan esitä perusteita tämän väitteen puolesta. Hän vain ilmaisee tämän ateistisen vakaumuksen värikkäästi ja vaikuttavasti ja keskittyy selittämään, miten ihmiset luovat erilaisia käsityksiä Jumalasta, vaikka Jumalaa ei oletettavasti olekaan olemassa. Hänen teoriansa pätevyys lepää sen olettamuksen varassa, että Jumala ei ole olemassa eikä ihminen voi saada muuta tietoa Jumalasta kuin sen, ettei häntä ole olemassa. Hän ei kuitenkaan kerro meille, mihin tämä ateistinen olettamus perustuu. Hän ilmeisesti olettaat, että Jumalan olemassaolo riippuu ihmisten kyvystä todistaa hänen olemassaolonsa. Toisin sanoen, kaikkivaltias ja kaikkitietävä olento, joka on luonut ihmisen ja koko universumin, voi olla olemassa ainoastaan, jos hänen luomansa ihminen haluaa ja pystyy rakentamaan sellaisen todistuksen hänen olemassaolostaan, jonka ihmiset kokevat kiistattomaksi ja vastaansanomattomaksi. Se että Freudin ja Marxin kirjoitukset pystyvät tuottamaan voimakkaan ateistisen vakaumuksen, vaikka ne eivät tarjoa järkisyitä Jumalan olemassaoloa vastaan, on mielenkiintoinen uskonnonpsykologinen tosiasia, johon ei toistaiseksi ole kiinnitetty riittävästi huomiota.


			== Projektiivinen teoria on kaksiteräinen miekka ==


	Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi Tohtori Zivagon kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa." (McGrath 2000: 23.) Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister McGrath pohtii tällaista mahdollisuutta:		Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi Tohtori Zivagon kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa." (McGrath 2000: 23.) Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister McGrath pohtii tällaista mahdollisuutta:

Darter: wikifiointia

2010-07-11T11:04:27Z

wikifiointia

← Vanhempi versio		Versio 11. heinäkuuta 2010 kello 11.04
Rivi 1:		Rivi 1:
	Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli [[Sigmund Freud \| Sigmund Freudin]] ohella toinen tunnettu projektiivisen ateistisen teorian kehittäjistä.		Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli [[Sigmund Freud \| Sigmund Freudin]] ohella toinen tunnettu [[Projektiivinen ateistinen teoria‎\|projektiivisen ateistisen teorian]] kehittäjistä.

	== Marxin projektiivinen ateistinen teoria ==		== Marxin projektiivinen ateistinen teoria ==

Spectator (10. heinäkuuta 2010 kello 05.15)

2010-07-10T05:15:48Z

← Vanhempi versio		Versio 10. heinäkuuta 2010 kello 05.15
Rivi 15:		Rivi 15:

	{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. (McGrath 2000: 23.)}}		{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. (McGrath 2000: 23.)}}

			[[Luokka: Henkilöt]]

Spectator (9. heinäkuuta 2010 kello 01.05)

2010-07-09T01:05:06Z

← Vanhempi versio		Versio 9. heinäkuuta 2010 kello 01.05
Rivi 1:		Rivi 1:

	Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli [[Sigmund Freud \| Sigmund Freudin]] ohella toinen tunnettu projektiivisen ateistisen teorian kehittäjistä.		Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli [[Sigmund Freud \| Sigmund Freudin]] ohella toinen tunnettu projektiivisen ateistisen teorian kehittäjistä.

Rivi 10:		Rivi 9:

	Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" (Matt 13: 22).		Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" (Matt 13: 22).

			Marxin teoria olettaa, ettei ole perusteita uskoa Jumalaan. Hän ei kuitenkaan esitä perusteita tämän väitteen puolesta. Hän vain ilmaisee tämän ateistisen vakaumuksen värikkäästi ja vaikuttavasti ja keskittyy selittämään, miten ihmiset luovat erilaisia käsityksiä Jumalasta, vaikka Jumalaa ei oletettavasti olekaan olemassa. Hänen teoriansa pätevyys lepää sen olettamuksen varassa, että Jumala ei ole olemassa eikä ihminen voi saada muuta tietoa Jumalasta kuin sen, ettei häntä ole olemassa. Hän ei kuitenkaan kerro meille, mihin tämä ateistinen olettamus perustuu. Hän ilmeisesti olettaat, että Jumalan olemassaolo riippuu ihmisten kyvystä todistaa hänen olemassaolonsa. Toisin sanoen, kaikkivaltias ja kaikkitietävä olento, joka on luonut ihmisen ja koko universumin, voi olla olemassa ainoastaan, jos hänen luomansa ihminen haluaa ja pystyy rakentamaan sellaisen todistuksen hänen olemassaolostaan, jonka ihmiset kokevat kiistattomaksi ja vastaansanomattomaksi. Se että Freudin ja Marxin kirjoitukset pystyvät tuottamaan voimakkaan ateistisen vakaumuksen, vaikka ne eivät tarjoa järkisyitä Jumalan olemassaoloa vastaan, on mielenkiintoinen uskonnonpsykologinen tosiasia, johon ei toistaiseksi ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

			Lisäksi projektiivinen ateistinen teoria on kaksiteräinen miekka sikäli että sen pohjalta voidaan myös selittää ateistisen vakaumuksen johtuvan salaisista kaipuuntunteista. Ateismi voidaan ymmärtää uskonnolliseksi käsitykseksi, johon ihmisellä on tarve uskoa. Esimerkiksi Tohtori Zivagon kirjoittaja Boris Pasternak (1890–1960) suhtautuu ateismiin näin sanoessaan: "Olen ateisti, joka on menettänyt uskonsa." (McGrath 2000: 23.) Usko siihen, ettei Jumalaa ole, voi perustua toivoon ja haluun, että asia todella olisi näin. Ateistisen uskon voidaan tulkita saavan motivaationsa kaipauksesta täydelliseen itsemääräämiseen. Alister McGrath pohtii tällaista mahdollisuutta:

			{{sitaatti\|Ei ole vaikea keksiä henkilöitä, joilla näyttäisi olevan erinomainen syy toivoa ja uskoa, että Jumalaa ei ole. Ajatellaanpa vaikka jotakin likvidointiryhmän johtajaa Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulla tai natsien keskitysleirin päällikköä toisen maailmansodan aikana. Tällainen henkilö saattaisi kokea ajatuksen Jumalasta erittäin uhkaavana. Entä jos Jumala pitäisikin hänen toimintaansa, suurten ihmisjoukkojen teurastusta, äärimmäisen vastenmielisenä ja päättäisi rangaista häntä siitä? Eikö tällaisella henkilöllä olisi erittäin hyvä syy toivoa, että Jumalaa ei ole? Vältettyään rangaistuksen tähän asti ihminen luultavimmin toivoo, että näin tapahtuisi ikuisiksi ajoiksi. (McGrath 2000: 23.)}}

Spectator (9. heinäkuuta 2010 kello 01.01)

2010-07-09T01:01:54Z

← Vanhempi versio		Versio 9. heinäkuuta 2010 kello 01.01
Rivi 1:		Rivi 1:

			Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 – 14. maaliskuuta 1883) oli juutalaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja sosiaaliteoreetikko. Hän oli [[Sigmund Freud \| Sigmund Freudin]] ohella toinen tunnettu projektiivisen ateistisen teorian kehittäjistä.

	== Marxin projektiivinen ateistinen teoria ==		== Marxin projektiivinen ateistinen teoria ==

Spectator: Ak: Uusi sivu: == Marxin projektiivinen ateistinen teoria == Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukselta…

2010-07-09T00:56:47Z

Ak: Uusi sivu: == Marxin projektiivinen ateistinen teoria == Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukselta…

Uusi sivu

== Marxin projektiivinen ateistinen teoria ==

Marxin teoria on yritys selittää usko Jumalaan, vaikka oletetaankin, että Jumalaa ei ole olemassa. Marxin selitys on painotukseltaan yhteiskunnallisempi kuin Freudin. Marxin mukaan uskonto on seurausta vääristyneestä taloudellis-tuotannollisesta järjestelmästä, jossa ihminen vieraantuu oman työnsä tuloksista ja itsestään. Uskonto on itsestään ja omasta työstään vieraantuneen ihmisen luoma harhakuvitelma. Uskonnossa ihmistä "hallitsee hänen oman päänsä tuote" (Marx 1974: 557). "Uskonnollisen maailman usvakerroksissa" ihminen takertuu oman ajattelunsa tuotteisiin ja antaa niille itsenäisen aseman. "Siellä ihmisaivojen tuotteet näyttävät eläviltä, keskenään ja ihmisten kanssa suhteissa olevilta itsenäisiltä olennoilta." (Marx 1974: 79.) Tämä on seurausta vääristyneestä yhteiskunnallisesta tuotantomuodosta. Vain yhteiskunnallinen muutos voi vapauttaa ihmisen näistä harhoista. Vasta yhteiskunnan aineellisen perustan muutos järkiperäiseen suuntaan auttaa ihmistä vapautumaan uskonnon vaikutuksesta. (Marx 1974: 85.)

Marxin oletus, että usko Jumalaan on sumunomaista heijastusta vääristyneistä taloudellis-tuotannollisista suhteista, ei tarjoa tietoa Jumalasta. Se esittää ainoastaan yhden mahdollisen selityksen ihmisten Jumalaa koskevien käsitysten vaihteluille erilaisten yhteiskuntamuotojen kehityskulussa. Se olettaa jo tiedetyksi, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ainakin, ettei Jumalasta voi saada tietoa, niin että kaikki Jumalaa koskevat käsitykset ovat vain inhimillisiä konstruktioita, joissa heijastuu niiden luojien yhteiskunnallinen tilanne. Marx ei kuitenkaan tarjoa argumenttia ateistisen väitteen puolesta vaan olettaa sen todeksi ilman perusteluja. Vaikka oletettaisiinkin Marxin kanssa, että ihmisen uskonnolliset käsitykset ovat riippuvaisia yhteiskunnan aineellisesta perustasta, on tuskin mielekästä olettaa, että Jumalan olemassaolo riippuisi tästä aineellisesta perustasta ja sen kehityskulun myötä vaihtuvista käsityksistä.

Niinpä teistin ei tarvitse pitää Marxin teoriaa kumoajana uskolle Jumalaan. Hän voi täysin perustellusti käyttää sitä päinvastoin selittämään ihmisen haluttomuutta tunnustaa Jumalan todellisuutta. Marxin teoriaa voidaan käyttää hänen intentioidensa vastaisesti yhtenä mahdollisena selityksenä sille, että ihminen torjuu Jumalan pois tietoisuudestaan. Ihmisen voi olla helppo unohtaa Jumalan todellisuus, kun hänen koko huomionsa suuntautuu rahan ja toimeentulon maailmaan. Jeesus itse käytti tällaista tulkintaa sanoessaan kuuluisassa kylväjä-vertauksessaan, että "sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelykset tukahduttavat sen" (Matt 13: 22).