Ihme - Muutoshistoria

Otvari: Lisätty lainaus Kojosen artikkelista + linkki Areiopagin aihesivulle

2024-08-07T18:12:01Z

Lisätty lainaus Kojosen artikkelista + linkki Areiopagin aihesivulle

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2024 kello 18.12
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Tapahtuuko ihmeitä ==		== Tapahtuuko ihmeitä ==
	Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''[[AW:S#a priori\|a priori]]'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.		Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''[[AW:S#a priori\|a priori]]'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.

			Rope Kojonen kokoaa yhteen ihmeisiin liittyvää tutkimusta:
			{{Lainaus\|Näkemystä parantumiskokemusten todellisuudesta eivät ole puolustaneet vain teistit. Esimerkiksi ateisti '''Jacalyn Duffin''' tarkastelee tutkimuksessaan Medical Miracles (2009) 1400 katolisen kirkon vahvistamaa ihmekertomusta. Duffinin mukaan kertomuksilla on vahva pohja ja kirkko seurasi luonnollisten selitysten eliminoinnissa ja yksityiskohtien tarkistamisessa lähes aina kunkin ajan parasta tieteellistä käytäntöä. Ihmekeskustelussa ohittamaton on myös Uuden testamentin tutkijan '''Craig Keenerin''' seikkaperäinen ihmekertomusten analyysi [https://www.amazon.com/Miracles-Credibility-New-Testament-Accounts/dp/0801039525 Miracles], oli asiasta mitä mieltä tahansa. Suomalaisessa kontekstissa toki voisi viitata myös vaikkapa '''Matti A. Miettisen''' skeptinen väitöskirja Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta (1990) sekä '''Ari Savuojan''' uskonnonfilosofinen väitöskirja [https://core.ac.uk/download/pdf/14917059.pdf Mikä on ihme ja mitä ihmeistä voidaan tietää]. Areiopagilla teemaa on tarkastellut muun muassa [https://www.areiopagi.fi/2015/10/nain-lasket-ihmeen-todennakoisyyden/ '''Vesa Palonen'''].\|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023">{{cite web \|url=https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ \|title=Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin\| author = Rope Kojonen \|format= \|work= \|accessdate=07.08.2024}}</ref>}}

	== Ihmeiden kritiikin kritiikki ==		== Ihmeiden kritiikin kritiikki ==
Rivi 48:		Rivi 51:
	* [[Jeesuksen ylösnousemus]]		* [[Jeesuksen ylösnousemus]]
	* [[Okkultismi]]		* [[Okkultismi]]

			=== Areiopagi ===
			* [https://www.areiopagi.fi/ihmeet/ Ihmeet]

	==Viitteet==		==Viitteet==

Otvari: /* Katso myös */ + Rukoileminen

2024-08-07T17:49:02Z

Katso myös: + Rukoileminen

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2024 kello 17.49
Rivi 43:		Rivi 43:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	=== ApologetiikkaWiki ===		=== ApologetiikkaWiki ===
			* [[Rukoileminen]]
	* [[Yliluonnollinen]]		* [[Yliluonnollinen]]
	* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]		* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]

Samuli Koivisto: kh, typofix

2012-04-07T18:45:29Z

kh, typofix

← Vanhempi versio		Versio 7. huhtikuuta 2012 kello 18.45
Rivi 11:		Rivi 11:

	Tässä näennäisen uskottavassa päättelyssä on kuitenkin suuria ongelmia.		Tässä näennäisen uskottavassa päättelyssä on kuitenkin suuria ongelmia.
	Argumenttihan käytännössä väittää, että minkään harvinaisen tapahtuman tapahtumiseen ei kannata uskoa, vaan kannattaa ajatella että siitä kertova valehtelee. Ihmeiden kriitikot yleensä kuitenkin käyttävät tätä 'argumenttia' vain ihmeitä vastaan. Kun ~~heität~~ kolikkoa, montako klaavaa täytyy tulla tulokseksi että ~~olet~~ valmis väittämään, että mikään kolikko ei koskaan voi antaa tulokseksi kruunaa?		Argumenttihan käytännössä väittää, että minkään harvinaisen tapahtuman tapahtumiseen ei kannata uskoa, vaan kannattaa ajatella että siitä kertova valehtelee. Ihmeiden kriitikot yleensä kuitenkin käyttävät tätä 'argumenttia' vain ihmeitä vastaan. Kun heittää kolikkoa, montako klaavaa täytyy tulla tulokseksi että on valmis väittämään, että mikään kolikko ei koskaan voi antaa tulokseksi kruunaa?

	Oikeastaan jokainen kohta materialistien argumentissa on ongelmallinen. Alla kritiikki kohta kohdalta:		Oikeastaan jokainen kohta materialistien argumentissa on ongelmallinen. Alla kritiikki kohta kohdalta:
Rivi 17:		Rivi 17:
	# Tämä kohta on ongelmallinen koska		# Tämä kohta on ongelmallinen koska
	## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta<ref>otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia</ref>, vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.		## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta<ref>otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia</ref>, vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.
	## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja ~~pituudeltaa~~ alle kolme metriä pitkä, Napoleon on siis uskottava keisari.		## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaan alle kolme metriä pitkä. Näin ollen Napoleon on siis uskottava keisari.
	# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi<ref>hieman riippuen tilanteesta</ref>.		# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi<ref>hieman riippuen tilanteesta</ref>.

Rivi 34:		Rivi 34:
	Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista ([[wp:Baruch Spnoza\|Spinoza]], [[wp:David Hume\|Hume]]) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään [[luonnonlaki \| luonnonlain]] rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena [[wp:Ceteris paribus\|ceteris paribus]] ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.		Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista ([[wp:Baruch Spnoza\|Spinoza]], [[wp:David Hume\|Hume]]) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään [[luonnonlaki \| luonnonlain]] rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena [[wp:Ceteris paribus\|ceteris paribus]] ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

	Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon ~~koestaakseen~~ painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.		Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon esitelläkseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.


	== Relevantteja yksityiskohtia ==		== Relevantteja yksityiskohtia ==

Otvari: linkki

2010-05-11T14:09:03Z

linkki

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2010 kello 14.09
Rivi 44:		Rivi 44:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	=== ApologetiikkaWiki ===		=== ApologetiikkaWiki ===
			* [[Yliluonnollinen]]
	* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]		* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
	* [[Jeesuksen ylösnousemus]]		* [[Jeesuksen ylösnousemus]]

Otvari: Linkkejä + fix

2010-05-07T06:50:19Z

Linkkejä + fix

Otvari (24. elokuuta 2009 kello 11.30)

2009-08-24T11:30:56Z

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 11.30
Rivi 46:		Rivi 46:

	[[Luokka:Jumala]]		[[Luokka:Jumala]]
	[[Luokka:~~Paranormaalit ilmiöt~~]]		[[Luokka:Ihmeet]]

Otvari: Luokkiin "Jumala" ja "Paranormaalit ilmiöt"

2009-08-24T11:18:57Z

Luokkiin "Jumala" ja "Paranormaalit ilmiöt"

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 11.18
Rivi 44:		Rivi 44:
	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

			[[Luokka:Jumala]]
			[[Luokka:Paranormaalit ilmiöt]]

Fyysikko: lisäys luonnolaista

2009-05-13T11:34:12Z

lisäys luonnolaista

← Vanhempi versio		Versio 13. toukokuuta 2009 kello 11.34
Rivi 4:		Rivi 4:
	Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''a posteriori'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.		Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''a posteriori'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.

			== Ihmeiden kritiikin kritiikki ==
	Ateistien, materialistien ja naturalistien kritiikki ihmeitä vastaan on lähinnä variaatioita Humen teemasta:		Ateistien, materialistien ja naturalistien kritiikki ihmeitä vastaan on lähinnä variaatioita Humen teemasta:
	# Olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja.		# Olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja.
Rivi 17:		Rivi 18:
	## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta (otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia), vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.		## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta (otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia), vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.
	## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaa alle kolme metriä pitkä, Napoleon on siis uskottava keisari.		## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaa alle kolme metriä pitkä, Napoleon on siis uskottava keisari.
	# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi (hieman riippuen tilanteesta.).		# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi (hieman riippuen tilanteesta).

	Suhteessa tähän argumenttiin Jumalan toiminta on analogista ihmisen toiminnan kanssa, vaikka Jumalan toimintamuoto onkin usein tuntematon (tuntemattoman toiminnankin perusteella tehty jaottelukin on mielivaltaista). Mikäli Humen argumentti toimisi, sillä voisi todistaa ettei kannata uskoa (argumentin esittäjälle epämiellyttävän) ihmisen A olemassaoloon:		Suhteessa tähän argumenttiin Jumalan toiminta on analogista ihmisen toiminnan kanssa, vaikka Jumalan toimintamuoto onkin usein tuntematon (tuntemattoman toiminnankin perusteella tehty jaottelukin on mielivaltaista). Mikäli Humen argumentti toimisi, sillä voisi todistaa ettei kannata uskoa (argumentin esittäjälle epämiellyttävän) ihmisen A olemassaoloon:
Rivi 24:		Rivi 25:
	# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A olisi vaikuttanut mihinkään asiaan tai hänestä olisi mitään havaintoja on niin pieni ettei siihen kannata uskoa. Ihmiset jotka väittävät henkilön A vaikuttaneen asiaan B lähes varmasti valehtelevat. Meillä ei siis ole mitään uskottavaa havaintoa henkilöstä A, ja näin ollen, todisteiden puuttuessa, on järkevämpää uskoa että häntä ei ole olemassa.		# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A olisi vaikuttanut mihinkään asiaan tai hänestä olisi mitään havaintoja on niin pieni ettei siihen kannata uskoa. Ihmiset jotka väittävät henkilön A vaikuttaneen asiaan B lähes varmasti valehtelevat. Meillä ei siis ole mitään uskottavaa havaintoa henkilöstä A, ja näin ollen, todisteiden puuttuessa, on järkevämpää uskoa että häntä ei ole olemassa.

	Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti on täysi susi.		Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti ihmeitä vastaan on täysi susi.

	Ihmeet ovat siis Jumalan (ehkä) harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.		Ihmeet ovat siis Jumalan (ehkä) harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.
	Ateisti/materialisti/naturalisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.		Ateisti/materialisti/naturalisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.

	== Relevantteja ~~detaljeja~~ ==		==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

			Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään [[luonnonlaki \| luonnonlain]] rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

			Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.


			== Relevantteja yksityiskohtia ==

	* Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen \| Julkaisu = Ristin Voitto \| Ajankohta =8.10.2008 \| Numero = 41 \| Sivut = 7 \|		* Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen \| Julkaisu = Ristin Voitto \| Ajankohta =8.10.2008 \| Numero = 41 \| Sivut = 7 \|

Erkkimon: Detsku lisätty. Lienee hyödyllinen jatkossa.

2008-11-05T16:18:32Z

Detsku lisätty. Lienee hyödyllinen jatkossa.

← Vanhempi versio		Versio 5. marraskuuta 2008 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Ihme''' määritellään yleensä tapahtumaksi, joka ei selity luonnonlaeilla.		'''Ihme''' määritellään yleensä tapahtumaksi, joka ei selity luonnonlaeilla.

	== Tapahtuuko ihmeitä ==		== Tapahtuuko ihmeitä ==
Rivi 28:		Rivi 28:
	Ihmeet ovat siis Jumalan (ehkä) harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.		Ihmeet ovat siis Jumalan (ehkä) harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.
	Ateisti/materialisti/naturalisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.		Ateisti/materialisti/naturalisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.

			== Relevantteja detaljeja ==

			* Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen \| Julkaisu = Ristin Voitto \| Ajankohta =8.10.2008 \| Numero = 41 \| Sivut = 7 \|
			Julkaisupaikka = Kerava\| Julkaisija = Aikamedia \| www = http://www.ristinvoitto.fi/ \| www-teksti = Ristin Voitto \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 5.11.2008 }} (''Puolet Yhdysvaltain asukkaista - - sanoo kuulleensa Jumalan puhetta, neljäsosa nähneensä ihmeparantumisia ja 16 prosenttia kokeneensa sellaisen itse. Tiedot käyvät ilmi Baylorin yliopiston julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta - - [johon] osallistui 1648 aikuista - -'')</ref>

	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

Fyysikko (13. lokakuuta 2008 kello 12.10)

2008-10-13T12:10:12Z

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2008 kello 12.10
Rivi 26:		Rivi 26:
	Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti on täysi susi.		Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti on täysi susi.

	Ihmeet ovat siis Jumalan (ehkä) harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan apua.		Ihmeet ovat siis Jumalan (ehkä) harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.
			Ateisti/materialisti/naturalisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.

	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

← Vanhempi versio		Versio 7. toukokuuta 2010 kello 06.50
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Tapahtuuko ihmeitä ==		== Tapahtuuko ihmeitä ==
	Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''a ~~posteriori~~'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.		Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''[[AW:S#a priori\|a priori]]'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.

	== Ihmeiden kritiikin kritiikki ==		== Ihmeiden kritiikin kritiikki ==
	Ateistien, materialistien ja naturalistien kritiikki ihmeitä vastaan on lähinnä variaatioita Humen teemasta:		Ateistien, materialistien ja naturalistien kritiikki ihmeitä vastaan on lähinnä variaatioita [[wp:David Hume\|Humen]] teemasta:
	# Olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja.		# Olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja.
	# Asian todennäköisyys on likipitäen sama kuin ne ~~tapahtumafrekvenssit (tapahtumien lukumäärän suhde kokonaismäärään)~~ joita olemme havainneet		# Asian todennäköisyys on likipitäen sama kuin ne tapahtuma[[AW:S#frekvenssi\|frekvenssi]]t joita olemme havainneet
	# Näin ollen ihmeen todennäköisyys on niin pieni ettei sen tapahtumiseen kannata uskoa. On paljon todennäköisempää että joku valehtelee.		# Näin ollen ihmeen todennäköisyys on niin pieni ettei sen tapahtumiseen kannata uskoa. On paljon todennäköisempää että joku valehtelee.

	Tässä näennäisen uskottavassa päättelyssä on kuitenkin suuria ongelmia.		Tässä näennäisen uskottavassa päättelyssä on kuitenkin suuria ongelmia.
	Argumenttihan käytännössä väittää, että minkään harvinaisen tapahtuman tapahtumiseen ei kannata uskoa, vaan kannattaa ajatella että siitä kertova valehtelee.~~(Ateistit/materialistit/naturalistit tietysti~~ käyttävät tätä 'argumenttia' vain ihmeitä vastaan.) Kun heität kolikkoa, montako klaavaa täytyy tulla tulokseksi että olet valmis väittämään, että mikään kolikko ei koskaan voi antaa tulokseksi kruunaa?		Argumenttihan käytännössä väittää, että minkään harvinaisen tapahtuman tapahtumiseen ei kannata uskoa, vaan kannattaa ajatella että siitä kertova valehtelee. Ihmeiden kriitikot yleensä kuitenkin käyttävät tätä 'argumenttia' vain ihmeitä vastaan. Kun heität kolikkoa, montako klaavaa täytyy tulla tulokseksi että olet valmis väittämään, että mikään kolikko ei koskaan voi antaa tulokseksi kruunaa?

	Oikeastaan jokainen kohta materialistien argumentissa on ongelmallinen. Alla kritiikki kohta kohdalta:		Oikeastaan jokainen kohta materialistien argumentissa on ongelmallinen. Alla kritiikki kohta kohdalta:
	# Ei ole mitään todisteita siitä että olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja. Tyypillisesti materialistit eivät hyväksy todisteita mistään ei-materialistisesta (osin yo. argumentin perusteella, mikä on tietysti kehäpäättelyä.)		# Ei ole mitään todisteita siitä että olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja. Tyypillisesti materialistit eivät hyväksy todisteita mistään ei-materialistisesta<ref>osin yo. argumentin perusteella, mikä on tietysti kehäpäättelyä.</ref>
	# Tämä kohta on ongelmallinen koska		# Tämä kohta on ongelmallinen koska
	## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta (otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia), vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.		## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta<ref>otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia</ref>, vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.
	## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaa alle kolme metriä pitkä, Napoleon on siis uskottava keisari.		## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaa alle kolme metriä pitkä, Napoleon on siis uskottava keisari.
	# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi (hieman riippuen tilanteesta).		# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi<ref>hieman riippuen tilanteesta</ref>.

	Suhteessa tähän argumenttiin Jumalan toiminta on analogista ihmisen toiminnan kanssa, vaikka Jumalan toimintamuoto onkin usein tuntematon (tuntemattoman toiminnankin perusteella tehty jaottelukin on mielivaltaista). Mikäli Humen argumentti toimisi, sillä voisi todistaa ettei kannata uskoa (argumentin esittäjälle epämiellyttävän) ihmisen A olemassaoloon:		Suhteessa tähän argumenttiin Jumalan toiminta on analogista ihmisen toiminnan kanssa, vaikka Jumalan toimintamuoto onkin usein tuntematon<ref>tuntemattoman toiminnankin perusteella tehty jaottelukin on mielivaltaista</ref>. Mikäli Humen argumentti toimisi, sillä voisi todistaa ettei kannata uskoa<ref>argumentin esittäjälle epämiellyttävän, katso esimerkiksi [[Dawkins Delusion]]</ref> ihmisen A olemassaoloon:
	# Selvästi suurin osa kaikista universumin havaituista tapahtumista on tapahtunut ilman henkilön A vaikutusta, niiden selittämiseen ei tarvita henkilöä A.		# Selvästi suurin osa kaikista universumin havaituista tapahtumista on tapahtunut ilman henkilön A vaikutusta, niiden selittämiseen ei tarvita henkilöä A.
	# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö on A vaikuttanut tarkasteltavana olevaan asiaan B on lähes nolla.		# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A on vaikuttanut tarkasteltavana olevaan asiaan B, on lähes nolla.
	# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A olisi vaikuttanut mihinkään asiaan tai hänestä olisi mitään havaintoja on niin pieni ettei siihen kannata uskoa. Ihmiset jotka väittävät henkilön A vaikuttaneen asiaan B lähes varmasti valehtelevat. Meillä ei siis ole mitään uskottavaa havaintoa henkilöstä A, ja näin ollen, todisteiden puuttuessa, on järkevämpää uskoa että häntä ei ole olemassa.		# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A olisi vaikuttanut mihinkään asiaan tai hänestä olisi mitään havaintoja on niin pieni ettei siihen kannata uskoa. Ihmiset jotka väittävät henkilön A vaikuttaneen asiaan B lähes varmasti valehtelevat. Meillä ei siis ole mitään uskottavaa havaintoa henkilöstä A, ja näin ollen, todisteiden puuttuessa, on järkevämpää uskoa että häntä ei ole olemassa.

	Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti ihmeitä vastaan on täysi susi.		Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti ihmeitä vastaan on täysi susi.

	Ihmeet ovat siis Jumalan ~~(ehkä)~~ harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.		Ihmeet ovat siis Jumalan harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan tai muun yliluonnollisen persoonan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.
	Ateisti~~/materialisti/naturalisti~~, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.		Ateisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.

	==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==		==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

	Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään [[luonnonlaki \| luonnonlain]] rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.		Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista ([[wp:Baruch Spnoza\|Spinoza]], [[wp:David Hume\|Hume]]) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään [[luonnonlaki \| luonnonlain]] rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena [[wp:Ceteris paribus\|ceteris paribus]] ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

	Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.		Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.
Rivi 41:		Rivi 41:
	* Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen \| Julkaisu = Ristin Voitto \| Ajankohta =8.10.2008 \| Numero = 41 \| Sivut = 7 \|		* Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen \| Julkaisu = Ristin Voitto \| Ajankohta =8.10.2008 \| Numero = 41 \| Sivut = 7 \|
	Julkaisupaikka = Kerava\| Julkaisija = Aikamedia \| www = http://www.ristinvoitto.fi/ \| www-teksti = Ristin Voitto \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 5.11.2008 }} (''Puolet Yhdysvaltain asukkaista - - sanoo kuulleensa Jumalan puhetta, neljäsosa nähneensä ihmeparantumisia ja 16 prosenttia kokeneensa sellaisen itse. Tiedot käyvät ilmi Baylorin yliopiston julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta - - [johon] osallistui 1648 aikuista - -'')</ref>		Julkaisupaikka = Kerava\| Julkaisija = Aikamedia \| www = http://www.ristinvoitto.fi/ \| www-teksti = Ristin Voitto \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 5.11.2008 }} (''Puolet Yhdysvaltain asukkaista - - sanoo kuulleensa Jumalan puhetta, neljäsosa nähneensä ihmeparantumisia ja 16 prosenttia kokeneensa sellaisen itse. Tiedot käyvät ilmi Baylorin yliopiston julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta - - [johon] osallistui 1648 aikuista - -'')</ref>

			== Katso myös ==
			=== ApologetiikkaWiki ===
			* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
			* [[Jeesuksen ylösnousemus]]
			* [[Okkultismi]]

	==Viitteet==		==Viitteet==