Jälkikristillisen maailman kauhut (kirja) - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: toimimaton linkki kommentteihin

2021-04-23T10:03:07Z

toimimaton linkki kommentteihin

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2021 kello 10.03
Rivi 102:		Rivi 102:
	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

	=== Internet ===		<!--=== Internet ===

	[http://www.hyvinkaanseurakunta.fi/filebank/3306-KM5_2015.pdf/ Reijo Huuskonen: Kirja-arvostelu kirjasta ''Jälkikristillisen maailman kauhut''.]		[http://www.hyvinkaanseurakunta.fi/filebank/3306-KM5_2015.pdf/ Reijo Huuskonen: Kirja-arvostelu kirjasta ''Jälkikristillisen maailman kauhut''.]-->

	=== Apologetiikkawiki ===		=== Apologetiikkawiki ===

Samuli Koivisto: välilyönti lisää

2017-08-09T12:44:16Z

välilyönti lisää

← Vanhempi versio		Versio 9. elokuuta 2017 kello 12.44
Rivi 49:		Rivi 49:
	=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===		=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===

	Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta.<ref>Ks. esim. {{Kirjaviite \| Tekijä = Angenendt, Arnold \| Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert \| Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff \| Vuosi = 2009 \| Sivu = }}ja {{Kirjaviite \| Tekijä =[[Peter Harrison\|Harrison, Peter]] \| Nimeke =[[The Fall of Man and the Foundations of Science (kirja)\|The Fall of Man and the Foundations of Science]] \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta.<ref>Ks. esim. {{Kirjaviite \| Tekijä = Angenendt, Arnold \| Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert \| Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff \| Vuosi = 2009 \| Sivu = }} ja {{Kirjaviite \| Tekijä =[[Peter Harrison\|Harrison, Peter]] \| Nimeke =[[The Fall of Man and the Foundations of Science (kirja)\|The Fall of Man and the Foundations of Science]] \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

	Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen '''Paavo Virkkusen'''<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Virkkunen, Paavo \| Nimeke = Kristinuskon opetusoppi \| Julkaisija = Helsinki:Otava \| Vuosi = 1909/1925 \| Sivu = 24-29 }}</ref> mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp\|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.		Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen '''Paavo Virkkusen'''<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Virkkunen, Paavo \| Nimeke = Kristinuskon opetusoppi \| Julkaisija = Helsinki:Otava \| Vuosi = 1909/1925 \| Sivu = 24-29 }}</ref> mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp\|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.

Spectator (30. heinäkuuta 2017 kello 06.22)

2017-07-30T06:22:48Z

← Vanhempi versio		Versio 30. heinäkuuta 2017 kello 06.22
Rivi 101:		Rivi 101:

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

			=== Internet ===

			[http://www.hyvinkaanseurakunta.fi/filebank/3306-KM5_2015.pdf/ Reijo Huuskonen: Kirja-arvostelu kirjasta ''Jälkikristillisen maailman kauhut''.]

	=== Apologetiikkawiki ===		=== Apologetiikkawiki ===

Spectator: /* Apologetiikkawiki */

2017-07-28T17:51:49Z

Apologetiikkawiki

← Vanhempi versio		Versio 28. heinäkuuta 2017 kello 17.51
Rivi 108:		Rivi 108:
	*[[Kulttuuriset myytit]]		*[[Kulttuuriset myytit]]
	*[[Lasten oikeudet]]		*[[Lasten oikeudet]]
			*[[Onko uskonnon opetus indoktrinaatiota?]]
	*[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)]]		*[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)]]
	*[[Sijaissynnytys]]		*[[Sijaissynnytys]]

Spectator: /* Apologetiikkawiki */

2017-07-10T18:40:05Z

Apologetiikkawiki

← Vanhempi versio		Versio 10. heinäkuuta 2017 kello 18.40
Rivi 106:		Rivi 106:
	*[[Geneettiset orvot]]		*[[Geneettiset orvot]]
	*[[Ihmisoikeudet]]		*[[Ihmisoikeudet]]
			*[[Kulttuuriset myytit]]
	*[[Lasten oikeudet]]		*[[Lasten oikeudet]]
	*[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)]]		*[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)]]

Samuli Koivisto: /* Kristinuskon sivistysvaikutus */ fix

2017-06-27T23:45:30Z

Kristinuskon sivistysvaikutus: fix

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2017 kello 23.45
Rivi 49:		Rivi 49:
	=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===		=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===

	Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta.<ref>Ks. esim.{{Kirjaviite \| Tekijä = Angenendt, Arnold \| Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert \| Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff \| Vuosi = 2009 \| Sivu = }}; {{Kirjaviite \| Tekijä =[[Peter Harrison\|Harrison, Peter]] \| Nimeke =[[The Fall of Man and the Foundations of Science (kirja)\|The Fall of Man and the Foundations of Science]] \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta.<ref>Ks. esim. {{Kirjaviite \| Tekijä = Angenendt, Arnold \| Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert \| Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff \| Vuosi = 2009 \| Sivu = }}ja {{Kirjaviite \| Tekijä =[[Peter Harrison\|Harrison, Peter]] \| Nimeke =[[The Fall of Man and the Foundations of Science (kirja)\|The Fall of Man and the Foundations of Science]] \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

	Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen '''Paavo Virkkusen'''<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Virkkunen, Paavo \| Nimeke = Kristinuskon opetusoppi \| Julkaisija = Helsinki:Otava \| Vuosi = 1909/1925 \| Sivu = 24-29 }}</ref> mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp\|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.		Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen '''Paavo Virkkusen'''<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Virkkunen, Paavo \| Nimeke = Kristinuskon opetusoppi \| Julkaisija = Helsinki:Otava \| Vuosi = 1909/1925 \| Sivu = 24-29 }}</ref> mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp\|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.

Samuli Koivisto: +viitteille paikka

2017-06-27T23:44:56Z

+viitteille paikka

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2017 kello 23.44
Rivi 110:		Rivi 110:
	*[[Sijaissynnytys]]		*[[Sijaissynnytys]]
	*[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)]]		*[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)]]

			== Viitteet ==
			{{viitteet\|fontti\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]		[[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]

Samuli Koivisto: /* Kristinuskon sivistysvaikutus */ +viitteet

2017-06-27T23:44:20Z

Kristinuskon sivistysvaikutus: +viitteet

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2017 kello 23.44
Rivi 49:		Rivi 49:
	=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===		=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===

	Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta. (Ks. esim. Angenendt 2009; Harrison ~~2008.~~)		Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta.<ref>Ks. esim.{{Kirjaviite \| Tekijä = Angenendt, Arnold \| Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert \| Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff \| Vuosi = 2009 \| Sivu = }}; {{Kirjaviite \| Tekijä =[[Peter Harrison\|Harrison, Peter]] \| Nimeke =[[The Fall of Man and the Foundations of Science (kirja)\|The Fall of Man and the Foundations of Science]] \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

	Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen Paavo Virkkusen (1909~~: 24−29)~~ mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp\|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.		Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen '''Paavo Virkkusen'''<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Virkkunen, Paavo \| Nimeke = Kristinuskon opetusoppi \| Julkaisija = Helsinki:Otava \| Vuosi = 1909/1925 \| Sivu = 24-29 }}</ref> mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp\|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.

	Jo se, että kristinusko on kirjan uskonto, tuo mukanaan merkittävän sivistysvaikutuksen. Kristinuskon peruskirja ''Raamattu'' on 66 kirjan kokoelma, jossa on edustettuna monia erilaisia kirjallisuuslajeja. Raamatusta löytyy historiankirjoitusta, elämäkertoja, silminnäkijöiden kerrontaa, runoutta, sananlaskuja, aforismeja, filosofista pohdintaa, teologista selitystä ja paljon muuta. Kristinusko motivoi kehittämään kasvatus- ja koulutusjärjestelmän, joka luo edellytyksiä Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen. Tämä merkitsee laajamittaisen kansanopetuksen toteuttamista.		Jo se, että kristinusko on kirjan uskonto, tuo mukanaan merkittävän sivistysvaikutuksen. Kristinuskon peruskirja ''Raamattu'' on 66 kirjan kokoelma, jossa on edustettuna monia erilaisia kirjallisuuslajeja. Raamatusta löytyy historiankirjoitusta, elämäkertoja, silminnäkijöiden kerrontaa, runoutta, sananlaskuja, aforismeja, filosofista pohdintaa, teologista selitystä ja paljon muuta. Kristinusko motivoi kehittämään kasvatus- ja koulutusjärjestelmän, joka luo edellytyksiä Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen. Tämä merkitsee laajamittaisen kansanopetuksen toteuttamista.

	Länsimaisen koulutuksen saaneen ihmisen voi olla vaikea tiedostaa kristinuskon sivistysvaikutuksen laaja-alaisuutta ja syvyyttä, koska sille ei enää nykyisessä kouluopetuksessa tehdä oikeutta. Koululaiset oppivat lähinnä maallistuneeseen näkemykseen perustuvan kertomuksen ihmiskunnan historiasta, jossa renessanssia ja valistuksen aikaa pidetään sekä eettisyyden että tieteellisyyden lähtökohtana ja kristinuskoa pidetään osin sivistyksen vastaisena.		Länsimaisen koulutuksen saaneen ihmisen voi olla vaikea tiedostaa kristinuskon sivistysvaikutuksen laaja-alaisuutta ja syvyyttä, koska sille ei enää nykyisessä kouluopetuksessa tehdä oikeutta. Koululaiset oppivat lähinnä maallistuneeseen näkemykseen perustuvan kertomuksen ihmiskunnan historiasta, jossa renessanssia ja valistuksen aikaa pidetään sekä eettisyyden että tieteellisyyden lähtökohtana ja kristinuskoa pidetään osin sivistyksen vastaisena.


	== Kirjan sisällysluettelo ==		== Kirjan sisällysluettelo ==

Apollos: artikkeliaiheen lihavointi alussa, väliotsikko artikkelin väliotsikoksi, raamattuviitelaajennus & -linkitys, korostus, typofix/kh

2017-06-22T12:10:13Z

artikkeliaiheen lihavointi alussa, väliotsikko artikkelin väliotsikoksi, raamattuviitelaajennus & -linkitys, korostus, typofix/kh

Samuli Koivisto: /* Aiheesta muualla */ +listamuotoilu

2017-06-18T20:53:13Z

Aiheesta muualla: +listamuotoilu

← Vanhempi versio		Versio 18. kesäkuuta 2017 kello 20.53
Rivi 103:		Rivi 103:
	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

			=== Apologetiikkawiki ===

	[[Geneettiset orvot]]		*[[Geneettiset orvot]]
			*[[Ihmisoikeudet]]
	[[Ihmisoikeudet]]		*[[Lasten oikeudet]]
			*[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)]]
	[[Lasten oikeudet]]		*[[Sijaissynnytys]]
			*[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)]]
	[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)]]

	[[Sijaissynnytys]]

	[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)]]

	[[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]		[[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]

← Vanhempi versio		Versio 22. kesäkuuta 2017 kello 12.10
Rivi 19:		Rivi 19:


	Jälkikristillisen maailman kauhut on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen: Mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy, kun kristinuskon omaatuntoa herkistävä vaikutus heikkenee?		'''Jälkikristillisen maailman kauhut''' on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen: Mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy, kun kristinuskon omaatuntoa herkistävä vaikutus heikkenee?

	== Ote kirjan esipuheesta ==		== Ote kirjan esipuheesta ==
Rivi 41:		Rivi 41:
	Kristinuskon vaikutus maailmanhistoriassa kuvataan nykykeskustelussa usein kielteisesti. Edistyksen ajatellaan kumpuavan maallistumisesta ja kristinuskon vaikutuksen heikkenemisestä. Tulevaisuuden ajatellaan muuttuvan valoisaksi, kun kristinuskon maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä päästään eroon.		Kristinuskon vaikutus maailmanhistoriassa kuvataan nykykeskustelussa usein kielteisesti. Edistyksen ajatellaan kumpuavan maallistumisesta ja kristinuskon vaikutuksen heikkenemisestä. Tulevaisuuden ajatellaan muuttuvan valoisaksi, kun kristinuskon maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä päästään eroon.

	Maallistumisen myötä ihmisen näkökulma rajautuu maanpäälliseen elämään ilman kuolemanjälkeisen elämän ja ikuisuuden näkökulmaa. Tämän ajatellaan vapauttavan ihmisen nauttimaan elämästään ilman viimeisen tuomion pelkoa. Maallistunut ihminen ei näe itseään Jumalan luomaksi olennoksi, vaan persoonattoman aineellisen prosessin yhdeksi satunnaiseksi tuotteeksi. Elämänsä tarkoitusta ihminen ei etsi Jumalan suunnitelmasta vaan omista vapaista valinnoistaan. Maallistunut ihminen luottaa omaan luontaiseen hyvyytensä sen sijaan että hän mieltäisi itsensä syntiinlankeemuksen vaurioittamaksi. Ihmisen vapauden alueen laajentumisen ajatellaan lisäävän ihmisen mahdollisuuksia ja takaavan ihmiskunnan edistyksen.		Maallistumisen myötä ihmisen näkökulma rajautuu maanpäälliseen elämään ilman kuolemanjälkeisen elämän ja ikuisuuden näkökulmaa. Tämän ajatellaan vapauttavan ihmisen nauttimaan elämästään ilman viimeisen tuomion pelkoa. Maallistunut ihminen ei näe itseään Jumalan luomaksi olennoksi, vaan persoonattoman aineellisen prosessin yhdeksi satunnaiseksi tuotteeksi. Elämänsä tarkoitusta ihminen ei etsi Jumalan suunnitelmasta vaan omista vapaista valinnoistaan. Maallistunut ihminen luottaa omaan luontaiseen hyvyytensä sen sijaan, että hän mieltäisi itsensä syntiinlankeemuksen vaurioittamaksi. Ihmisen vapauden alueen laajentumisen ajatellaan lisäävän ihmisen mahdollisuuksia ja takaavan ihmiskunnan edistyksen.

	Tämän näkemyksen mukaan maallistuminen vapauttaa ihmisen toteuttamaan omaa luontaista hyvyyttään, jonka varassa hän voi turvallisesti ylittää perinteisiä moraalisia rajoja. Seurauksena ajatellaan olevan ihmisen kaikinpuolinen kehitys, vapaus ja onnellisuus.		Tämän näkemyksen mukaan maallistuminen vapauttaa ihmisen toteuttamaan omaa luontaista hyvyyttään, jonka varassa hän voi turvallisesti ylittää perinteisiä moraalisia rajoja. Seurauksena ajatellaan olevan ihmisen kaikinpuolinen kehitys, vapaus ja onnellisuus.
Rivi 47:		Rivi 47:
	Tällainen käsitys maallistumisen vaikutuksesta kulttuurin kehitykseen perustuu kuitenkin enemmän toiveajatteluun kuin tosiasioihin. Historian tosiasiat eivät anna meille perusteita uskoa, että jälkikristillinen kulttuuri olisi matkalla kohti uutta ja parempaa maailmaa. Päinvastoin: historian tosiasiat viittaavat siihen, että maallistumisen myötä yhteiskuntamme on matkalla kohti ihmisoikeuksien loukkauksia, jotka herättävät moraalista kauhua.		Tällainen käsitys maallistumisen vaikutuksesta kulttuurin kehitykseen perustuu kuitenkin enemmän toiveajatteluun kuin tosiasioihin. Historian tosiasiat eivät anna meille perusteita uskoa, että jälkikristillinen kulttuuri olisi matkalla kohti uutta ja parempaa maailmaa. Päinvastoin: historian tosiasiat viittaavat siihen, että maallistumisen myötä yhteiskuntamme on matkalla kohti ihmisoikeuksien loukkauksia, jotka herättävät moraalista kauhua.

	~~'''~~Kristinuskon sivistysvaikutus~~'''~~		=== Kristinuskon sivistysvaikutus ===

	Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta. (Ks. esim. Angenendt 2009; Harrison 2008.)		Länsimaista kulttuuria on mahdotonta ymmärtää irrallaan kristinuskon sivistysvaikutuksesta. Evankeliumin sanoma on vaikuttanut länsimaisen kulttuurin tiedolliseen, eettiseen, sosiaalis-yhteisölliseen, esteettiseen, juridiseen, valtionhallinnolliseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Kristinusko on luonut pohjan tieteelliselle vallankumoukselle, lasten ihmisoikeuksille, orjuuden lakkauttamiselle, yhteiskunnan vähäosaisten raadantaa helpottavan tekniikan laajamittaiselle kehittämiselle, hyväntekeväisyyden kulttuurille, syvälliselle taiteelle ja demokraattiselle valtiojärjestykselle. Kristillinen avioliittokäsitys on tukenut perheen elinvoimaisuutta, mikä on ylläpitänyt puolisoiden ja lasten hyvinvointia sekä yhteiskunnan tasapainoa ja vaurautta. (Ks. esim. Angenendt 2009; Harrison 2008.)

	Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen Paavo Virkkusen (1909: 24−29) mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet (Kol. 2: 3). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.		Vuosisatojen ajan kristinuskon opettamista on Euroopassa pidetty sivistyksen perustana. Tämä ajatus oli pitkään myös suomalaisen kasvatuksen lähtökohtana. Esimerkiksi Suomalaisen Normaalikoulun rehtorina ja myös opetusministerinä toimineen Paavo Virkkusen (1909: 24−29) mukaan inhimillinen sivistys on saanut edistyksensä parhaat edellytykset kristinuskolta. Kristinuskon sivistysvaikutus perustuu suurelta osin sen eettiseen vaikutukseen. Virkkusen mukaan kaikki todellinen eettisyyspyrkimys johtaa lopulta tunnustamaan, että Kristuksessa ovat kätketyt kaikki viisauden ja tiedon aarteet ({{rp\|Kol. 2:2-3}}). Ihminen vapautuu sokeasta auktoriteettiuskosta sisäistäessään eettisyyden merkityksen omantunnon suhteena Jumalaan; ihminen saavuttaa terveen itsenäisyyden antautuessaan Jumalalle.

	Jo se, että kristinusko on kirjan uskonto tuo mukanaan merkittävän sivistysvaikutuksen. Kristinuskon peruskirja Raamattu on 66 kirjan kokoelma, jossa on edustettuna monia erilaisia kirjallisuuslajeja. Raamatusta löytyy historiankirjoitusta, ~~elämänkertoja~~, silminnäkijöiden kerrontaa, runoutta, sananlaskuja, aforismeja, filosofista pohdintaa, teologista selitystä ja paljon muuta. Kristinusko motivoi kehittämään kasvatus- ja koulutusjärjestelmän, joka luo edellytyksiä Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen. Tämä merkitsee laajamittaisen kansanopetuksen toteuttamista.		Jo se, että kristinusko on kirjan uskonto, tuo mukanaan merkittävän sivistysvaikutuksen. Kristinuskon peruskirja ''Raamattu'' on 66 kirjan kokoelma, jossa on edustettuna monia erilaisia kirjallisuuslajeja. Raamatusta löytyy historiankirjoitusta, elämäkertoja, silminnäkijöiden kerrontaa, runoutta, sananlaskuja, aforismeja, filosofista pohdintaa, teologista selitystä ja paljon muuta. Kristinusko motivoi kehittämään kasvatus- ja koulutusjärjestelmän, joka luo edellytyksiä Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen. Tämä merkitsee laajamittaisen kansanopetuksen toteuttamista.

	Länsimaisen koulutuksen saaneen ihmisen voi olla vaikea tiedostaa kristinuskon sivistysvaikutuksen laaja-alaisuutta ja syvyyttä, koska sille ei enää nykyisessä kouluopetuksessa tehdä oikeutta. Koululaiset oppivat lähinnä maallistuneeseen näkemykseen perustuvan kertomuksen ihmiskunnan historiasta, jossa renessanssia ja valistuksen aikaa pidetään sekä eettisyyden että tieteellisyyden lähtökohtana ja kristinuskoa pidetään osin sivistyksen vastaisena.		Länsimaisen koulutuksen saaneen ihmisen voi olla vaikea tiedostaa kristinuskon sivistysvaikutuksen laaja-alaisuutta ja syvyyttä, koska sille ei enää nykyisessä kouluopetuksessa tehdä oikeutta. Koululaiset oppivat lähinnä maallistuneeseen näkemykseen perustuvan kertomuksen ihmiskunnan historiasta, jossa renessanssia ja valistuksen aikaa pidetään sekä eettisyyden että tieteellisyyden lähtökohtana ja kristinuskoa pidetään osin sivistyksen vastaisena.