Käyttäjä:Apollos/Harjoituskenttä/Argumentaatioanalyysiä - Muutoshistoria

Apollos: /* Loppupäätelmä */ työstöä

2010-02-22T15:30:33Z

Loppupäätelmä: työstöä

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 15.30
Rivi 728:		Rivi 728:
	Julkaisemassaan [http://a-deism.blogspot.com/2002/02/reducible-illogic.html blogiartikkelissa] ''Arcanum'' on esittänyt voimakasta ja pisteliästä kritiikkiä sekä prof. Michael Behen esittämää argumentaatiota että hänen henkilöään vastaan. Tutkittuamme asiaa edelläolevasta ilmenevässä laajuudessa toteamme kokoavasti seuraavaa:		Julkaisemassaan [http://a-deism.blogspot.com/2002/02/reducible-illogic.html blogiartikkelissa] ''Arcanum'' on esittänyt voimakasta ja pisteliästä kritiikkiä sekä prof. Michael Behen esittämää argumentaatiota että hänen henkilöään vastaan. Tutkittuamme asiaa edelläolevasta ilmenevässä laajuudessa toteamme kokoavasti seuraavaa:

	Aggressiivisessa innossaan ''Arcanum'' on syyllistynyt lukuisiin perusteluvirheisiin, jotka vaivaavat etenkin hänen blogiartikkelinsa alkuosaa, jonka ei näin ollen voi katsoa järkevästi ajatellen saattavan hänen esittämiään väittämiä entistä uskottavammiksi tai edesauttavan mahdollisimman hyvin perusteltua näkökulmaa etsivää lukijaa arvioimaan entistä todennäköisemmäksi, että ''Arcanum''in edustamalla näkemyksellä ~~ylipäänsä olisi~~ mitään vakuuttavia argumentteja tukenaan.		Aggressiivisessa innossaan ''Arcanum'' on syyllistynyt lukuisiin perusteluvirheisiin, jotka vaivaavat etenkin hänen blogiartikkelinsa alkuosaa, jonka ei näin ollen voi katsoa järkevästi ajatellen saattavan hänen esittämiään väittämiä entistä uskottavammiksi tai edesauttavan mahdollisimman hyvin perusteltua näkökulmaa etsivää lukijaa arvioimaan entistä todennäköisemmäksi, että ''Arcanum''in edustamalla näkemyksellä mitään vakuuttavia argumentteja tukenaan ylipäänsä olisikaan.

	''Arcanum''in viittaamista<ref>ja analysoitaessa jäljitettävissä olleista</ref> tutkimusartikkeleista Richards–2006 ei suoranaisesti liittynyt käsiteltyyn kiistakysymykseen eikä ainakaan auttanut tukemaan ''Arcanum''in edustamaa kantaa vaan pikemminkin muistutti kiusallisesti siitä,		''Arcanum''in viittaamista<ref>ja analysoitaessa jäljitettävissä olleista</ref> tutkimusartikkeleista Richards–2006 ei suoranaisesti liittynyt käsiteltyyn kiistakysymykseen eikä ainakaan auttanut tukemaan ''Arcanum''in edustamaa kantaa vaan pikemminkin muistutti kiusallisesti siitä,
Rivi 737:		Rivi 737:
	#* ja siihen liittyvään ''naturalistisen toiveajattelun pitämiseen'' jonkinlaisena kyseisen kannan puolesta puhuvana ''todistusaineistona''.		#* ja siihen liittyvään ''naturalistisen toiveajattelun pitämiseen'' jonkinlaisena kyseisen kannan puolesta puhuvana ''todistusaineistona''.

	''Avida''-järjestelmä ja siihen liittynyt Lenski–Ofria–Pennock–Adami–2003-lähde osoittautuivat itsessään kiinnostaviksi ja ''Arcanum''in väitteiden kannalta tutkimisen arvoisiksi. Tutkimuksen tulos kuitenkin lähinnä vahvisti jo edelliskohdassa tehtyä havaintoa ''naturalistisen toiveajattelun vetovoimasta'': kyseisen tekoelämäsimulaation tulos on kvantitatiivisen tarkastelun nojalla lähinnä se, että mikäli mutaatio-selektiotyyppinen uusdarvinistinen evoluutiomalli vaatii yleensäkin toimiakseen näin räätälöidyt viritykset ja hyödyllisten varianttien huikeat suhteelliset kilpailuedut<ref>nämä huomioonottaen sen voikin sanoa muistuttavan ''pikemminkin teististä (ohjattua) kuin naturalistista (itsestään tapahtuvaa) evoluutiota''</ref>, se järkevästi ajatellen tuskin mitenkään voisi olla havaitun biodiversiteetin synnyn uskottava selitys<ref>tuskin edes merkittävä osaselityskään</ref>.		'''Avida'''-järjestelmä ja siihen liittynyt Lenski–Ofria–Pennock–Adami–2003-lähde osoittautuivat itsessään kiinnostaviksi ja ''Arcanum''in väitteiden kannalta tutkimisen arvoisiksi. Tutkimuksen tulos kuitenkin lähinnä vahvisti jo edelliskohdassa tehtyä havaintoa ''naturalistisen toiveajattelun vetovoimasta'': kyseisen tekoelämäsimulaation tulos on kvantitatiivisen tarkastelun nojalla lähinnä se, että mikäli mutaatio-selektiotyyppinen uusdarvinistinen evoluutiomalli vaatii yleensäkin toimiakseen näin räätälöidyt viritykset ja hyödyllisten varianttien huikeat suhteelliset kilpailuedut<ref>nämä huomioonottaen sen voikin sanoa muistuttavan ''pikemminkin teististä (ohjattua) kuin naturalistista (itsestään tapahtuvaa) evoluutiota''</ref>, se järkevästi ajatellen tuskin mitenkään voisi olla havaitun biodiversiteetin synnyn uskottava selitys<ref>tuskin edes merkittävä osaselityskään</ref>.

	Tässä vaiheessa ''Arcanum''in esittämistä perusteista on siis enää käsittelemättä vain viimeinen: Bridgham–Carroll–Thornton–2006-tutkimusartikkeli.		Tässä vaiheessa ''Arcanum''in esittämistä perusteista on siis enää käsittelemättä vain viimeinen: Bridgham–Carroll–Thornton–2006-tutkimusartikkeli.
Rivi 743:		Rivi 743:
	Normaalin retorisen periaatteen mukaan todistustaakka on kunkin väitteen esittäjällä eikä sen kyseenalaistajalla<ref>Tämän periaatteen mielekkyys on helppo nähdä ajattelemalla esim. tilannetta, jossa joku väittäisi, että kaksipäiset vihreät kirahvit ovat yleinen elämänmuoto meistä yli miljoonan valovuoden päässä sijaitsevilla planeetoilla.</ref>; tämä on otettava huomioon nimenomaan väitteen tultua keskustelun kuluessa eksplisiittisesti kiistetyksi<ref>sillä "vaikeneminen on myöntymisen merkki" -olettamaa voi muuten soveltaa: sellaisia väitteitä, joita vastapuoli ei kiistä, voi pitää tämän hyväksyminä</ref>. Koska ''Arcanum'' on tyytynyt vain kopioimaan Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n tiivistelmäosan blogiartikkeliinsa eikä esitä sen yksilöidympää perustelua siitä, miten prof. Behen IC-kriteeri olisi tässä artikkelissa kuvatussa tapauksessa jollain ohjaamattaomalla, tarkoituksettomasti itsestään tapahtuvalla tavalla toteutunut, hän olennaisesti vain esittää perustelemattoman väitteen. Tällaista perustelematonta väitettä vastaan prof. Behen julkisesti esittämää kiistoa on pidettävä pätevänä, kunnes toisin todistetaan. ''Arcanum'' ei siis ole<ref>kuten sanottu: pelkän väittämisen voimalla; eikä tässä mahdollisesti kysymykseen tuleva ''auktoriteettiin vetoaminenkaan'' kävisi pätevästä perustelusta</ref> pystynyt osoittamaan, että kyseinen tutkimusartikkeli dokumentoisi tapauksen, jossa IC-kriteeri olisi ohjaamattoman prosessin tuloksena täyttynyt.		Normaalin retorisen periaatteen mukaan todistustaakka on kunkin väitteen esittäjällä eikä sen kyseenalaistajalla<ref>Tämän periaatteen mielekkyys on helppo nähdä ajattelemalla esim. tilannetta, jossa joku väittäisi, että kaksipäiset vihreät kirahvit ovat yleinen elämänmuoto meistä yli miljoonan valovuoden päässä sijaitsevilla planeetoilla.</ref>; tämä on otettava huomioon nimenomaan väitteen tultua keskustelun kuluessa eksplisiittisesti kiistetyksi<ref>sillä "vaikeneminen on myöntymisen merkki" -olettamaa voi muuten soveltaa: sellaisia väitteitä, joita vastapuoli ei kiistä, voi pitää tämän hyväksyminä</ref>. Koska ''Arcanum'' on tyytynyt vain kopioimaan Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n tiivistelmäosan blogiartikkeliinsa eikä esitä sen yksilöidympää perustelua siitä, miten prof. Behen IC-kriteeri olisi tässä artikkelissa kuvatussa tapauksessa jollain ohjaamattaomalla, tarkoituksettomasti itsestään tapahtuvalla tavalla toteutunut, hän olennaisesti vain esittää perustelemattoman väitteen. Tällaista perustelematonta väitettä vastaan prof. Behen julkisesti esittämää kiistoa on pidettävä pätevänä, kunnes toisin todistetaan. ''Arcanum'' ei siis ole<ref>kuten sanottu: pelkän väittämisen voimalla; eikä tässä mahdollisesti kysymykseen tuleva ''auktoriteettiin vetoaminenkaan'' kävisi pätevästä perustelusta</ref> pystynyt osoittamaan, että kyseinen tutkimusartikkeli dokumentoisi tapauksen, jossa IC-kriteeri olisi ohjaamattoman prosessin tuloksena täyttynyt.

	Kaiken edelläsanotun nojalla asian käsittelyn voi tässä yhteydessä päättää toteamukseen, että prof. Behen on, sekä Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n IC-argumenttinsa vastaista todistusvoimaa koskevan, julkisesti esittämänsä kiistoväitteen johdosta että ''Arcanum''in esittämiä syytöksiä tukevan riittävän näytön kohta kohdalta selkeästi puuttuessa ~~katsottava~~ vapautuneen ''Arcanum''in esittämästä kumotuksijoutumisväitteestä samoin kuin tämän esittämistä ~~muistakin~~ herjoista ja syytöksistä.		Kaiken edelläsanotun nojalla asian käsittelyn voi tässä yhteydessä päättää toteamukseen, että '''prof. Behen on''',
			* sekä Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n IC-argumenttinsa vastaista todistusvoimaa koskevan, julkisesti esittämänsä kiistoväitteen johdosta
			* että ''Arcanum''in esittämiä syytöksiä tukevan riittävän näytön kohta kohdalta selkeästi puuttuessa
			'''argumentaatioanalyyttisestä näkökulmasta katsoen todettava vapautuneen ''Arcanum''in esittämästä kumotuksijoutumisväitteestä samoin kuin kaikista muistakin tämän esittämistä herjoista ja syytöksistä'''. Toisin sanoen '''prof. Behen julkinen esiintyminen on tässä laajuudessa tutkien argumentaatioanalyyttisesti katsoen vakuuttavaa, ''Arcanum''in sitä vastoin ei'''.

	(Jos tätä loppupäätelmää vastaan on jollakulla tehtävänä huomautuksia, asiasta voi keskustella tämän artikkelin keskustelusivulla.)		(Jos tätä loppupäätelmää vastaan on jollakulla tehtävänä huomautuksia, asiasta voi keskustella tämän artikkelin keskustelusivulla.)

Apollos: työstöä

2010-02-22T15:15:59Z

työstöä

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 15.15
Rivi 206:		Rivi 206:
	# ''Auktoriteettiin vetoaminen'': Perustelu lähtee siitä, että evoluutio on "tieteellinen tosiasia"; tämä on tarkemmin yksilöimättömän "tieteen" auktoriteettiin vetoamista, jonka voisi kirjoittaa auki seuraavasti: "Koska tiede on todistanut evoluution tosiasiaksi, kaikki evoluutiota vastaan esitetyt perustelut ovat virheellisiä, siis myös analogiaperustelut." Jos uskoo tämän argumentin, sulkee korvansa vastapuolen perusteluilta niiden laadusta riippumatta. Tämä ei ole osoitus kriittisestä ajattelusta vaan kritiikittömästä auktoriteettiuskosta, joka onkin erityisen havainnollisesti esillä ''"fallacious arguments from analogy are rapidly invalidated as arguments aimed at attacking scientific facts"'' -ilmauksessa. (Vrt. ''"fallacious arguments from analogy are rapidly invalidated as arguments aimed at attacking scientific socialism''''). – Tämä perustelutapa on tässä yhteydessä aivan erityisen ontuva sitä taustaa vasten, että Behe itse tosiaankin on biokemian professori, siis juuri tämän alan tieteellinen ammattilainen.		# ''Auktoriteettiin vetoaminen'': Perustelu lähtee siitä, että evoluutio on "tieteellinen tosiasia"; tämä on tarkemmin yksilöimättömän "tieteen" auktoriteettiin vetoamista, jonka voisi kirjoittaa auki seuraavasti: "Koska tiede on todistanut evoluution tosiasiaksi, kaikki evoluutiota vastaan esitetyt perustelut ovat virheellisiä, siis myös analogiaperustelut." Jos uskoo tämän argumentin, sulkee korvansa vastapuolen perusteluilta niiden laadusta riippumatta. Tämä ei ole osoitus kriittisestä ajattelusta vaan kritiikittömästä auktoriteettiuskosta, joka onkin erityisen havainnollisesti esillä ''"fallacious arguments from analogy are rapidly invalidated as arguments aimed at attacking scientific facts"'' -ilmauksessa. (Vrt. ''"fallacious arguments from analogy are rapidly invalidated as arguments aimed at attacking scientific socialism''''). – Tämä perustelutapa on tässä yhteydessä aivan erityisen ontuva sitä taustaa vasten, että Behe itse tosiaankin on biokemian professori, siis juuri tämän alan tieteellinen ammattilainen.
	# ''Käänteinen todistustaakka'' (eli ''tietämättömyyteen vetoaminen''): Koko tähänastinen esitys perustuu suhtautumistapaan, jota voisi luonnehtia seuraavasti: "Koska näin rehvakkaasti pystymme julkisesti kiistämään Behen väitteet, kenelläkään järkevällä ihmisellä ei vieläkään ole mitään syytä olla uskomatta ohjaamattomien, tarkoituksettomien prosessien uuttaluoviin kykyihin. Siispä Behe on väärässä ja me oikeassa!" – Järkevässä keskustelussa juuri näiden kykyjen ''puolestapuhujat'' ovat velvolliset näyttämään kantansa toteen, eikä vastapuolen väitetty<ref>tässä tapauksessa virheellisesti mutta yleisessä tapauksessa vaikka miten vakuuttavasti</ref> perusteluvirhe anna sinänsä mitään tukea tälle naturalistiselle uskomukselle. Miksi siis kukaan järkevä uskoisi evolutionismin? Miten edellä lueteltujen, Behen teoksessaan yksityiskohtaisesti käsittelemien biokemiallisten esimerkkitapausten synty voitiinkaan tarkoituksettomien prosessien varassa selittää – tai edes yhden ainoankaan niistä?<ref>Olennaista tässä ei ole se, olisiko tällainen selitys historiallisesti katsoen oikea, vaan se, olisiko se ''järjellisesti ajatellen mahdollinen uskottavaksi''.</ref>		# ''Käänteinen todistustaakka'' (eli ''tietämättömyyteen vetoaminen''): Koko tähänastinen esitys perustuu suhtautumistapaan, jota voisi luonnehtia seuraavasti: "Koska näin rehvakkaasti pystymme julkisesti kiistämään Behen väitteet, kenelläkään järkevällä ihmisellä ei vieläkään ole mitään syytä olla uskomatta ohjaamattomien, tarkoituksettomien prosessien uuttaluoviin kykyihin. Siispä Behe on väärässä ja me oikeassa!" – Järkevässä keskustelussa juuri näiden kykyjen ''puolestapuhujat'' ovat velvolliset näyttämään kantansa toteen, eikä vastapuolen väitetty<ref>tässä tapauksessa virheellisesti mutta yleisessä tapauksessa vaikka miten vakuuttavasti</ref> perusteluvirhe anna sinänsä mitään tukea tälle naturalistiselle uskomukselle. Miksi siis kukaan järkevä uskoisi evolutionismin? Miten edellä lueteltujen, Behen teoksessaan yksityiskohtaisesti käsittelemien biokemiallisten esimerkkitapausten synty voitiinkaan tarkoituksettomien prosessien varassa selittää – tai edes yhden ainoankaan niistä?<ref>Olennaista tässä ei ole se, olisiko tällainen selitys historiallisesti katsoen oikea, vaan se, olisiko se ''järjellisesti ajatellen mahdollinen uskottavaksi''.</ref>
	# Hiirenloukkuesimerkki on Behen käyttämä ''irreducible complexity'' (IC) -käsitteen sisällön havainnollistus: tämä käsite sopii kuvaamaan ''sekä'' hiirenloukkua ''että'' monia biokemiallisia toimivia kokonaisuuksia, koska näiden välillä on ihan todellinen, ei mikään Behen keksimä, analogia. Tämän käsitteen ymmärtäminen on ilman muuta olennaista Behen argumentoinnin ymmärtämisen kannalta, mutta hiirenloukku sinänsä ei tietenkään ole mikään Behen argumentti,<ref>eikä varsinaista IC-käsitteen ilmaisemaa biokemian tutkimuskohteiden ja ihmisten teknisten keksintöjen välistä analogiaa edes yritetty väittää virheelliseksi</ref> joten sitä vastaan hyökkääminen ja sen "kumoaminen" tekstin tapaan on itsessään osoitus joko asiantuntemattomuudesta johtuvasta ''täysin asiaankuulumattoman väitteen esittämisestä'' tai ''pyrkimyksestä suunnata yleisön huomio pois pääasiasta''. Niin tai näin, virheellistä argumentointia yhtä kaikki.		# Hiirenloukkuesimerkki on Behen käyttämä ''irreducible complexity'' (IC) -käsitteen sisällön [http://www.arn.org/docs/behe/mb_mousetrapdefended.htm havainnollistus]: tämä käsite sopii kuvaamaan ''sekä'' hiirenloukkua ''että'' monia biokemiallisia toimivia kokonaisuuksia, koska näiden välillä on ihan todellinen, ei mikään Behen keksimä, analogia. Tämän käsitteen ymmärtäminen on ilman muuta olennaista Behen argumentoinnin ymmärtämisen kannalta, mutta hiirenloukku sinänsä ei tietenkään ole mikään Behen argumentti,<ref>eikä varsinaista IC-käsitteen ilmaisemaa biokemian tutkimuskohteiden ja ihmisten teknisten keksintöjen välistä analogiaa edes yritetty väittää virheelliseksi</ref> joten sitä vastaan hyökkääminen ja sen "kumoaminen" tekstin tapaan on itsessään osoitus joko asiantuntemattomuudesta johtuvasta ''täysin asiaankuulumattoman väitteen esittämisestä'' tai ''pyrkimyksestä suunnata yleisön huomio pois pääasiasta''. Niin tai näin, virheellistä argumentointia yhtä kaikki.

	Kun tekstirungon ulkopuolisetkin elementit otetaan huomioon, argumentointivirhelista kasvaa entisestään:		Kun tekstirungon ulkopuolisetkin elementit otetaan huomioon, argumentointivirhelista kasvaa entisestään:
Rivi 741:		Rivi 741:
	Tässä vaiheessa ''Arcanum''in esittämistä perusteista on siis enää käsittelemättä vain viimeinen: Bridgham–Carroll–Thornton–2006-tutkimusartikkeli.		Tässä vaiheessa ''Arcanum''in esittämistä perusteista on siis enää käsittelemättä vain viimeinen: Bridgham–Carroll–Thornton–2006-tutkimusartikkeli.

	Normaalin retorisen periaatteen mukaan todistustaakka on kunkin väitteen esittäjällä eikä sen kyseenalaistajalla; tämä on otettava huomioon nimenomaan väitteen tultua keskustelun kuluessa eksplisiittisesti kiistetyksi<ref>sillä "vaikeneminen on myöntymisen merkki" -olettamaa voi muuten soveltaa: sellaisia väitteitä, joita vastapuoli ei kiistä, voi pitää tämän hyväksyminä</ref>. Koska ''Arcanum'' on tyytynyt vain kopioimaan Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n tiivistelmäosan blogiartikkeliinsa eikä esitä sen yksilöidympää perustelua siitä, miten prof. Behen IC-kriteeri olisi tässä ~~työssä saatu~~ tarkoituksettomasti ~~toteutumaan~~, prof. Behen julkisesti esittämää kiistoa on pidettävä pätevänä, kunnes toisin todistetaan: ''Arcanum'' ei siis ole pystynyt osoittamaan, että kyseinen tutkimusartikkeli dokumentoisi tapauksen, jossa IC-kriteeri olisi ohjaamattoman prosessin tuloksena täyttynyt.		Normaalin retorisen periaatteen mukaan todistustaakka on kunkin väitteen esittäjällä eikä sen kyseenalaistajalla<ref>Tämän periaatteen mielekkyys on helppo nähdä ajattelemalla esim. tilannetta, jossa joku väittäisi, että kaksipäiset vihreät kirahvit ovat yleinen elämänmuoto meistä yli miljoonan valovuoden päässä sijaitsevilla planeetoilla.</ref>; tämä on otettava huomioon nimenomaan väitteen tultua keskustelun kuluessa eksplisiittisesti kiistetyksi<ref>sillä "vaikeneminen on myöntymisen merkki" -olettamaa voi muuten soveltaa: sellaisia väitteitä, joita vastapuoli ei kiistä, voi pitää tämän hyväksyminä</ref>. Koska ''Arcanum'' on tyytynyt vain kopioimaan Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n tiivistelmäosan blogiartikkeliinsa eikä esitä sen yksilöidympää perustelua siitä, miten prof. Behen IC-kriteeri olisi tässä artikkelissa kuvatussa tapauksessa jollain ohjaamattaomalla, tarkoituksettomasti itsestään tapahtuvalla tavalla toteutunut, hän olennaisesti vain esittää perustelemattoman väitteen. Tällaista perustelematonta väitettä vastaan prof. Behen julkisesti esittämää kiistoa on pidettävä pätevänä, kunnes toisin todistetaan. ''Arcanum'' ei siis ole<ref>kuten sanottu: pelkän väittämisen voimalla; eikä tässä mahdollisesti kysymykseen tuleva ''auktoriteettiin vetoaminenkaan'' kävisi pätevästä perustelusta</ref> pystynyt osoittamaan, että kyseinen tutkimusartikkeli dokumentoisi tapauksen, jossa IC-kriteeri olisi ohjaamattoman prosessin tuloksena täyttynyt.

	Kaiken edelläsanotun nojalla asian käsittelyn voi tässä yhteydessä päättää toteamukseen, että prof. Behen on, sekä Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n IC-argumenttinsa vastaista todistusvoimaa koskevan, julkisesti esittämänsä kiistoväitteen johdosta että ''Arcanum''in esittämiä syytöksiä tukevan riittävän näytön kohta kohdalta selkeästi puuttuessa katsottava vapautuneen ''Arcanum''in esittämästä kumotuksijoutumisväitteestä samoin kuin tämän esittämistä muistakin herjoista ja syytöksistä.		Kaiken edelläsanotun nojalla asian käsittelyn voi tässä yhteydessä päättää toteamukseen, että prof. Behen on, sekä Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n IC-argumenttinsa vastaista todistusvoimaa koskevan, julkisesti esittämänsä kiistoväitteen johdosta että ''Arcanum''in esittämiä syytöksiä tukevan riittävän näytön kohta kohdalta selkeästi puuttuessa katsottava vapautuneen ''Arcanum''in esittämästä kumotuksijoutumisväitteestä samoin kuin tämän esittämistä muistakin herjoista ja syytöksistä.

Apollos: /* Loppupäätelmä */ ilmaisun parantamista & korostusten lisäämistä sekä uusi viite

2010-02-22T14:30:05Z

Loppupäätelmä: ilmaisun parantamista & korostusten lisäämistä sekä uusi viite

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 14.30
Rivi 728:		Rivi 728:
	Julkaisemassaan [http://a-deism.blogspot.com/2002/02/reducible-illogic.html blogiartikkelissa] ''Arcanum'' on esittänyt voimakasta ja pisteliästä kritiikkiä sekä prof. Michael Behen esittämää argumentaatiota että hänen henkilöään vastaan. Tutkittuamme asiaa edelläolevasta ilmenevässä laajuudessa toteamme kokoavasti seuraavaa:		Julkaisemassaan [http://a-deism.blogspot.com/2002/02/reducible-illogic.html blogiartikkelissa] ''Arcanum'' on esittänyt voimakasta ja pisteliästä kritiikkiä sekä prof. Michael Behen esittämää argumentaatiota että hänen henkilöään vastaan. Tutkittuamme asiaa edelläolevasta ilmenevässä laajuudessa toteamme kokoavasti seuraavaa:

	Aggressiivisessa innossaan ''Arcanum'' on syyllistynyt lukuisiin perusteluvirheisiin, jotka vaivaavat etenkin hänen blogiartikkelinsa alkuosaa, jonka ei näin ollen voi katsoa järkevästi ajatellen saattavan hänen esittämiään väittämiä entistä uskottavammiksi tai ~~saattavan~~ mahdollisimman hyvin perusteltua näkökulmaa ~~etsivälle lukijalle~~ entistä todennäköisemmäksi, että ''Arcanum''in edustamalla näkemyksellä ylipäänsä olisi mitään vakuuttavia argumentteja tukenaan.		Aggressiivisessa innossaan ''Arcanum'' on syyllistynyt lukuisiin perusteluvirheisiin, jotka vaivaavat etenkin hänen blogiartikkelinsa alkuosaa, jonka ei näin ollen voi katsoa järkevästi ajatellen saattavan hänen esittämiään väittämiä entistä uskottavammiksi tai edesauttavan mahdollisimman hyvin perusteltua näkökulmaa etsivää lukijaa arvioimaan entistä todennäköisemmäksi, että ''Arcanum''in edustamalla näkemyksellä ylipäänsä olisi mitään vakuuttavia argumentteja tukenaan.

	''Arcanum''in viittaamista<ref>ja analysoitaessa jäljitettävissä olleista</ref> tutkimusartikkeleista Richards–2006 ei suoranaisesti liittynyt käsiteltyyn kiistakysymykseen eikä ainakaan auttanut tukemaan ''Arcanum''in edustamaa kantaa vaan pikemminkin muistutti kiusallisesti siitä, miten valtavan todistustaakan naturalistinen selitysmalli onkaan ottanut kantaakseen, miten huonosti naturalistiyhteisö tätä asiaintilaa yleensä tiedostaa, miten herkästi ja itsestäänselvästi ollaan ~~usein~~ valmiita turvautumaan "aukkojen evoluutio" -perusteluvirheeseen ja siihen liittyvään naturalistisen toiveajattelun pitämiseen jonkinlaisena kyseisen kannan puolesta puhuvana todistusaineistona.		''Arcanum''in viittaamista<ref>ja analysoitaessa jäljitettävissä olleista</ref> tutkimusartikkeleista Richards–2006 ei suoranaisesti liittynyt käsiteltyyn kiistakysymykseen eikä ainakaan auttanut tukemaan ''Arcanum''in edustamaa kantaa vaan pikemminkin muistutti kiusallisesti siitä,
			# miten ''valtavan todistustaakan'' naturalistinen selitysmalli onkaan ottanut kantaakseen,
			# miten ''huonosti'' naturalistiyhteisö tätä asiaintilaa yleensä ''tiedostaa'' ja
			# miten herkästi ja itsestäänselvästi ollaan useinkin ''valmiita turvautumaan''
			#* ''"aukkojen evoluutio" -perusteluvirheeseen''
			#* ja siihen liittyvään ''naturalistisen toiveajattelun pitämiseen'' jonkinlaisena kyseisen kannan puolesta puhuvana ''todistusaineistona''.

	Avida-järjestelmä ja siihen liittynyt Lenski–Ofria–Pennock–Adami–2003-lähde osoittautuivat itsessään kiinnostaviksi ja ''Arcanum''in väitteiden kannalta tutkimisen arvoisiksi. Tutkimuksen tulos kuitenkin lähinnä vahvisti jo edelliskohdassa tehtyä havaintoa naturalistisen toiveajattelun vetovoimasta: kyseisen tekoelämäsimulaation tulos on kvantitatiivisen tarkastelun nojalla lähinnä se, että mikäli mutaatio-selektiotyyppinen uusdarvinistinen evoluutiomalli vaatii yleensäkin toimiakseen näin räätälöidyt viritykset ja hyödyllisten varianttien huikeat suhteelliset kilpailuedut, se järkevästi ajatellen tuskin mitenkään voisi olla havaitun biodiversiteetin synnyn uskottava selitys<ref>tuskin edes merkittävä osaselityskään</ref>~~. – Näiden toteamusten jälkeen ''Arcanum''in perusteista onkin enää käsittelemättä vain viimeinen: Bridgham–Carroll–Thornton–2006-tutkimusartikkeli~~.		''Avida''-järjestelmä ja siihen liittynyt Lenski–Ofria–Pennock–Adami–2003-lähde osoittautuivat itsessään kiinnostaviksi ja ''Arcanum''in väitteiden kannalta tutkimisen arvoisiksi. Tutkimuksen tulos kuitenkin lähinnä vahvisti jo edelliskohdassa tehtyä havaintoa ''naturalistisen toiveajattelun vetovoimasta'': kyseisen tekoelämäsimulaation tulos on kvantitatiivisen tarkastelun nojalla lähinnä se, että mikäli mutaatio-selektiotyyppinen uusdarvinistinen evoluutiomalli vaatii yleensäkin toimiakseen näin räätälöidyt viritykset ja hyödyllisten varianttien huikeat suhteelliset kilpailuedut<ref>nämä huomioonottaen sen voikin sanoa muistuttavan ''pikemminkin teististä (ohjattua) kuin naturalistista (itsestään tapahtuvaa) evoluutiota''</ref>, se järkevästi ajatellen tuskin mitenkään voisi olla havaitun biodiversiteetin synnyn uskottava selitys<ref>tuskin edes merkittävä osaselityskään</ref>.

	Normaalin retorisen periaatteen mukaan ~~viimeistäänkin~~ väitteen tultua kiistetyksi ~~sen todistustaakka~~ on ~~väitteen esittäjällä~~. Koska ''Arcanum'' on tyytynyt vain kopioimaan Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n tiivistelmäosan blogiartikkeliinsa eikä esitä sen yksilöidympää perustelua siitä, miten prof. Behen IC-kriteeri olisi tässä työssä saatu tarkoituksettomasti toteutumaan, asian käsittelyn voi tässä yhteydessä päättää toteamukseen, ~~jonka mukaan~~ prof. Behen on, ~~vallankin~~ Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n IC-argumenttinsa ~~vastaisen~~ todistusvoimaa koskevan julkisesti esittämänsä kiistoväitteen johdosta ja ''Arcanum''in esittämiä syytöksiä tukevan riittävän näytön kohta kohdalta selkeästi puuttuessa katsottava vapautuneen ''Arcanum''in esittämästä kumotuksijoutumisväitteestä samoin kuin tämän esittämistä muistakin herjoista ja syytöksistä.		Tässä vaiheessa ''Arcanum''in esittämistä perusteista on siis enää käsittelemättä vain viimeinen: Bridgham–Carroll–Thornton–2006-tutkimusartikkeli.

			Normaalin retorisen periaatteen mukaan todistustaakka on kunkin väitteen esittäjällä eikä sen kyseenalaistajalla; tämä on otettava huomioon nimenomaan väitteen tultua keskustelun kuluessa eksplisiittisesti kiistetyksi<ref>sillä "vaikeneminen on myöntymisen merkki" -olettamaa voi muuten soveltaa: sellaisia väitteitä, joita vastapuoli ei kiistä, voi pitää tämän hyväksyminä</ref>. Koska ''Arcanum'' on tyytynyt vain kopioimaan Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n tiivistelmäosan blogiartikkeliinsa eikä esitä sen yksilöidympää perustelua siitä, miten prof. Behen IC-kriteeri olisi tässä työssä saatu tarkoituksettomasti toteutumaan, prof. Behen julkisesti esittämää kiistoa on pidettävä pätevänä, kunnes toisin todistetaan: ''Arcanum'' ei siis ole pystynyt osoittamaan, että kyseinen tutkimusartikkeli dokumentoisi tapauksen, jossa IC-kriteeri olisi ohjaamattoman prosessin tuloksena täyttynyt.

			Kaiken edelläsanotun nojalla asian käsittelyn voi tässä yhteydessä päättää toteamukseen, että prof. Behen on, sekä Bridgham–Carroll–Thornton–2006:n IC-argumenttinsa vastaista todistusvoimaa koskevan, julkisesti esittämänsä kiistoväitteen johdosta että ''Arcanum''in esittämiä syytöksiä tukevan riittävän näytön kohta kohdalta selkeästi puuttuessa katsottava vapautuneen ''Arcanum''in esittämästä kumotuksijoutumisväitteestä samoin kuin tämän esittämistä muistakin herjoista ja syytöksistä.

	(Jos tätä loppupäätelmää vastaan on jollakulla tehtävänä huomautuksia, asiasta voi keskustella tämän artikkelin keskustelusivulla.)		(Jos tätä loppupäätelmää vastaan on jollakulla tehtävänä huomautuksia, asiasta voi keskustella tämän artikkelin keskustelusivulla.)


	== Viitteet ==		== Viitteet ==

	{{viitteet}}		{{viitteet}}

Apollos: vaihto täsmäviitteeseen

2010-02-21T12:45:26Z

vaihto täsmäviitteeseen

← Vanhempi versio		Versio 21. helmikuuta 2010 kello 12.45
Rivi 363:		Rivi 363:
	## niinpä opiskelijat alkavat (tieteen auktoriteetin nojalla) pitää sitä totena		## niinpä opiskelijat alkavat (tieteen auktoriteetin nojalla) pitää sitä totena
	## ja kuullessaan sitä kyseenalaistettavan (eli koetettavan vapauttaa tiede metodologisen naturalismin yhä pahemmin kiristävästä pakkopaidasta) kokevat, että "tiedettä vastaan on hyökätty",		## ja kuullessaan sitä kyseenalaistettavan (eli koetettavan vapauttaa tiede metodologisen naturalismin yhä pahemmin kiristävästä pakkopaidasta) kokevat, että "tiedettä vastaan on hyökätty",
	## jolloin innokkaimmat heistä käyvät "puolustamaan tiedettä" ryhtymällä verbaalisiin<ref>tai muihinkin, kuten [http://www.~~discovery~~.org/~~a/2939~~ ammatillisen] tai [http://www.richardsternberg.org/smithsonian.php henkilökohtaisenkin] [http://www.expelledthemovie.com/ vainon] luonteisiin</ref> vastahyökkäyksiin<ref>tai muuhun [[todisteet Jeesuksen homoseksuaalisuudesta\|ilkivaltaan]], esim. vapaan tiedonkulun [http://www.evolutionnews.org/2010/02/vandalizing_bookstores_and_cen.html häirintään]</ref>,		## jolloin innokkaimmat heistä käyvät "puolustamaan tiedettä" ryhtymällä verbaalisiin<ref>tai muihinkin, kuten [http://www.evolutionnews.org/ID_was_the_Issue_Gonzalez_Tenure.pdf ammatillisen] tai [http://www.richardsternberg.org/smithsonian.php henkilökohtaisenkin] [http://www.expelledthemovie.com/ vainon] luonteisiin</ref> vastahyökkäyksiin<ref>tai muuhun [[todisteet Jeesuksen homoseksuaalisuudesta\|ilkivaltaan]], esim. vapaan tiedonkulun [http://www.evolutionnews.org/2010/02/vandalizing_bookstores_and_cen.html häirintään]</ref>,
	## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,		## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,
	## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,		## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,

Apollos: viitelinkityksiä

2010-02-21T12:25:33Z

viitelinkityksiä

← Vanhempi versio		Versio 21. helmikuuta 2010 kello 12.25
Rivi 363:		Rivi 363:
	## niinpä opiskelijat alkavat (tieteen auktoriteetin nojalla) pitää sitä totena		## niinpä opiskelijat alkavat (tieteen auktoriteetin nojalla) pitää sitä totena
	## ja kuullessaan sitä kyseenalaistettavan (eli koetettavan vapauttaa tiede metodologisen naturalismin yhä pahemmin kiristävästä pakkopaidasta) kokevat, että "tiedettä vastaan on hyökätty",		## ja kuullessaan sitä kyseenalaistettavan (eli koetettavan vapauttaa tiede metodologisen naturalismin yhä pahemmin kiristävästä pakkopaidasta) kokevat, että "tiedettä vastaan on hyökätty",
	## jolloin innokkaimmat heistä käyvät "puolustamaan tiedettä" ryhtymällä verbaalisiin<ref>tai muihinkin, kuten ammatillisen tai henkilökohtaisenkin [http://www.expelledthemovie.com/ vainon] luonteisiin</ref> vastahyökkäyksiin<ref>tai muuhun [[todisteet Jeesuksen homoseksuaalisuudesta\|ilkivaltaan]], esim. vapaan tiedonkulun [http://www.evolutionnews.org/2010/02/vandalizing_bookstores_and_cen.html häirintään]</ref>,		## jolloin innokkaimmat heistä käyvät "puolustamaan tiedettä" ryhtymällä verbaalisiin<ref>tai muihinkin, kuten [http://www.discovery.org/a/2939 ammatillisen] tai [http://www.richardsternberg.org/smithsonian.php henkilökohtaisenkin] [http://www.expelledthemovie.com/ vainon] luonteisiin</ref> vastahyökkäyksiin<ref>tai muuhun [[todisteet Jeesuksen homoseksuaalisuudesta\|ilkivaltaan]], esim. vapaan tiedonkulun [http://www.evolutionnews.org/2010/02/vandalizing_bookstores_and_cen.html häirintään]</ref>,
	## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,		## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,
	## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,		## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,

Apollos: linkkilisäys viitteeseen

2010-02-20T19:49:17Z

linkkilisäys viitteeseen

← Vanhempi versio		Versio 20. helmikuuta 2010 kello 19.49
Rivi 366:		Rivi 366:
	## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,		## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,
	## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,		## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,
	## mikä kyllä jossain määrin pitääkin paikkansa 1–4-kohdissa kuvatusta varsinaisesta tieteellisestä tutkimustyöstä<ref>Biotieteellisen tutkimusyhteisön toimintaa evolutionismin uomiin pakottavat ilmiöthän sentään perustuvat osin tottumuksen voimaan, ryhmäpaineeseen ja opportunismiinkin, vaikka pohjana koko ajan ovatkin tutkijoiden enemmistön jo varhaisessa vaiheessa auktoriteettiuskonvaraisesti sisäistämät naturalistiset perususkomukset. Näin muodostuvien rajoitusten ''sisällä'' tutkijoilla on toki vapautta: evoluutiolle ehdotettuja ''mekanismeja'' he saavat kyseenalaistaa, mutta sen ''"tosiasiallisuutta"'' eivät – muuten kyllä uhkaa joutua "pää pölkylle" (vrt. analysoitavan [http://a-deism.blogspot.com/2002/02/reducible-illogic.html blogiartikkelin] kuvitus – ja Behe sentään uskoo [[polveutumisoppi\|polveutumisopin]]!).</ref> ja jopa 5-kohdassa kuvatusta oppikurssisisältöjen rajauksestakin<ref>Oppikurssin arkkitehdistä riippuu, uskooko hän kurssillaan opetettavan "tieteellistä totuutta" vaiko lähinnä vain alati keskeneräisen tutkimuksen tämänhetkistä tilaa.</ref> puhuttaessa,		## mikä kyllä jossain määrin pitääkin paikkansa 1–4-kohdissa kuvatusta varsinaisesta tieteellisestä tutkimustyöstä<ref>Biotieteellisen tutkimusyhteisön toimintaa evolutionismin uomiin pakottavat ilmiöthän sentään perustuvat osin tottumuksen voimaan, ryhmäpaineeseen ja opportunismiinkin, vaikka pohjana koko ajan ovatkin tutkijoiden enemmistön jo varhaisessa vaiheessa auktoriteettiuskonvaraisesti sisäistämät naturalistiset perususkomukset. Näin muodostuvien rajoitusten ''sisällä'' tutkijoilla on toki vapautta: evoluutiolle ehdotettuja ''mekanismeja'' he saavat kyseenalaistaa, mutta sen ''"tosiasiallisuutta"'' eivät – muuten kyllä uhkaa joutua "pää pölkylle" (vrt. analysoitavan [http://a-deism.blogspot.com/2002/02/reducible-illogic.html blogiartikkelin] kuvitus – ja Behe sentään [http://www.evolutionnews.org/2010/02/misusing_protistan_examples_to.html uskoo] [[polveutumisoppi\|polveutumisopin]]!).</ref> ja jopa 5-kohdassa kuvatusta oppikurssisisältöjen rajauksestakin<ref>Oppikurssin arkkitehdistä riippuu, uskooko hän kurssillaan opetettavan "tieteellistä totuutta" vaiko lähinnä vain alati keskeneräisen tutkimuksen tämänhetkistä tilaa.</ref> puhuttaessa,
	## mutta opiskelun tasolla on ennen muuta osoitettava oppineensa<ref>ja hyväksyvänsä</ref>, mitä katederilta on opetettu, ja 6–8-kohtien kuvaamat ilmiöt todellakin ''ovat'' "tiedeyhteisön alakerran väen"<ref>8-kohta nimenomaan sen "äärinaturalistisen etujoukon"</ref> auktoriteettiuskoista toimintaa,		## mutta opiskelun tasolla on ennen muuta osoitettava oppineensa<ref>ja hyväksyvänsä</ref>, mitä katederilta on opetettu, ja 6–8-kohtien kuvaamat ilmiöt todellakin ''ovat'' "tiedeyhteisön alakerran väen"<ref>8-kohta nimenomaan sen "äärinaturalistisen etujoukon"</ref> auktoriteettiuskoista toimintaa,
	## minkä lisäksi tulee vielä "tiedeyhteisön yläkerran väen äärinaturalistisen etujoukon"<ref>Dawkins ''et al.''</ref> ''evolutionistisen auktoriteettiuskon ylläpitämiseen tähtäävä'' toiminta,		## minkä lisäksi tulee vielä "tiedeyhteisön yläkerran väen äärinaturalistisen etujoukon"<ref>Dawkins ''et al.''</ref> ''evolutionistisen auktoriteettiuskon ylläpitämiseen tähtäävä'' toiminta,

Apollos: viitetäydennys linkkeineen

2010-02-20T18:46:15Z

viitetäydennys linkkeineen

← Vanhempi versio		Versio 20. helmikuuta 2010 kello 18.46
Rivi 363:		Rivi 363:
	## niinpä opiskelijat alkavat (tieteen auktoriteetin nojalla) pitää sitä totena		## niinpä opiskelijat alkavat (tieteen auktoriteetin nojalla) pitää sitä totena
	## ja kuullessaan sitä kyseenalaistettavan (eli koetettavan vapauttaa tiede metodologisen naturalismin yhä pahemmin kiristävästä pakkopaidasta) kokevat, että "tiedettä vastaan on hyökätty",		## ja kuullessaan sitä kyseenalaistettavan (eli koetettavan vapauttaa tiede metodologisen naturalismin yhä pahemmin kiristävästä pakkopaidasta) kokevat, että "tiedettä vastaan on hyökätty",
	## jolloin innokkaimmat heistä käyvät "puolustamaan tiedettä" ryhtymällä verbaalisiin<ref>tai muihinkin, kuten ammatillisen tai henkilökohtaisenkin [http://www.expelledthemovie.com/ vainon] luonteisiin</ref> vastahyökkäyksiin<ref>tai muuhun [[todisteet Jeesuksen homoseksuaalisuudesta\|ilkivaltaan]]</ref>,		## jolloin innokkaimmat heistä käyvät "puolustamaan tiedettä" ryhtymällä verbaalisiin<ref>tai muihinkin, kuten ammatillisen tai henkilökohtaisenkin [http://www.expelledthemovie.com/ vainon] luonteisiin</ref> vastahyökkäyksiin<ref>tai muuhun [[todisteet Jeesuksen homoseksuaalisuudesta\|ilkivaltaan]], esim. vapaan tiedonkulun [http://www.evolutionnews.org/2010/02/vandalizing_bookstores_and_cen.html häirintään]</ref>,
	## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,		## jotka eivät kuitenkaan ole järjellisesti kestäviä, koska eivät perustu tilanteen asianmukaiseen ymmärtämiseen vaan harhautuneeseen auktoriteettiuskoon,
	## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,		## jota ei kuitenkaan tunnisteta auktoriteettiuskoksi, koskapa auktoriteettina tässä tapauksessa on "tiede", ja "tiede ei perustu auktoriteettiuskoon"<ref>"... näinhän jo johdantokurssilla opetettiin, mutta valitettavasti nuo vastapuolen tietämättömät moukat eivät ilmeisesti ole ikinä edes käyneet kuunteluoppilaina johdantokurssin luonnoilla, ja Dawkinshan sitä paitsi vielä varmemmaksi vakuudeksi sanookin julkisesti ihan suoraan, ettei ID-leiri tiedä yhtään mitään!"</ref>,

Apollos: työstöä

2010-02-20T15:24:53Z

työstöä

Näytä muutokset

Apollos: työstöä

2010-02-19T16:04:53Z

työstöä

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2010 kello 16.04
Rivi 568:		Rivi 568:

	Tarkastetaanpa siis nyt ensin Avida-asiaa Google-haun avulla löytynyttä [http://chaos.swarthmore.edu/courses/SOC002a/Nature_EvoComplex.pdf lähdettä] apuna käyttäen. – Esitysteknisenä ratkaisuna on lähdeartikkelin ingressin taulukkoanalyysi ja sen jälkeinen täydentävä kommentointi.		Tarkastetaanpa siis nyt ensin Avida-asiaa Google-haun avulla löytynyttä [http://chaos.swarthmore.edu/courses/SOC002a/Nature_EvoComplex.pdf lähdettä] apuna käyttäen. – Esitysteknisenä ratkaisuna on lähdeartikkelin ingressin taulukkoanalyysi ja sen jälkeinen täydentävä kommentointi.

			===== Tutkimusartikkelin tiivistelmä =====

	{\| {{prettytable}}		{\| {{prettytable}}
Rivi 655:		Rivi 657:

	\|}		\|}


			===== Raportoitujen tulosten referointia =====

	Mitä nämä tutkijat sitten oman selontekonsa mukaan tarkkaan ottaen havaitsivat? He onnistuivat laatimaan tietokoneohjelman<ref>"Simulaatio" on tässä yhteydessä varsin harhaanjohtava luonnehdinta, sillä kyseinen sinänsä näppärä viritelmä ei ole millään ilmeisellä tavalla analoginen biologisen elämän kanssa. Se toimii kyllä darvinististyyppisen evoluutiomekanismin kokeiluympäristönä muttei anna syytä olettaa, että tällainen mekanismi sopisi nimenomaan biosfäärin monimuotoisuuden selitykseksi.</ref>, joka pyöritti 3.600:n "organismiksi" kutsutun, rinnakkain ajettavan erillisen ohjelman (hilaksi organisoitua) tarhaa, jossa 100.000 päivityskierroksen aikana saattoi kehittyä<ref>Selonteon mukaan tämä onnistui 50 yrittämällä 23 kertaa eli 46 %:ssa ajokerroista.</ref> sellainen ohjelma, joka laski kahden bittijonon bittikohtaisen ekvivalenssifunktion<ref>Toisin sanoen ohjelma tulosti bittijonon, jossa oli 0-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat erilaiset, ja 1-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat samanlaiset; tätä sitten hehkutettiin "monimutkaisen funktion syntynä".</ref>. Lisäksi näihin "hilaohjelmiin" kehittyi yksinkertaisemmin toteutettavissa olevia loogisia bittijonofunktioita. Jo alun perin käytettävissä oli operaatiot, joilla nämä funktiot saattoi toteuttaa, kyse oli vain siitä, että satunnaismutaatio-valintaetumenetelmä onnistui löytämään sellaisia operaatiokombinaatioita, jotka todella toteuttivat ne. Tällä "tekoelämällä" ei ollut muuta toiminnallisuutta kuin että se suoritti esimääritellyistä operaatioista muodostuvaa koodia. Kaikki "organismit" pysyivät suoritteistaan riippumatta "hengissä" eli toiminnassa siihen asti, kun joutuivat mahdollisesti päällekirjoitetuksi naapuriin sijoitetun "organismin" suorittaessa koodinpätkän, joka aiheutti suorittajaohjelmansa (mahdollisesti mutatoivan) kopioimisen huono-onnisen naapurinsa paikalle. "Organismeja" rangaistiin koodinsa lyhyydestä ja vastaavasti palkittiin koodinsa pituudesta<ref>niin, että kunkin ohjelman koko koodin läpiajaminen kesti pituudestaan riippumatta lähtökohtaisesti (siis ennen mahdollisesti suorittamistaan loogisista operaatioista annettujen palkintojen huomioonottamista) yhtä monta päivityskierrosta</ref> – ja '''varsinkin''' loogisten bittijonofunktioiden suorittamisesta.		Mitä nämä tutkijat sitten oman selontekonsa mukaan tarkkaan ottaen havaitsivat? He onnistuivat laatimaan tietokoneohjelman<ref>"Simulaatio" on tässä yhteydessä varsin harhaanjohtava luonnehdinta, sillä kyseinen sinänsä näppärä viritelmä ei ole millään ilmeisellä tavalla analoginen biologisen elämän kanssa. Se toimii kyllä darvinististyyppisen evoluutiomekanismin kokeiluympäristönä muttei anna syytä olettaa, että tällainen mekanismi sopisi nimenomaan biosfäärin monimuotoisuuden selitykseksi.</ref>, joka pyöritti 3.600:n "organismiksi" kutsutun, rinnakkain ajettavan erillisen ohjelman (hilaksi organisoitua) tarhaa, jossa 100.000 päivityskierroksen aikana saattoi kehittyä<ref>Selonteon mukaan tämä onnistui 50 yrittämällä 23 kertaa eli 46 %:ssa ajokerroista.</ref> sellainen ohjelma, joka laski kahden bittijonon bittikohtaisen ekvivalenssifunktion<ref>Toisin sanoen ohjelma tulosti bittijonon, jossa oli 0-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat erilaiset, ja 1-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat samanlaiset; tätä sitten hehkutettiin "monimutkaisen funktion syntynä".</ref>. Lisäksi näihin "hilaohjelmiin" kehittyi yksinkertaisemmin toteutettavissa olevia loogisia bittijonofunktioita. Jo alun perin käytettävissä oli operaatiot, joilla nämä funktiot saattoi toteuttaa, kyse oli vain siitä, että satunnaismutaatio-valintaetumenetelmä onnistui löytämään sellaisia operaatiokombinaatioita, jotka todella toteuttivat ne. Tällä "tekoelämällä" ei ollut muuta toiminnallisuutta kuin että se suoritti esimääritellyistä operaatioista muodostuvaa koodia. Kaikki "organismit" pysyivät suoritteistaan riippumatta "hengissä" eli toiminnassa siihen asti, kun joutuivat mahdollisesti päällekirjoitetuksi naapuriin sijoitetun "organismin" suorittaessa koodinpätkän, joka aiheutti suorittajaohjelmansa (mahdollisesti mutatoivan) kopioimisen huono-onnisen naapurinsa paikalle. "Organismeja" rangaistiin koodinsa lyhyydestä ja vastaavasti palkittiin koodinsa pituudesta<ref>niin, että kunkin ohjelman koko koodin läpiajaminen kesti pituudestaan riippumatta lähtökohtaisesti (siis ennen mahdollisesti suorittamistaan loogisista operaatioista annettujen palkintojen huomioonottamista) yhtä monta päivityskierrosta</ref> – ja '''varsinkin''' loogisten bittijonofunktioiden suorittamisesta.

	"Myötäkarvaan tulkittuna" tämän kokeellisen tuloksen voi siis sanoa osoittaneen sen – järjelle jo etukäteenkin ilmeisen – tosiseikan, että darvinistinen mekanismi on periaatteessa toimiva eli sillä tavalla voi tapahtua<ref>sopivassa älyllisen suunnitelman mukaan valmistetussa ympäristössä kuten tietokoneessa</ref> tietynlaista kehitystä<ref>Olennaiset palkinnot ja rangaistukset tässä tulivat kylläkin ajettavien ohjelmien ulkopuolisen ''älyllisen tahon nimenomaisesti ennaltamäärääminä'', joten mistään ''luonnonvalinnasta'' ei todellakaan voi puhua.</ref>. Koska kuitenkin oli jo alun perin selvää, että ainoastaan darvinismin toimivuutta osoittavaksi tulkittavissa oleva tulos voitaisiin julkaista<ref>Vai kuvitelleeko joku kenties tosissaan, että ''Nature'' olisi julkaissut jonkin sentapaisen artikkelin, joka olisi voitu otsikoida: ''"Darwin in doubt – computer simulation failes to evolve complex features"''?</ref>, systeemiä on mitä ilmeisimmin täytynyt viritellä niin "turboksi", että halutut tulokset lopultakin putkahtivat siitä esiin.<ref>Tämä on pääteltävissä siitäkin, että haluttu tulos siis syntyi näilläkin virityksillä vain alle puolessa koeajoista – virittelyjen osittainenkin purkaminen olisi mitä ilmeisimmin johtanut tuloksen romahtamiseen.</ref> Olennainen informaatio ei tässä siis olekaan se, ''syntyikö'' haluttuja tuloksia vaan ''millä hinnalla niitä saatiin syntymään''.		"Myötäkarvaan tulkittuna" tämän kokeellisen tuloksen voi siis sanoa osoittaneen sen – järjelle jo etukäteenkin ilmeisen – tosiseikan, että darvinistinen mekanismi on periaatteessa toimiva eli sillä tavalla voi tapahtua<ref>sopivassa älyllisen suunnitelman mukaan valmistetussa ympäristössä kuten tietokoneessa</ref> tietynlaista kehitystä<ref>Olennaiset palkinnot ja rangaistukset tässä tulivat kylläkin ajettavien ohjelmien ulkopuolisen ''älyllisen tahon nimenomaisesti ennaltamäärääminä'', joten mistään ''luonnonvalinnasta'' ei todellakaan voi puhua.</ref>. Koska kuitenkin oli jo alun perin selvää, että ainoastaan darvinismin toimivuutta osoittavaksi tulkittavissa oleva tulos voitaisiin julkaista<ref>Vai kuvitelleeko joku kenties tosissaan, että ''Nature'' olisi julkaissut jonkin sentapaisen artikkelin, joka olisi voitu otsikoida: ''"Darwin in doubt – computer simulation failes to evolve complex features"''?</ref>, systeemiä on mitä ilmeisimmin täytynyt viritellä niin "turboksi", että halutut tulokset lopultakin putkahtivat siitä esiin.<ref>Tämä on pääteltävissä siitäkin, että haluttu tulos siis syntyi näilläkin virityksillä vain alle puolessa koeajoista – virittelyjen osittainenkin purkaminen olisi mitä ilmeisimmin johtanut tuloksen romahtamiseen.</ref> Olennainen informaatio ei tässä siis olekaan se, ''syntyikö'' haluttuja tuloksia vaan ''millä hinnalla niitä saatiin syntymään''.

			===== Kvantitatiivisia huomioita =====

	Lähdeartikkelista ilmenee, että "halutunlaisen evoluution" mahdollistamiseksi "organismeja" jouduttiin hyvittelemään ''sangen'' ruhtinaallisesti: niiden suhteellista ajonopeutta moninkertaistettiin moninkertaistamistaan näiden suoritteiden johdosta – koodi, joka pystyi kaikkiin palkittuihin loogisiin operaatioihin, sai prosessoriaikaa 2<sup>25</sup>- eli peräti 33.554.432-kertaisesti "täysin kehittymättömään" koodiin verrattuna. – "Melko reilua", eikö totta? Tämähän itse asiassa vastaa sitä, että jos "alkukoodi" olisi ryöminyt ''millimetrin puolessa minuutissa'', niin "loppukoodi" porhaltaisi vastaavasti ''yli kilometrin sekunnissa''.<ref>Toinen tapa nopeuseron havainnollistamiseen on todeta, että siinä ajassa, kun "alkukoodi" etenisi metrin, loppukoodi olisi ehtinyt taittaa yli 80 % matkasta maapallon ympäri!</ref>		Lähdeartikkelista ilmenee, että "halutunlaisen evoluution" mahdollistamiseksi "organismeja" jouduttiin hyvittelemään ''sangen'' ruhtinaallisesti: niiden suhteellista ajonopeutta moninkertaistettiin moninkertaistamistaan näiden suoritteiden johdosta – koodi, joka pystyi kaikkiin palkittuihin loogisiin operaatioihin, sai prosessoriaikaa 2<sup>25</sup>- eli peräti 33.554.432-kertaisesti "täysin kehittymättömään" koodiin verrattuna. – "Melko reilua", eikö totta? Tämähän itse asiassa vastaa sitä, että jos "alkukoodi" olisi ryöminyt ''millimetrin puolessa minuutissa'', niin "loppukoodi" porhaltaisi vastaavasti ''yli kilometrin sekunnissa''.<ref>Toinen tapa nopeuseron havainnollistamiseen on todeta, että siinä ajassa, kun "alkukoodi" etenisi metrin, loppukoodi olisi ehtinyt taittaa yli 80 % matkasta maapallon ympäri!</ref>

	Senkin voi vielä todeta, että		Senkin voi vielä todeta, että '''Avida-projekti on vaatinut huomattavan määrän älyllistä suunnittelua'''. Projektin läpiviemiseen on tarvittu mm.
	# 26 erilaisen, älyllisen suunnittelijan edeltä käsin tarkoituksiinsa sopivaksi määrittelemän ''hilaohjelmaoperaation ~~valikoimasta~~'' ja		# 26 erilaisen, älyllisen suunnittelijan edeltä käsin tarkoituksiinsa sopivaksi määrittelemän ''hilaohjelmaoperaation valikoima'' ja
	# älyllisen suunnittelijan näitä operaatioita käyttäen valmiiksi ~~ohjelmoimasta~~ ''~~kopioitumiskoodista~~'' sekä		# älyllisen suunnittelijan näitä operaatioita käyttäen valmiiksi ohjelmoima ''kopioitumiskoodi'' sekä
	# 3.600 ''"~~kloonatusta organismista~~"''~~<ref>~~		# 3.600 "organismille" riittävä ''"alustahila"'' eli virtuaaliympäristö, joka mahdollistaa "organismien" naapuruussuhteiden huomioonottamisen koeajoissa.
	# ~~joista~~ kukin on ~~mainitunlaisista~~ operaatioista rakentuvia ''ohjelmia ajamaan älyllisesti suunniteltu'', ~~niin että sillä on~~
			Edelleen
			# kukin hilaohjelma eli "organismi" on Avida-projektia varten erikseen määritellyistä operaatioista rakentuvia ''ohjelmia ajamaan älyllisesti suunniteltu'', ja siksi sen varustukseen kuuluu
	## kolme sisäistä ''bittijonorekisteriä'',		## kolme sisäistä ''bittijonorekisteriä'',
	## kaksi sisäistä ''bittijonopinoa'' ynnä		## kaksi sisäistä ''bittijonopinoa'' ynnä
	## ''bittijonojen syöttö- ja tulostustoiminnallisuus''~~, minkä kaiken lisäksi siinä on valmiina~~		## ''bittijonojen syöttö- ja tulostustoiminnallisuus''.
	# varta vasten tarkoituksella rakennettu ''aloitusohjelma'', joka sisältää		# Lisäksi kunkin koeajon lähtötilanteessa kuhunkin "organismiin" on asennettu varta vasten tarkoituksella rakennettu ''aloitusohjelma'', joka sisältää
	## mainitunlaisen ''kopioitumiskoodin'' ja sen lisäksi		## mainitunlaisen ''kopioitumiskoodin'' ja sen lisäksi
	## varta vasten ''mutatoitumisvaraksi'' jätettyä "tyhjää koodia",		## varta vasten ''mutatoitumisvaraksi'' jätettyä "tyhjää koodia".
	</ref> ~~eli tämänkokoisesta ''valmiiden "hilaohjelmien"'' tarhasta~~
	# ~~älyllisen suunnittelijan~~ ''~~varta vasten käynnistämänä~~'' ~~alkavan~~ ja		Kukin Avida-koeajo
	# ~~saman tahon säätämän päivityskierrosmäärän täytyttyä~~ ''ennaltamäärätysti'' ~~päättyvän~~		# ensinnäkin alkaa älyllisen suunnittelijan ''varta vasten käynnistämänä'',
	Avida-~~koeajon~~ ei ~~ainakaan~~ missään tapauksessa voi sanoa antavan mitään sensuuntaista viitettä, että biologinen elämä<ref>tai mikään itsekopioituva systeemi</ref> olisi voinut ''alun perin syntyä tarkoituksettomasti itsestään''.		# sitten pohjustaa simuloidun evoluution ''rakentamalla ja täyttämällä alustahilan'' "kloonatuilla organismeilla" eli 3.600:lla keskenään samanlaisella, periaatteessa rinnakkain<ref>käytännössä oletettavasti vuorotellen, mutta käytetty ratkaisu ei tässä liene kovin olennainen</ref> ajettavalla hilaohjelmalla älyllisen suunnitelman mukaan,
			# aloittaa sitten varsinaiset, älyllisesti ''ohjelmoidut päivityskierrokset'' ja jatkaa niitä,
			# kunnes lopulta päättyy ''ennaltamäärätysti'' niin ikään älyllisen suunnittelijan säätämän päivityskierrosmäärän täytyttyä.

			===== Loppupäätelmiä =====

			Avida-järjestelmän synnyn tai käytön ei näin ollen missään tapauksessa voi sanoa antavan ainakaan mitään sensuuntaista viitettä, että biologinen elämä<ref>tai mikään itsekopioituva systeemi</ref> olisi voinut ''alun perin syntyä tarkoituksettomasti itsestään'': ilman älyllisten suunnittelijoiden tarkoitushakuista toimintaa ei Avidaa olisi olemassakaan, eikä Avida-ajon aikana tapahdu mitään, mikä ei sisältyisi älyllisesti laaditun ohjelmakoodin toimintaan.

	Kaikki edellä todettu huomioonottaen ei liene kohtuutonta verrata saadulle tulokselle annettua "biologisen evoluution todisteen" asemaa siihen, jos jossain erittäin tarkassa mittauksessa havaittua neutronien välistä painovoimaa haluttaisiin käyttää sellaisen teorian pönkittämiseen, että pelkkä painovoima riittäisi pitämään atomiytimet koossa: kummassakin tapauksessa saadut tulokset ovat kyllä tietyssä mielessä laadullisesti toivotun suuntaisia, mutta määrällisesti ''täysin'' riittämättömiä.<ref>Avida sinänsä on kyllä aivan kiinnostava systeemi, ei siinä mitään: darvinististyyppisten mekanismien tehon simulaatiokokeellinen mittaaminen on ylipäänsäkin kaikin puolin kannatettava tutkimussuunta, jolle toivottavasti saadaan vielä jatkoa.</ref>		Kaikki edellä todettu huomioonottaen ei liene kohtuutonta verrata saadulle tulokselle annettua "biologisen evoluution todisteen" asemaa siihen, jos jossain erittäin tarkassa mittauksessa havaittua neutronien välistä painovoimaa haluttaisiin käyttää sellaisen teorian pönkittämiseen, että pelkkä painovoima riittäisi pitämään atomiytimet koossa: kummassakin tapauksessa saadut tulokset ovat kyllä tietyssä mielessä laadullisesti toivotun suuntaisia, mutta määrällisesti ''täysin'' riittämättömiä.<ref>Avida sinänsä on kyllä aivan kiinnostava systeemi, ei siinä mitään: darvinististyyppisten mekanismien tehon simulaatiokokeellinen mittaaminen on ylipäänsäkin kaikin puolin kannatettava tutkimussuunta, jolle toivottavasti saadaan vielä jatkoa.</ref>

Apollos: työstöä (tallennettu kiireessä)

2010-02-18T20:57:28Z

työstöä (tallennettu kiireessä)

← Vanhempi versio		Versio 18. helmikuuta 2010 kello 20.57
Rivi 656:		Rivi 656:
	\|}		\|}

	Mitä nämä tutkijat sitten oman selontekonsa mukaan tarkkaan ottaen havaitsivat? He onnistuivat laatimaan tietokoneohjelman<ref>"Simulaatio" on tässä yhteydessä varsin harhaanjohtava luonnehdinta, sillä kyseinen sinänsä näppärä viritelmä ei ole millään ilmeisellä tavalla analoginen biologisen elämän kanssa. Se toimii kyllä darvinististyyppisen evoluutiomekanismin kokeiluympäristönä muttei anna syytä olettaa, että tällainen mekanismi sopisi nimenomaan biosfäärin monimuotoisuuden selitykseksi.</ref>, joka pyöritti 3.600:n "organismiksi" kutsutun, rinnakkain ajettavan erillisen ohjelman (hilaksi organisoitua) tarhaa, jossa 100.000 päivityskierroksen aikana saattoi kehittyä<ref>Selonteon mukaan tämä onnistui 50 yrittämällä 23 kertaa eli 46 %:ssa ajokerroista.</ref> sellainen ohjelma, joka laski kahden bittijonon bittikohtaisen ekvivalenssifunktion<ref>Toisin sanoen ohjelma tulosti bittijonon, jossa oli 0-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat erilaiset, ja 1-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat samanlaiset; tätä sitten hehkutettiin "monimutkaisen funktion syntynä".</ref>. Lisäksi näihin "hilaohjelmiin" kehittyi yksinkertaisemmin toteutettavissa olevia loogisia bittijonofunktioita. Jo alun perin käytettävissä oli operaatiot, joilla nämä funktiot saattoi toteuttaa, kyse oli vain siitä, että satunnaismutaatio-valintaetumenetelmä onnistui löytämään sellaisia operaatiokombinaatioita, jotka todella toteuttivat ne. Tällä "tekoelämällä" ei ollut muuta toiminnallisuutta kuin että se suoritti esimääritellyistä operaatioista muodostuvaa koodia. Kaikki "organismit" pysyivät suoritteistaan riippumatta "hengissä" eli toiminnassa siihen asti, kun joutuivat mahdollisesti päällekirjoitetuksi naapuriin sijoitetun "organismin" suorittaessa koodinpätkän, joka aiheutti suorittajaohjelmansa (mahdollisesti mutatoivan) kopioimisen huono-onnisen naapurinsa paikalle. "Organismeja" rangaistiin koodinsa lyhyydestä ja vastaavasti palkittiin koodinsa pituudesta<ref>niin, että kunkin ohjelman koko koodin läpiajaminen kesti pituudestaan riippumatta lähtökohtaisesti (siis ennen mahdollisesti suorittamistaan loogisista operaatioista annettujen palkintojen huomioonottamista) yhtä monta päivityskierrosta</ref> – ja varsinkin loogisten bittijonofunktioiden suorittamisesta<ref>Tästä niitä hyvitettiinkin sangen ruhtinaallisesti, eli niiden suhteellinen ajonopeus moninkertaistui moninkertaistumistaan näiden suoritteiden johdosta: koodi, joka pystyi kaikkiin palkittuihin loogisiin operaatioihin, sai prosessoriaikaa 2<sup>25</sup>- eli peräti 33.554.432-kertaisesti "täysin kehittymättömään" koodiin verrattuna – "melko reilua, vai mitä!" Tämähän vastaa sitä, että jos "alkukoodi" olisi ryöminyt ''~~millimetrin minuutissa~~''~~, niin "loppukoodi" porhaltaisi vastaavasti yli puoli~~ ''kilometriä sekunnissa''. (Toinen tapa nopeuseron havainnollistamiseen on todeta, että siinä ajassa, kun "alkukoodi" etenisi metrin, loppukoodi olisi ehtinyt taittaa yli 80 % matkasta maailman ympäri.)</ref>.		Mitä nämä tutkijat sitten oman selontekonsa mukaan tarkkaan ottaen havaitsivat? He onnistuivat laatimaan tietokoneohjelman<ref>"Simulaatio" on tässä yhteydessä varsin harhaanjohtava luonnehdinta, sillä kyseinen sinänsä näppärä viritelmä ei ole millään ilmeisellä tavalla analoginen biologisen elämän kanssa. Se toimii kyllä darvinististyyppisen evoluutiomekanismin kokeiluympäristönä muttei anna syytä olettaa, että tällainen mekanismi sopisi nimenomaan biosfäärin monimuotoisuuden selitykseksi.</ref>, joka pyöritti 3.600:n "organismiksi" kutsutun, rinnakkain ajettavan erillisen ohjelman (hilaksi organisoitua) tarhaa, jossa 100.000 päivityskierroksen aikana saattoi kehittyä<ref>Selonteon mukaan tämä onnistui 50 yrittämällä 23 kertaa eli 46 %:ssa ajokerroista.</ref> sellainen ohjelma, joka laski kahden bittijonon bittikohtaisen ekvivalenssifunktion<ref>Toisin sanoen ohjelma tulosti bittijonon, jossa oli 0-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat erilaiset, ja 1-bitti niillä kohdilla, joilla syötejonojen bitit olivat samanlaiset; tätä sitten hehkutettiin "monimutkaisen funktion syntynä".</ref>. Lisäksi näihin "hilaohjelmiin" kehittyi yksinkertaisemmin toteutettavissa olevia loogisia bittijonofunktioita. Jo alun perin käytettävissä oli operaatiot, joilla nämä funktiot saattoi toteuttaa, kyse oli vain siitä, että satunnaismutaatio-valintaetumenetelmä onnistui löytämään sellaisia operaatiokombinaatioita, jotka todella toteuttivat ne. Tällä "tekoelämällä" ei ollut muuta toiminnallisuutta kuin että se suoritti esimääritellyistä operaatioista muodostuvaa koodia. Kaikki "organismit" pysyivät suoritteistaan riippumatta "hengissä" eli toiminnassa siihen asti, kun joutuivat mahdollisesti päällekirjoitetuksi naapuriin sijoitetun "organismin" suorittaessa koodinpätkän, joka aiheutti suorittajaohjelmansa (mahdollisesti mutatoivan) kopioimisen huono-onnisen naapurinsa paikalle. "Organismeja" rangaistiin koodinsa lyhyydestä ja vastaavasti palkittiin koodinsa pituudesta<ref>niin, että kunkin ohjelman koko koodin läpiajaminen kesti pituudestaan riippumatta lähtökohtaisesti (siis ennen mahdollisesti suorittamistaan loogisista operaatioista annettujen palkintojen huomioonottamista) yhtä monta päivityskierrosta</ref> – ja '''varsinkin''' loogisten bittijonofunktioiden suorittamisesta.

	"Myötäkarvaan tulkittuna" tämän kokeellisen tuloksen voi siis sanoa osoittaneen sen – järjelle jo etukäteenkin ilmeisen – tosiseikan, että darvinistinen mekanismi on periaatteessa toimiva eli sillä tavalla voi tapahtua<ref>sopivassa älyllisen suunnitelman mukaan valmistetussa ympäristössä kuten tietokoneessa</ref> tietynlaista kehitystä<ref>Olennaiset palkinnot ja rangaistukset tässä tulivat kylläkin ajettavien ohjelmien ulkopuolisen ''älyllisen tahon nimenomaisesti ennaltamäärääminä'', joten mistään ''luonnonvalinnasta'' ei todellakaan voi puhua.</ref>. Koska kuitenkin oli jo alun perin selvää, että ainoastaan darvinismin toimivuutta osoittavaksi tulkittavissa oleva tulos voitaisiin julkaista<ref>Vai kuvitelleeko joku kenties tosissaan, että ''Nature'' olisi julkaissut jonkin sentapaisen artikkelin, joka olisi voitu otsikoida: ''"Darwin in doubt – computer simulation failes to evolve complex features"''?</ref>, systeemiä on mitä ilmeisimmin täytynyt viritellä niin "turboksi", että halutut tulokset lopultakin putkahtivat siitä esiin.<ref>Tämä on pääteltävissä siitäkin, että haluttu tulos siis syntyi näilläkin virityksillä vain alle puolessa koeajoista – virittelyjen osittainenkin purkaminen olisi mitä ilmeisimmin johtanut tuloksen romahtamiseen.</ref> Olennainen informaatio ei tässä siis olekaan se, ''syntyikö'' haluttuja tuloksia vaan ''millä hinnalla niitä saatiin syntymään''.		"Myötäkarvaan tulkittuna" tämän kokeellisen tuloksen voi siis sanoa osoittaneen sen – järjelle jo etukäteenkin ilmeisen – tosiseikan, että darvinistinen mekanismi on periaatteessa toimiva eli sillä tavalla voi tapahtua<ref>sopivassa älyllisen suunnitelman mukaan valmistetussa ympäristössä kuten tietokoneessa</ref> tietynlaista kehitystä<ref>Olennaiset palkinnot ja rangaistukset tässä tulivat kylläkin ajettavien ohjelmien ulkopuolisen ''älyllisen tahon nimenomaisesti ennaltamäärääminä'', joten mistään ''luonnonvalinnasta'' ei todellakaan voi puhua.</ref>. Koska kuitenkin oli jo alun perin selvää, että ainoastaan darvinismin toimivuutta osoittavaksi tulkittavissa oleva tulos voitaisiin julkaista<ref>Vai kuvitelleeko joku kenties tosissaan, että ''Nature'' olisi julkaissut jonkin sentapaisen artikkelin, joka olisi voitu otsikoida: ''"Darwin in doubt – computer simulation failes to evolve complex features"''?</ref>, systeemiä on mitä ilmeisimmin täytynyt viritellä niin "turboksi", että halutut tulokset lopultakin putkahtivat siitä esiin.<ref>Tämä on pääteltävissä siitäkin, että haluttu tulos siis syntyi näilläkin virityksillä vain alle puolessa koeajoista – virittelyjen osittainenkin purkaminen olisi mitä ilmeisimmin johtanut tuloksen romahtamiseen.</ref> Olennainen informaatio ei tässä siis olekaan se, ''syntyikö'' haluttuja tuloksia vaan ''millä hinnalla niitä saatiin syntymään''.

	~~Lisäksi~~ voi todeta ~~senkin~~, että		Lähdeartikkelista ilmenee, että "halutunlaisen evoluution" mahdollistamiseksi "organismeja" jouduttiin hyvittelemään ''sangen'' ruhtinaallisesti: niiden suhteellista ajonopeutta moninkertaistettiin moninkertaistamistaan näiden suoritteiden johdosta – koodi, joka pystyi kaikkiin palkittuihin loogisiin operaatioihin, sai prosessoriaikaa 2<sup>25</sup>- eli peräti 33.554.432-kertaisesti "täysin kehittymättömään" koodiin verrattuna. – "Melko reilua", eikö totta? Tämähän itse asiassa vastaa sitä, että jos "alkukoodi" olisi ryöminyt ''millimetrin puolessa minuutissa'', niin "loppukoodi" porhaltaisi vastaavasti ''yli kilometrin sekunnissa''.<ref>Toinen tapa nopeuseron havainnollistamiseen on todeta, että siinä ajassa, kun "alkukoodi" etenisi metrin, loppukoodi olisi ehtinyt taittaa yli 80 % matkasta maapallon ympäri!</ref>
	# 26:n erilaisen, älyllisen suunnittelijan edeltä käsin tarkoituksiinsa sopivaksi määrittelemän hilaohjelmaoperaation valikoimasta ja
	# ~~3.600:sta~~ älyllisen suunnittelijan näitä operaatioita käyttäen valmiiksi ~~kopioitumiskykyiseksi~~ ohjelmoimasta ~~koodikloonista~~ sekä		Senkin voi vielä todeta, että
	# ~~yhtä monesta näitä koodeja~~ ajamaan älyllisesti ~~suunnitellusta~~, ~~kolmella sisäisellä bittijonorekisterillä~~, ~~kahdella sisäisellä bittijonopinolla sekä~~ bittijonojen syöttö- ja ~~tulostustoiminnallisuudella varustetusta~~ "~~organismista~~"		# 26 erilaisen, älyllisen suunnittelijan edeltä käsin tarkoituksiinsa sopivaksi määrittelemän ''hilaohjelmaoperaation valikoimasta'' ja
	älyllisen suunnittelijan varta vasten käynnistämänä alkavan ja saman tahon ~~edeltämäärämän~~ päivityskierrosmäärän täytyttyä ennaltamäärätysti päättyvän Avida-koeajon ei ainakaan missään tapauksessa voi sanoa antavan mitään viitettä ~~siihen~~, että biologinen elämä<ref>tai mikään itsekopioituva systeemi</ref> olisi voinut ''alun perin syntyä tarkoituksettomasti itsestään''.		# älyllisen suunnittelijan näitä operaatioita käyttäen valmiiksi ohjelmoimasta ''kopioitumiskoodista'' sekä
			# 3.600 ''"kloonatusta organismista"''<ref>
			# joista kukin on mainitunlaisista operaatioista rakentuvia ''ohjelmia ajamaan älyllisesti suunniteltu'', niin että sillä on
			## kolme sisäistä ''bittijonorekisteriä'',
			## kaksi sisäistä ''bittijonopinoa'' ynnä
			## ''bittijonojen syöttö- ja tulostustoiminnallisuus'', minkä kaiken lisäksi siinä on valmiina
			# varta vasten tarkoituksella rakennettu ''aloitusohjelma'', joka sisältää
			## mainitunlaisen ''kopioitumiskoodin'' ja sen lisäksi
			## varta vasten ''mutatoitumisvaraksi'' jätettyä "tyhjää koodia",
			</ref> eli tämänkokoisesta ''valmiiden "hilaohjelmien"'' tarhasta
			# älyllisen suunnittelijan ''varta vasten käynnistämänä'' alkavan ja
			# saman tahon säätämän päivityskierrosmäärän täytyttyä ''ennaltamäärätysti'' päättyvän
			Avida-koeajon ei ainakaan missään tapauksessa voi sanoa antavan mitään sensuuntaista viitettä, että biologinen elämä<ref>tai mikään itsekopioituva systeemi</ref> olisi voinut ''alun perin syntyä tarkoituksettomasti itsestään''.

	Kaikki edellä todettu huomioonottaen ei liene kohtuutonta verrata saadulle tulokselle annettua "biologisen evoluution todisteen" asemaa siihen, jos jossain erittäin tarkassa mittauksessa havaittua neutronien välistä painovoimaa haluttaisiin käyttää sellaisen teorian pönkittämiseen, että pelkkä painovoima riittäisi pitämään atomiytimet koossa: kummassakin tapauksessa saadut tulokset ovat kyllä tietyssä mielessä laadullisesti toivotun suuntaisia, mutta määrällisesti ''täysin'' riittämättömiä.<ref>Avida sinänsä on kyllä aivan kiinnostava systeemi, ei siinä mitään: darvinististyyppisten mekanismien tehon simulaatiokokeellinen mittaaminen on ylipäänsäkin kaikin puolin kannatettava tutkimussuunta, jolle toivottavasti saadaan vielä jatkoa.</ref>		Kaikki edellä todettu huomioonottaen ei liene kohtuutonta verrata saadulle tulokselle annettua "biologisen evoluution todisteen" asemaa siihen, jos jossain erittäin tarkassa mittauksessa havaittua neutronien välistä painovoimaa haluttaisiin käyttää sellaisen teorian pönkittämiseen, että pelkkä painovoima riittäisi pitämään atomiytimet koossa: kummassakin tapauksessa saadut tulokset ovat kyllä tietyssä mielessä laadullisesti toivotun suuntaisia, mutta määrällisesti ''täysin'' riittämättömiä.<ref>Avida sinänsä on kyllä aivan kiinnostava systeemi, ei siinä mitään: darvinististyyppisten mekanismien tehon simulaatiokokeellinen mittaaminen on ylipäänsäkin kaikin puolin kannatettava tutkimussuunta, jolle toivottavasti saadaan vielä jatkoa.</ref>