Jerry Coyne - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: loput viitteet

2017-07-19T11:28:53Z

loput viitteet

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: viitteet, välitallennus

2017-07-10T13:07:31Z

viitteet, välitallennus

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: +linkityksiä

2017-07-07T00:20:37Z

+linkityksiä

← Vanhempi versio		Versio 7. heinäkuuta 2017 kello 00.20
Rivi 26:		Rivi 26:
	'''Jerry A. Coyne''' (s. 1949) toimii biologian professorina evoluutioekologian laitoksella Chicagon yliopistossa. Hän edustaa jyrkän naturalistista tiedekäsitystä, jonka mukaan ainoastaan hänen oma naturalistinen lähtökohtansa on hyväksyttävä lähtökohta tieteessä. Hän puolustaa eksklusivistista tiedekäsitystään lähinnä dogmaattisilla julistuksilla tieteenfilosofisen analyysin tai argumentaation sijasta.		'''Jerry A. Coyne''' (s. 1949) toimii biologian professorina evoluutioekologian laitoksella Chicagon yliopistossa. Hän edustaa jyrkän naturalistista tiedekäsitystä, jonka mukaan ainoastaan hänen oma naturalistinen lähtökohtansa on hyväksyttävä lähtökohta tieteessä. Hän puolustaa eksklusivistista tiedekäsitystään lähinnä dogmaattisilla julistuksilla tieteenfilosofisen analyysin tai argumentaation sijasta.

	(Coynen edustaman ns. naturalistisen rajanvetokriteerin heikkouksia on suomen kielellä analysoitu mm. [[Tapio Puolimatka]]n teoksissa ''Usko, tiede ja evoluutio'' ja ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe'', joita on ~~käytetty hyväksi~~ seuraavassa analyysissa.)		Coynen edustaman ns. naturalistisen rajanvetokriteerin heikkouksia on suomen kielellä analysoitu mm. [[Tapio Puolimatka]]n teoksissa ''[[Usko, tiede ja evoluutio]]'' ja ''[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe]]'', joita on hyödynnetty seuraavassa analyysissa.

	== Merkitseekö teistinen lähtökohta tieteen kuolemaa? ==		== Merkitseekö teistinen lähtökohta tieteen kuolemaa? ==

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-20T09:43:59Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 20. huhtikuuta 2017 kello 09.43
Rivi 241:		Rivi 241:
	== Teokset ==		== Teokset ==

	Coyne, Jerry (2009) Why Evolution is True.Oxford: Oxford University Press.		* Coyne, Jerry (2009) Why Evolution is True. Oxford: Oxford University Press.

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

	''Usko, järki filosofia'' (Uskonnonfilosofia -blogi): [~~http~~://~~ujjf~~.~~blogit~~.fi/coynen-masentava-tietamattomyys/ Coynen masentava tietämättömyys] (18.10.2011)		*''Usko, järki filosofia'' (Uskonnonfilosofia -blogi): [https://uskojarkijafilosofia.wordpress.com/2011/10/18/coynen-masentava-tietamattomyys/ Coynen masentava tietämättömyys] (18.10.2011)
			*Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/05/coyne-on-intentionality.html Coyne on intentionality]
	Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/05/coyne-on-intentionality.html/ Coyne on intentionality]		*Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/07/so-you-think-you-understand.html So you think you understand the cosmological argument]
			*Rabbi Moshe Averickin avoin kirje Jerry Coynelle [http://www.algemeiner.com/2011/04/01/an-open-letter-to-dr-jerry-coyne-atheistic-biologist/ An Open Letter To Dr. Jerry Coyne]
	Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/07/so-you-think-you-understand.html/ So you think you understand the cosmological argument]

	Rabbi Moshe Averickin avoin kirje Jerry Coynelle [http://www.algemeiner.com/2011/04/01/an-open-letter-to-dr-jerry-coyne-atheistic-biologist/ An Open Letter To Dr. Jerry Coyne]

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Apollos: artikkelin jatkotyöstöä: lisätty korostuksia, väliotsikoita, linkityksiä, viite & viiteosio

2013-04-26T20:37:08Z

artikkelin jatkotyöstöä: lisätty korostuksia, väliotsikoita, linkityksiä, viite & viiteosio

Näytä muutokset

Apollos: typofix, korostuksia, linkitys, kh, alaviitelisäys, editointia (artikkelin alkuosaan)

2013-04-25T23:42:00Z

typofix, korostuksia, linkitys, kh, alaviitelisäys, editointia (artikkelin alkuosaan)

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2013 kello 23.42
Rivi 12:		Rivi 12:
	\| kansalaisuus =		\| kansalaisuus =
	\| sukujuuret =		\| sukujuuret =
	\| tutkimusalue = ~~Ekologia ja Evoluutio~~		\| tutkimusalue = ekologia, evoluutio
	\| instituutti = Chicagon yliopisto		\| instituutti = Chicagon yliopisto
	\| alma mater =		\| alma mater =
	\| ohjaaja =		\| ohjaaja =
	\| oppilaat =		\| oppilaat =
	\| tunnetut työt = Speciation (kirja), Miksi evoluutio on totta (kirja)		\| tunnetut työt = ''Speciation'' (kirja), ''Miksi evoluutio on totta'' (kirja)
	\| palkinnot =		\| palkinnot =
	\| uskonto = ~~Ateisti~~		\| uskonto = ateismi
	\| allekirjoitus =		\| allekirjoitus =
	\| alaviitteet =		\| alaviitteet =
	}}		}}

	Jerry A. Coyne (s. 1949) toimii biologian professorina evoluutioekologian laitoksella Chicagon yliopistossa. Hän edustaa jyrkän naturalistista tiedekäsitystä, jonka mukaan ainoastaan hänen oma naturalistinen lähtökohtansa on hyväksyttävä lähtökohta tieteessä. Hän puolustaa eksklusivistista tiedekäsitystään lähinnä dogmaattisilla julistuksilla tieteenfilosofisen analyysin tai argumentaation sijasta. (Coynen edustaman ns. naturalistisen rajanvetokriteerin heikkouksia on suomen kielellä analysoitu mm. Tapio ~~Puolimatkan~~ teoksissa ''Usko, tiede ja evoluutio'' ja ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe'', joita on käytetty hyväksi seuraavassa analyysissa.)		'''Jerry A. Coyne''' (s. 1949) toimii biologian professorina evoluutioekologian laitoksella Chicagon yliopistossa. Hän edustaa jyrkän naturalistista tiedekäsitystä, jonka mukaan ainoastaan hänen oma naturalistinen lähtökohtansa on hyväksyttävä lähtökohta tieteessä. Hän puolustaa eksklusivistista tiedekäsitystään lähinnä dogmaattisilla julistuksilla tieteenfilosofisen analyysin tai argumentaation sijasta.

			(Coynen edustaman ns. naturalistisen rajanvetokriteerin heikkouksia on suomen kielellä analysoitu mm. [[Tapio Puolimatka]]n teoksissa ''Usko, tiede ja evoluutio'' ja ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe'', joita on käytetty hyväksi seuraavassa analyysissa.)

	== Merkitseekö teistinen lähtökohta tieteen kuolemaa? ==		== Merkitseekö teistinen lähtökohta tieteen kuolemaa? ==
Rivi 32:		Rivi 34:
	Teistiset tutkijat kannattavat nykyään yleensä ns. dialogista pluralismia, jonka mukaan tieteellisen tutkimuksen perimmäiset lähtökohdat tulisi tuoda tutkimuksessa avoimesti julki, niin että kilpailevat lähestymistavat voivat haastaa toistensa tulkintoja. Tällä tavalla myös kysymys Jumalasta tulee mukaan tieteelliseen keskusteluun, koska teismi, ateismi ja agnostismi eri muodoissaan sisältävät kukin kannanoton Jumalaan ja tulkitsevat todellisuutta eri tavoilla näiden erilaisten kannanottojensa pohjalta.		Teistiset tutkijat kannattavat nykyään yleensä ns. dialogista pluralismia, jonka mukaan tieteellisen tutkimuksen perimmäiset lähtökohdat tulisi tuoda tutkimuksessa avoimesti julki, niin että kilpailevat lähestymistavat voivat haastaa toistensa tulkintoja. Tällä tavalla myös kysymys Jumalasta tulee mukaan tieteelliseen keskusteluun, koska teismi, ateismi ja agnostismi eri muodoissaan sisältävät kukin kannanoton Jumalaan ja tulkitsevat todellisuutta eri tavoilla näiden erilaisten kannanottojensa pohjalta.

	Coynen mukaan teistinen lähestymistapa ei sovi tieteeseen, koska hän katsoo teistisen lähtökohdan ~~lmentävän~~ sokeaa ja kyselemätöntä uskoa, joka merkitsee tieteellisen tutkimuksen loppua ja tieteen kuolemaa.		Coynen mukaan teistinen lähestymistapa ei sovi tieteeseen, koska hän katsoo teistisen lähtökohdan ilmentävän sokeaa ja kyselemätöntä uskoa, joka merkitsee tieteellisen tutkimuksen loppua ja tieteen kuolemaa.

	{{sitaatti\|Yliluonnolliset selitykset merkitsevät aina tutkimuksen loppua: näin Jumala haluaa asian olevan, kertomuksen loppu. Tiede sen sijaan ei ole koskaan tyytyväinen: maailmankaikkeutta koskevat tutkimuksemme jatkuvat kunnes kuolemme sukupuuttoon. (Coyne 2009: 245)}}		{{sitaatti\|Yliluonnolliset selitykset merkitsevät aina tutkimuksen loppua: näin Jumala haluaa asian olevan, kertomuksen loppu. Tiede sen sijaan ei ole koskaan tyytyväinen: maailmankaikkeutta koskevat tutkimuksemme jatkuvat kunnes kuolemme sukupuuttoon. (Coyne 2009: 245)}}

	Vastoin Coynen oletusta teismi ei ole merkinnyt tieteen loppua vaan sillä on ollut ratkaiseva merkitys modernin kokeellisen luonnontieteen synnyssä. Kristilliset tieteentekijät pystyivät toteuttamaan modernin tieteen vallankumouksen juuri siksi, että usko Jumalaan antoi heille uskon maailmankaikkeuden järjestykseen sekä ihmisen kykyyn saada tietoa ~~maailmankaikkeudsta~~. Heidän teistinen lähtökohtansa antoi heille riittävän älyllisen itsenäisyyden, niin että pystyivät suhtautumaan ~~kriittisesit~~ oman aikansa tieteen perustaviin metodisiin olettamuksiin ja luomaan uuden kokeellisen luonnontieteen metodin. Teistinen lähtökohta tarjoaa itsekriittisen näkökulman rajallisen ihmisen tietoihin nähden, minkä seurauksena tähän lähestymistapaan kuuluu olennaisesti se, että tieteen metodien ja tosiasioiden tulkinnan perustana olevia perimmäisiä vakaumuksia koko ajan kyseenalaistetaan. Ilman tällaista kyseenalaistamista tieteellinen kehitys ei ole mahdollista.		Vastoin Coynen oletusta teismi ei käytännössä ole suinkaan merkinnyt tieteen loppua vaan sillä on päinvastoin ollut ratkaiseva merkitys modernin kokeellisen luonnontieteen synnyssä. Kristilliset tieteentekijät pystyivät toteuttamaan modernin tieteen vallankumouksen juuri siksi, että usko Jumalaan antoi heille uskon maailmankaikkeuden järjestykseen sekä ihmisen kykyyn saada tietoa maailmankaikkeudesta. Heidän teistinen lähtökohtansa antoi heille riittävän älyllisen itsenäisyyden, niin että he pystyivät suhtautumaan kriittisesti oman aikansa tieteen perustaviin metodisiin olettamuksiin<ref>Skolastisen tutkimustradition tunnusomaisena lähtökohtana oli luottamus klassisiin auktoriteetteihin (filosofi Aristoteles, astronomi Ptolemaios, lääkäri Galenos ym.), joiden teoksia tutkittiin olettaen niiden jo sisältävän alansa kaiken olennaisen tiedon, joka nyt piti vain tarkalla lukemisella ja analyysillä ottaa haltuun ja soveltaa käytäntöön.</ref> ja luomaan uuden kokeellisen luonnontieteen metodin. Teistinen lähtökohta tarjoaa itsekriittisen näkökulman rajallisen ihmisen tietoihin nähden, minkä seurauksena tähän lähestymistapaan kuuluu olennaisesti se, että tieteen metodien ja tosiasioiden tulkinnan perustana olevia perimmäisiä vakaumuksia koko ajan kyseenalaistetaan. Ilman tällaista kyseenalaistamista tieteellinen kehitys ei ole mahdollista.

	Coyne uskoo, että jos maailmankaikkeuden ajatellaan olevan seurausta täysin suvereenin Luojan luomistyöstä, ei ole mielekästä etsiä maailmasta lainalaisuuksia eikä syy-yhteyksiä. Tämä väite on ristiriidassa tieteen historian tosiasioiden kanssa. Modernin kokeellisen luonnontieteen vallankumous tapahtui nimenomaan raamatullisten perusvakaumusten varassa: (a) Koska maailmankaikkeudella on Järjestäjä, sieltä on mielekästä etsiä järjestystä. (b) Koska Jumala on luonut ihmisen kuvakseen, ihmisen älylliset kyvyt ovat luotettavia. (c) Koska Jumala ei ole luomistyössään sidottu, ainoa tapa päästä selville todellisuuden rakenteesta on havaintoihin perustuva tutkimus.		Coyne uskoo, että jos maailmankaikkeuden ajatellaan olevan seurausta täysin suvereenin Luojan luomistyöstä, ei ole mielekästä etsiä maailmasta lainalaisuuksia eikä syy-yhteyksiä. Tämä väite on ristiriidassa tieteen historian tosiasioiden kanssa. Modernin kokeellisen luonnontieteen vallankumous tapahtui nimenomaan raamatullisten perusvakaumusten varassa:
			*(a) ''Koska maailmankaikkeudella on Järjestäjä, sieltä on mielekästä etsiä järjestystä.''
			*(b) ''Koska Jumala on luonut ihmisen kuvakseen, ihmisen älylliset kyvyt ovat luotettavia.''
			*(c) ''Koska Jumala ei ole luomistyössään sidottu, ainoa tapa päästä selville todellisuuden rakenteesta on havaintoihin perustuva tutkimus.''

	Kautta kristinuskon historian Raamatun kehotus viljellä ja varjella maata (1. Moos. 2) on tulkittu myös kehotukseksi henkiseen viljelyyn eli tieteiden, taiteiden ja kulttuurin harjoittamiseen. Tähän on katsottu sisältyvän kehotus luonnon tutkimiseen, eli sen selvittämiseen, miten luonto toimii.		Kautta kristinuskon historian Raamatun kehotus viljellä ja varjella maata (1. Moos. 2) on tulkittu myös kehotukseksi henkiseen viljelyyn eli tieteiden, taiteiden ja kulttuurin harjoittamiseen. Tähän on katsottu sisältyvän kehotus luonnon tutkimiseen, eli sen selvittämiseen, miten luonto toimii.

	Ateistinen lähtökohta ei antiikissa tarjonnut riittävää motivaatiota luonnontieteellisen tutkimuksen lähtökohdaksi. Epikurolainen naturalismi oletti todellisuuden olevan perimmältään sattumanvarainen. Epikuroksen mukaan tieteen tarkoituksena ei ole niinkään totuuden löytäminen kuin mielenrauhan saavuttaminen, koska perimmältään sattumanvaraisen maailmankaikkeuden järjestys on näennäistä ja epävakaata. Ateistisesta ~~lähtökohdastaan~~ seuraa, ettei maailmankaikkeudella ole Järjestäjää. Tältä pohjalta ei ole mielekästä olettaa, että maailmankaikkeus olisi perimmältään järjestynyt. Niinpä puuttuu motivaatio pyrkiä pääsemään selville maailmankaikkeuden järjestyksestä. On vaikea nähdä, miten ateistinen lähtökohta olisi koskaan voinut johtaa modernin kokeellisen luonnontieteen syntyyn. Kuitenkin Coynen paradoksaalisen oletuksen mukaan kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja äärettömän älykkään Luojan päätökset antavat vähemmän järkisyitä etsiä luonnosta järjestystä kuin oletus maailmankaikkeuden perimmäisestä järjestyksen puutteesta. Todellisuudessahan sattuman olettaminen perimmäiseksi luovaksi voimaksi veisi mielekkyyden etsiä maailmankaikkeudesta järjestystä. Sen sijaan maailmankaikkeuden ymmärtäminen älykkään Luojan luomukseksi tarjoaa motivaation tutkia Luojan ajatuksia luonnossa.		Ateistinen lähtökohta ei antiikissa tarjonnut riittävää motivaatiota luonnontieteellisen tutkimuksen lähtökohdaksi. Epikurolainen naturalismi oletti todellisuuden olevan perimmältään sattumanvarainen. Epikuroksen mukaan tieteen tarkoituksena ei ole niinkään totuuden löytäminen kuin mielenrauhan saavuttaminen, koska perimmältään sattumanvaraisen maailmankaikkeuden järjestys on näennäistä ja epävakaata. Ateistisesta lähtökohdasta seuraa, ettei maailmankaikkeudella ole Järjestäjää. Tältä pohjalta ei ole mielekästä olettaa, että maailmankaikkeus olisi perimmältään järjestynyt. Niinpä puuttuu motivaatio pyrkiä pääsemään selville maailmankaikkeuden järjestyksestä. On vaikea nähdä, miten ateistinen lähtökohta olisi koskaan voinut johtaa modernin kokeellisen luonnontieteen syntyyn. Kuitenkin Coynen paradoksaalisen oletuksen mukaan kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja äärettömän älykkään Luojan päätökset antavat vähemmän järkisyitä etsiä luonnosta järjestystä kuin oletus maailmankaikkeuden perimmäisestä järjestyksen puutteesta. Todellisuudessahan sattuman olettaminen perimmäiseksi luovaksi voimaksi veisi mielekkyyden etsiä maailmankaikkeudesta järjestystä. Sen sijaan maailmankaikkeuden ymmärtäminen älykkään Luojan luomukseksi tarjoaa motivaation tutkia Luojan ajatuksia luonnossa.

	Kaikki johdonmukainen ajattelu maailmasta edellyttää taustaksi jonkinlaisen järjestyksen. Tiede tutkii maailmankaikkeuden järjestystä ja voi edetä tietyn asian tutkimisessa vain sikäli kuin se olettaa edeltä, että kyseisellä tutkimusalueella vallitsee järjestys ja että ihmisjärki pystyy analysoimaan tätä järjestystä. Järjestyksen käsite puolestaan sisältää ajatuksen, että järjestyksen takana on joku järjestäjä. Jopa ~~Darwinin~~ uskollinen kannattaja T. H. Huxley katsoo, että tiede olettaa järjestyneen maailman ja että järjestynyt maailma synnyttää luonnostaan ajatuksen järjestäjästä, koska ”tieteen rajojen sisällä on mahdotonta kuvitella epäjärjestystä”.		Kaikki johdonmukainen ajattelu maailmasta edellyttää taustaksi jonkinlaisen järjestyksen. Tiede tutkii maailmankaikkeuden järjestystä ja voi edetä tietyn asian tutkimisessa vain sikäli kuin se olettaa edeltä, että kyseisellä tutkimusalueella vallitsee järjestys ja että ihmisjärki pystyy analysoimaan tätä järjestystä. Järjestyksen käsite puolestaan sisältää ajatuksen, että järjestyksen takana on joku järjestäjä. Jopa '''Darwin'''in uskollinen kannattaja '''T. H. Huxley''' katsoo, että tiede olettaa järjestyneen maailman ja että järjestynyt maailma synnyttää luonnostaan ajatuksen järjestäjästä, koska ”tieteen rajojen sisällä on mahdotonta kuvitella epäjärjestystä”.

	{{sitaatti\|Tällainen tarkkailija saattaisi hyvinkin kokea älyllistä rakkautta Jumalaan. Hän saattaisi saada autuaallisen näkymän mietiskelevään elämään, jota jotkut kaikkien aikojen suurimmista ajattelijoista kuten Aristoteles, Tuomas Akvinolainen ja Spinoza ovat pitäneet ainoana mielekkäänä ikuisena onnena. (Huxley; sit. Midgley 2006: 21)}}		{{sitaatti\|Tällainen tarkkailija saattaisi hyvinkin kokea älyllistä rakkautta Jumalaan. Hän saattaisi saada autuaallisen näkymän mietiskelevään elämään, jota jotkut kaikkien aikojen suurimmista ajattelijoista kuten Aristoteles, Tuomas Akvinolainen ja Spinoza ovat pitäneet ainoana mielekkäänä ikuisena onnena. (Huxley; sit. Midgley 2006: 21)}}

Samuli Koivisto: Typofix, totuudenmukaisempi sanamuoto

2013-04-20T18:09:59Z

Typofix, totuudenmukaisempi sanamuoto

← Vanhempi versio		Versio 20. huhtikuuta 2013 kello 18.09
Rivi 50:		Rivi 50:
	Ihmisen kokema kärsimys tuottaa monesti kokemuksen epäjärjestyksestä ja sattumanvaraisuudesta. Ihmisen kokema kärsimys ei kuitenkaan ”poista sitä tosiasiaa, että järjestys hallitsee kaikkea ja epäjärjestys on ainoastaan nimi sille osalle järjestystä, joka tuottaa meille kipua” (mt.).		Ihmisen kokema kärsimys tuottaa monesti kokemuksen epäjärjestyksestä ja sattumanvaraisuudesta. Ihmisen kokema kärsimys ei kuitenkaan ”poista sitä tosiasiaa, että järjestys hallitsee kaikkea ja epäjärjestys on ainoastaan nimi sille osalle järjestystä, joka tuottaa meille kipua” (mt.).

	Tieteen kannalta maailmaa on mahdotonta mieltää ilman järjestystä.Ateistinen ja materialistinen lähestymistapa pyrkii pelkistämään koko todellisuuden sen aineellisiin osatekijöihin ja sattumaan. Teisti rakentaa tieteellisen selityksensä sen varaan, että maailmankaikkeuden järjestys on perimmältään lähtöisin Jumalasta. Näiden kahden kilpailevan lähestymistavan paremmuutta tulisi kriittisesti arvioida selitysvoiman ja johdonmukaisuuden pohjalta.		Tieteen kannalta maailmaa on mahdotonta mieltää ilman järjestystä. Ateistinen ja materialistinen lähestymistapa pyrkii pelkistämään koko todellisuuden sen aineellisiin osatekijöihin ja sattumaan. Teisti rakentaa tieteellisen selityksensä sen varaan, että maailmankaikkeuden järjestys on perimmältään lähtöisin Jumalasta. Näiden kahden kilpailevan lähestymistavan paremmuutta tulisi kriittisesti arvioida selitysvoiman ja johdonmukaisuuden pohjalta.

	Väärinkäsitys, jonka mukaan sattuma olisi jotenkin tieteellisempi lähtökohta kuin ajatus kaiken Järjestäjästä, on kuitenkin saanut vankan jalansijan yleisessä tietoisuudessa. Myös tuomari John E. Jones vetosi siihen oikeuden päätöksessä, jossa käsiteltiin älykkään suunnitelman opettamista. Tämä julkisuudessa paljon huomiota saanut oikeudenkäynti Kitzmiller vastaan Doverin koulun lautakunta koski kysymystä, voidaanko luomisteorian yhtä muunnelmaa, älykkään suunnitelman teoriaa (intelligent design, ID) opettaa koulussa. Tämänkin kiistan osalta ratkaisevaksi nousi kysymys siitä, miten tieteen luonne ja sen mukana rajanveto-ongelma olisi tulkittava. Joulukuussa 2005 julkaistun oikeuden päätöksen mukaan älykkään suunnitelman teoria ei ole tiedettä. Tuomari Jones tukeutui tältä osin asiantuntijalausuntoihin, joiden mukaan älykkään suunnittelijan poissulkeminen tieteestä on yksi tieteen perussäännöistä:		Väärinkäsitys, jonka mukaan sattuma olisi jotenkin tieteellisempi lähtökohta kuin ajatus kaiken Järjestäjästä, on kuitenkin saanut vankan jalansijan yleisessä tietoisuudessa. Myös tuomari John E. Jones vetosi siihen oikeuden päätöksessä, jossa käsiteltiin älykkään suunnitelman opettamista. Tämä julkisuudessa paljon huomiota saanut oikeudenkäynti Kitzmiller vastaan Doverin koulun lautakunta koski kysymystä, voidaanko luomisteorian yhtä muunnelmaa, älykkään suunnitelman teoriaa (intelligent design, ID) opettaa koulussa. Tämänkin kiistan osalta ratkaisevaksi nousi kysymys siitä, miten tieteen luonne ja sen mukana rajanveto-ongelma olisi tulkittava. Joulukuussa 2005 julkaistun oikeuden päätöksen mukaan älykkään suunnitelman teoria ei ole tiedettä. Tuomari Jones tukeutui tältä osin asiantuntijalausuntoihin, joiden mukaan älykkään suunnittelijan poissulkeminen tieteestä on yksi tieteen perussäännöistä:
Rivi 82:		Rivi 82:
	Filosofi Richard Swinburnen mukaan Jumalaa tarvitaan selittämään sitä, että maailmankaikkeus on järjestynyt, että ihmisjärki ja havainnot ovat luotettavia ja että ihmisen matematiikka sopii todellisuuden kuvaamiseen. Jumalaa tarvitaan selittämään sitä, että tieteellinen selitys yleensä on mahdollinen. ”Juuri tieteen menestys sen pystyessä osoittamaan, kuinka perinpohjaisen järjestynyt luonnon maailma on, tarjoaa vahvan perusteen uskoa, että on olemassa vielä syvempi syy tälle järjestykselle.” (Swinburne 1996: 68) Swinburne käyttää päättelyä parhaimpaan selitykseen osoittaakseen, että Jumala on paras selitys tieteen selitysvoimalle.		Filosofi Richard Swinburnen mukaan Jumalaa tarvitaan selittämään sitä, että maailmankaikkeus on järjestynyt, että ihmisjärki ja havainnot ovat luotettavia ja että ihmisen matematiikka sopii todellisuuden kuvaamiseen. Jumalaa tarvitaan selittämään sitä, että tieteellinen selitys yleensä on mahdollinen. ”Juuri tieteen menestys sen pystyessä osoittamaan, kuinka perinpohjaisen järjestynyt luonnon maailma on, tarjoaa vahvan perusteen uskoa, että on olemassa vielä syvempi syy tälle järjestykselle.” (Swinburne 1996: 68) Swinburne käyttää päättelyä parhaimpaan selitykseen osoittaakseen, että Jumala on paras selitys tieteen selitysvoimalle.

	Jumala on kaiken selittämisen perusta. Jumalan olemassaolo tekee mahdolliseksi tieteellisen selityksen niin kuin kaiken muunkin järjellisen selityksen. Käytämme Jumalaa selitysperustana luomakunnalle, koska luomakunnan hienosyinen rakenne tekee mielekkääksi olettaa ulkopuolisen älykkyyden suunnitelleen ja luoneen sen. Koska maailmankaikkeuden fysikaaliset vakiot ovat äärimmäisen tarkasti hienosäädettyjä niin, että elämä on mahdollista, ei ole mielekästä olettaa maailmankaikkeuden syntyneen ilman järjellistä Luojaa. Koska tiedämme, että jokainen elävä solu sisältää yhtä paljon informaatiota kuin kattava ~~tietosanakirja~~, meidän ei ole järkevää käyttää sen synnyn selitysperustana sattumanvaraisia prosesseja. Koska luonnossa on palautumattomasti monimutkaisia rakenteita, joita ei voida selittää asteittaisten muutosten tuloksena, on mielekästä olettaa niiden synnyn selitykseksi systeemin ulkopuolelta tuotua uutta informaatiota.		Jumala on kaiken selittämisen perusta. Jumalan olemassaolo tekee mahdolliseksi tieteellisen selityksen niin kuin kaiken muunkin järjellisen selityksen. Käytämme Jumalaa selitysperustana luomakunnalle, koska luomakunnan hienosyinen rakenne tekee mielekkääksi olettaa ulkopuolisen älykkyyden suunnitelleen ja luoneen sen. Koska maailmankaikkeuden fysikaaliset vakiot ovat äärimmäisen tarkasti hienosäädettyjä niin, että elämä on mahdollista, ei ole mielekästä olettaa maailmankaikkeuden syntyneen ilman järjellistä Luojaa. Koska tiedämme, että jokainen elävä solu sisältää yhtä paljon informaatiota kuin kattava tietosanakirjasto, meidän ei ole järkevää käyttää sen synnyn selitysperustana sattumanvaraisia prosesseja. Koska luonnossa on palautumattomasti monimutkaisia rakenteita, joita ei voida selittää asteittaisten muutosten tuloksena, on mielekästä olettaa niiden synnyn selitykseksi systeemin ulkopuolelta tuotua uutta informaatiota.

	== Tieteentekijä ei vältä kannanottoa Jumalaan ==		== Tieteentekijä ei vältä kannanottoa Jumalaan ==

Darter: navigaatiomalline

2011-10-25T18:34:39Z

navigaatiomalline

← Vanhempi versio		Versio 25. lokakuuta 2011 kello 18.34
Rivi 224:		Rivi 224:
	Rabbi Moshe Averickin avoin kirje Jerry Coynelle [http://www.algemeiner.com/2011/04/01/an-open-letter-to-dr-jerry-coyne-atheistic-biologist/ An Open Letter To Dr. Jerry Coyne]		Rabbi Moshe Averickin avoin kirje Jerry Coynelle [http://www.algemeiner.com/2011/04/01/an-open-letter-to-dr-jerry-coyne-atheistic-biologist/ An Open Letter To Dr. Jerry Coyne]

			{{ElamanKehitys}}
	[[Luokka:Henkilöt]]		[[Luokka:Henkilöt]]
	[[Luokka:Ateismi]]		[[Luokka:Ateismi]]

Spectator: /* Aiheesta muualla */

2011-10-25T06:14:17Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 25. lokakuuta 2011 kello 06.14
Rivi 219:		Rivi 219:

	Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/05/coyne-on-intentionality.html/ Coyne on intentionality]		Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/05/coyne-on-intentionality.html/ Coyne on intentionality]

			Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/07/so-you-think-you-understand.html/ So you think you understand the cosmological argument]

	Rabbi Moshe Averickin avoin kirje Jerry Coynelle [http://www.algemeiner.com/2011/04/01/an-open-letter-to-dr-jerry-coyne-atheistic-biologist/ An Open Letter To Dr. Jerry Coyne]		Rabbi Moshe Averickin avoin kirje Jerry Coynelle [http://www.algemeiner.com/2011/04/01/an-open-letter-to-dr-jerry-coyne-atheistic-biologist/ An Open Letter To Dr. Jerry Coyne]

Spectator: /* Aiheesta muualla */

2011-10-24T02:36:43Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 24. lokakuuta 2011 kello 02.36
Rivi 219:		Rivi 219:

	Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/05/coyne-on-intentionality.html/ Coyne on intentionality]		Filosofi Edward Feserin blogi [http://edwardfeser.blogspot.com/2011/05/coyne-on-intentionality.html/ Coyne on intentionality]

			Rabbi Moshe Averickin avoin kirje Jerry Coynelle [http://www.algemeiner.com/2011/04/01/an-open-letter-to-dr-jerry-coyne-atheistic-biologist/ An Open Letter To Dr. Jerry Coyne]

	[[Luokka:Henkilöt]]		[[Luokka:Henkilöt]]
	[[Luokka:Ateismi]]		[[Luokka:Ateismi]]