J. Budziszewski - Muutoshistoria

Spectator: /* Seksuaalietiikka */

2017-06-17T05:47:04Z

Seksuaalietiikka

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2017 kello 05.47
Rivi 46:		Rivi 46:
	== Seksuaalietiikka ==		== Seksuaalietiikka ==

	Budziszewski on herättänyt paljon keskustelua artikkelillaan, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto on metafyysisesti mahdoton.		Budziszewski on herättänyt paljon keskustelua artikkelillaan, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto on metafyysisesti mahdoton. Budziszewskin mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto on harhaanjohtava juridinen konstruktio sikäli, että todellisuudessa kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä ei voi koskaan solmia avioliittoa keskenään.

			Budziszewskin perusteluna on se, että avioliitto perustuu sukupuolieroon ja siihen, että naisen ja miehen yhtyminen voi tuottaa uutta elämää. Avioliiton tarkoituksena on tämän yhteyden ja sen seurauksena syntyvän uuden elämän suojeleminen niin, että lapsia kohdellaan itseisarvoisina olentoina, päämäärinä itsessään, eikä välineinä aikuisten päämäärien saavuttamiseksi.

			Avioliiton ytimenä on sellainen seksuaaliyhteys, joka mahdollistaa lasten syntymän biologisen isänsä ja äitinsä kotiin, niin että lapsen identiteetti- ja suhdeoikeuksia kunnioitetaan. Koska samaa sukupuolta olevan parin seksuaalinen kanssakäyminen ei koskaan voi johtaa lapsen syntymään, samaa sukupuolta olevat eivät voi koskaan metafyysisessä mielessä solmia avioliittoa. Vaikka samaa sukupuolta olevien kotitaloudessa voi kasvaa lapsia, he eivät ole kyseisen parin yhteisiä lapsia, vaan näissä kotitalouksissa olevat lapset on aina erotettu joko biologisesta isästään tai äidistään.

	== Teokset: ==		== Teokset: ==

Spectator (17. kesäkuuta 2017 kello 05.44)

2017-06-17T05:44:10Z

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2017 kello 05.44
Rivi 43:		Rivi 43:

	Tässä kirjoituksessaan Budziszewski tuo oman kokemuksensa kautta elävästi esille sen tosiasian, että oppineen ihmisen kehittynyt älykkyys voi vääristyä paljon perustavammalla tavalla kuin sellaisen ihmisen älykkyys, joka toimii lähellä jokapäiväisen elämän käytäntöä. Elämän käytännölliset realiteetit pakottavat ihmisen tavallisesti elämään suhteessa todellisuuteen. Älykäs ihminen voi älykkyytensä avulla paeta tätä todellisuutta ja luoda sellaisia käsitemaailmoja, jotka ovat vieraita todellisuudelle. Älykäs ja oppinut ihminen voi käyttää älykkyyttään vääristä lähtökohdista ja viedä johtopäätökset pitemmälle kuin sellainen ihminen, joka pitäytyy läheisemmin käytännön kokemukseen. Koska tiedeyhteisö on korostetusti älykkäiden ihmisten maailma, siellä ihmiset voivat joutua kollektiivisen itsepetoksen valtaan, joka syvyydessään ylittää sen, mihin ihmisillä tavallisessa elämässä on taipumus syyllistyä.		Tässä kirjoituksessaan Budziszewski tuo oman kokemuksensa kautta elävästi esille sen tosiasian, että oppineen ihmisen kehittynyt älykkyys voi vääristyä paljon perustavammalla tavalla kuin sellaisen ihmisen älykkyys, joka toimii lähellä jokapäiväisen elämän käytäntöä. Elämän käytännölliset realiteetit pakottavat ihmisen tavallisesti elämään suhteessa todellisuuteen. Älykäs ihminen voi älykkyytensä avulla paeta tätä todellisuutta ja luoda sellaisia käsitemaailmoja, jotka ovat vieraita todellisuudelle. Älykäs ja oppinut ihminen voi käyttää älykkyyttään vääristä lähtökohdista ja viedä johtopäätökset pitemmälle kuin sellainen ihminen, joka pitäytyy läheisemmin käytännön kokemukseen. Koska tiedeyhteisö on korostetusti älykkäiden ihmisten maailma, siellä ihmiset voivat joutua kollektiivisen itsepetoksen valtaan, joka syvyydessään ylittää sen, mihin ihmisillä tavallisessa elämässä on taipumus syyllistyä.

			== Seksuaalietiikka ==

			Budziszewski on herättänyt paljon keskustelua artikkelillaan, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto on metafyysisesti mahdoton.

	== Teokset: ==		== Teokset: ==

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-18T09:35:27Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 18. huhtikuuta 2017 kello 09.35
Rivi 3:		Rivi 3:
	Budziszewski on kirjoittanut sekä tieteellisiä että kansanomaisia julkaisuja erilaisista moraalisista ja poliittisista kysymyksistä kuten abortista, avioliitosta, seksuaalisuudesta ja tuomarien roolista perustuslaillisessa demokratiassa. Hän on julkaissut eniten tutkimuksia moraalisen luonnonlain käsitteestä ja sovelluksista. Hän on yksi moraalisen luonnonlain teorian johtavia puolustajia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.<ref>Kevin Lee: "Contemporary Challenges to Natural Law Theories", ''The Catholic Social Science Review'' 12 (2007): 41.</ref> Hän on kiinnittänyt erityisesti huomiota moraalisen [[itsepetostaipumus\|itsepetoksen]] ongelmaan: Mitä tapahtuu kun ihminen uskottelee itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, minkä hän itse asiassa tietää. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet myös hyve-etiikka ja suvaitsevuutta koskeva keskustelu.<ref name="UTexas"/>		Budziszewski on kirjoittanut sekä tieteellisiä että kansanomaisia julkaisuja erilaisista moraalisista ja poliittisista kysymyksistä kuten abortista, avioliitosta, seksuaalisuudesta ja tuomarien roolista perustuslaillisessa demokratiassa. Hän on julkaissut eniten tutkimuksia moraalisen luonnonlain käsitteestä ja sovelluksista. Hän on yksi moraalisen luonnonlain teorian johtavia puolustajia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.<ref>Kevin Lee: "Contemporary Challenges to Natural Law Theories", ''The Catholic Social Science Review'' 12 (2007): 41.</ref> Hän on kiinnittänyt erityisesti huomiota moraalisen [[itsepetostaipumus\|itsepetoksen]] ongelmaan: Mitä tapahtuu kun ihminen uskottelee itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, minkä hän itse asiassa tietää. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet myös hyve-etiikka ja suvaitsevuutta koskeva keskustelu.<ref name="UTexas"/>

	Tieteellisen julkaisutoimintansa lisäksi Budziszewski tunnetaan kristillistä apologetiikkaa käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista, jotka on suunnattu suurelle yleisölle, mukaan luettuna nuoret ja yliopisto-opiskelijat. Häntä pidetään yhtenä USA:n johtavana kristittynä intellektuellina, joka on vaikuttanut siihen, että kiinnostus moraalisen luonnonlain traditiota kohtaan on lisääntynyt USA:n kristittyjen keskuudessa.<ref name="II">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ignatiusinsight.com/features2005/jbudziszewski_int1_feb05.asp \| Nimeke=Objections, Obstacles, Acceptance: Interview with J. Budziszewski \| Julkaisu=Ignatius Insight}}</ref><ref name="EWTN">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ewtn.com/vondemand/audio/dload1.asp?audiofile=jh_06222009.mp3&source=seriessearchprog.asp&seriesID=-6892289&T1= \| Nimeke=Audio Library \| Julkaisija=EWTN Libraries}}</ref>		Tieteellisen julkaisutoimintansa lisäksi Budziszewski tunnetaan kristillistä apologetiikkaa käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista, jotka on suunnattu suurelle yleisölle, mukaan luettuna nuoret ja yliopisto-opiskelijat. Häntä pidetään yhtenä USA:n johtavana kristittynä intellektuellina, joka on vaikuttanut siihen, että kiinnostus moraalisen luonnonlain traditiota kohtaan on lisääntynyt USA:n kristittyjen keskuudessa.<ref name="II">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ignatiusinsight.com/features2005/jbudziszewski_int1_feb05.asp \| Nimeke=Objections, Obstacles, Acceptance: Interview with J. Budziszewski \| Julkaisu=Ignatius Insight}}</ref>

	Suuri osa Budziszewskin tutkimustyötä käsittelee moraalisen tiedon torjumista: mitä tapahtuu, kun ihminen yrittää vakuttaa itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, mitä hän itse asiassa tietää ja mitä hän ei voi olla tietämättä. Budziszewskin mukaan syntiinlankeemuksen takia kaikkia ihmisiä luonnehtii taipumus itsepetokseen. Tällainen itsepetostaipumus vaikuttaa myös tieteen alueella. Yhtenä esimerkkinä siitä, miten itsepetostaipumus ja siitä seuraava moraalisen tiedon torjuminen vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen, Budziszewski mainitsee [[Margaret Mead \| Margaret Meadin]] tutkimuksen.		Suuri osa Budziszewskin tutkimustyötä käsittelee moraalisen tiedon torjumista: mitä tapahtuu, kun ihminen yrittää vakuttaa itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, mitä hän itse asiassa tietää ja mitä hän ei voi olla tietämättä. Budziszewskin mukaan syntiinlankeemuksen takia kaikkia ihmisiä luonnehtii taipumus itsepetokseen. Tällainen itsepetostaipumus vaikuttaa myös tieteen alueella. Yhtenä esimerkkinä siitä, miten itsepetostaipumus ja siitä seuraava moraalisen tiedon torjuminen vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen, Budziszewski mainitsee [[Margaret Mead \| Margaret Meadin]] tutkimuksen.
Rivi 10:		Rivi 10:
	== Elämä ja ura ==		== Elämä ja ura ==

	Budziszewski aloitti yliopisto-opintonsa Chicagon yliopistossa, jonka hän valitsi osittain siksi, että se oli tunnettu vasemmistolaisesta aktivismistaan. Älyllisesti häntä kiinnosti erityisesti ongelma mielen ja ruumiin suhteesta. Poliittisesti hän oli äärivasemmalla. Kahden vuoden kuluttua hän jätti yliopiston, päätti oppia käytännöllisen ammatin ja liittyä proletariaattiin. Hänestä tuli hitsaaja ja hän työskenteli erilaisissa työpaikoissa, kunnes päätyi Tampan laivatelakoille. Myöhemmin hän siirtyi takaisin yliopistomaailmaan ja opiskeli B.A. tutkinnon Etelä-Floridan yliopistossa, M. A. tutkinnon Floridan ylipistossa ja väitteli filosofian tohtoriksi (Ph.D.) Yalen yliopistossa. Hän on opettanut Texasin yliopistossa Austinissa aina väitöskirjan valmistumisesta saakka 1981.<ref name="II~~"/><ref name="EWTN~~"/>		Budziszewski aloitti yliopisto-opintonsa Chicagon yliopistossa, jonka hän valitsi osittain siksi, että se oli tunnettu vasemmistolaisesta aktivismistaan. Älyllisesti häntä kiinnosti erityisesti ongelma mielen ja ruumiin suhteesta. Poliittisesti hän oli äärivasemmalla. Kahden vuoden kuluttua hän jätti yliopiston, päätti oppia käytännöllisen ammatin ja liittyä proletariaattiin. Hänestä tuli hitsaaja ja hän työskenteli erilaisissa työpaikoissa, kunnes päätyi Tampan laivatelakoille. Myöhemmin hän siirtyi takaisin yliopistomaailmaan ja opiskeli B.A. tutkinnon Etelä-Floridan yliopistossa, M. A. tutkinnon Floridan ylipistossa ja väitteli filosofian tohtoriksi (Ph.D.) Yalen yliopistossa. Hän on opettanut Texasin yliopistossa Austinissa aina väitöskirjan valmistumisesta saakka 1981.<ref name="II"/>

	== Tutkimukset ==		== Tutkimukset ==
Rivi 58:		Rivi 58:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==

	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	{{Uskonnonfilosofia}}		{{Uskonnonfilosofia}}
	[[Luokka: Henkilöt]] [[Luokka: Filosofia]]		[[Luokka: Henkilöt]] [[Luokka: Filosofia]]

Samuli Koivisto: wikifiointia

2012-05-03T15:24:56Z

wikifiointia

← Vanhempi versio		Versio 3. toukokuuta 2012 kello 15.24
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''J. Budziszewski''' (s. 1952) on hallintotieteen ja filosofian professori Texasin yliopistossa Austinissa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1981. Hänen erikoistumisalojaan ovat eettinen filosofia, poliittinen filosofia ja näiden kahden tutkimusalueen suhde uskontoon ja teologiaan.<ref name="UTexas">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.utexas.edu/cola/depts/government/faculty/jb397 \| Nimeke=J. Budziszewski \| Julkaisija=University of Texas}}</ref>		'''J. Budziszewski''' (s. 1952) on hallintotieteen ja filosofian professori Texasin yliopistossa Austinissa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1981. Hänen erikoistumisalojaan ovat eettinen filosofia, poliittinen filosofia ja näiden kahden tutkimusalueen suhde uskontoon ja teologiaan.<ref name="UTexas">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.utexas.edu/cola/depts/government/faculty/jb397 \| Nimeke=J. Budziszewski \| Julkaisija=University of Texas}}</ref>

	Budziszewski on kirjoittanut sekä tieteellisiä että kansanomaisia julkaisuja erilaisista moraalisista ja poliittisista kysymyksistä kuten abortista, avioliitosta, seksuaalisuudesta ja tuomarien roolista perustuslaillisessa demokratiassa. Hän on julkaissut eniten tutkimuksia moraalisen luonnonlain käsitteestä ja sovelluksista. Hän on yksi moraalisen luonnonlain teorian johtavia puolustajia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. <ref>Kevin Lee: "Contemporary Challenges to Natural Law Theories", ''The Catholic Social Science Review'' 12 (2007): 41.</ref> Hän on kiinnittänyt erityisesti huomiota moraalisen itsepetoksen ongelmaan: Mitä tapahtuu kun ihminen uskottelee itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, minkä hän itse asiassa tietää. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet myös hyve-etiikka ja suvaitsevuutta koskeva keskustelu.<ref name="UTexas"/>		Budziszewski on kirjoittanut sekä tieteellisiä että kansanomaisia julkaisuja erilaisista moraalisista ja poliittisista kysymyksistä kuten abortista, avioliitosta, seksuaalisuudesta ja tuomarien roolista perustuslaillisessa demokratiassa. Hän on julkaissut eniten tutkimuksia moraalisen luonnonlain käsitteestä ja sovelluksista. Hän on yksi moraalisen luonnonlain teorian johtavia puolustajia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.<ref>Kevin Lee: "Contemporary Challenges to Natural Law Theories", ''The Catholic Social Science Review'' 12 (2007): 41.</ref> Hän on kiinnittänyt erityisesti huomiota moraalisen [[itsepetostaipumus\|itsepetoksen]] ongelmaan: Mitä tapahtuu kun ihminen uskottelee itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, minkä hän itse asiassa tietää. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet myös hyve-etiikka ja suvaitsevuutta koskeva keskustelu.<ref name="UTexas"/>

	Tieteellisen julkaisutoimintansa lisäksi Budziszewski tunnetaan kristillistä apologetiikkaa käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista, jotka on suunnattu suurelle yleisölle, mukaan luettuna nuoret ja yliopisto-opiskelijat. Häntä pidetään yhtenä USA:n johtavana kristittynä intellektuellina, joka on vaikuttanut siihen, että kiinnostus moraalisen luonnonlain traditiota kohtaan on lisääntynyt USA:n kristittyjen keskuudessa.<ref name="II">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ignatiusinsight.com/features2005/jbudziszewski_int1_feb05.asp \| Nimeke=Objections, Obstacles, Acceptance: Interview with J. Budziszewski \| Julkaisu=Ignatius Insight}}</ref><ref name="EWTN">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ewtn.com/vondemand/audio/dload1.asp?audiofile=jh_06222009.mp3&source=seriessearchprog.asp&seriesID=-6892289&T1= \| Nimeke=Audio Library \| Julkaisija=EWTN Libraries}}</ref>		Tieteellisen julkaisutoimintansa lisäksi Budziszewski tunnetaan kristillistä apologetiikkaa käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista, jotka on suunnattu suurelle yleisölle, mukaan luettuna nuoret ja yliopisto-opiskelijat. Häntä pidetään yhtenä USA:n johtavana kristittynä intellektuellina, joka on vaikuttanut siihen, että kiinnostus moraalisen luonnonlain traditiota kohtaan on lisääntynyt USA:n kristittyjen keskuudessa.<ref name="II">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ignatiusinsight.com/features2005/jbudziszewski_int1_feb05.asp \| Nimeke=Objections, Obstacles, Acceptance: Interview with J. Budziszewski \| Julkaisu=Ignatius Insight}}</ref><ref name="EWTN">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ewtn.com/vondemand/audio/dload1.asp?audiofile=jh_06222009.mp3&source=seriessearchprog.asp&seriesID=-6892289&T1= \| Nimeke=Audio Library \| Julkaisija=EWTN Libraries}}</ref>
Rivi 31:		Rivi 31:

	{{sitaatti\|Tavallisesti katumus ilmenee siten, että ihminen karttaa vääryyttä, tuntee tarvetta tunnustaa tekemänsä vääryyden, pyrkii hyvittämään ja maksamaan velkansa, sovittamaan eli luomaan uudelleen katkenneet siteet, ja palaamaan takaisin oikealle tielle. Mutta jos Raivottarille ei makseta sitä, mitä ne pyytävät oikeassa valuutassa, ne ottavat maksun lähinnä olevassa valuutassa, ajaen väärintekijän elämän kauemmas tasapainosta. Emme pakenekaan vääryyttä, vaan pakenemme sen ajattelemista. Tunnustamme pakonomaisesti jokaisen muun yksityiskohdan kertomuksesta paitsi sen moraalista ydintä. Rankaisemme itseämme yhä uudestaan ja tarjoamme kaikkia muita uhreja paitsi sitä, mitä vaaditaan. Jäljittelemme kadotetun läheisyyden palauttamista etsimällä kumppaneita, jotka ovat yhtä syyllisiä kuin itse olemme. Emme pyri tulemaan oikeudenmukaisiksi vaan puolustelemme itseämme. <ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', s. 140; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man''</ref>}}Budziszewskin mukaan ainoa tapa paeta tätä pahanlaatuista kehää on myöntää tehneensä väärin ja katua sitä luottaen Jumalan armoon. Kieltäytyminen murtautumasta ulos tästä pahanlaatuisesta kehästä johtaa erilaisiin moraalisiin patologioihin yksilön, kulttuurin tai valtion elämässä. <ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man.</ref>		{{sitaatti\|Tavallisesti katumus ilmenee siten, että ihminen karttaa vääryyttä, tuntee tarvetta tunnustaa tekemänsä vääryyden, pyrkii hyvittämään ja maksamaan velkansa, sovittamaan eli luomaan uudelleen katkenneet siteet, ja palaamaan takaisin oikealle tielle. Mutta jos Raivottarille ei makseta sitä, mitä ne pyytävät oikeassa valuutassa, ne ottavat maksun lähinnä olevassa valuutassa, ajaen väärintekijän elämän kauemmas tasapainosta. Emme pakenekaan vääryyttä, vaan pakenemme sen ajattelemista. Tunnustamme pakonomaisesti jokaisen muun yksityiskohdan kertomuksesta paitsi sen moraalista ydintä. Rankaisemme itseämme yhä uudestaan ja tarjoamme kaikkia muita uhreja paitsi sitä, mitä vaaditaan. Jäljittelemme kadotetun läheisyyden palauttamista etsimällä kumppaneita, jotka ovat yhtä syyllisiä kuin itse olemme. Emme pyri tulemaan oikeudenmukaisiksi vaan puolustelemme itseämme. <ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', s. 140; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man''</ref>}}Budziszewskin mukaan ainoa tapa paeta tätä pahanlaatuista kehää on myöntää tehneensä väärin ja katua sitä luottaen Jumalan armoon. Kieltäytyminen murtautumasta ulos tästä pahanlaatuisesta kehästä johtaa erilaisiin moraalisiin patologioihin yksilön, kulttuurin tai valtion elämässä. <ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man.</ref>


	== Omaelämäkerrallisia huomioita ihmisen taipumuksesta itsepetokseen ==		== Omaelämäkerrallisia huomioita ihmisen taipumuksesta itsepetokseen ==
Rivi 44:		Rivi 43:

	Tässä kirjoituksessaan Budziszewski tuo oman kokemuksensa kautta elävästi esille sen tosiasian, että oppineen ihmisen kehittynyt älykkyys voi vääristyä paljon perustavammalla tavalla kuin sellaisen ihmisen älykkyys, joka toimii lähellä jokapäiväisen elämän käytäntöä. Elämän käytännölliset realiteetit pakottavat ihmisen tavallisesti elämään suhteessa todellisuuteen. Älykäs ihminen voi älykkyytensä avulla paeta tätä todellisuutta ja luoda sellaisia käsitemaailmoja, jotka ovat vieraita todellisuudelle. Älykäs ja oppinut ihminen voi käyttää älykkyyttään vääristä lähtökohdista ja viedä johtopäätökset pitemmälle kuin sellainen ihminen, joka pitäytyy läheisemmin käytännön kokemukseen. Koska tiedeyhteisö on korostetusti älykkäiden ihmisten maailma, siellä ihmiset voivat joutua kollektiivisen itsepetoksen valtaan, joka syvyydessään ylittää sen, mihin ihmisillä tavallisessa elämässä on taipumus syyllistyä.		Tässä kirjoituksessaan Budziszewski tuo oman kokemuksensa kautta elävästi esille sen tosiasian, että oppineen ihmisen kehittynyt älykkyys voi vääristyä paljon perustavammalla tavalla kuin sellaisen ihmisen älykkyys, joka toimii lähellä jokapäiväisen elämän käytäntöä. Elämän käytännölliset realiteetit pakottavat ihmisen tavallisesti elämään suhteessa todellisuuteen. Älykäs ihminen voi älykkyytensä avulla paeta tätä todellisuutta ja luoda sellaisia käsitemaailmoja, jotka ovat vieraita todellisuudelle. Älykäs ja oppinut ihminen voi käyttää älykkyyttään vääristä lähtökohdista ja viedä johtopäätökset pitemmälle kuin sellainen ihminen, joka pitäytyy läheisemmin käytännön kokemukseen. Koska tiedeyhteisö on korostetusti älykkäiden ihmisten maailma, siellä ihmiset voivat joutua kollektiivisen itsepetoksen valtaan, joka syvyydessään ylittää sen, mihin ihmisillä tavallisessa elämässä on taipumus syyllistyä.


	== Teokset: ==		== Teokset: ==

	The Resurrection of Nature: Political Theory and the Human Character (Cornell, 1986)		*The Resurrection of Nature: Political Theory and the Human Character (Cornell, 1986)
			*The Nearest Coast of Darkness: A Vindication of the Politics of Virtues (Cornell, 1988)
	The Nearest Coast of Darkness: A Vindication of the Politics of Virtues (Cornell, 1988)		*True Tolerance: Liberalism and the Necessity of Judgment (Transaction, 1992)
			*Written on the Heart: The Case for Natural Law (InterVarsity, 1997)
	True Tolerance: Liberalism and the Necessity of Judgment (Transaction, 1992)		*The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man (Spence, 1999)
			*What We Can't Not Know: A Guide (Spence, 2003; Revised edition 2011, Ignatius Press). Suomennettu nimellä Tätä emme voi olla tietämättä. 2011, Uusi tie.
	Written on the Heart: The Case for Natural Law (InterVarsity, 1997)		*Evangelicals in the Public Square: Four Formative Voices (Baker Academic, 2006)
			*Natural Law for Lawyers (Blackstone Fellowship, 2006)
	The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man (Spence, 1999)		*The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction (Intercollegiate Studies Institute Press, 2009).

	What We Can't Not Know: A Guide (Spence, 2003; Revised edition 2011, Ignatius Press). Suomennettu nimellä Tätä emme voi olla tietämättä. 2011, Uusi tie.

	Evangelicals in the Public Square: Four Formative Voices (Baker Academic, 2006)

	Natural Law for Lawyers (Blackstone Fellowship, 2006)

	The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction (Intercollegiate Studies Institute Press, 2009).

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Spectator: /* Teokset: */

2011-10-22T12:06:36Z

Teokset:

← Vanhempi versio		Versio 22. lokakuuta 2011 kello 12.06
Rivi 58:		Rivi 58:
	The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man (Spence, 1999)		The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man (Spence, 1999)

	What We Can't Not Know: A Guide (Spence, 2003)		What We Can't Not Know: A Guide (Spence, 2003; Revised edition 2011, Ignatius Press). Suomennettu nimellä Tätä emme voi olla tietämättä. 2011, Uusi tie.

	Evangelicals in the Public Square: Four Formative Voices (Baker Academic, 2006)		Evangelicals in the Public Square: Four Formative Voices (Baker Academic, 2006)
Rivi 65:		Rivi 65:

	The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction (Intercollegiate Studies Institute Press, 2009).		The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction (Intercollegiate Studies Institute Press, 2009).


	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Otvari: pientä fiksausta

2011-01-09T20:44:45Z

pientä fiksausta

← Vanhempi versio		Versio 9. tammikuuta 2011 kello 20.44
Rivi 10:		Rivi 10:
	== Elämä ja ura ==		== Elämä ja ura ==

	Budziszewski aloitti yliopisto-opintonsa Chicagon yliopistossa, jonka hän valitsi osittain siksi, että se oli tunnettu vasemmistolaisesta aktivismistaan. Älyllisesti häntä kiinnosti erityisesti ongelma mielen ja ruumiin suhteesta. Poliittisesti hän oli äärivasemmalla. Kahden vuoden kuluttua hän jätti yliopiston, päätti oppia käytännöllisen ammatin ja liittyä proletariaattiin. Hänestä tuli ~~welder~~ ja hän työskenteli erilaisissa työpaikoissa, kunnes päätyi Tampan laivatelakoille. Myöhemmin hän siirtyi takaisin yliopistomaailmaan ja opiskeli B.A. tutkinnon Etelä-Floridan yliopistossa, M. A. tutkinnon Floridan ylipistossa ja väitteli filosofian tohtoriksi (Ph.D.) Yalen yliopistossa. Hän on opettanut Texasin yliopistossa Austinissa aina väitöskirjan valmistumisesta saakka 1981.<ref name="II"/><ref name="EWTN"/>		Budziszewski aloitti yliopisto-opintonsa Chicagon yliopistossa, jonka hän valitsi osittain siksi, että se oli tunnettu vasemmistolaisesta aktivismistaan. Älyllisesti häntä kiinnosti erityisesti ongelma mielen ja ruumiin suhteesta. Poliittisesti hän oli äärivasemmalla. Kahden vuoden kuluttua hän jätti yliopiston, päätti oppia käytännöllisen ammatin ja liittyä proletariaattiin. Hänestä tuli hitsaaja ja hän työskenteli erilaisissa työpaikoissa, kunnes päätyi Tampan laivatelakoille. Myöhemmin hän siirtyi takaisin yliopistomaailmaan ja opiskeli B.A. tutkinnon Etelä-Floridan yliopistossa, M. A. tutkinnon Floridan ylipistossa ja väitteli filosofian tohtoriksi (Ph.D.) Yalen yliopistossa. Hän on opettanut Texasin yliopistossa Austinissa aina väitöskirjan valmistumisesta saakka 1981.<ref name="II"/><ref name="EWTN"/>

	== Tutkimukset ==		== Tutkimukset ==
Rivi 16:		Rivi 16:
	=== Suvaitsevuus ===		=== Suvaitsevuus ===

	Yksi Budziszewskin tieteellisen työn keskeinen alue on suvaisevuuden ongelmaan kohdistuva tutkimus. Budziszewski pitää suvaitsevuutta yhtenä hyveistä. Aristoteelisten moraalisten hyveiden tavoin se on kahden äärimmäisyyden välinen kohtuullinen välimuoto. Yksi tapa epäonnistua suvaitsevuudessa on liiallinen kaiken hyväksyminen, jolloin suvaitsemme sitä, mitä ei pitäisi suvaita. Toinen epäonnistumisen tapa on ahdasmielisyys, jolloin emme suvaitse sitä, mitä pitäisi suvaita. Koska suvaitsevuus ei merkise ainoastaan asioiden sietämistä, vaan myös sellaisten asioiden sietämistä, jotka ovat pahoja. vääriä tai loukkaavia, herää kysymys, onko suvaitsevuus ollenkaan hyve. Budziszewskin mukaan vastaus on, että joskus itse hyvän luonne vaatii sietämään jotakin pahaa. Kristityt esimerkiksi suvaitsevat ateisteja, ei siksi että he epäilevät kristillisten uskomusten totuutta, vaan koska kristittyjen vakaumuksen mukaan usko on luonteeltaan sellaista, ettei sitä voida pakottaa eikä Jumala halua halutonta kuuliaisuutta.<ref>J. Budziszewski: ''The Line Through the Heart'', luku 10. Katso myös J. Budziszewski: ''True Tolerance: Liberalism and the Necessity of Judgment'' (Transaction, 1992)</ref>		Yksi Budziszewskin tieteellisen työn keskeinen alue on suvaisevuuden ongelmaan kohdistuva tutkimus. Budziszewski pitää suvaitsevuutta yhtenä hyveistä. Aristoteelisten moraalisten hyveiden tavoin se on kahden äärimmäisyyden välinen kohtuullinen välimuoto. Yksi tapa epäonnistua suvaitsevuudessa on liiallinen kaiken hyväksyminen, jolloin suvaitsemme sitä, mitä ei pitäisi suvaita. Toinen epäonnistumisen tapa on ahdasmielisyys, jolloin emme suvaitse sitä, mitä pitäisi suvaita. Koska suvaitsevuus ei merkise ainoastaan asioiden sietämistä, vaan myös sellaisten asioiden sietämistä, jotka ovat pahoja, vääriä tai loukkaavia, herää kysymys, onko suvaitsevuus ollenkaan hyve. Budziszewskin mukaan vastaus on, että joskus itse hyvän luonne vaatii sietämään jotakin pahaa. Kristityt esimerkiksi suvaitsevat ateisteja, ei siksi että he epäilevät kristillisten uskomusten totuutta, vaan koska kristittyjen vakaumuksen mukaan usko on luonteeltaan sellaista, ettei sitä voida pakottaa eikä Jumala halua halutonta kuuliaisuutta.<ref>J. Budziszewski: ''The Line Through the Heart'', luku 10. Katso myös J. Budziszewski: ''True Tolerance: Liberalism and the Necessity of Judgment'' (Transaction, 1992)</ref>

	Suvaitsevuuden käsitteen analyysinsa pohjalta Budziszewski kritisoi aikamme liberaaleja teorioita suvaitsevuudesta, jotka tavallisesti perustuvat moraaliseen neutraalisuuteen tai pidättymiseen hyvää ja pahaa koskevista arvostelmista. Budziszewskin mielestä johdonmukainen pidättyminen moraalisista arvostelmista johtaa siihen, että emme pysty puolustamaan suvaitsevuuden käytäntöä emmekä päättämään, mitä pahoja asioita on suvaittava. Suvaitsevuuden todellinen perusta ei ole moraalisista arvostelmista pidättymisessä, vaan paremmissa arvostelmissa, ei hyvää ja pahaa koskevassa neutraalisuudessa, vaan syvemmässä ymmärryksessä hyvästä ja pahasta. Budziszewski argumentoi, että neutraalisten teorioiden puolustajat pidättyvät moraalisista arvostelmista ainoastaan valikoivasti, käyttäen neutraalisuuden kulissia salakuljettaakseen omat moraaliset näkemyksensä käytäntöihin, ilman että heidän tarvitsee puolustaa niitä.<ref>J. Budziszewski: ''The Line Through the Heart'', luku 10. Ks. myös J. Budziszewski: ''True Tolerance: Liberalism and the Necessity of Judgment'' (Transaction, 1992)</ref>		Suvaitsevuuden käsitteen analyysinsa pohjalta Budziszewski kritisoi aikamme liberaaleja teorioita suvaitsevuudesta, jotka tavallisesti perustuvat moraaliseen neutraalisuuteen tai pidättymiseen hyvää ja pahaa koskevista arvostelmista. Budziszewskin mielestä johdonmukainen pidättyminen moraalisista arvostelmista johtaa siihen, että emme pysty puolustamaan suvaitsevuuden käytäntöä emmekä päättämään, mitä pahoja asioita on suvaittava. Suvaitsevuuden todellinen perusta ei ole moraalisista arvostelmista pidättymisessä, vaan paremmissa arvostelmissa, ei hyvää ja pahaa koskevassa neutraalisuudessa, vaan syvemmässä ymmärryksessä hyvästä ja pahasta. Budziszewski argumentoi, että neutraalisten teorioiden puolustajat pidättyvät moraalisista arvostelmista ainoastaan valikoivasti, käyttäen neutraalisuuden kulissia salakuljettaakseen omat moraaliset näkemyksensä käytäntöihin, ilman että heidän tarvitsee puolustaa niitä.<ref>J. Budziszewski: ''The Line Through the Heart'', luku 10. Ks. myös J. Budziszewski: ''True Tolerance: Liberalism and the Necessity of Judgment'' (Transaction, 1992)</ref>
Rivi 22:		Rivi 22:
	=== Itsepetos ===		=== Itsepetos ===

	Toinen Budziszewskin tutkimuskohteista on ollut analysoida yleisinhimillistä taipumusta itsepetokseen.<ref>Kaikkein helppotajuisin aihetta koskeva tutkimus on 'What We Can't Not Know: A Guide'' (Spence Publishing, 2003, toinen painos tulossa 2011 Ignatius Press); kaikkein tieteellisin aihetta koskeva julkaisu on ''The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction'' (ISI Books, 2009).</ref> Budziszewskin teoria rakentaa Tuomas Akvinolaisen puolustaman näkemyksen varaan, jonka mukaan "on sanottava, että moraalisen luonnonlain yleiset periaatteet ovat samat kaikille sekä oikeuden että tiedon osalta."<ref>Thomas Aquinas: ''Summa Theologiae'', I II, Q. 94, Art. 4</ref> Tämän väitteen mukaan kaikkein yleisimmät oikeata ja väärää koskevat periaatteet eivät ole ainoastaan oikeita kaikille, vaan myös kaikkien tiedossa, vaikkakaan samaa ei voida sanoa niiden kaukaisista johdannaisista. Budziszewskin mukaan ~~Aquinas~~ on oikeassa. Hän argumentoi, että usein kun ihmiset näyttävät olevan tietämättömiä moraalin perusteista, heidän käyttäytymisensä selittyy parhaiten sen ~~oletuksne~~ varassa, että he elävät itsepetoksessa.<ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man.''</ref>		Toinen Budziszewskin tutkimuskohteista on ollut analysoida yleisinhimillistä taipumusta itsepetokseen.<ref>Kaikkein helppotajuisin aihetta koskeva tutkimus on 'What We Can't Not Know: A Guide'' (Spence Publishing, 2003, toinen painos tulossa 2011 Ignatius Press); kaikkein tieteellisin aihetta koskeva julkaisu on ''The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction'' (ISI Books, 2009).</ref> Budziszewskin teoria rakentaa Tuomas Akvinolaisen puolustaman näkemyksen varaan, jonka mukaan "on sanottava, että moraalisen luonnonlain yleiset periaatteet ovat samat kaikille sekä oikeuden että tiedon osalta."<ref>Thomas Aquinas: ''Summa Theologiae'', I II, Q. 94, Art. 4</ref> Tämän väitteen mukaan kaikkein yleisimmät oikeata ja väärää koskevat periaatteet eivät ole ainoastaan oikeita kaikille, vaan myös kaikkien tiedossa, vaikkakaan samaa ei voida sanoa niiden kaukaisista johdannaisista. Budziszewskin mukaan Akvinolainen on oikeassa. Hän argumentoi, että usein kun ihmiset näyttävät olevan tietämättömiä moraalin perusteista, heidän käyttäytymisensä selittyy parhaiten sen oletuksen varassa, että he elävät itsepetoksessa.<ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man.''</ref>

	Tämä johtaa Budziszewskin teoriaan "syyllisestä tiedosta", joka on seurausta omantunnon periaatteiden rikkomisesta. Akvinolaista seuraten Budziszewski erottaa toisistaan ''synderesiksen'', joka tarjoaa käytännöllisen järjen perustavimmat periaatteet ja jota hän kutsuu "syväksi omaksitunnoksi" ja ''conscientian'', jota hän kutsuu "pintaomaksitunnoksi" ja joka tarjoaa arvostelmia yksittäisistä teoista.<ref>What We Can't Not Know, s. 79-81.</ref> Budziszewskin mukaan omatunto toimii kolmessa eri muodossa: Varoittavassa muodossa se herättää ihmisen tiedostamaan moraalisen väärän vaaran ja tuottaa vastahakoisuuden sen tekemiseen. Syyttävässä muodossa se syyttää ihmistä siitä väärästä, jonka hän on jo tehnyt. Kostavassa muodossa se rankaisee ~~yksiöä~~, joka tietoisesti tekee väärin, mutta kieltäytyy myöntämästä tehneensä väärin. Omatunto on siten opettaja, tuomari ja teloittaja, riippuen sen toiminnan muodosta.<ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience'': Politics and the Fall of Man.</ref>		Tämä johtaa Budziszewskin teoriaan "syyllisestä tiedosta", joka on seurausta omantunnon periaatteiden rikkomisesta. Akvinolaista seuraten Budziszewski erottaa toisistaan ''synderesiksen'', joka tarjoaa käytännöllisen järjen perustavimmat periaatteet ja jota hän kutsuu "syväksi omaksitunnoksi" ja ''conscientian'', jota hän kutsuu "pintaomaksitunnoksi" ja joka tarjoaa arvostelmia yksittäisistä teoista.<ref>What We Can't Not Know, s. 79-81.</ref> Budziszewskin mukaan omatunto toimii kolmessa eri muodossa: Varoittavassa muodossa se herättää ihmisen tiedostamaan moraalisen väärän vaaran ja tuottaa vastahakoisuuden sen tekemiseen. Syyttävässä muodossa se syyttää ihmistä siitä väärästä, jonka hän on jo tehnyt. Kostavassa muodossa se rankaisee yksilöä, joka tietoisesti tekee väärin, mutta kieltäytyy myöntämästä tehneensä väärin. Omatunto on siten opettaja, tuomari ja teloittaja, riippuen sen toiminnan muodosta.<ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience'': Politics and the Fall of Man.</ref>

	Tämän lähestymistavan kaikkein alkuperäisin osa on se, mitä Budziszewski kutsuu omantunnon kostavaksi toimintamuodoksi. Syyllisen tiedon kaikkein ilmeisin rangaistus on katumuksen tunne. Katumuksen tunne ei ole aina läsnä. Mutta vaikka itse katumuksen tunne ei olisi koettavassa muodossa läsnä, syyllinen tieto tuottaa objektiivisen tarpeen tunnustaa, hyvittää, sovittaa ja oikeuttaa tehty vääryys. Budziszewski kutsuu näitä neljää "Raivotarta" "katumuksen sisariksi". Budziszewski argumentoi, että ne ovat peräänantamattomia, ohittamattomia ja hellittämättömiä ja vaativat hyvitystä vaikka itse syyllisyyden tunne olisi torjuttu pois tietoisuuden ulottumattomiin.<ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man.''</ref>		Tämän lähestymistavan kaikkein alkuperäisin osa on se, mitä Budziszewski kutsuu omantunnon kostavaksi toimintamuodoksi. Syyllisen tiedon kaikkein ilmeisin rangaistus on katumuksen tunne. Katumuksen tunne ei ole aina läsnä. Mutta vaikka itse katumuksen tunne ei olisi koettavassa muodossa läsnä, syyllinen tieto tuottaa objektiivisen tarpeen tunnustaa, hyvittää, sovittaa ja oikeuttaa tehty vääryys. Budziszewski kutsuu näitä neljää "Raivotarta" "katumuksen sisariksi". Budziszewski argumentoi, että ne ovat peräänantamattomia, ohittamattomia ja hellittämättömiä ja vaativat hyvitystä vaikka itse syyllisyyden tunne olisi torjuttu pois tietoisuuden ulottumattomiin.<ref>J. Budziszewski: ''What We Can't Not Know: A Guide'', luku 7; ks. myös ''The Revenge of Conscience: Politics and the Fall of Man.''</ref>

Spectator: /* Teokset: */

2011-01-09T16:23:55Z

Teokset:

← Vanhempi versio		Versio 9. tammikuuta 2011 kello 16.23
Rivi 66:		Rivi 66:
	The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction (Intercollegiate Studies Institute Press, 2009).		The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction (Intercollegiate Studies Institute Press, 2009).


			== Viitteet ==

	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

Spectator (9. tammikuuta 2011 kello 16.23)

2011-01-09T16:23:15Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Jay Budzeiszewski on filosofian professori Texasin yliopistossa Austinissa, jossa hän on opettanut yli kaksikymmentä vuotta. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Yalen yliopistossa 1981. Budziszewskin erikoisalana on moraalinen ja poliittinen filosofia. Hänet tunnetaan erityisesti ns. moraalisen luonnonlain käsitteen tutkijana.
+'''J. Budziszewski''' (s. 1952) on hallintotieteen ja filosofian professori Texasin yliopistossa Austinissa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1981. Hänen erikoistumisalojaan ovat eettinen filosofia, poliittinen filosofia ja näiden kahden tutkimusalueen suhde uskontoon ja teologiaan.<ref name="UTexas">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.utexas.edu/cola/depts/government/faculty/jb397 | Nimeke=J. Budziszewski | Julkaisija=University of Texas}}</ref>
-Suuri osa hänen tutkimustyöstään käsittelee moraalisen tiedon torjumista: mitä tapahtuu, kun ihminen yrittää vakuttaa itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, mitä hän itse asiassa tietää ja mitä hän ei voi olla tietämättä. Budziszewskin mukaan syntiinlankeemuksen takia kaikkia ihmisiä luonnehtii taipumus itsepetokseen. Tällainen itsepetostaipumus vaikuttaa myös tieteen alueella. Yhtenä esimerkkinä siitä, miten itsepetostaipumus ja siitä seuraava moraalisen tiedon torjuminen vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen, Budziszewski mainitsee [[Margaret Mead | Margaret Meadin]] tutkimuksen.
+Budziszewski on kirjoittanut sekä tieteellisiä että kansanomaisia julkaisuja erilaisista moraalisista ja poliittisista kysymyksistä kuten abortista, avioliitosta, seksuaalisuudesta ja tuomarien roolista perustuslaillisessa demokratiassa. Hän on julkaissut eniten tutkimuksia moraalisen luonnonlain käsitteestä ja sovelluksista. Hän on yksi moraalisen luonnonlain teorian johtavia puolustajia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. <ref>Kevin Lee: "Contemporary Challenges to Natural Law Theories", ''The Catholic Social Science Review'' 12 (2007): 41.</ref>  Hän on kiinnittänyt erityisesti huomiota moraalisen itsepetoksen ongelmaan: Mitä tapahtuu kun ihminen uskottelee itselleen, ettei hän tiedä jotakin sellaista, minkä hän itse asiassa tietää. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet myös hyve-etiikka ja suvaitsevuutta koskeva keskustelu.<ref name="UTexas"/>
-Toinen Budziszewskin kiinnostuksen kohteista on filosofian ja teologian liittymäkohta.
+Tieteellisen julkaisutoimintansa lisäksi Budziszewski tunnetaan kristillistä apologetiikkaa käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista, jotka on suunnattu suurelle yleisölle, mukaan luettuna nuoret ja yliopisto-opiskelijat. Häntä pidetään yhtenä USA:n johtavana kristittynä intellektuellina, joka on vaikuttanut siihen, että kiinnostus moraalisen luonnonlain traditiota kohtaan on lisääntynyt USA:n kristittyjen keskuudessa.<ref name="II">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ignatiusinsight.com/features2005/jbudziszewski_int1_feb05.asp | Nimeke=Objections, Obstacles, Acceptance: Interview with J. Budziszewski | Julkaisu=Ignatius Insight}}</ref><ref name="EWTN">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ewtn.com/vondemand/audio/dload1.asp?audiofile=jh_06222009.mp3&source=seriessearchprog.asp&seriesID=-6892289&T1= | Nimeke=Audio Library | Julkaisija=EWTN Libraries}}</ref>
@@ Rivi 38: / Rivi 65: @@
 The Line Through the Heart: Natural Law as Fact, Theory, and Sign of Contradiction (Intercollegiate Studies Institute Press, 2009).
 {{Uskonnonfilosofia}}
 [[Luokka: Henkilöt]] [[Luokka: Filosofia]]

Spectator: siirsi sivun Jay Budziszewski uudelle nimelle J. Budziszewski: Budziszewski käyttää tätä muotoa kaikissa kirjoissaan

2011-01-09T16:15:32Z

siirsi sivun Jay Budziszewski uudelle nimelle J. Budziszewski: Budziszewski käyttää tätä muotoa kaikissa kirjoissaan

← Vanhempi versio	Versio 9. tammikuuta 2011 kello 16.15
(ei mitään eroa)

Darter: /* Teokset: */ {{Uskonnonfilosofia}}

2010-07-22T15:11:36Z

Teokset:: {{Uskonnonfilosofia}}

← Vanhempi versio		Versio 22. heinäkuuta 2010 kello 15.11
Rivi 40:		Rivi 40:


			{{Uskonnonfilosofia}}
	[[Luokka: Henkilöt]] [[Luokka: Filosofia]]		[[Luokka: Henkilöt]] [[Luokka: Filosofia]]