Heettiläiset - Muutoshistoria

Tieto: kh + typofix

2015-12-21T14:48:47Z

kh + typofix

← Vanhempi versio		Versio 21. joulukuuta 2015 kello 14.48
Rivi 5:		Rivi 5:

	[[Kuva:Hititas_1300_adC.svg\|thumb\|300px\|right\|'''Lähi-idän suurpolittinen tilanne noin v. 1290 eKr.:'''<br />''Punaisella'' merkitty ''heettiläisten imperiumi'' (ydinalue merkitty tummemmalla sävyllä) eli valtansa huippukautta ''vihreällä'' merkityn ''Egyptin imperiumin'' vertaisena.<br />Rajat eivät vastaa oman aikamme vartioituja valtionrajoja vaan näiden imperiumien keskinäistä etupiirijakoa. Egyptin orjuudesta vapautetut ''israelilaiset'' elivät tuolloin ''Kanaanin maalla'' ("Canaan") tuomarien aikaa ilman omaa kuningasta.]]		[[Kuva:Hititas_1300_adC.svg\|thumb\|300px\|right\|'''Lähi-idän suurpolittinen tilanne noin v. 1290 eKr.:'''<br />''Punaisella'' merkitty ''heettiläisten imperiumi'' (ydinalue merkitty tummemmalla sävyllä) eli valtansa huippukautta ''vihreällä'' merkityn ''Egyptin imperiumin'' vertaisena.<br />Rajat eivät vastaa oman aikamme vartioituja valtionrajoja vaan näiden imperiumien keskinäistä etupiirijakoa. Egyptin orjuudesta vapautetut ''israelilaiset'' elivät tuolloin ''Kanaanin maalla'' ("Canaan") tuomarien aikaa ilman omaa kuningasta.]]
	Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>		Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa vuosina 1906-07 ja 1911-12 paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>

	Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 ~~–luvulta~~ jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>		Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700-luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Apollos: karttatekstin kakkosversio

2010-09-03T10:58:42Z

karttatekstin kakkosversio

← Vanhempi versio		Versio 3. syyskuuta 2010 kello 10.58
Rivi 4:		Rivi 4:


	[[Kuva:Hititas_1300_adC.svg\|thumb\|300px\|right\|~~Heettiläisten~~ imperiumi (~~punainen~~) valtansa ~~huipulla noin 1290 ea ja sen naapurina oleva~~ Egyptin ~~imperiumi~~ (~~vihreä~~)]]		[[Kuva:Hititas_1300_adC.svg\|thumb\|300px\|right\|'''Lähi-idän suurpolittinen tilanne noin v. 1290 eKr.:'''<br />''Punaisella'' merkitty ''heettiläisten imperiumi'' (ydinalue merkitty tummemmalla sävyllä) eli valtansa huippukautta ''vihreällä'' merkityn ''Egyptin imperiumin'' vertaisena.<br />Rajat eivät vastaa oman aikamme vartioituja valtionrajoja vaan näiden imperiumien keskinäistä etupiirijakoa. Egyptin orjuudesta vapautetut ''israelilaiset'' elivät tuolloin ''Kanaanin maalla'' ("Canaan") tuomarien aikaa ilman omaa kuningasta.]]
	Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>		Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>

Darter: {{Raamatuntutkimus}}

2010-09-02T18:06:03Z

← Vanhempi versio		Versio 2. syyskuuta 2010 kello 18.06
Rivi 8:		Rivi 8:

	Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>		Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>


	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

			{{Raamatuntutkimus}}
	[[Luokka: Raamattu]][[Luokka:Historia]]		[[Luokka: Raamattu]][[Luokka:Historia]]

Darter: Kuva heettiläisten imperiumista. Kaipaa kenties paremman kuvatekstin...

2010-09-02T17:56:08Z

Kuva heettiläisten imperiumista. Kaipaa kenties paremman kuvatekstin...

← Vanhempi versio		Versio 2. syyskuuta 2010 kello 17.56
Rivi 3:		Rivi 3:
	{{Sitaatti\|Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme.\|{{rp\|2. Kun. 7:6}} ([[wp:Vanha kirkkoraamattu\|KR 1933]])}}		{{Sitaatti\|Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme.\|{{rp\|2. Kun. 7:6}} ([[wp:Vanha kirkkoraamattu\|KR 1933]])}}


			[[Kuva:Hititas_1300_adC.svg\|thumb\|300px\|right\|Heettiläisten imperiumi (punainen) valtansa huipulla noin 1290 ea ja sen naapurina oleva Egyptin imperiumi (vihreä)]]
	Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>		Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>

	Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>		Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>


	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Otvari: Wikifiointia

2010-07-21T07:59:26Z

Wikifiointia

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 07.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	Naturalistiset raamattukriitikot pitivät 1800-luvulla yleisesti virheenä Raamatun mainintaa heettiläisistä. Raamatussa olevien viittausten perusteella heettiläisten olisi pitänyt olla huomattava kansa. Tämä tuntui kuitenkin monien kriitikkojen mielestä mahdottomalta ajatukselta, koska heettiläisistä ei ollut jäänyt minkäänlaista jälkeä historiaan. Kuitenkin Raamatussa ~~(2 Kun 7: 6)~~ heettiläiset rinnastetaan egyptiläisiin, joten tämän perusteella he eivät voineet olla mikään vähäpätöinen kansakunta: ”Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme.” Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (1906-07, 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan. (Millard 1987: 64.)		Naturalistiset raamattukriitikot pitivät 1800-luvulla yleisesti virheenä Raamatun mainintaa heettiläisistä. Raamatussa olevien viittausten perusteella heettiläisten olisi pitänyt olla huomattava kansa. Tämä tuntui kuitenkin monien kriitikkojen mielestä mahdottomalta ajatukselta, koska heettiläisistä ei ollut jäänyt minkäänlaista jälkeä historiaan. Kuitenkin Raamatussa heettiläiset rinnastetaan egyptiläisiin, joten tämän perusteella he eivät voineet olla mikään vähäpätöinen kansakunta:

	~~Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin~~, ~~että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi~~, että ~~heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa~~. ~~Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim~~. ~~2 Moos 20-31, 5 Mooseksen kirja, Joos~~. ~~24, 1 Moos 31~~: 43-54. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa. (~~Millard 1987~~: ~~64.~~)		{{Sitaatti\|Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme.\|{{rp\|2. Kun. 7:6}} ([[wp:Vanha kirkkoraamattu\|KR 1933]])}}

			Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>

			Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>

			== Viitteet ==
			{{Viitteet}}

	[[Luokka: Raamattu]][[Luokka:Historia]]		[[Luokka: Raamattu]][[Luokka:Historia]]

Otvari: Luokkaan "historia"

2010-07-21T07:21:13Z

Luokkaan "historia"

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 07.21
Rivi 4:		Rivi 4:


	[[Luokka: Raamattu]]		[[Luokka: Raamattu]][[Luokka:Historia]]

Spectator (21. heinäkuuta 2010 kello 06.28)

2010-07-21T06:28:43Z

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 06.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~Heettiläiset~~		Naturalistiset raamattukriitikot pitivät 1800-luvulla yleisesti virheenä Raamatun mainintaa heettiläisistä. Raamatussa olevien viittausten perusteella heettiläisten olisi pitänyt olla huomattava kansa. Tämä tuntui kuitenkin monien kriitikkojen mielestä mahdottomalta ajatukselta, koska heettiläisistä ei ollut jäänyt minkäänlaista jälkeä historiaan. Kuitenkin Raamatussa (2 Kun 7: 6) heettiläiset rinnastetaan egyptiläisiin, joten tämän perusteella he eivät voineet olla mikään vähäpätöinen kansakunta: ”Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme.” Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (1906-07, 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan. (Millard 1987: 64.)

			Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. 2 Moos 20-31, 5 Mooseksen kirja, Joos. 24, 1 Moos 31: 43-54. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa. (Millard 1987: 64.)


			[[Luokka: Raamattu]]

Spectator: Ak: Uusi sivu: Heettiläiset

2010-07-21T06:26:41Z

Ak: Uusi sivu: Heettiläiset

Uusi sivu

Heettiläiset

← Vanhempi versio		Versio 2. syyskuuta 2010 kello 17.56
Rivi 3:		Rivi 3:
	{{Sitaatti\|Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme.\|{{rp\|2. Kun. 7:6}} ([[wp:Vanha kirkkoraamattu\|KR 1933]])}}		{{Sitaatti\|Katso, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja egyptiläisten kuninkaat, että nämä hyökkäisivät meidän kimppuumme.\|{{rp\|2. Kun. 7:6}} ([[wp:Vanha kirkkoraamattu\|KR 1933]])}}


			[[Kuva:Hititas_1300_adC.svg\|thumb\|300px\|right\|Heettiläisten imperiumi (punainen) valtansa huipulla noin 1290 ea ja sen naapurina oleva Egyptin imperiumi (vihreä)]]
	Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>		Koska heettiläisistä ei tuossa vaiheessa ollut löytynyt mitään historiallisia tietoja Raamatun ulkopuolelta, Raamatun mainintoja heettiläisistä pidettiin osoituksena Raamatun historiallisesta epäluotettavuudesta. Tämä näkemys kuitenkin kumoutui arkeologisten löytöjen valossa. Hugo Winklerin johtamissa Boghazköin raunioissa suoritetuissa kaivauksissa (vuosina 1906-07 ja 1911-12) paljastui, että kyseessä on heettiläisten valtakunnan Hattusa-nimisen pääkaupungin paikka. Paikalta löytyi yli 10 000 tulessa kovettunutta kiilakirjoitustaulun palasta. Yksi tärkeimmistä dokumenteista oli heettiläisten kuninkaan Hattusil III:n ja Egyptin faaraon Ramses II:n välinen sopimus vuodelta 1259 eKr. Kyseessä oli ns. yhdenvertaisuussopimus. Kuninkaat olivat keskenään ”veljiä”. He kunnioittivat toistensa etuja, eivät sotineet toisiaan vastaan, vaan sen sijaan auttoivat toisiaan taistelemaan yhteisiä vihollisia vastaan.<ref name="Millard 1987:64">{{Kirjaviite \| Tekijä =Millard, Alan \| Nimeke =Raamatun aika avautuu \| Julkaisija =Helsinki: SLEY-kirjat \| Vuosi =1987 \| Kappale = \| Sivu =64 \| Selite = \| Tunniste =951-617-683-6 }}</ref>

	Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>		Yliherruussopimukset olivat paljon yleisempiä kuin yhdenvertaisuussopimukset. Vuonna 1931 tehtiin huolellinen analyysi näistä sopimuksista. Silloin huomattiin, että ne oli kaikki laadittu saman kaavan mukaan. Vasta vuonna 1954 tutkija G. E. Mendenhall huomasi, että heettiläisissä sopimuksissa ilmenevä kaava esiintyi myös Vanhassa testamentissa. Monet Jumalan ja Israelin väliset sopimukset seurasivat tätä kaavaa, esim. [http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.html 2. Moos. 20-31], [http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.html 5. Mooseksen kirja], {{rp\|Joos. 24:1-33}} ja {{rp\|1. Moos. 31:43-54}}. Heetin valtakunta tuhoutui kohta vuoden 1200 eKr. jälkeen. Myöhemmissä assyrialaisissa ja aramealaisissa teksteissä 700 –luvulta jKr. ja sen jälkeen kaava on jo toisenlainen. Tämä antaa yhden historiallisen viitteen siitä, että naturalististen raamattukriitikoiden pyrkimys ajoittaa Mooseksen kirjat myöhäisempään aikaan on ristiriidassa historiallisen todistusaineiston kanssa.<ref name="Millard 1987:64"/>


	== Viitteet ==		== Viitteet ==