Jumala ja ääretön - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Aiheesta muualla */ kommentteihin, osuudessa ei nyt mitään toimivaa

2021-04-19T05:53:41Z

Aiheesta muualla: kommentteihin, osuudessa ei nyt mitään toimivaa

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 05.53
Rivi 35:		Rivi 35:
	Mainitusta syystä eräät kosmologit ovat viime aikoina rakennelleet erilaisia [[multiversumi\|multiversumimalleja]]<ref>esim. '''[[wp:Stephen Hawking\|Hawking]]''' (2010)</ref>. Kosmologien tuoreissa spekulaatioissa kehitellään ajatusta, että jos fysikaalinen todellisuus on "hyvin suuri" tai ääretön – mitä emme myöskään '''[[wp:Immanuel Kant\|Immanuel Kant]]in''' mukaan voi koskaan tietää tutkimuksen keinoin{{lähde}} – ja luonto pystyy evoluutioprosessin kautta kehittämään älykästä elämää ja tietoisuuden, tästä seuraa välttämättä, että [[evoluutioteoria\|evoluutio]] on joissain oloissa jo edennyt paljon pidemmälle kuin voimme käsittää. Tätä ajatuslinjaa pitkin voidaan siis kärjistäen jopa sanoa, että "ääretön evoluutio luo jumalan"; tällöin ei kuitenkaan tietenkään puhuta klassisen kristinuskon tunnustamasta Jumalasta, joka on luonut kaiken aineellisen(kin) todellisuuden tyhjästä, kuten [[wp:Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus\|Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus]] sanoo<ref>Tämä tunnustus nimittäin alkaa: ''"Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan..."''</ref>.		Mainitusta syystä eräät kosmologit ovat viime aikoina rakennelleet erilaisia [[multiversumi\|multiversumimalleja]]<ref>esim. '''[[wp:Stephen Hawking\|Hawking]]''' (2010)</ref>. Kosmologien tuoreissa spekulaatioissa kehitellään ajatusta, että jos fysikaalinen todellisuus on "hyvin suuri" tai ääretön – mitä emme myöskään '''[[wp:Immanuel Kant\|Immanuel Kant]]in''' mukaan voi koskaan tietää tutkimuksen keinoin{{lähde}} – ja luonto pystyy evoluutioprosessin kautta kehittämään älykästä elämää ja tietoisuuden, tästä seuraa välttämättä, että [[evoluutioteoria\|evoluutio]] on joissain oloissa jo edennyt paljon pidemmälle kuin voimme käsittää. Tätä ajatuslinjaa pitkin voidaan siis kärjistäen jopa sanoa, että "ääretön evoluutio luo jumalan"; tällöin ei kuitenkaan tietenkään puhuta klassisen kristinuskon tunnustamasta Jumalasta, joka on luonut kaiken aineellisen(kin) todellisuuden tyhjästä, kuten [[wp:Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus\|Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus]] sanoo<ref>Tämä tunnustus nimittäin alkaa: ''"Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan..."''</ref>.

	== Aiheesta muualla ==		<!--== Aiheesta muualla ==

	=== Internet ===		=== Internet ===

	[http://www.wisdom.fi/infinite/ www.wisdom.fi/infinite] (teoksen täydeltä yksityisajattelua aihepiirin liepeiltä)		[http://www.wisdom.fi/infinite/ www.wisdom.fi/infinite] (teoksen täydeltä yksityisajattelua aihepiirin liepeiltä)-->

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-12T13:13:14Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 12. heinäkuuta 2015 kello 13.13
Rivi 34:		Rivi 34:

	Mainitusta syystä eräät kosmologit ovat viime aikoina rakennelleet erilaisia [[multiversumi\|multiversumimalleja]]<ref>esim. '''[[wp:Stephen Hawking\|Hawking]]''' (2010)</ref>. Kosmologien tuoreissa spekulaatioissa kehitellään ajatusta, että jos fysikaalinen todellisuus on "hyvin suuri" tai ääretön – mitä emme myöskään '''[[wp:Immanuel Kant\|Immanuel Kant]]in''' mukaan voi koskaan tietää tutkimuksen keinoin{{lähde}} – ja luonto pystyy evoluutioprosessin kautta kehittämään älykästä elämää ja tietoisuuden, tästä seuraa välttämättä, että [[evoluutioteoria\|evoluutio]] on joissain oloissa jo edennyt paljon pidemmälle kuin voimme käsittää. Tätä ajatuslinjaa pitkin voidaan siis kärjistäen jopa sanoa, että "ääretön evoluutio luo jumalan"; tällöin ei kuitenkaan tietenkään puhuta klassisen kristinuskon tunnustamasta Jumalasta, joka on luonut kaiken aineellisen(kin) todellisuuden tyhjästä, kuten [[wp:Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus\|Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus]] sanoo<ref>Tämä tunnustus nimittäin alkaa: ''"Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan..."''</ref>.		Mainitusta syystä eräät kosmologit ovat viime aikoina rakennelleet erilaisia [[multiversumi\|multiversumimalleja]]<ref>esim. '''[[wp:Stephen Hawking\|Hawking]]''' (2010)</ref>. Kosmologien tuoreissa spekulaatioissa kehitellään ajatusta, että jos fysikaalinen todellisuus on "hyvin suuri" tai ääretön – mitä emme myöskään '''[[wp:Immanuel Kant\|Immanuel Kant]]in''' mukaan voi koskaan tietää tutkimuksen keinoin{{lähde}} – ja luonto pystyy evoluutioprosessin kautta kehittämään älykästä elämää ja tietoisuuden, tästä seuraa välttämättä, että [[evoluutioteoria\|evoluutio]] on joissain oloissa jo edennyt paljon pidemmälle kuin voimme käsittää. Tätä ajatuslinjaa pitkin voidaan siis kärjistäen jopa sanoa, että "ääretön evoluutio luo jumalan"; tällöin ei kuitenkaan tietenkään puhuta klassisen kristinuskon tunnustamasta Jumalasta, joka on luonut kaiken aineellisen(kin) todellisuuden tyhjästä, kuten [[wp:Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus\|Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus]] sanoo<ref>Tämä tunnustus nimittäin alkaa: ''"Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan..."''</ref>.


	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==
Rivi 46:		Rivi 45:
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Jumala]]		[[Luokka:Jumala]] [[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]]

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-04T20:00:25Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 4. heinäkuuta 2015 kello 20.00
Rivi 45:		Rivi 45:

	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

			[[Luokka:Jumala]]

Apollos: matemaattisesta äärettömyydestä

2010-09-28T23:46:37Z

matemaattisesta äärettömyydestä

← Vanhempi versio		Versio 28. syyskuuta 2010 kello 23.46
Rivi 15:		Rivi 15:
	== Äärettömyyden matemaattisesta teoriasta ==		== Äärettömyyden matemaattisesta teoriasta ==

	Äärettömyyden teologisesta, filosofisesta ja matemaattisesta käsitteestä on käyty oppineita keskusteluja kautta tunnetun historian<ref>myös joidenkuiden "pimeäksi" luonnehtimalla keskiajalla</ref>. Matematiikassa "ääretön" on ollut näkyvästi läsnä mm. lukujoukkojen<ref>Esim. kokonaislukuja ja myös alkulukuja on ääretön määrä.</ref> ja tiettyjen geometristen käsitteiden<ref>Esim. puolisuora ja suora ovat määritelmänsä nojalla pituudeltaan äärettömiä.</ref> ominaisuutena.		Äärettömyyden teologisesta, filosofisesta ja matemaattisesta käsitteestä on käyty oppineita keskusteluja kautta tunnetun historian<ref>myös joidenkuiden "pimeäksi" luonnehtimalla keskiajalla</ref>. Matematiikassa "ääretön" on ollut näkyvästi läsnä mm. lukujoukkojen<ref>Esim. kokonaislukuja ja myös alkulukuja on ääretön määrä.</ref> ja tiettyjen geometristen käsitteiden<ref>Esim. puolisuora ja suora ovat määritelmänsä nojalla pituudeltaan äärettömiä.</ref> ominaisuutena. Matematiikassakin äärettömyys on rajoittamattomuutta: esim. luonnollisten lukujen joukossa ei ole suurinta alkiota eikä suoralla ole päätepisteitä.

	Äärettömyydestä on kuitenkin ollut matematiikassakin vaikea sanoa mitään siihen liittyviä intuitiivisia mielikuvia täsmällisempää tai tarkempaa. Tämä tilanne kuitenkin muuttui 1870-luvulla, kun saksalainen matemaatikko <b>[[wp:Georg Cantor\|Georg Cantor]]</b> (1845–1918) esitti äärettömien joukkojen teorian. Näin "ääretön" sai matematiikassa entistä täsmällisemmän merkityksen, jota vasten peilaten joitain intuitiivisia käsityksiämme äärettömästä voi pitää riittämättöminä, osittain virheellisinäkin.		Äärettömyydestä on kuitenkin ollut matematiikassakin vaikea sanoa mitään siihen liittyviä intuitiivisia mielikuvia täsmällisempää tai tarkempaa. Tämä tilanne kuitenkin muuttui 1870-luvulla, kun saksalainen matemaatikko <b>[[wp:Georg Cantor\|Georg Cantor]]</b> (1845–1918) esitti äärettömien joukkojen teorian. Näin "ääretön" sai matematiikassa entistä täsmällisemmän merkityksen, jota vasten peilaten joitain intuitiivisia käsityksiämme äärettömästä voi pitää riittämättöminä, osittain virheellisinäkin.

Apollos: Jumalan äärettömyydestä

2010-09-28T23:40:58Z

Jumalan äärettömyydestä

← Vanhempi versio		Versio 28. syyskuuta 2010 kello 23.40
Rivi 5:		Rivi 5:
	'''Artikkeli on keskeneräinen.'''		'''Artikkeli on keskeneräinen.'''

	== Jumalan ominaisuuksien ~~äärettömyydestä~~ ==		== Jumalan ominaisuuksien rajoittamattomuudesta Jumalan äärettömyyteen ==

	Kristinuskon tunnustaman Jumalan ominaisuuksia kuvataan tyypillisesti ~~äärettömyyttä~~ ilmaisevin käsittein: Hän on mm. ''iankaikkinen, kaikkivaltias'' ja ''kaikkitietävä''.		Kristinuskon tunnustaman Jumalan ominaisuuksia kuvataan tyypillisesti '''rajoittamattomuutta''' ilmaisevin käsittein: Hän on mm. ''iankaikkinen, kaikkivaltias'' ja ''kaikkitietävä''.<ref>Rajoittamattomuuskäsitteiden merkitys on esitettävissä negaation kautta seuraavaan tapaan:
			* Iankaikkinen on sellainen, jota ajallisuus ei millään tavoin rajoita,
			* kaikkivaltias sellainen, jonka toimintamahdollisuuksia mikään hänen tahtonsa ulkopuolinen tekijä ei rajoita, ja
			* kaikkitietävä sellainen, jonka tietoa mikään ulkopuolinen tekijä ei rajoita.
			Tämän tai tämäntapaisen käsitemäärittelyn jälkeen on mahdollista jatkaa kysymällä, mitä näin ollen on ajateltava jostain tarkennetusta kysymyksenasettelusta eli miten annettua määritelmää olisi siihen sovellettava ja soveltuuko se ylipäänsä siihen sellaisenaan vai olisiko sitä ehkä vielä jotenkin hiottava. On kuitenkin joka tapauksessa selvää, että rajoittamattomuutta ilmaisevat käsitteet ovat rajoittuneisuutta ilmaisevien väitteiden kanssa yhteensopimattomia.</ref> '''Jumalan äärettömyys''' on käsitettävissä rajoittamattomana rajoittamattomuutena eli kaiken rajoittamattomuuden summana.<ref>''"Minä olen se, joka minä olen"'' ilmaisee mm. Jumalan olemassaolon täydellistä riippumattomuutta minkään muun mahdollisesta olemassaolemisesta tai olemassaolemattomuudesta. Näin käsittäen Jumalasta äärettömyytensä kannalta puhuttaessa on kysymyksessä jokseenkin ellei täysin sama käsite kuin [[Anselm]]illa: ''[[Anselmin jumalatodistus\|Jumala on se, mitä suurempaa tai parempaa ei ole mahdollista ajatella]].''</ref>

	== Äärettömyyden matemaattisesta teoriasta ==		== Äärettömyyden matemaattisesta teoriasta ==

Apollos: kakkosversio artikkelista

2010-09-26T17:21:50Z

kakkosversio artikkelista

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-== Jumala ja ääretön ==
+Klassiseen kristinuskoon kuuluva tunnustautuminen Jumalan äärettömyyteen on saanut niinikään klassisen ilmauksensa jo vanhalla ajalla [[wp:Athanasioksen uskontunnustus|Athanasioksen uskontunnustuksessa]].
-Uskomme, että Jumalan ominaisuudet ovat äärettömiä. Hän on <i>iankaikkinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä</i>. Mutta ilmaisu "ääretön" on retorinen ja epämääräinen. Tämä kuitenkin muuttui 1870-luvulla, kun matemaatikko <b>Georg Cantor</b> loi äärettömien joukkojen teorian. Ääretön sai täsmällisen merkityksen, joka samalla osoittaa intuitiiviset käsityksemme äärettömästä riittämättömiksi, osittain myös vääriksi. Jumalan äärettömyys on ajateltava uudelleen.
+Äärettömyyttä käsittelevän matemaattisen teorian nykyisen muodon keskeinen sisältö on puolestaan peräisin 1870-luvulta. Tämä artikkeli käsittelee kyseisen teorian mahdollista merkitystä Jumalan äärettömyyteen liittyvien näkökohtien kannalta.
-Georg Cantor näki, että hänen löydöllään on suuri teologinen merkitys. Hän jopa koki, että Jumala antoi hänelle tiedon äärettömistä luvuista. Cantor oli herkkäsieluinen ja sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mistä seikasta maallistuneet tutkijat jaksavat muistuttaa yhä tänä päivänä, vaikka tunnustavatkin Cantorin matemaattiset ansiot. Toinen arvostettu matemaatikko <b>Dedekind</b> kuitenkin rohkaisi Cantoria vielä tämän elinaikana sanomalla, että "Matemaatikkoja ei koskaan karkoteta siitä paratiisista, jonka portit Cantor heille aukaisi".
+'''Artikkeli on keskeneräinen.'''
-Suomalainen matemaatikko Uuno Saarnio julkaisi 1966 kirjan "Mitä tiedämme äärettömästä?". Sen alkuluvuissa hän käsittelee hieman Jumalan äärettömyyttä korkostaen, että sen on oltava laadultaan juuri matemaattista äärettömyyttä. Allekirjoittanut sai tästä sysäyksen kirjoittaa aiheesta "Jumala ja ääretön" oman kirjasen.
+== Jumalan ominaisuuksien äärettömyydestä ==
-Viime aikoina kosmologit ovat rakennelleet erilaisia multiversumimalleja, kuten Hawking (2010). Kosmologien tuoreissa spekulaatioissa ymmärretään, että jos todellisuus on hyvin suuri tai ääretön - mitä emme myöskään Immanuel Kantin mukaan voi koskaan tietää tutkimuksen keinoin - ja luonto pystyy evoluutioprosessin kautta kehittämään älykästä elämää ja tietoisuuden, seuraa tästä välttämättä, että evoluutio on joissain oloissa jo edennyt paljon pidemmälle kuin voimme käsittää. Kärjistäen voidaan siis sanoa, että <i>ääretön evoluutio luo jumalan</i>.
+Kristinuskon tunnustaman Jumalan ominaisuuksia kuvataan tyypillisesti äärettömyyttä ilmaisevin käsittein: Hän on mm. ''iankaikkinen, kaikkivaltias'' ja ''kaikkitietävä''.
-Kirja on kokonaisuudessaan luettavissa sekä myös tilattavissa osoitteessa [http://www.wisdom.fi/infinite/ www.wisdom.fi/infinite]
+== Äärettömyyden matemaattisesta teoriasta ==
-<i>Mikko Valjakka 25.9.2010</i>
+Äärettömyyden teologisesta, filosofisesta ja matemaattisesta käsitteestä on käyty oppineita keskusteluja kautta tunnetun historian<ref>myös joidenkuiden "pimeäksi" luonnehtimalla keskiajalla</ref>. Matematiikassa "ääretön" on ollut näkyvästi läsnä mm. lukujoukkojen<ref>Esim. kokonaislukuja ja myös alkulukuja on ääretön määrä.</ref> ja tiettyjen geometristen käsitteiden<ref>Esim. puolisuora ja suora ovat määritelmänsä nojalla pituudeltaan äärettömiä.</ref> ominaisuutena.

Mvaljakka: Ak: Uusi sivu: == Jumala ja ääretön == Uskomme, että Jumalan ominaisuudet ovat äärettömiä. Hän on iankaikkinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä. Mutta ilmaisu "ääretön" on retorin…

2010-09-26T11:44:15Z

Ak: Uusi sivu: == Jumala ja ääretön == Uskomme, että Jumalan ominaisuudet ovat äärettömiä. Hän on iankaikkinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä. Mutta ilmaisu "ääretön" on retorin…

Uusi sivu

== Jumala ja ääretön ==

Uskomme, että Jumalan ominaisuudet ovat äärettömiä. Hän on iankaikkinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä. Mutta ilmaisu "ääretön" on retorinen ja epämääräinen. Tämä kuitenkin muuttui 1870-luvulla, kun matemaatikko Georg Cantor loi äärettömien joukkojen teorian. Ääretön sai täsmällisen merkityksen, joka samalla osoittaa intuitiiviset käsityksemme äärettömästä riittämättömiksi, osittain myös vääriksi. Jumalan äärettömyys on ajateltava uudelleen.

Georg Cantor näki, että hänen löydöllään on suuri teologinen merkitys. Hän jopa koki, että Jumala antoi hänelle tiedon äärettömistä luvuista. Cantor oli herkkäsieluinen ja sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mistä seikasta maallistuneet tutkijat jaksavat muistuttaa yhä tänä päivänä, vaikka tunnustavatkin Cantorin matemaattiset ansiot. Toinen arvostettu matemaatikko Dedekind kuitenkin rohkaisi Cantoria vielä tämän elinaikana sanomalla, että "Matemaatikkoja ei koskaan karkoteta siitä paratiisista, jonka portit Cantor heille aukaisi".

Suomalainen matemaatikko Uuno Saarnio julkaisi 1966 kirjan "Mitä tiedämme äärettömästä?". Sen alkuluvuissa hän käsittelee hieman Jumalan äärettömyyttä korkostaen, että sen on oltava laadultaan juuri matemaattista äärettömyyttä. Allekirjoittanut sai tästä sysäyksen kirjoittaa aiheesta "Jumala ja ääretön" oman kirjasen.

Viime aikoina kosmologit ovat rakennelleet erilaisia multiversumimalleja, kuten Hawking (2010). Kosmologien tuoreissa spekulaatioissa ymmärretään, että jos todellisuus on hyvin suuri tai ääretön - mitä emme myöskään Immanuel Kantin mukaan voi koskaan tietää tutkimuksen keinoin - ja luonto pystyy evoluutioprosessin kautta kehittämään älykästä elämää ja tietoisuuden, seuraa tästä välttämättä, että evoluutio on joissain oloissa jo edennyt paljon pidemmälle kuin voimme käsittää. Kärjistäen voidaan siis sanoa, että ääretön evoluutio luo jumalan.

Kirja on kokonaisuudessaan luettavissa sekä myös tilattavissa osoitteessa [http://www.wisdom.fi/infinite/ www.wisdom.fi/infinite]

Mikko Valjakka 25.9.2010