Indoktrinaatio - Muutoshistoria

Spectator: /* Viitteet */

2017-09-10T13:06:02Z

Viitteet

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2017 kello 13.06
Rivi 196:		Rivi 196:
	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}
	{{~~Navbox~~		{{indoktrinaatio}}
	~~\|name = Opetusta vai indoktrinaatiota -kirja~~
	~~\|state =~~
	~~\|title = Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa~~

	~~\|group1 = Artikkelit:~~
	\|list1 = [[Indoktrinaatio]] {{·}} [[Onko moraaliopetus indoktrinaatiota?]] {{·}} [[Onko uskonnon opetus indoktrinaatiota?]] {{·}} [[Indoktrinaation sisältökriteeri]] {{·}} [[Indoktrinaation metodikriteeri]] {{·}} [[Indoktrinaation valtakriteeri]] {{·}} [[Indoktrinaation intentiokriteeri]] {{·}} [[Indoktrinaation seurauskriteeri]]

	}}
	{{Uskonnonfilosofia}}		{{Uskonnonfilosofia}}

Spectator: /* Viitteet */

2017-09-10T10:25:00Z

Viitteet

@@ Rivi 196: / Rivi 196: @@
 ==Viitteet==
 {{Viitteet}}
 {{Uskonnonfilosofia}}

Spectator: /* Valtakriteeri */

2017-09-09T14:42:08Z

Valtakriteeri

← Vanhempi versio		Versio 9. syyskuuta 2017 kello 14.42
Rivi 103:		Rivi 103:
	== Valtakriteeri ==		== Valtakriteeri ==


			Pääartikkeli [[Indoktrinaation valtakriteeri]]

	McClellan (1976:142ss.) pitää opettajan harjoittamaa kontrollia indoktrinaation eräänä keskeisenä piirteenä. Hänen mielestään indoktrinaatiota ei voida erottaa kasvatuksellisesta opetuksesta huomioimatta yhteiskunnallista järjestelmää, jonka sisällä opetus tapahtuu. Indoktrinaatiota luonnehtii vallan väärinkäytö. Pedagogisissa tilanteissa, joita olemme taipuvaisia kuvaamaan lauseella "A indoktrinoi B:tä X:llä", A:lla oletetaan olevan valta ja oikeus ranaista ja palkita B:tä sekä B:n menestyksestä X:n omaksumisessa että hänen käyttäytymisestään yleensä.		McClellan (1976:142ss.) pitää opettajan harjoittamaa kontrollia indoktrinaation eräänä keskeisenä piirteenä. Hänen mielestään indoktrinaatiota ei voida erottaa kasvatuksellisesta opetuksesta huomioimatta yhteiskunnallista järjestelmää, jonka sisällä opetus tapahtuu. Indoktrinaatiota luonnehtii vallan väärinkäytö. Pedagogisissa tilanteissa, joita olemme taipuvaisia kuvaamaan lauseella "A indoktrinoi B:tä X:llä", A:lla oletetaan olevan valta ja oikeus ranaista ja palkita B:tä sekä B:n menestyksestä X:n omaksumisessa että hänen käyttäytymisestään yleensä.
Rivi 122:		Rivi 124:
	Dahl & Lindblom (1953:33s.) myöntävät, että indoktrinaatio on pinnallisessa ristiriidassa yksilön vapauden kanssa, mutta argumentoivat, ettei se ole sitä perustavasti. Heidän mielestään yhteiskunnallinen järjestys aina edellyttää indoktrinaatiota. Inhimillisten tavoitteiden saavuttaminen puolestaan edellyttää yhteiskunnallista järjestystä, joten jälkimmäinen on edellytys inhimilliselle vapaudelle. Koska siis indoktrinaatio on edellytys yhteiskunnalliselle järjestykselle, ja viimeksimainittu on edellytys ihmisen vapaudelle, on indoktrinaatio edellytys vapaudelle.		Dahl & Lindblom (1953:33s.) myöntävät, että indoktrinaatio on pinnallisessa ristiriidassa yksilön vapauden kanssa, mutta argumentoivat, ettei se ole sitä perustavasti. Heidän mielestään yhteiskunnallinen järjestys aina edellyttää indoktrinaatiota. Inhimillisten tavoitteiden saavuttaminen puolestaan edellyttää yhteiskunnallista järjestystä, joten jälkimmäinen on edellytys inhimilliselle vapaudelle. Koska siis indoktrinaatio on edellytys yhteiskunnalliselle järjestykselle, ja viimeksimainittu on edellytys ihmisen vapaudelle, on indoktrinaatio edellytys vapaudelle.

	Tämän argumentaation heikko kohta on kuitenkin väitteessä, jonka mukaan yhteiskunnallinen järjestys edellyttää indoktrinaatiota. Vaikka primitiivinen yhteiskunnallinen järjestys lepääkin indoktrinaation varassa, niin eriytyneen yhteiskunnan edellytyksenä on luopuminen indoktrinaatiosta ja kriittisten kansalaisten kehittyminen.		Tämän argumentaation heikko kohta on kuitenkin väitteessä, jonka mukaan yhteiskunnallinen järjestys edellyttää indoktrinaatiota. Vaikka primitiivinen yhteiskunnallinen järjestys lepääkin indoktrinaation varassa, niin eriytyneen yhteiskunnan edellytyksenä on luopuminen indoktrinaatiosta ja kriittisten kansalaisten kehittyminen.


	== Seurauskriteeri ==		== Seurauskriteeri ==

Spectator: /* Sisältökriteeri */

2017-09-08T08:54:50Z

Sisältökriteeri

← Vanhempi versio		Versio 8. syyskuuta 2017 kello 08.54
Rivi 9:		Rivi 9:

	== Sisältökriteeri ==		== Sisältökriteeri ==

			Pääartikkeli: [[Indoktrinaation sisältökriteeri]]

	Sisältökriteerin mukaan indoktrinaatio voidaan parhaiten ymmärtää johtamalla se sanasta 'doktriini', jolla ymmärretään epätotta uskomusta, tai uskomusta, jonka ei ainakaan tiedetä olevan tosi (Flew 1972)<ref name="Flew:1972">{{cite book		Sisältökriteerin mukaan indoktrinaatio voidaan parhaiten ymmärtää johtamalla se sanasta 'doktriini', jolla ymmärretään epätotta uskomusta, tai uskomusta, jonka ei ainakaan tiedetä olevan tosi (Flew 1972)<ref name="Flew:1972">{{cite book

Spectator (8. syyskuuta 2017 kello 07.38)

2017-09-08T07:38:34Z

← Vanhempi versio		Versio 8. syyskuuta 2017 kello 07.38
Rivi 69:		Rivi 69:
	== Metodikriteeri ==		== Metodikriteeri ==

			Pääartikkeli: [[Indoktrinaation metodikriteeri]]

	Silloin kun indoktrinaation käsite määritellään käyttäen kriteerinä tietynlaista opettamisen menetelmää, voidaan metodi ymmärtää joko a) yleisenä opetusmenetelmällisenä lähestymistapana tai b) tiettyjen konkreettisten metodien käyttönä.		Silloin kun indoktrinaation käsite määritellään käyttäen kriteerinä tietynlaista opettamisen menetelmää, voidaan metodi ymmärtää joko a) yleisenä opetusmenetelmällisenä lähestymistapana tai b) tiettyjen konkreettisten metodien käyttönä.
Rivi 97:		Rivi 98:
	Näin metodikriteeri paljastaa erään tavan erottaa indoktrinaatio kasvatuksellisesta opetuksesta, kunhan 'metodin' käsite tulkitaan laaja-alaiseksi opetusmenetelmälliseksi lähestymistavaksi, johon sisällytetään myös sen perustana oleva arvo-orientaatio. Indoktrinaatiossa luodaan rationaalisesti suljettuja opetustilanteita, joissa käytetään näennäisesti rationaalista argumentaatiota. Aidosti rationaalisen argumentaation luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen ja kasvatettavan tietoisuuden avaaminen rationaalisille mahdollisuuksille. Indoktrinaatiossa avataan rationaalisia mahdollisuuksia yksipuolisesti, vain sikäli kuin ne tukevat päämääränä olevan vakaumuksen syntymistä. Onnistuessaan indoktrinaatio tuottaa kyselemättömän vakaumuksen indoktrinoidun oppisisällön totuudesta.		Näin metodikriteeri paljastaa erään tavan erottaa indoktrinaatio kasvatuksellisesta opetuksesta, kunhan 'metodin' käsite tulkitaan laaja-alaiseksi opetusmenetelmälliseksi lähestymistavaksi, johon sisällytetään myös sen perustana oleva arvo-orientaatio. Indoktrinaatiossa luodaan rationaalisesti suljettuja opetustilanteita, joissa käytetään näennäisesti rationaalista argumentaatiota. Aidosti rationaalisen argumentaation luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen ja kasvatettavan tietoisuuden avaaminen rationaalisille mahdollisuuksille. Indoktrinaatiossa avataan rationaalisia mahdollisuuksia yksipuolisesti, vain sikäli kuin ne tukevat päämääränä olevan vakaumuksen syntymistä. Onnistuessaan indoktrinaatio tuottaa kyselemättömän vakaumuksen indoktrinoidun oppisisällön totuudesta.

	~~Aiheesta tarkemmin: [[Indoktrinaation metodikriteeri]]~~

	== Valtakriteeri ==		== Valtakriteeri ==
Rivi 126:		Rivi 126:


			Pääartikkeli: [[Indoktrinaation seurauskriteeri]]

	Seurauksiin perustuva kriteeri määrittelee indoktrinaation sen tulosten kautta: indoktrinaatio on tuloksena oppijan mieli sulkeutuu rationaalisille argumenteille niin, että hän pitää kiinni käsityksistään tunteenomaisesti eikä pysty kyseenalaistamaan niitä. Indoktrinaatio tuottaa oppijassa uskomuksia, joilla on itsestäänselvyyden asema. Hän uskoo niihin implisiittisesti eikä pysty arvioimaan niitä uuden evidenssin valossa. Hänen tietoisuutensa sulkeutuu sille mahdollisuudelle, että kyseiset uskomukset eivät olisi tosia. (Barrow & Woods 1988:73-4.)		Seurauksiin perustuva kriteeri määrittelee indoktrinaation sen tulosten kautta: indoktrinaatio on tuloksena oppijan mieli sulkeutuu rationaalisille argumenteille niin, että hän pitää kiinni käsityksistään tunteenomaisesti eikä pysty kyseenalaistamaan niitä. Indoktrinaatio tuottaa oppijassa uskomuksia, joilla on itsestäänselvyyden asema. Hän uskoo niihin implisiittisesti eikä pysty arvioimaan niitä uuden evidenssin valossa. Hänen tietoisuutensa sulkeutuu sille mahdollisuudelle, että kyseiset uskomukset eivät olisi tosia. (Barrow & Woods 1988:73-4.)

Rivi 136:		Rivi 138:
	On kuitenkin selvää, että pedagogisella syyllä ja seurauksella on yhteyttä toisiinsa. Muutenhan ei olisi syytä pyrkiä rakentamaan arvokkaita pedagogisia tilanteita. Seurauskriteeri tuo siten esille erään erottavan piirteen kasvatuksellisen opetuksen ja indoktinaation välillä, edellyttäen että prosessin normatiivinen luonne huomioidaan.		On kuitenkin selvää, että pedagogisella syyllä ja seurauksella on yhteyttä toisiinsa. Muutenhan ei olisi syytä pyrkiä rakentamaan arvokkaita pedagogisia tilanteita. Seurauskriteeri tuo siten esille erään erottavan piirteen kasvatuksellisen opetuksen ja indoktinaation välillä, edellyttäen että prosessin normatiivinen luonne huomioidaan.

	~~[[Indoktrinaation seurauskriteeri]]~~

	== Intentiokriteeri ==		== Intentiokriteeri ==

			Pääartikkeli: [[Indoktrinaation intentiokriteeri]]

	Jos taas opettajan tarkoitusta, intentiota, pidetään indoktrinaation kriteerinä, voidaan indoktrinaatio määritellä esim. seuraavasti (Snook 1972:47): proposition tai propositiojoukon (p) opetus on indoktrinaatiota, jos sitä opettavan henkilön tarkoituksena on saada oppijat uskomaan p todistusaineistosta välittämättä. Olennaista on opettajan tarkoitus saada oppilaat uskomaan tietty asia riippumatta siitä, tukeeko tosiasia-aineisto kyseistä käsitystä vai ei. "Hyvin" suoritetussa indoktrinaatiossa käytetään rationaalisia argumentteja ja vedotaan evidenssiin. Mutta todisteet ovat vain välineitä horjumattomien ja kyselemättömien vakaumusten tuottamisessa. Niiden ei ole tarkoitus ohjata mitä uskomuksia syntyy - evidenssiin ei suhtauduta avoimesti. Indoktrinaatiossa käytetään siten vain näennäisesti rationaalista metodia; itse asiassa rationaalisia mahdollisuuksia ja informaatiota esitellään tarkoituksellisen yksipuolisesti. Lisäksi opettajan intentiona on estää kriittisten valmiuksien kehittyminen oppilaissa.		Jos taas opettajan tarkoitusta, intentiota, pidetään indoktrinaation kriteerinä, voidaan indoktrinaatio määritellä esim. seuraavasti (Snook 1972:47): proposition tai propositiojoukon (p) opetus on indoktrinaatiota, jos sitä opettavan henkilön tarkoituksena on saada oppijat uskomaan p todistusaineistosta välittämättä. Olennaista on opettajan tarkoitus saada oppilaat uskomaan tietty asia riippumatta siitä, tukeeko tosiasia-aineisto kyseistä käsitystä vai ei. "Hyvin" suoritetussa indoktrinaatiossa käytetään rationaalisia argumentteja ja vedotaan evidenssiin. Mutta todisteet ovat vain välineitä horjumattomien ja kyselemättömien vakaumusten tuottamisessa. Niiden ei ole tarkoitus ohjata mitä uskomuksia syntyy - evidenssiin ei suhtauduta avoimesti. Indoktrinaatiossa käytetään siten vain näennäisesti rationaalista metodia; itse asiassa rationaalisia mahdollisuuksia ja informaatiota esitellään tarkoituksellisen yksipuolisesti. Lisäksi opettajan intentiona on estää kriittisten valmiuksien kehittyminen oppilaissa.
Rivi 151:		Rivi 154:
	Toukonen lienee oikeassa siinä, että indoktrinaation ja kasvatuksen käsitteiden erottaminen tulee mahdolliseksi vain, jos käytämme normatiivista kasvatuksen määritelmää. Mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö kasvatuksen ja indoktrinaation käsitteitä voitaisi ja pitäisi erottaa toisistaan. Tämä on ennemminkin yksi argumentti normatiivisen kasvatuksen määritelmän omaksumisen puolesta - se mahdollistaa kasvatuksellisen keskustelun tavalla, joka vastaa joitakin perustavia intuitioitamme siitä, miten pitäisi kasvattaa. Ei-normatiivinen kasvatuksen määritelmä kaventaisi kasvatuksellisen keskustelun mahdollisuuksia tavalla, jota voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena.		Toukonen lienee oikeassa siinä, että indoktrinaation ja kasvatuksen käsitteiden erottaminen tulee mahdolliseksi vain, jos käytämme normatiivista kasvatuksen määritelmää. Mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö kasvatuksen ja indoktrinaation käsitteitä voitaisi ja pitäisi erottaa toisistaan. Tämä on ennemminkin yksi argumentti normatiivisen kasvatuksen määritelmän omaksumisen puolesta - se mahdollistaa kasvatuksellisen keskustelun tavalla, joka vastaa joitakin perustavia intuitioitamme siitä, miten pitäisi kasvattaa. Ei-normatiivinen kasvatuksen määritelmä kaventaisi kasvatuksellisen keskustelun mahdollisuuksia tavalla, jota voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena.

	~~[[Indoktrinaation intentiokriteeri]]~~

	== Kriteerinä perustava arvo-orientaatio ==		== Kriteerinä perustava arvo-orientaatio ==

Spectator: /* Intentiokriteeri */

2017-09-08T07:15:56Z

Intentiokriteeri

← Vanhempi versio		Versio 8. syyskuuta 2017 kello 07.15
Rivi 151:		Rivi 151:
	Toukonen lienee oikeassa siinä, että indoktrinaation ja kasvatuksen käsitteiden erottaminen tulee mahdolliseksi vain, jos käytämme normatiivista kasvatuksen määritelmää. Mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö kasvatuksen ja indoktrinaation käsitteitä voitaisi ja pitäisi erottaa toisistaan. Tämä on ennemminkin yksi argumentti normatiivisen kasvatuksen määritelmän omaksumisen puolesta - se mahdollistaa kasvatuksellisen keskustelun tavalla, joka vastaa joitakin perustavia intuitioitamme siitä, miten pitäisi kasvattaa. Ei-normatiivinen kasvatuksen määritelmä kaventaisi kasvatuksellisen keskustelun mahdollisuuksia tavalla, jota voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena.		Toukonen lienee oikeassa siinä, että indoktrinaation ja kasvatuksen käsitteiden erottaminen tulee mahdolliseksi vain, jos käytämme normatiivista kasvatuksen määritelmää. Mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö kasvatuksen ja indoktrinaation käsitteitä voitaisi ja pitäisi erottaa toisistaan. Tämä on ennemminkin yksi argumentti normatiivisen kasvatuksen määritelmän omaksumisen puolesta - se mahdollistaa kasvatuksellisen keskustelun tavalla, joka vastaa joitakin perustavia intuitioitamme siitä, miten pitäisi kasvattaa. Ei-normatiivinen kasvatuksen määritelmä kaventaisi kasvatuksellisen keskustelun mahdollisuuksia tavalla, jota voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena.

	[[Indoktrinaation ~~intentionkriteeri~~]]		[[Indoktrinaation intentiokriteeri]]

	== Kriteerinä perustava arvo-orientaatio ==		== Kriteerinä perustava arvo-orientaatio ==

Spectator: /* Intentiokriteeri */

2017-09-08T07:15:40Z

Intentiokriteeri

← Vanhempi versio		Versio 8. syyskuuta 2017 kello 07.15
Rivi 151:		Rivi 151:
	Toukonen lienee oikeassa siinä, että indoktrinaation ja kasvatuksen käsitteiden erottaminen tulee mahdolliseksi vain, jos käytämme normatiivista kasvatuksen määritelmää. Mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö kasvatuksen ja indoktrinaation käsitteitä voitaisi ja pitäisi erottaa toisistaan. Tämä on ennemminkin yksi argumentti normatiivisen kasvatuksen määritelmän omaksumisen puolesta - se mahdollistaa kasvatuksellisen keskustelun tavalla, joka vastaa joitakin perustavia intuitioitamme siitä, miten pitäisi kasvattaa. Ei-normatiivinen kasvatuksen määritelmä kaventaisi kasvatuksellisen keskustelun mahdollisuuksia tavalla, jota voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena.		Toukonen lienee oikeassa siinä, että indoktrinaation ja kasvatuksen käsitteiden erottaminen tulee mahdolliseksi vain, jos käytämme normatiivista kasvatuksen määritelmää. Mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö kasvatuksen ja indoktrinaation käsitteitä voitaisi ja pitäisi erottaa toisistaan. Tämä on ennemminkin yksi argumentti normatiivisen kasvatuksen määritelmän omaksumisen puolesta - se mahdollistaa kasvatuksellisen keskustelun tavalla, joka vastaa joitakin perustavia intuitioitamme siitä, miten pitäisi kasvattaa. Ei-normatiivinen kasvatuksen määritelmä kaventaisi kasvatuksellisen keskustelun mahdollisuuksia tavalla, jota voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena.

			[[Indoktrinaation intentionkriteeri]]

	== Kriteerinä perustava arvo-orientaatio ==		== Kriteerinä perustava arvo-orientaatio ==

Spectator: /* Seurauskriteeri */

2017-09-08T07:15:16Z

Seurauskriteeri

← Vanhempi versio		Versio 8. syyskuuta 2017 kello 07.15
Rivi 134:		Rivi 134:
	Indoktrinaation epäonnistumisen mahdollisuus tuo esille sen, että oppiminen on normatiivinen prosessi. Suhde pedagogisen syyn ja seurauksen välillä on erilainen kuin suhde fysikaalisen syyn ja seurauksen välillä. (Cf. Schoeman 1980:52-54.) Pedagogisilla syillä (kasvattajan luomilla pedagogisilla tilanteilla) on potentiaalinen vaikutus oppijaan, mutta tätä vaikutusta välittävät oppijan normatiiviset valinnat, jotka lopulta määräävät vaikutuksen luonteen. Siksi jopa vääristyneet pedagogiset tilanteet kuten indoktrinaatio voivat paradoksaalisesti edesauttaa oppijan kriittisyyden kehittymistä.		Indoktrinaation epäonnistumisen mahdollisuus tuo esille sen, että oppiminen on normatiivinen prosessi. Suhde pedagogisen syyn ja seurauksen välillä on erilainen kuin suhde fysikaalisen syyn ja seurauksen välillä. (Cf. Schoeman 1980:52-54.) Pedagogisilla syillä (kasvattajan luomilla pedagogisilla tilanteilla) on potentiaalinen vaikutus oppijaan, mutta tätä vaikutusta välittävät oppijan normatiiviset valinnat, jotka lopulta määräävät vaikutuksen luonteen. Siksi jopa vääristyneet pedagogiset tilanteet kuten indoktrinaatio voivat paradoksaalisesti edesauttaa oppijan kriittisyyden kehittymistä.

	On kuitenkin selvää, että pedagogisella syyllä ja seurauksella on yhteyttä toisiinsa. Muutenhan ei olisi syytä pyrkiä rakentamaan arvokkaita pedagogisia tilanteita. Seurauskriteeri tuo siten esille erään erottavan piirteen kasvatuksellisen opetuksen ja indoktinaation välillä, edellyttäen että prosessin normatiivinen luonne huomioidaan.		On kuitenkin selvää, että pedagogisella syyllä ja seurauksella on yhteyttä toisiinsa. Muutenhan ei olisi syytä pyrkiä rakentamaan arvokkaita pedagogisia tilanteita. Seurauskriteeri tuo siten esille erään erottavan piirteen kasvatuksellisen opetuksen ja indoktinaation välillä, edellyttäen että prosessin normatiivinen luonne huomioidaan.

			[[Indoktrinaation seurauskriteeri]]

	== Intentiokriteeri ==		== Intentiokriteeri ==

Spectator: /* Metodikriteeri */

2017-09-08T06:32:49Z

Metodikriteeri

← Vanhempi versio		Versio 8. syyskuuta 2017 kello 06.32
Rivi 96:		Rivi 96:

	Näin metodikriteeri paljastaa erään tavan erottaa indoktrinaatio kasvatuksellisesta opetuksesta, kunhan 'metodin' käsite tulkitaan laaja-alaiseksi opetusmenetelmälliseksi lähestymistavaksi, johon sisällytetään myös sen perustana oleva arvo-orientaatio. Indoktrinaatiossa luodaan rationaalisesti suljettuja opetustilanteita, joissa käytetään näennäisesti rationaalista argumentaatiota. Aidosti rationaalisen argumentaation luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen ja kasvatettavan tietoisuuden avaaminen rationaalisille mahdollisuuksille. Indoktrinaatiossa avataan rationaalisia mahdollisuuksia yksipuolisesti, vain sikäli kuin ne tukevat päämääränä olevan vakaumuksen syntymistä. Onnistuessaan indoktrinaatio tuottaa kyselemättömän vakaumuksen indoktrinoidun oppisisällön totuudesta.		Näin metodikriteeri paljastaa erään tavan erottaa indoktrinaatio kasvatuksellisesta opetuksesta, kunhan 'metodin' käsite tulkitaan laaja-alaiseksi opetusmenetelmälliseksi lähestymistavaksi, johon sisällytetään myös sen perustana oleva arvo-orientaatio. Indoktrinaatiossa luodaan rationaalisesti suljettuja opetustilanteita, joissa käytetään näennäisesti rationaalista argumentaatiota. Aidosti rationaalisen argumentaation luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen ja kasvatettavan tietoisuuden avaaminen rationaalisille mahdollisuuksille. Indoktrinaatiossa avataan rationaalisia mahdollisuuksia yksipuolisesti, vain sikäli kuin ne tukevat päämääränä olevan vakaumuksen syntymistä. Onnistuessaan indoktrinaatio tuottaa kyselemättömän vakaumuksen indoktrinoidun oppisisällön totuudesta.

			Aiheesta tarkemmin: [[Indoktrinaation metodikriteeri]]

	== Valtakriteeri ==		== Valtakriteeri ==

Spectator (2. elokuuta 2017 kello 09.13)

2017-08-02T09:13:41Z

← Vanhempi versio		Versio 2. elokuuta 2017 kello 09.13
Rivi 64:		Rivi 64:

	[[Onko uskonnon opetus indoktrinaatiota?]]		[[Onko uskonnon opetus indoktrinaatiota?]]

			[[Onko moraaliopetus indoktrinaatiota?]]

	== Metodikriteeri ==		== Metodikriteeri ==