Kaksois-CCC - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ +sarakkeet

2017-04-22T13:15:32Z

Viitteet: +sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 22. huhtikuuta 2017 kello 13.15
Rivi 62:		Rivi 62:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
	[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]		[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]

Apollos: artikkelirakenteen työstöä

2010-09-16T00:21:27Z

artikkelirakenteen työstöä

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Kuva:Chloroquine.png|right|thumb|180px|Klorokiniini-lääkemolekyyli.]]
-Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi [http://en.wikipedia.org/wiki/Steve_Jones_(biologist) Steve Jones] esitti luennollaan [[wp:HI-virus|HI-viruksen]] muuntelun vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti [[wp:virus|virusperheiden]] muuntelua ja sukupuuta [[AW:S#analogia|analogiana]] kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Vaikka [[wp:lehmä|lehmä]] kykenisi hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, [[wp:HIV|HIV:in]] ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste kehitysoppia vastaan.
+'''Kaksois-CCC''' on biokemian professori '''[[Michael Behe]]'''n mukaan ohjaamattomalle  evoluutioprosessille globaalisti mahdottoman yksittäisen evoluutioaskeleen probabilistista vaativuustasoa esittävä kvantitatiivinen arvo: evoluutioaskelta, jonka satunnainen onnistuminen vaatisi keskimäärin 10<sup>40</sup> yritystä, on Behen mukaan pidettävä ohjaamattomalle<ref>siis esim. uusdarvinistiselle</ref> evoluutiomekanismille periaatteessa<ref>oletetun vuosimiljardien mittaisen tarkastelujakson puitteissa</ref> kertaalleen juuri ja juuri mahdollisena, käytännössä<ref>jonkin konkreettisen havainnon selittämisen yhteydessä</ref> siis ilmeisen ylivoimaisena haasteena.
-Kirjassaan [[The Edge of Evolution]] [[wp:biokemia|biokemian]] professori [[M. Behe]] käy läpi [[wp:malaria|malarian]], HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön [[wp:genomi|genomin]] havaittuja [[wp:mutaatio|mutaatioita]] ja [[wp:luonnonvalinta|luonnonvalintaa]]. Koska näissä tapauksissa [[wp:valintaetu|valintaedut]] ovat tavallista suurempia ja [[wp:populaatio|populaatiot]] sekä mutaationopeudet virusten ja itiöeläinten kohdalla suuria, tämä on parasta olemassa olevaa tutkimusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvyistä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja etenkin HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio ainakin yhdellä yksilöllä sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan taudinaiheuttajat eivät ole saavuttaneet mitään olennaisesti uusia temppuja. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. Itse asiassa Sanfordin mukaan haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.<!-- lähde ois tähän kohtaa aika kiva --> [[Kuva:Atovaquone.png|left|thumb|220px|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]
+== Taustaa ==
-Esimerkiksi P. falciparum -malarialoisen todennäköisyys saada resistanssi atovakoni-lääkettä vastaan vaatii yhden tietyn mutaation. Tämän tapahtuman todennäköisyys yhdelle loiselle on 10<sup>-12</sup> (yksi jaettuna miljoonalla miljoonalla). Klorokiini-lääkkeen resistenssi vaatii kaksi tiettyä mutaatiota, joiden yhteiseksi todennäköisyydeksi tulee 10<sup>-20</sup>. Malaria pystyy saavuttamaan nämä resistenssit koska sen populaatio on niin suuri: yhden potilaan ruumiissa on noin 10<sup>12</sup> loista ja noin miljardilla ihmisellä on malaria. Spontaani resistenssi atovakoni-lääkkeelle havaitaan noin joka kolmannella henkilöllä kun taas klorokiini lääkkeelle resistenssi kehittyy noin yhden ihmisen loiselle miljardista.
+=== Muuntelumahdollisuuksien merkitys kehitysopille ===
-Maapallolla syntyy vuosittain 10<sup>30</sup> bakteeria<ref>Whitman, W. B., Coleman, D. C., Wiebe, W. J. 1998. Prokaryotes: the unseen majority. Proc. Natl. Acad. Sci. USA 95:6578-83</ref>, ja jos oletamme määrän pysyneen suurinpiirtein vakiona, niin muutaman miljardin vuoden aikana maapallolla olisi ollut hieman alle 10<sup>40</sup> solua.<ref>bakteereiden lukumäärä on reilusti suurempi kuin muiden eliöiden yhteensä.</ref> Tämä on hieman vähemmän kuin mitä keskimäärin tarvitaan kaksois-CCC:n tuottamiseen kerran. Suurin piirtein tässä, eli mutaatioyhdistelmässä jonka todennäköisyys on alle 10<sup>-40</sup>, on siis darvinistisen evoluution raja. Jos siis eliöissä on rakenteita, joiden evolutiivinen synty olisi vaatinut vähintään kaksois-CCC:n kokoisen mutaatioryppään, voimme päätellä ettei tällainen rakenne todennäköisesti syntynyt darvinistisen evoluution tuloksena.
+Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Steve_Jones_(biologist) Steve Jones]''' esitti luennollaan [[wp:HI-virus|HI-viruksen]] muuntelun vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti [[wp:virus|virusperheiden]] muuntelua ja sukupuuta [[AW:S#analogia|analogiana]] kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn.
-Seuraavaksi Behe käy läpi solun biokemiallista koneistoa osoittaen että suurin osa solutason koneistosta vaatii enemmän kuin 2 CCC:tä kehittyäkseen. Proteiinien kohdalla 2 CCC:tä vastaa kahta proteiinien välistä kiinnittymispaikkaa. Suurin osa solun toiminnoista käyttää kuutta tai paljon useampaa proteiinia, joten suurin osa solun koneistosta ei näyttäisi voivan kehittyä satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Proteiinien muotoavaruudessa tietyn kiinnittymispaikan muodon löytäminen vaatii yli 10<sup>7</sup> kokeilua. Lukuna tämä vastaa vähintään viiden aminohapon vaihtoa proteiinissa. Vaikka tarvittaisiin vain kolme näistä jotta saataisiin valintaetu, 10<sup>-8</sup> mutaationopeudella todennäköisyys on 10<sup>-24</sup>, alle 1 CCC.
+Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Vaikka [[wp:lehmä|lehmä]] kykenisi hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, [[wp:HIV|HIV:in]] ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste kehitysoppia vastaan.
 == Aiheesta muualla ==

Spectator: /* Aiheesta muualla */

2010-09-15T08:40:15Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 08.40
Rivi 15:		Rivi 15:
	* [[The Edge of Evolution (kirja)]]		* [[The Edge of Evolution (kirja)]]
	* [[Evoluutioteoria]]		* [[Evoluutioteoria]]


			{{Evoluutio}}

	=== Internet ===		=== Internet ===

Otvari: fiksailua

2010-05-11T05:37:05Z

fiksailua

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2010 kello 05.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Chloroquine.png\|right\|thumb\|180px\|Klorokiniini-lääkemolekyyli.]]		[[Kuva:Chloroquine.png\|right\|thumb\|180px\|Klorokiniini-lääkemolekyyli.]]
	Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi [[Steve Jones]] esitti luennollaan [[wp:HI-virus\|HI-viruksen]] muuntelun vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti [[wp:virus\|virusperheiden]] muuntelua ja sukupuuta [[AW:S#analogia\|analogiana]] kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Vaikka [[wp:lehmä\|lehmä]] kykenisi hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, [[wp:HIV\|HIV:in]] ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste ~~ateistista~~ kehitysoppia vastaan.		Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi [http://en.wikipedia.org/wiki/Steve_Jones_(biologist) Steve Jones] esitti luennollaan [[wp:HI-virus\|HI-viruksen]] muuntelun vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti [[wp:virus\|virusperheiden]] muuntelua ja sukupuuta [[AW:S#analogia\|analogiana]] kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Vaikka [[wp:lehmä\|lehmä]] kykenisi hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, [[wp:HIV\|HIV:in]] ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste kehitysoppia vastaan.

	~~Tuoreessa kirjassaan~~ [[The Edge of Evolution]] [[wp:biokemia\|biokemian]] professori [[M. Behe]] käy läpi [[wp:malaria\|malarian]], HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön [[wp:genomi\|genomin]] havaittuja [[wp:mutaatio\|mutaatioita]] ja [[wp:luonnonvalinta\|luonnonvalintaa]]. Koska näissä tapauksissa [[wp:valintaetu\|valintaedut]] ovat tavallista suurempia ja [[wp:populaatio\|populaatiot]] sekä mutaationopeudet virusten ja itiöeläinten kohdalla suuria, tämä on ~~parhainta~~ olemassa olevaa tutkimusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvyistä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja ~~vielä enemmän~~ HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan mitään olennaisesti uusia temppuja ~~eivät taudinaiheuttajat (onneksi) ole saavuttaneet~~. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. Itse asiassa Sanfordin mukaan haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.<!-- lähde ois tähän kohtaa aika kiva --> [[Kuva:Atovaquone.png\|left\|thumb\|220px\|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]		Kirjassaan [[The Edge of Evolution]] [[wp:biokemia\|biokemian]] professori [[M. Behe]] käy läpi [[wp:malaria\|malarian]], HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön [[wp:genomi\|genomin]] havaittuja [[wp:mutaatio\|mutaatioita]] ja [[wp:luonnonvalinta\|luonnonvalintaa]]. Koska näissä tapauksissa [[wp:valintaetu\|valintaedut]] ovat tavallista suurempia ja [[wp:populaatio\|populaatiot]] sekä mutaationopeudet virusten ja itiöeläinten kohdalla suuria, tämä on parasta olemassa olevaa tutkimusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvyistä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja etenkin HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio ainakin yhdellä yksilöllä sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan taudinaiheuttajat eivät ole saavuttaneet mitään olennaisesti uusia temppuja. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. Itse asiassa Sanfordin mukaan haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.<!-- lähde ois tähän kohtaa aika kiva --> [[Kuva:Atovaquone.png\|left\|thumb\|220px\|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]


	Esimerkiksi P. ~~Falsiparum~~ malarialoisen todennäköisyys saada resistanssi atovakoni-lääkettä vastaan vaatii yhden tietyn mutaation. Tämän tapahtuman todennäköisyys on 10<sup>-12</sup> (yksi jaettuna miljoonalla miljoonalla) ~~yhdelle loiselle~~. Klorokiini-lääkkeen resistenssi vaatii kaksi tiettyä mutaatiota, joiden yhteiseksi todennäköisyydeksi tulee 10<sup>-20</sup>. Malaria pystyy saavuttamaan nämä resistenssit koska sen populaatio on niin suuri: yhden potilaan ruumiissa on noin 10<sup>12</sup> loista ja noin miljardilla ihmisellä on malaria. Spontaani resistenssi atovakoni-lääkkeelle havaitaan noin joka kolmannella henkilöllä kun taas klorokiini lääkkeelle resistenssi kehittyy noin ~~yhdelle ihmiselle (tai tarkemmin ottaen hänen loisilleen)~~ miljardista.		Esimerkiksi P. falciparum -malarialoisen todennäköisyys saada resistanssi atovakoni-lääkettä vastaan vaatii yhden tietyn mutaation. Tämän tapahtuman todennäköisyys yhdelle loiselle on 10<sup>-12</sup> (yksi jaettuna miljoonalla miljoonalla). Klorokiini-lääkkeen resistenssi vaatii kaksi tiettyä mutaatiota, joiden yhteiseksi todennäköisyydeksi tulee 10<sup>-20</sup>. Malaria pystyy saavuttamaan nämä resistenssit koska sen populaatio on niin suuri: yhden potilaan ruumiissa on noin 10<sup>12</sup> loista ja noin miljardilla ihmisellä on malaria. Spontaani resistenssi atovakoni-lääkkeelle havaitaan noin joka kolmannella henkilöllä kun taas klorokiini lääkkeelle resistenssi kehittyy noin yhden ihmisen loiselle miljardista.
	Mikäli ~~saavutettavien etujen monimutkaisuuden~~ yksiköksi otetaan klorokiini-vastustuskyky, eli 10<sup>-20</sup>, ”chloroquine-complexity cluster” = 1 CCC, voidaan todeta, että koska yllä olevan perusteella 1 CCC voi ~~kehittyy~~ vain noin kerran ihmissukupolven aikana malarian tapauksessa, ja koska useimmilla lajeilla populaatiot ja valintapaine ovat paljon malariaa pienemmät ja lisääntymisten välinen aika paljon suurempi (Pf. malaria ~~sukupolven aika~~ 48 ~~tuntia)~~, evoluutio tuskin kykenee tuottamaan edes yhtä CCC:tä ~~yleisessä~~ tapauksessa. Näin ollen on myös verrattain selvää, että 2 CCCs:tä, eli 10<sup>-40</sup> todennäköisyysrajaa, evoluutio ei pysty ylittämään. Suurin piirtein tässä on siis evoluution raja. Tämä sopii myös hyvin yhteen sen tosiasian kanssa, että maapallolla on historiansa aikana ollut yhteensä noin 10<sup>40</sup> solua.		Mikäli vaadittavan muutoksen todennäköisyyden yksiköksi otetaan klorokiini-vastustuskyky, eli 10<sup>-20</sup>, ”chloroquine-complexity cluster” = 1 CCC, voidaan todeta, että koska yllä olevan perusteella 1 CCC voi kehittyä vain noin kerran ihmissukupolven aikana malarian tapauksessa, ja koska useimmilla lajeilla populaatiot ja valintapaine ovat paljon malariaa pienemmät ja lisääntymisten välinen aika paljon suurempi<ref>Pf. malaria lisääntyy 48 tunnin välein</ref>, evoluutio tuskin kykenee tuottamaan edes yhtä CCC:tä hitaasti lisääntyvien suurten eliöiden tapauksessa.

	Seuraavaksi Behe käy läpi solun biokemiallista koneistoa osoittaen että suurin osa solutason koneistosta vaatii enemmän kuin 2 CCC:tä kehittyäkseen. Proteiinien kohdalla 2 CCC:tä vastaa kahta proteiinien välistä kiinnittymispaikkaa. Suurin osa solun toiminnoista käyttää kuutta tai paljon useampaa proteiinia, joten suurin osa solun koneistosta ei näyttäisi voivan kehittyä satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. (Proteiinien muotoavaruudessa tietyn kiinnittymispaikan muodon löytäminen vaatii yli 10<sup>7</sup> kokeilua. Lukuna tämä vastaa vähintään viiden aminohapon vaihtoa proteiinissa. Vaikka tarvittaisiin vain kolme näistä jotta saataisiin valintaetu, 10<sup>-8</sup> mutaationopeudella todennäköisyys on 10<sup>-24</sup>, alle 1 CCC.)		Maapallolla syntyy vuosittain 10<sup>30</sup> bakteeria<ref>Whitman, W. B., Coleman, D. C., Wiebe, W. J. 1998. Prokaryotes: the unseen majority. Proc. Natl. Acad. Sci. USA 95:6578-83</ref>, ja jos oletamme määrän pysyneen suurinpiirtein vakiona, niin muutaman miljardin vuoden aikana maapallolla olisi ollut hieman alle 10<sup>40</sup> solua.<ref>bakteereiden lukumäärä on reilusti suurempi kuin muiden eliöiden yhteensä.</ref> Tämä on hieman vähemmän kuin mitä keskimäärin tarvitaan kaksois-CCC:n tuottamiseen kerran. Suurin piirtein tässä, eli mutaatioyhdistelmässä jonka todennäköisyys on alle 10<sup>-40</sup>, on siis darvinistisen evoluution raja. Jos siis eliöissä on rakenteita, joiden evolutiivinen synty olisi vaatinut vähintään kaksois-CCC:n kokoisen mutaatioryppään, voimme päätellä ettei tällainen rakenne todennäköisesti syntynyt darvinistisen evoluution tuloksena.

			Seuraavaksi Behe käy läpi solun biokemiallista koneistoa osoittaen että suurin osa solutason koneistosta vaatii enemmän kuin 2 CCC:tä kehittyäkseen. Proteiinien kohdalla 2 CCC:tä vastaa kahta proteiinien välistä kiinnittymispaikkaa. Suurin osa solun toiminnoista käyttää kuutta tai paljon useampaa proteiinia, joten suurin osa solun koneistosta ei näyttäisi voivan kehittyä satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Proteiinien muotoavaruudessa tietyn kiinnittymispaikan muodon löytäminen vaatii yli 10<sup>7</sup> kokeilua. Lukuna tämä vastaa vähintään viiden aminohapon vaihtoa proteiinissa. Vaikka tarvittaisiin vain kolme näistä jotta saataisiin valintaetu, 10<sup>-8</sup> mutaationopeudella todennäköisyys on 10<sup>-24</sup>, alle 1 CCC.

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==
			* [[The Edge of Evolution (kirja)]]
			* [[Evoluutioteoria]]

	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]		* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]

			== Viitteet ==
			{{Viitteet}}

	[[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
	[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]		[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]

Otvari (24. elokuuta 2009 kello 13.04)

2009-08-24T13:04:43Z

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 13.04
Rivi 14:		Rivi 14:
	* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]		* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]

	[[Luokka:ID]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
	[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]		[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]

Otvari (17. tammikuuta 2009 kello 10.14)

2009-01-17T10:14:43Z

← Vanhempi versio		Versio 17. tammikuuta 2009 kello 10.14
Rivi 2:		Rivi 2:
	Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi [[Steve Jones]] esitti luennollaan [[wp:HI-virus\|HI-viruksen]] muuntelun vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti [[wp:virus\|virusperheiden]] muuntelua ja sukupuuta [[AW:S#analogia\|analogiana]] kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Vaikka [[wp:lehmä\|lehmä]] kykenisi hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, [[wp:HIV\|HIV:in]] ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste ateistista kehitysoppia vastaan.		Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi [[Steve Jones]] esitti luennollaan [[wp:HI-virus\|HI-viruksen]] muuntelun vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti [[wp:virus\|virusperheiden]] muuntelua ja sukupuuta [[AW:S#analogia\|analogiana]] kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Vaikka [[wp:lehmä\|lehmä]] kykenisi hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, [[wp:HIV\|HIV:in]] ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste ateistista kehitysoppia vastaan.

	Tuoreessa kirjassaan [[The Edge of Evolution]] [[wp:biokemia\|biokemian]] professori [[M. Behe]] käy läpi [[wp:malaria\|malarian]], HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön [[wp:genomi\|genomin]] havaittuja [[wp:mutaatio\|mutaatioita]] ja [[wp:luonnonvalinta\|luonnonvalintaa]]. Koska näissä tapauksissa [[wp:valintaetu\|valintaedut]] ovat tavallista suurempia ja [[wp:populaatio\|populaatiot]] sekä mutaationopeudet ~~viruksien~~ ja ~~bakteerien~~ kohdalla suuria, tämä on parhainta olemassa olevaa tutkimusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvyistä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja vielä enemmän HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan mitään olennaisesti uusia temppuja eivät taudinaiheuttajat (onneksi) ole saavuttaneet. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. Itse asiassa Sanfordin mukaan haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.<!-- lähde ois tähän kohtaa aika kiva --> [[Kuva:Atovaquone.png\|left\|thumb\|220px\|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]		Tuoreessa kirjassaan [[The Edge of Evolution]] [[wp:biokemia\|biokemian]] professori [[M. Behe]] käy läpi [[wp:malaria\|malarian]], HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön [[wp:genomi\|genomin]] havaittuja [[wp:mutaatio\|mutaatioita]] ja [[wp:luonnonvalinta\|luonnonvalintaa]]. Koska näissä tapauksissa [[wp:valintaetu\|valintaedut]] ovat tavallista suurempia ja [[wp:populaatio\|populaatiot]] sekä mutaationopeudet virusten ja itiöeläinten kohdalla suuria, tämä on parhainta olemassa olevaa tutkimusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvyistä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja vielä enemmän HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan mitään olennaisesti uusia temppuja eivät taudinaiheuttajat (onneksi) ole saavuttaneet. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. Itse asiassa Sanfordin mukaan haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.<!-- lähde ois tähän kohtaa aika kiva --> [[Kuva:Atovaquone.png\|left\|thumb\|220px\|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]

Darter: Luokka:ID, Luokka:Evoluutiokritiikki

2009-01-15T21:09:46Z

Luokka:ID, Luokka:Evoluutiokritiikki

← Vanhempi versio		Versio 15. tammikuuta 2009 kello 21.09
Rivi 13:		Rivi 13:
	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]		* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]

			[[Luokka:ID]]
			[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]

Erkkimon: Yleistä, pienimuotoista viilailua ja (inter)wikitystä

2008-12-02T22:16:07Z

Yleistä, pienimuotoista viilailua ja (inter)wikitystä

← Vanhempi versio		Versio 2. joulukuuta 2008 kello 22.16
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Chloroquine.png\|right\|thumb\|180px\|Klorokiniini-lääkemolekyyli.]]		[[Kuva:Chloroquine.png\|right\|thumb\|180px\|Klorokiniini-lääkemolekyyli.]]
	Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi Steve Jones esitti luennollaan HI-viruksen ~~muuntelua~~ vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti virusperheiden muuntelua ja sukupuuta analogiana kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. ~~Kun darvinistien~~ lehmä ~~kykenee~~ hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, ~~HIVin~~ ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste kehitysoppia vastaan.		Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi [[Steve Jones]] esitti luennollaan [[wp:HI-virus\|HI-viruksen]] muuntelun vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti [[wp:virus\|virusperheiden]] muuntelua ja sukupuuta [[AW:S#analogia\|analogiana]] kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Vaikka [[wp:lehmä\|lehmä]] kykenisi hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, [[wp:HIV\|HIV:in]] ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste ateistista kehitysoppia vastaan.

	Tuoreessa kirjassaan The Edge of Evolution biokemian professori M. Behe käy läpi malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat tavallista suurempia ja populaatiot ja mutaationopeudet viruksien ja bakteerien kohdalla suuria, tämä on parhainta olemassa olevaa ~~todistusaineistoa~~ mutaation ja luonnonvalinnan ~~kyvystä~~ ja rajoista. Itse asiassa malarian ja vielä enemmän HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan mitään olennaisesti uusia temppuja eivät taudinaiheuttajat (onneksi) ole saavuttaneet. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. ~~(Päinvastoin, sillä kuten Sanford osoittaa,~~ haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.) [[Kuva:Atovaquone.png\|left\|thumb\|220px\|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]		Tuoreessa kirjassaan [[The Edge of Evolution]] [[wp:biokemia\|biokemian]] professori [[M. Behe]] käy läpi [[wp:malaria\|malarian]], HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön [[wp:genomi\|genomin]] havaittuja [[wp:mutaatio\|mutaatioita]] ja [[wp:luonnonvalinta\|luonnonvalintaa]]. Koska näissä tapauksissa [[wp:valintaetu\|valintaedut]] ovat tavallista suurempia ja [[wp:populaatio\|populaatiot]] sekä mutaationopeudet viruksien ja bakteerien kohdalla suuria, tämä on parhainta olemassa olevaa tutkimusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvyistä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja vielä enemmän HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan mitään olennaisesti uusia temppuja eivät taudinaiheuttajat (onneksi) ole saavuttaneet. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. Itse asiassa Sanfordin mukaan haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.<!-- lähde ois tähän kohtaa aika kiva --> [[Kuva:Atovaquone.png\|left\|thumb\|220px\|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]

Darter: kuvia lääkemolekyyleistä, ja potenssi-notaation syntaksi kuntoon

2008-11-30T20:54:33Z

kuvia lääkemolekyyleistä, ja potenssi-notaation syntaksi kuntoon

← Vanhempi versio		Versio 30. marraskuuta 2008 kello 20.54
Rivi 1:		Rivi 1:
	Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi Steve Jones esitti luennollaan HI-viruksen muuntelua vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti virusperheiden muuntelua ja sukupuuta analogiana kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Kun darvinistien lehmä kykenee hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, HIVin ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste kehitysoppia vastaan.		[[Kuva:Chloroquine.png\|right\|thumb\|180px\|Klorokiniini-lääkemolekyyli.]]
			Suomessa vieraillessaan kuuluisa biologi Steve Jones esitti luennollaan HI-viruksen muuntelua vahvana todisteena kehitysopin puolesta. Hän käytti virusperheiden muuntelua ja sukupuuta analogiana kaikkien eliöiden muuntelulle yleistäen eli ekstrapoloiden pienestä havaitusta muuntelusta makroevoluutioon, eli uusien biologisten rakenteiden ja eliöiden syntyyn. Kuten tavallista, mitään todisteita valtavan yleistyksen oikeutuksesta ei esitetty. Kun darvinistien lehmä kykenee hyppäämään puunrungon yli, siitä ei seuraa että lehmä voisi hypätä kuuhun asti. Itse asiassa, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin, HIVin ja ihmisen taistelu ja siinä havaittu rajallinen muuntelu on todiste kehitysoppia vastaan.

	Tuoreessa kirjassaan The Edge of Evolution biokemian professori M. Behe käy läpi malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat tavallista suurempia ja populaatiot ja mutaationopeudet viruksien ja bakteerien kohdalla suuria, tämä on parhainta olemassa olevaa todistusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvystä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja vielä enemmän HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan mitään olennaisesti uusia temppuja eivät taudinaiheuttajat (onneksi) ole saavuttaneet. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. (Päinvastoin, sillä kuten Sanford osoittaa, haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.)		Tuoreessa kirjassaan The Edge of Evolution biokemian professori M. Behe käy läpi malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat tavallista suurempia ja populaatiot ja mutaationopeudet viruksien ja bakteerien kohdalla suuria, tämä on parhainta olemassa olevaa todistusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvystä ja rajoista. Itse asiassa malarian ja vielä enemmän HI-viruksen genomin jokaisessa kohdassa tapahtuu mutaatio sataan kertaan jo vuoden aikana. Kuitenkaan mitään olennaisesti uusia temppuja eivät taudinaiheuttajat (onneksi) ole saavuttaneet. Myös ihmisen tunnettu mutaationopeus tarkoittaa sitä että jokaisen sukupolven aikana jokaista genomin kohtaa muutetaan kymmeniä tai satoja kertoja, eikä mitään varsinaista kehitystä tapahdu. (Päinvastoin, sillä kuten Sanford osoittaa, haitalliset mutaatiot kertyvät hiljalleen ihmisen genomiin. Ihminen ei kehity vaan rapistuu.) [[Kuva:Atovaquone.png\|left\|thumb\|220px\|Atovakoni-molekyyli. Malarialoinen saa spontaanisti vastustuskyvyn tätä lääkeainetta vastaan todennäköisyydellä 10<sup>-12</sup>.]]


	Esimerkiksi P. Falsiparum malarialoisen todennäköisyys saada resistanssi atovakoni-lääkettä vastaan vaatii yhden tietyn mutaation. Tämän tapahtuman todennäköisyys on 10^-12 (yksi jaettuna miljoonalla miljoonalla) yhdelle loiselle. Klorokiini-lääkkeen resistenssi vaatii kaksi tiettyä mutaatiota, joiden yhteiseksi todennäköisyydeksi tulee 10^-20. Malaria pystyy saavuttamaan nämä resistenssit koska sen populaatio on niin suuri: yhden potilaan ruumiissa on noin 10^12 loista ja noin miljardilla ihmisellä on malaria. Spontaani resistenssi atovakoni-lääkkeelle havaitaan noin joka kolmannella henkilöllä kun taas klorokiini lääkkeelle resistenssi kehittyy noin yhdelle ihmiselle (tai tarkemmin ottaen hänen loisilleen) miljardista.		Esimerkiksi P. Falsiparum malarialoisen todennäköisyys saada resistanssi atovakoni-lääkettä vastaan vaatii yhden tietyn mutaation. Tämän tapahtuman todennäköisyys on 10<sup>-12</sup> (yksi jaettuna miljoonalla miljoonalla) yhdelle loiselle. Klorokiini-lääkkeen resistenssi vaatii kaksi tiettyä mutaatiota, joiden yhteiseksi todennäköisyydeksi tulee 10<sup>-20</sup>. Malaria pystyy saavuttamaan nämä resistenssit koska sen populaatio on niin suuri: yhden potilaan ruumiissa on noin 10<sup>12</sup> loista ja noin miljardilla ihmisellä on malaria. Spontaani resistenssi atovakoni-lääkkeelle havaitaan noin joka kolmannella henkilöllä kun taas klorokiini lääkkeelle resistenssi kehittyy noin yhdelle ihmiselle (tai tarkemmin ottaen hänen loisilleen) miljardista.
	Mikäli saavutettavien etujen monimutkaisuuden yksiköksi otetaan klorokiini-vastustuskyky, eli 10^-20, ”chloroquine-complexity cluster” = 1 CCC, voidaan todeta, että koska yllä olevan perusteella 1 CCC voi kehittyy vain noin kerran ihmissukupolven aikana malarian tapauksessa, ja koska useimmilla lajeilla populaatiot ja valintapaine ovat paljon malariaa pienemmät ja lisääntymisten välinen aika paljon suurempi (Pf. malaria sukupolven aika 48 tuntia), evoluutio tuskin kykenee tuottamaan edes yhtä CCC:tä yleisessä tapauksessa. Näin ollen on myös verrattain selvää, että 2 CCCs:tä, eli 10^-40 todennäköisyysrajaa, evoluutio ei pysty ylittämään. Suurin piirtein tässä on siis evoluution raja. Tämä sopii myös hyvin yhteen sen tosiasian kanssa, että maapallolla on historiansa aikana ollut yhteensä noin 10^40 solua.		Mikäli saavutettavien etujen monimutkaisuuden yksiköksi otetaan klorokiini-vastustuskyky, eli 10<sup>-20</sup>, ”chloroquine-complexity cluster” = 1 CCC, voidaan todeta, että koska yllä olevan perusteella 1 CCC voi kehittyy vain noin kerran ihmissukupolven aikana malarian tapauksessa, ja koska useimmilla lajeilla populaatiot ja valintapaine ovat paljon malariaa pienemmät ja lisääntymisten välinen aika paljon suurempi (Pf. malaria sukupolven aika 48 tuntia), evoluutio tuskin kykenee tuottamaan edes yhtä CCC:tä yleisessä tapauksessa. Näin ollen on myös verrattain selvää, että 2 CCCs:tä, eli 10<sup>-40</sup> todennäköisyysrajaa, evoluutio ei pysty ylittämään. Suurin piirtein tässä on siis evoluution raja. Tämä sopii myös hyvin yhteen sen tosiasian kanssa, että maapallolla on historiansa aikana ollut yhteensä noin 10<sup>40</sup> solua.

	Seuraavaksi Behe käy läpi solun biokemiallista koneistoa osoittaen että suurin osa solutason koneistosta vaatii enemmän kuin 2 CCC:tä kehittyäkseen. Proteiinien kohdalla 2 CCC:tä vastaa kahta proteiinien välistä kiinnittymispaikkaa. Suurin osa solun toiminnoista käyttää kuutta tai paljon useampaa proteiinia, joten suurin osa solun koneistosta ei näyttäisi voivan kehittyä satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. (Proteiinien muotoavaruudessa tietyn kiinnittymispaikan muodon löytäminen vaatii yli 10^7 kokeilua. Lukuna tämä vastaa vähintään viiden aminohapon vaihtoa proteiinissa. Vaikka tarvittaisiin vain kolme näistä jotta saataisiin valintaetu, 10^-8 mutaationopeudella todennäköisyys on 10^-24, alle 1 CCC.)		Seuraavaksi Behe käy läpi solun biokemiallista koneistoa osoittaen että suurin osa solutason koneistosta vaatii enemmän kuin 2 CCC:tä kehittyäkseen. Proteiinien kohdalla 2 CCC:tä vastaa kahta proteiinien välistä kiinnittymispaikkaa. Suurin osa solun toiminnoista käyttää kuutta tai paljon useampaa proteiinia, joten suurin osa solun koneistosta ei näyttäisi voivan kehittyä satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. (Proteiinien muotoavaruudessa tietyn kiinnittymispaikan muodon löytäminen vaatii yli 10<sup>7</sup> kokeilua. Lukuna tämä vastaa vähintään viiden aminohapon vaihtoa proteiinissa. Vaikka tarvittaisiin vain kolme näistä jotta saataisiin valintaetu, 10<sup>-8</sup> mutaationopeudella todennäköisyys on 10<sup>-24</sup>, alle 1 CCC.)

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==
	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]		* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]

Erkkimon: linkki id-sivustolle

2008-11-27T18:39:35Z

linkki id-sivustolle

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2008 kello 18.39
Rivi 7:		Rivi 7:

	Seuraavaksi Behe käy läpi solun biokemiallista koneistoa osoittaen että suurin osa solutason koneistosta vaatii enemmän kuin 2 CCC:tä kehittyäkseen. Proteiinien kohdalla 2 CCC:tä vastaa kahta proteiinien välistä kiinnittymispaikkaa. Suurin osa solun toiminnoista käyttää kuutta tai paljon useampaa proteiinia, joten suurin osa solun koneistosta ei näyttäisi voivan kehittyä satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. (Proteiinien muotoavaruudessa tietyn kiinnittymispaikan muodon löytäminen vaatii yli 10^7 kokeilua. Lukuna tämä vastaa vähintään viiden aminohapon vaihtoa proteiinissa. Vaikka tarvittaisiin vain kolme näistä jotta saataisiin valintaetu, 10^-8 mutaationopeudella todennäköisyys on 10^-24, alle 1 CCC.)		Seuraavaksi Behe käy läpi solun biokemiallista koneistoa osoittaen että suurin osa solutason koneistosta vaatii enemmän kuin 2 CCC:tä kehittyäkseen. Proteiinien kohdalla 2 CCC:tä vastaa kahta proteiinien välistä kiinnittymispaikkaa. Suurin osa solun toiminnoista käyttää kuutta tai paljon useampaa proteiinia, joten suurin osa solun koneistosta ei näyttäisi voivan kehittyä satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. (Proteiinien muotoavaruudessa tietyn kiinnittymispaikan muodon löytäminen vaatii yli 10^7 kokeilua. Lukuna tämä vastaa vähintään viiden aminohapon vaihtoa proteiinissa. Vaikka tarvittaisiin vain kolme näistä jotta saataisiin valintaetu, 10^-8 mutaationopeudella todennäköisyys on 10^-24, alle 1 CCC.)

			== Aiheesta muualla ==
			=== Internet ===
			* [http://www.intelligentdesign.fi/2007/12/29/joululahja-totuudelle-evoluution-rajat/#more-134 Joululahja totuudelle – evoluution rajat (Intelligentdesign.fi)]