Ihmisoikeudet - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: +viitteet, paitsi yksi

2017-06-29T13:12:21Z

+viitteet, paitsi yksi

Samuli Koivisto: -Seksuaalietiikka-malline (ei vastaa artikkelin sisältöä)

2017-06-15T19:28:12Z

-Seksuaalietiikka-malline (ei vastaa artikkelin sisältöä)

← Vanhempi versio		Versio 15. kesäkuuta 2017 kello 19.28
Rivi 45:		Rivi 45:
	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	~~{{Seksuaalietiikka}}~~

	[[Luokka:Ihmisoikeudet]]		[[Luokka:Ihmisoikeudet]]

Samuli Koivisto: +Seksuaalietiikka-malline

2017-06-15T19:26:07Z

+Seksuaalietiikka-malline

← Vanhempi versio		Versio 15. kesäkuuta 2017 kello 19.26
Rivi 45:		Rivi 45:
	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

			{{Seksuaalietiikka}}

	[[Luokka:Ihmisoikeudet]]		[[Luokka:Ihmisoikeudet]]

Samuli Koivisto: +luokka

2017-06-09T17:56:19Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 17.56
Rivi 44:		Rivi 44:

	==Viitteet==		==Viitteet==
			{{viitteet\|sarakkeet}}

			[[Luokka:Ihmisoikeudet]]

Tieto: /* Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä */ Lainauksen muotoilu

2017-06-08T19:34:16Z

Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä: Lainauksen muotoilu

← Vanhempi versio		Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 19.34
Rivi 18:		Rivi 18:
	Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona. Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)		Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona. Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)

	{{lainaus\|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta. Huff<ref>Huff 2003: 140</ref>}}		{{lainaus\|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta.\|Huff<ref>Huff 2003: 140</ref>}}

	== Ihmisoikeuksien perusta: ihminen luotu Jumalan kuvaksi ==		== Ihmisoikeuksien perusta: ihminen luotu Jumalan kuvaksi ==

Tieto: rp-linkitykset, typofix, Viitteet-otsikko

2017-06-08T19:32:20Z

rp-linkitykset, typofix, Viitteet-otsikko

Spectator: /* Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä */

2017-06-08T09:37:25Z

Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä

← Vanhempi versio		Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 09.37
Rivi 6:		Rivi 6:
	Luontaisten ihmisoikeuksien käsitteen historiallinen alkuperä on raamatullinen jumalausko. Luontaisten ihmisoikeuksien käsite on kulttuurissamme tullut vallitsevaksi Raamatun vaikutuksesta: Raamattu tarjoaa uskomusjärjestelmän näiden oikeuksien perustaksi. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joka on täydellisen oikeudenmukainen ja rakastava. Lisäksi Raamattu ymmärtää hyvinvoinnin käsitteen niin, että siihen kuuluu sekä hyveellisyys että hyvinvoinnin aineelliset edellytykset.		Luontaisten ihmisoikeuksien käsitteen historiallinen alkuperä on raamatullinen jumalausko. Luontaisten ihmisoikeuksien käsite on kulttuurissamme tullut vallitsevaksi Raamatun vaikutuksesta: Raamattu tarjoaa uskomusjärjestelmän näiden oikeuksien perustaksi. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joka on täydellisen oikeudenmukainen ja rakastava. Lisäksi Raamattu ymmärtää hyvinvoinnin käsitteen niin, että siihen kuuluu sekä hyveellisyys että hyvinvoinnin aineelliset edellytykset.

	Arnold Angenendt (2009: 190–205) tuo historiallisessa analyysissaan esille sen, että ehdoton ja yhtäläinen ihmisarvo murtautuu läpi inhimillisessä kulttuurissa evankeliumin sanomassa Kristuksen uhrikuolemasta. Koska Kristus on vuodattanut verensä kaikkien ihmisten edestä, kaikki ihmiset ovat yhtäläisesti äärettömän arvokkaita Jumalalle. Tietosanakirja Geschichtliche Grundbegriffe toteaa:		Arnold Angenendt (2009: 190–205) tuo historiallisessa analyysissaan esille sen, että ehdoton ja yhtäläinen ihmisarvo murtautuu läpi inhimillisessä kulttuurissa evankeliumin sanomassa Kristuksen uhrikuolemasta. Koska Kristus on vuodattanut verensä kaikkien ihmisten edestä, kaikki ihmiset ovat yhtäläisesti äärettömän arvokkaita Jumalalle.

			Tietosanakirja ''Geschichtliche Grundbegriffe'' toteaa:

	”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.”		”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.”
Rivi 17:		Rivi 19:

	{{lainaus\|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta. Huff<ref>Huff 2003: 140</ref>}}		{{lainaus\|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta. Huff<ref>Huff 2003: 140</ref>}}


	== Ihmisoikeuksien perusta: ihminen luotu Jumalan kuvaksi ==		== Ihmisoikeuksien perusta: ihminen luotu Jumalan kuvaksi ==

Spectator (8. kesäkuuta 2017 kello 09.36)

2017-06-08T09:36:51Z

← Vanhempi versio		Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 09.36
Rivi 6:		Rivi 6:
	Luontaisten ihmisoikeuksien käsitteen historiallinen alkuperä on raamatullinen jumalausko. Luontaisten ihmisoikeuksien käsite on kulttuurissamme tullut vallitsevaksi Raamatun vaikutuksesta: Raamattu tarjoaa uskomusjärjestelmän näiden oikeuksien perustaksi. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joka on täydellisen oikeudenmukainen ja rakastava. Lisäksi Raamattu ymmärtää hyvinvoinnin käsitteen niin, että siihen kuuluu sekä hyveellisyys että hyvinvoinnin aineelliset edellytykset.		Luontaisten ihmisoikeuksien käsitteen historiallinen alkuperä on raamatullinen jumalausko. Luontaisten ihmisoikeuksien käsite on kulttuurissamme tullut vallitsevaksi Raamatun vaikutuksesta: Raamattu tarjoaa uskomusjärjestelmän näiden oikeuksien perustaksi. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joka on täydellisen oikeudenmukainen ja rakastava. Lisäksi Raamattu ymmärtää hyvinvoinnin käsitteen niin, että siihen kuuluu sekä hyveellisyys että hyvinvoinnin aineelliset edellytykset.

	Arnold Angenendt (2009: 190–205) tuo historiallisessa analyysissaan esille sen, että ehdoton ja yhtäläinen ihmisarvo murtautuu läpi inhimillisessä kulttuurissa evankeliumin sanomassa Kristuksen uhrikuolemasta. Koska Kristus on vuodattanut verensä kaikkien ihmisten edestä, kaikki ihmiset ovat yhtäläisesti äärettömän arvokkaita Jumalalle. Tietosanakirja Geschichtliche Grundbegriffe toteaa: ”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.” Kaikki kristityt saivat kasteen Kristuksen kuolemaan. Kasteen valossa heidän yhteiskunnalliset ja rodulliset eronsa menettivät merkityksensä. ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu.” (Apt. 4: 32) Kristillinen usko ihmisten tasa-arvoon muutti lopulta yhteiskunnan rakenteet. Kristillinen puhuja Laktantius (k. 317) kirjoittaa: ”Jumala, ihmisten Luoja, halusi kaikkien olevan tasa-arvoisia. Hän loi kaikille samat elämän edellytykset. – – Kukaan ei ole hänelle orja tai isäntä. Koska hän on kaikkien isä, olemme kaikki samalla oikeudella Hänen lapsiaan.” (197–198)		Arnold Angenendt (2009: 190–205) tuo historiallisessa analyysissaan esille sen, että ehdoton ja yhtäläinen ihmisarvo murtautuu läpi inhimillisessä kulttuurissa evankeliumin sanomassa Kristuksen uhrikuolemasta. Koska Kristus on vuodattanut verensä kaikkien ihmisten edestä, kaikki ihmiset ovat yhtäläisesti äärettömän arvokkaita Jumalalle. Tietosanakirja Geschichtliche Grundbegriffe toteaa:

			”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.”

			Kaikki kristityt saivat kasteen Kristuksen kuolemaan. Kasteen valossa heidän yhteiskunnalliset ja rodulliset eronsa menettivät merkityksensä. ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu.” (Apt. 4: 32) Kristillinen usko ihmisten tasa-arvoon muutti lopulta yhteiskunnan rakenteet.

			Kristillinen puhuja Laktantius (k. 317) kirjoittaa: ”Jumala, ihmisten Luoja, halusi kaikkien olevan tasa-arvoisia. Hän loi kaikille samat elämän edellytykset. – – Kukaan ei ole hänelle orja tai isäntä. Koska hän on kaikkien isä, olemme kaikki samalla oikeudella Hänen lapsiaan.” (197–198)

	Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona.Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)		Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona.Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)

Spectator (8. kesäkuuta 2017 kello 09.23)

2017-06-08T09:23:38Z

← Vanhempi versio		Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 09.23
Rivi 1:		Rivi 1:

	'''Ihmisoikeudet''' ovat oikeuksia, jotka ihmisellä on pelkästään sillä perusteella, että hän on ihminen.		'''Ihmisoikeudet''' ovat oikeuksia, jotka ihmisellä on pelkästään sillä perusteella, että hän on ihminen. Perustavat ihmisoikeudet ovat luontaisia (''inherent'') siinä mielessä, että ne pätevät riippumatta siitä, tunnustetaanko niitä jossakin tietyssä valtiossa.

	== Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä ==		== Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä ==

Spectator (8. kesäkuuta 2017 kello 09.18)

2017-06-08T09:18:13Z

← Vanhempi versio		Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 09.18
Rivi 32:		Rivi 32:

	Wolterstorff argumentoi, ettei mikään maallistunut päättely pysty oikeuttamaan ehdotonta ihmisarvoa. Ihminen, joka ei usko Jumalan olemassaoloon, joutuu etsimään ihmisarvon perustaa ihmisen ominaisuuksista kuten järjellisyydestä tai tahdon vapaudesta. Tällöin ne ihmiset, jotka ovat kyseisen ominaisuuden suhteen puutteellisia, näyttäytyvät vähemmän arvokkaina. Jos ihmisen arvo pelkistetään hänen kykyihinsä, vähemmän kyvykkäillä yksilöillä on vähemmän arvoa. Esimerkiksi järjellisyyden pohjalta arvioituna jotkut ihmiset (älyllisesti kehitysvammaiset, dementoituneet, koomassa olevat) ovat vähempiarvoisia. Wolterstorff (2008: luku 15) käy läpi useita maallistuneita yrityksiä ehdottomien ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja osoittaa niiden kaikkien epäonnistuvan. Immanuel Kantin yritys on näistä tunnetuin. Moderneja esimerkkejä ovat Ronald Dworkinin ja Alan Gewirthin teoriat.		Wolterstorff argumentoi, ettei mikään maallistunut päättely pysty oikeuttamaan ehdotonta ihmisarvoa. Ihminen, joka ei usko Jumalan olemassaoloon, joutuu etsimään ihmisarvon perustaa ihmisen ominaisuuksista kuten järjellisyydestä tai tahdon vapaudesta. Tällöin ne ihmiset, jotka ovat kyseisen ominaisuuden suhteen puutteellisia, näyttäytyvät vähemmän arvokkaina. Jos ihmisen arvo pelkistetään hänen kykyihinsä, vähemmän kyvykkäillä yksilöillä on vähemmän arvoa. Esimerkiksi järjellisyyden pohjalta arvioituna jotkut ihmiset (älyllisesti kehitysvammaiset, dementoituneet, koomassa olevat) ovat vähempiarvoisia. Wolterstorff (2008: luku 15) käy läpi useita maallistuneita yrityksiä ehdottomien ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja osoittaa niiden kaikkien epäonnistuvan. Immanuel Kantin yritys on näistä tunnetuin. Moderneja esimerkkejä ovat Ronald Dworkinin ja Alan Gewirthin teoriat.

			{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg\|30px]]
			\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)\|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}

← Vanhempi versio		Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 19.32
Rivi 12:		Rivi 12:
	”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.”		”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.”

	Kaikki kristityt saivat kasteen Kristuksen kuolemaan. Kasteen valossa heidän yhteiskunnalliset ja rodulliset eronsa menettivät merkityksensä. ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu.” (Apt. 4: 32) Kristillinen usko ihmisten tasa-arvoon muutti lopulta yhteiskunnan rakenteet.		Kaikki kristityt saivat kasteen Kristuksen kuolemaan. Kasteen valossa heidän yhteiskunnalliset ja rodulliset eronsa menettivät merkityksensä. ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu.” {{rp\|(Apt. 4:32)}}. Kristillinen usko ihmisten tasa-arvoon muutti lopulta yhteiskunnan rakenteet.

	Kristillinen puhuja Laktantius (k. 317) kirjoittaa: ”Jumala, ihmisten Luoja, halusi kaikkien olevan tasa-arvoisia. Hän loi kaikille samat elämän edellytykset. – – Kukaan ei ole hänelle orja tai isäntä. Koska hän on kaikkien isä, olemme kaikki samalla oikeudella Hänen lapsiaan.” (197–198)		Kristillinen puhuja Laktantius (k. 317) kirjoittaa: ”Jumala, ihmisten Luoja, halusi kaikkien olevan tasa-arvoisia. Hän loi kaikille samat elämän edellytykset. – – Kukaan ei ole hänelle orja tai isäntä. Koska hän on kaikkien isä, olemme kaikki samalla oikeudella Hänen lapsiaan.” (197–198)

	Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona.Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)		Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona. Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)

	{{lainaus\|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta. Huff<ref>Huff 2003: 140</ref>}}		{{lainaus\|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta. Huff<ref>Huff 2003: 140</ref>}}
Rivi 24:		Rivi 24:
	Filosofi Peter van Inwagenin (1994: 55–56) mukaan yksi tärkeä todiste kristinuskon totuudesta on se, että kristinuskon hedelmänä syntyi maailmankatsomuksellinen viitekehys ja perusta demokraattiselle yhteiskunnalle, jossa vaikuttaa kaikkia ihmisiä yhtäläisesti koskeva oikeusjärjestys ja ehdottomat ihmisoikeudet.		Filosofi Peter van Inwagenin (1994: 55–56) mukaan yksi tärkeä todiste kristinuskon totuudesta on se, että kristinuskon hedelmänä syntyi maailmankatsomuksellinen viitekehys ja perusta demokraattiselle yhteiskunnalle, jossa vaikuttaa kaikkia ihmisiä yhtäläisesti koskeva oikeusjärjestys ja ehdottomat ihmisoikeudet.

	Kristinuskon opetus luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta loi perustan ihmisten tasa-arvolle, ehdottomalle ihmisarvolle ja ehdottomille ihmisoikeuksille. Luomisopin mukaan ihminen on Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi luotu olento, jolla on ehdoton ihmisarvo riippumatta ominaisuuksistaan. Tästä seuraa velvollisuus suojella ihmiselämää: ”Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala loi ihmisen.” (1. Moos. 9: 6)		Kristinuskon opetus luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta loi perustan ihmisten tasa-arvolle, ehdottomalle ihmisarvolle ja ehdottomille ihmisoikeuksille. Luomisopin mukaan ihminen on Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi luotu olento, jolla on ehdoton ihmisarvo riippumatta ominaisuuksistaan. Tästä seuraa velvollisuus suojella ihmiselämää: ”Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala loi ihmisen.” {{rp\|(1. Moos. 9:6)}}

	Kirkollinen oikeusoppinut Burchard Wormsilainen (k. 1025) katsoi kaikkien ihmisten olevan Jumalan kuvaksi luotuja riippumatta uskonnostaan. Joka ihmisen ”tappaa, on tuhonnut Jumalan kuvan ja toivon hänen tulevasta kääntymisestään”. Gregorius IX (k. 1241) vaati oikeudenmukaista kohtelua myös juutalaisille, koska ”heissä on Lunastajan kuva ja he ovat kaikkeuden Luojan luomuksia”. Uutta maailmaa koskevassa espanjalaisessa keskustelussa Francisco de Vitoria (k. 1546) puolusti intiaanien itsemääräämisoikeutta vetoamalla siihen, että heidät on luotu Jumalan kuvaksi eikä pakanuus tai kuolemansynti voi poistaa ehdotonta ihmisarvoa. (Angenendt 2009: 111)		Kirkollinen oikeusoppinut Burchard Wormsilainen (k. 1025) katsoi kaikkien ihmisten olevan Jumalan kuvaksi luotuja riippumatta uskonnostaan. Joka ihmisen ”tappaa, on tuhonnut Jumalan kuvan ja toivon hänen tulevasta kääntymisestään”. Gregorius IX (k. 1241) vaati oikeudenmukaista kohtelua myös juutalaisille, koska ”heissä on Lunastajan kuva ja he ovat kaikkeuden Luojan luomuksia”. Uutta maailmaa koskevassa espanjalaisessa keskustelussa Francisco de Vitoria (k. 1546) puolusti intiaanien itsemääräämisoikeutta vetoamalla siihen, että heidät on luotu Jumalan kuvaksi eikä pakanuus tai kuolemansynti voi poistaa ehdotonta ihmisarvoa. (Angenendt 2009: 111)
Rivi 42:		Rivi 42:
	{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg\|30px]]		{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg\|30px]]
	\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)\|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}		\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)\|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}

			==Viitteet==