Fysikalismi - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Fysikalismin kritiikki (Leila Haaparannan ja Heikki Koskisen kirjoituksesta) */ kirjoitus->artikkeli

2022-12-22T16:57:07Z

Fysikalismin kritiikki (Leila Haaparannan ja Heikki Koskisen kirjoituksesta): kirjoitus->artikkeli

← Vanhempi versio		Versio 22. joulukuuta 2022 kello 16.57
Rivi 30:		Rivi 30:
	Fysikalismin alla kaikki moraali näyttää olevan täysin mielivaltaista ja lopulta jopa ristiriidassa fysikalismin kanssa. Henkilökohtaisella tasolla kullakin fysikalistilla voi toki olla sisäisesti koherentti moraalisten sääntöjen järjestelmä ja hän voi periaatteessa elää kristillistenkin arvojen mukaan hyvinkin johdonmukaisesti. Fysikalistinen maailmankatsomus ei siis välttämättä estä kannattajansa moraalista toimintaa. Fysikalistin on kuitenkin käytännössä mahdotonta perustella oikeaa ja väärää. Vaikka fysikalisti voikin pitää omia moraalikäsityksiään itselleen suunnattoman tärkeinä ja kokea itsensä velvoitetuksi toimimaan niiden mukaisesti, hänen on vaikea antaa puhtaasti rationaalista perustelua sille, miksi ihminen ei saisi yhtä hyvin omaksua hirmutekoihin – kuten pääkallonmetsästykseen tai joukkomurhiin – johtavaa moraalikäsitystä. Perustelu jääkin yleensä tunnetasolle, tai sitten se on mahdollisesti järkevä suhteessa johonkin tavoitteeseen. Fysikalisteilla ei kuitenkaan tunnu olevan<ref>eikä edellä analysoiduista syistä johdonmukaisesti ajatellen ilmeisesti voikaan olla: Humen giljotiinin perusteella yhtään minkään tavoitteen itseisarvoisuutta ei voi perustella puhtaasti fysikalistisesti.</ref> perusteluja sille, miksi nämä tavoitteet olisivat hyviä tai pahoja.		Fysikalismin alla kaikki moraali näyttää olevan täysin mielivaltaista ja lopulta jopa ristiriidassa fysikalismin kanssa. Henkilökohtaisella tasolla kullakin fysikalistilla voi toki olla sisäisesti koherentti moraalisten sääntöjen järjestelmä ja hän voi periaatteessa elää kristillistenkin arvojen mukaan hyvinkin johdonmukaisesti. Fysikalistinen maailmankatsomus ei siis välttämättä estä kannattajansa moraalista toimintaa. Fysikalistin on kuitenkin käytännössä mahdotonta perustella oikeaa ja väärää. Vaikka fysikalisti voikin pitää omia moraalikäsityksiään itselleen suunnattoman tärkeinä ja kokea itsensä velvoitetuksi toimimaan niiden mukaisesti, hänen on vaikea antaa puhtaasti rationaalista perustelua sille, miksi ihminen ei saisi yhtä hyvin omaksua hirmutekoihin – kuten pääkallonmetsästykseen tai joukkomurhiin – johtavaa moraalikäsitystä. Perustelu jääkin yleensä tunnetasolle, tai sitten se on mahdollisesti järkevä suhteessa johonkin tavoitteeseen. Fysikalisteilla ei kuitenkaan tunnu olevan<ref>eikä edellä analysoiduista syistä johdonmukaisesti ajatellen ilmeisesti voikaan olla: Humen giljotiinin perusteella yhtään minkään tavoitteen itseisarvoisuutta ei voi perustella puhtaasti fysikalistisesti.</ref> perusteluja sille, miksi nämä tavoitteet olisivat hyviä tai pahoja.

	== Fysikalismin kritiikki (Leila Haaparannan ja Heikki Koskisen ~~kirjoituksesta~~) ==		== Fysikalismin kritiikki (Leila Haaparannan ja Heikki Koskisen artikkelista) ==

	Fysikalisti joutuu astumaan selvästi fysiikan ulkopuolelle väittäessään, että kaikki kokemuksemme ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan.		Fysikalisti joutuu astumaan selvästi fysiikan ulkopuolelle väittäessään, että kaikki kokemuksemme ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan.

Samuli Koivisto: Siirto Leila Haaparanta -artikkelista

2022-12-22T16:56:41Z

Siirto Leila Haaparanta -artikkelista

@@ Rivi 29: / Rivi 29: @@
 Fysikalismin alla kaikki moraali näyttää olevan täysin mielivaltaista ja lopulta jopa ristiriidassa fysikalismin kanssa. Henkilökohtaisella tasolla kullakin fysikalistilla voi toki olla sisäisesti koherentti moraalisten sääntöjen järjestelmä ja hän voi periaatteessa elää kristillistenkin arvojen mukaan hyvinkin johdonmukaisesti. Fysikalistinen maailmankatsomus ei siis välttämättä estä kannattajansa moraalista toimintaa. Fysikalistin on kuitenkin käytännössä mahdotonta perustella oikeaa ja väärää. Vaikka fysikalisti voikin pitää omia moraalikäsityksiään itselleen suunnattoman tärkeinä ja kokea itsensä velvoitetuksi toimimaan niiden mukaisesti, hänen on vaikea antaa puhtaasti rationaalista perustelua sille, miksi ihminen ei saisi yhtä hyvin omaksua hirmutekoihin – kuten pääkallonmetsästykseen tai joukkomurhiin – johtavaa moraalikäsitystä. Perustelu jääkin yleensä tunnetasolle, tai sitten se on mahdollisesti järkevä suhteessa johonkin tavoitteeseen. Fysikalisteilla ei kuitenkaan tunnu olevan<ref>eikä edellä analysoiduista syistä johdonmukaisesti ajatellen ilmeisesti voikaan olla: Humen giljotiinin perusteella yhtään minkään tavoitteen itseisarvoisuutta ei voi perustella puhtaasti fysikalistisesti.</ref> perusteluja sille, miksi nämä tavoitteet olisivat hyviä tai pahoja.
 == Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==
@@ Rivi 36: / Rivi 67: @@
 # kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä, jonka perusteella se toimisi halusta tai velvollisuudentunnosta vallanpitäjien toiveiden mukaan, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan, ja
 # fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin (tai miksi koko kysymykselle oikeasta tai väärästä olisi ylipäänsä syytä suoda huomiota).
 == Viitteet ==

Philologos: oikolukua

2018-12-10T22:18:19Z

oikolukua

← Vanhempi versio		Versio 10. joulukuuta 2018 kello 22.18
Rivi 16:		Rivi 16:
	Paras esitetty perustelu fysikalismille lienee seuraava: havaitsemme paljon fysikaalisia asioita ja mikäli emme havaitse muuta, ei ole syytä uskoa mihinkään muuhun. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan usein [[tieteisusko]]ksi. Tässä perustelussa on kuitenkin ongelmia:		Paras esitetty perustelu fysikalismille lienee seuraava: havaitsemme paljon fysikaalisia asioita ja mikäli emme havaitse muuta, ei ole syytä uskoa mihinkään muuhun. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan usein [[tieteisusko]]ksi. Tässä perustelussa on kuitenkin ongelmia:
	# Tyypillisesti fysikalisti rajaa havainnot siten, että vain materiatasoon viittaavat havainnot ovat uskottavia tai "tieteellisiä". Näin ollen fysikalisti ei ole avoin kantansa vastaiselle todistusaineistolle ja koko kanta on pelkkää kehäpäättelyä. Todellisuudessa fysikalismin vastaisia havaintoja ovat esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus\|Jeesuksen ylösnousemuksen]] historialliset todisteet, ihmeparenemiskokemukset, kokemukset Jumalan läsnäolosta, tietoisuuden tutkimuksen ei-materiatason todisteet sekä [[Kuolemanrajakokemukset\|kuolemaa lähellä käyneiden kokemukset]].		# Tyypillisesti fysikalisti rajaa havainnot siten, että vain materiatasoon viittaavat havainnot ovat uskottavia tai "tieteellisiä". Näin ollen fysikalisti ei ole avoin kantansa vastaiselle todistusaineistolle ja koko kanta on pelkkää kehäpäättelyä. Todellisuudessa fysikalismin vastaisia havaintoja ovat esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus\|Jeesuksen ylösnousemuksen]] historialliset todisteet, ihmeparenemiskokemukset, kokemukset Jumalan läsnäolosta, tietoisuuden tutkimuksen ei-materiatason todisteet sekä [[Kuolemanrajakokemukset\|kuolemaa lähellä käyneiden kokemukset]].
	# Vaikka meillä ei olisikaan todisteita ei-materiatason asioista, tästä ei tietenkään seuraa, että niitä ei ole olemassa. Vaikka jollain Afrikan ~~alkantaisella~~ heimolla ei olisikaan havaintoja autojen olemassaolosta, heidän ei olisi perusteltua väittää ''tietävänsä'', että autoja ei ole olemassa.<ref>Itse asiassa tällainen [[tietämättömyyteen vetoaminen]] on tunnettu virhepäätelmätyyppi.</ref> Kysymys, jota ei voida käytettävissä olevalla informaatiolla perustellusti ratkaista, tulisi jättää avoimeksi.		# Vaikka meillä ei olisikaan todisteita ei-materiatason asioista, tästä ei tietenkään seuraa, että niitä ei ole olemassa. Vaikka jollain Afrikan alkukantaisella heimolla ei olisikaan havaintoja autojen olemassaolosta, heidän ei olisi perusteltua väittää ''tietävänsä'', että autoja ei ole olemassa.<ref>Itse asiassa tällainen [[tietämättömyyteen vetoaminen]] on tunnettu virhepäätelmätyyppi.</ref> Kysymys, jota ei voida käytettävissä olevalla informaatiolla perustellusti ratkaista, tulisi jättää avoimeksi.

	Lisäksi fysikalismi näyttää olevan sisäisesti ristiriitaista: Fysikalistin oman uskomuksen mukaan hänen omat ajatuksensa johtuvat hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Näin ollen hiukkasten ja kenttien liike on saanut aikaan fysikalistin uskon fysikalismiin ja pitää sitä yllä. Ei ole mitään syytä olettaa, että hiukkasten liike saisi aikaan juuri totuudellisia ajatuksia, joten fysikalistin ei pitäisi luottaa omaan ajatteluunsa.<ref>Sitä paitsi fysikalismin mukaan myös ei-fysikalistiset ajatukset muodostuvat samaan tapaan kuin fysikalistisetkin; näitä ei siis voi perimmältään fysikalistisesti erottaa toisistaan, sillä "materia ja luonnonlait tuottavat yhtä lailla ne kaikki", ja siksi fysikalismin mainostamiseen ja levittämiseen tähtäävää toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa älyllisesti oikeuttaa millään sellaisella tavalla, jolla ei yhtä hyvin voisi oikeuttaa fysikalismin vastaistakin toimintaa. – Oikeastaan ''mitään'' inhimillistä toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa oikeuttaa älyllisesti (koska sen katsotaan olevan perimmältään pelkkää aineellista tapahtumista) vaan ainoastaan selittää (tai "selittää") materiasta ja luonnonlaeista johtuvaksi tai johtuneeksi.</ref> Itse asiassa se, että ajattelumme näyttää kuitenkin olevan varsin luotettavaa, on todiste fysikalismia vastaan ja teismin puolesta: järkevä Jumala on luonut meille kyvyn ymmärtää järkevää luomakuntaa. Tämä oli myös perusta modernin luonnontieteen synnylle. Jollei fysikalisti kykene tarjoamaan perustelua<ref>nimittäin naiivia kehäpäätelmää kummoisempaa perustelua: jokseenkin mitä hyvänsä kantaahan voi perustella sillä, että "tämä nyt vain sattuu olemaan ainoa oikea kanta, koska todellisuus nyt vain sattuu olemaan sellainen, että tämä kanta vastaa sitä ja on siis oikea ja että tästä poikkeavat kannat eivät vastaa sitä ja ovat siis vääriä" – tämäntyyppinen "perustelu" on luonteeltaan kehäpäättelyä siksi, että se ei "ulkoapäin" tarkastellen sisällä perimmältään muuta kuin lausujansa tunnustautumisen ajattelutapansa kannattajaksi ("olen tämän ajattelutavan kannattaja" = "kannatan tätä ajattelutapaa" = "väitän tätä ajattelutapaa oikeaksi" = "väitän tämän ajattelutavan vastaavan todellisuutta" = "väitän todellisuuden vastaavan tätä ajattelutapaa"; siis "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" = "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska mielestäni todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" [mielestäni-sana voidaan kannanotolle väkivaltaa tekemättä tässä lisätä, koska totta kai puhuja ensinnäkin ilmaisee olevansa sanomaansa mieltä eikä toisaalta esitä ajattelunsa lähtökohdaksi ottamalleen väitteelle mitään muutakaan perustelua kuin vain sille antamansa kannatuksen] = "kannatan tätä, koska kannatan sitä, että tämä on totta", mikä on ilmeisen kehämäinen perustelu)</ref> sille, miksi hänen uskomustensa sisällöt olisivat todennäköisesti luotettavia, hänen ei ole järkevää<ref>Tässä "järkevää" on sellainen, mitä voidaan järkevästi perustella; se, että jokin kanta "tuntuu järkevältä", ei siis riitä tässä tarkoitetun järkevyyden kriteeriksi.</ref> uskoa fysikalismiin.		Lisäksi fysikalismi näyttää olevan sisäisesti ristiriitaista: Fysikalistin oman uskomuksen mukaan hänen omat ajatuksensa johtuvat hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Näin ollen hiukkasten ja kenttien liike on saanut aikaan fysikalistin uskon fysikalismiin ja pitää sitä yllä. Ei ole mitään syytä olettaa, että hiukkasten liike saisi aikaan juuri totuudellisia ajatuksia, joten fysikalistin ei pitäisi luottaa omaan ajatteluunsa.<ref>Sitä paitsi fysikalismin mukaan myös ei-fysikalistiset ajatukset muodostuvat samaan tapaan kuin fysikalistisetkin; näitä ei siis voi perimmältään fysikalistisesti erottaa toisistaan, sillä "materia ja luonnonlait tuottavat yhtä lailla ne kaikki", ja siksi fysikalismin mainostamiseen ja levittämiseen tähtäävää toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa älyllisesti oikeuttaa millään sellaisella tavalla, jolla ei yhtä hyvin voisi oikeuttaa fysikalismin vastaistakin toimintaa. – Oikeastaan ''mitään'' inhimillistä toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa oikeuttaa älyllisesti (koska sen katsotaan olevan perimmältään pelkkää aineellista tapahtumista) vaan ainoastaan selittää (tai "selittää") materiasta ja luonnonlaeista johtuvaksi tai johtuneeksi.</ref> Itse asiassa se, että ajattelumme näyttää kuitenkin olevan varsin luotettavaa, on todiste fysikalismia vastaan ja teismin puolesta: järkevä Jumala on luonut meille kyvyn ymmärtää järkevää luomakuntaa. Tämä oli myös perusta modernin luonnontieteen synnylle. Jollei fysikalisti kykene tarjoamaan perustelua<ref>nimittäin naiivia kehäpäätelmää kummoisempaa perustelua: jokseenkin mitä hyvänsä kantaahan voi perustella sillä, että "tämä nyt vain sattuu olemaan ainoa oikea kanta, koska todellisuus nyt vain sattuu olemaan sellainen, että tämä kanta vastaa sitä ja on siis oikea ja että tästä poikkeavat kannat eivät vastaa sitä ja ovat siis vääriä" – tämäntyyppinen "perustelu" on luonteeltaan kehäpäättelyä siksi, että se ei "ulkoapäin" tarkastellen sisällä perimmältään muuta kuin lausujansa tunnustautumisen ajattelutapansa kannattajaksi ("olen tämän ajattelutavan kannattaja" = "kannatan tätä ajattelutapaa" = "väitän tätä ajattelutapaa oikeaksi" = "väitän tämän ajattelutavan vastaavan todellisuutta" = "väitän todellisuuden vastaavan tätä ajattelutapaa"; siis "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" = "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska mielestäni todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" [mielestäni-sana voidaan kannanotolle väkivaltaa tekemättä tässä lisätä, koska totta kai puhuja ensinnäkin ilmaisee olevansa sanomaansa mieltä eikä toisaalta esitä ajattelunsa lähtökohdaksi ottamalleen väitteelle mitään muutakaan perustelua kuin vain sille antamansa kannatuksen] = "kannatan tätä, koska kannatan sitä, että tämä on totta", mikä on ilmeisen kehämäinen perustelu)</ref> sille, miksi hänen uskomustensa sisällöt olisivat todennäköisesti luotettavia, hänen ei ole järkevää<ref>Tässä "järkevää" on sellainen, mitä voidaan järkevästi perustella; se, että jokin kanta "tuntuu järkevältä", ei siis riitä tässä tarkoitetun järkevyyden kriteeriksi.</ref> uskoa fysikalismiin.

Samuli Koivisto: +viitteisiin sarakkeet

2017-04-16T18:08:26Z

+viitteisiin sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 16. huhtikuuta 2017 kello 18.08
Rivi 38:		Rivi 38:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]		[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]

Otvari: Muuteltu Apolloksen muutosten pohjalta. Jos on erimielisyyttä, siirrytään keskustelusivulle.

2011-03-01T00:40:46Z

Muuteltu Apolloksen muutosten pohjalta. Jos on erimielisyyttä, siirrytään keskustelusivulle.

Apollos: alun selkiytystä; typo

2011-02-28T23:51:25Z

alun selkiytystä; typo

← Vanhempi versio		Versio 28. helmikuuta 2011 kello 23.51
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Fysikalismi''' eli '''filosofinen materialismi''' on [[AW:S#ontologinen\|ontologinen]] kanta, jonka mukaan kaikki olevainen on [[AW:S#fysikaalinen\|fysikaalista]] eli perimmältään ei ole olemassa mitään muuta kuin joko aina olemassa ollutta tai jotenkin itsestään ilmaantunutta ''materiaa'' ~~ja sitä~~ hallitsevia, jotenkin itsestään olemassa olevia ''luonnonlakeja''. Fysikalismin kannattajia ovat olleet esimerkiksi '''[[wp:Lucretius\|Lucretius]]''' ensimmäisellä vuosisadalla ja sittemmin '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_d'Holbach Paul d'Holbach]''', '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Ludwig_Buchner Ludwig Büchner]''' ja '''[http://www.infidels.org/library/modern/richard_vitzthum/vitzthum-bio.html Richard Vitzthum]'''. Suomessa tätä kantaa edustaa esimerkiksi fyysikko ja antifilosofi '''[[Kari Enqvist]]'''.		'''Fysikalismi''' eli '''filosofinen materialismi''' on [[AW:S#ontologinen\|ontologinen]] kanta, jonka mukaan kaikki olevainen on [[AW:S#fysikaalinen\|fysikaalista]] eli perimmältään ei ole olemassa mitään muuta kuin
			* joko aina olemassa ollutta tai jotenkin itsestään ilmaantunutta ''materiaa'' sekä
			* materiaa hallitsevia, jotenkin itsestään olemassa olevia ''luonnonlakeja''.
			Fysikalismin kannattajia ovat olleet esimerkiksi '''[[wp:Lucretius\|Lucretius]]''' ensimmäisellä vuosisadalla ja sittemmin '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_d'Holbach Paul d'Holbach]''', '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Ludwig_Buchner Ludwig Büchner]''' ja '''[http://www.infidels.org/library/modern/richard_vitzthum/vitzthum-bio.html Richard Vitzthum]'''. Suomessa tätä kantaa edustaa esimerkiksi fyysikko ja antifilosofi '''[[Kari Enqvist]]'''.

	Johdonmukaisen fysikalistin todellisuuskäsitys on pakostakin kapea, sillä nykyfysiikan tutkimuskohteita mukaileva fysikalismi tunnustaa vain [[wp:alkeishiukkanen\|hiukkasten]] ja [[wp:kenttäteoria\|kenttien]] olemassaolon, jolloin ihmiselle tärkeimmät asiat kuten [[rakkaus]], [[Vapaa tahto\|tahdon vapaus]] ja [[järjen luotettavuus]], kauneus, hyvyys, arvot, [[Moraalinen argumentti\|moraali]], totuus ja merkitys joudutaan ~~selitettämään~~ tarkoituksettomalla ja päämäärättömällä hiukkasten liikkeellä, vailla perimmäistä merkitystä. Tässä käsityksessä todellisuus kuolee viimeistään [[wp:Maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo#Lämpökuolema\|universumin lämpökuolemassa]] ja ihmisen ponnistelut, tiede mukaanlukien, ovat lopulta täysin tilapäisiä.		Johdonmukaisen fysikalistin todellisuuskäsitys on pakostakin kapea, sillä nykyfysiikan tutkimuskohteita mukaileva fysikalismi tunnustaa vain [[wp:alkeishiukkanen\|hiukkasten]] ja [[wp:kenttäteoria\|kenttien]] olemassaolon, jolloin ihmiselle tärkeimmät asiat kuten [[rakkaus]], [[Vapaa tahto\|tahdon vapaus]] ja [[järjen luotettavuus]], kauneus, hyvyys, arvot, [[Moraalinen argumentti\|moraali]], totuus ja merkitys joudutaan selittämään tarkoituksettomalla ja päämäärättömällä hiukkasten liikkeellä, vailla perimmäistä merkitystä. Tässä käsityksessä todellisuus kuolee viimeistään [[wp:Maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo#Lämpökuolema\|universumin lämpökuolemassa]] ja ihmisen ponnistelut, tiede mukaanlukien, ovat lopulta täysin tilapäisiä.

	== Määritelmän ongelmia ==		== Määritelmän ongelmia ==

Apollos: lisätty linkityksiä kannattajien esittelyihin

2011-02-28T14:35:21Z

lisätty linkityksiä kannattajien esittelyihin

← Vanhempi versio		Versio 28. helmikuuta 2011 kello 14.35
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Fysikalismi''' eli '''filosofinen materialismi''' on [[AW:S#ontologinen\|ontologinen]] kanta, jonka mukaan kaikki olevainen on [[AW:S#fysikaalinen\|fysikaalista]] eli perimmältään ei ole olemassa mitään muuta kuin joko aina olemassa ollutta tai jotenkin itsestään ilmaantunutta ''materiaa'' ja sitä hallitsevia, jotenkin itsestään olemassa olevia ''luonnonlakeja''. Fysikalismin kannattajia ovat olleet esimerkiksi '''Lucretius''' ensimmäisellä vuosisadalla ja sittemmin '''Paul d'Holbach''', '''Ludwig ~~Buchner~~''' ja '''Richard Vitzthum'''. Suomessa tätä kantaa edustaa esimerkiksi fyysikko ja antifilosofi '''[[Kari Enqvist]]'''.		'''Fysikalismi''' eli '''filosofinen materialismi''' on [[AW:S#ontologinen\|ontologinen]] kanta, jonka mukaan kaikki olevainen on [[AW:S#fysikaalinen\|fysikaalista]] eli perimmältään ei ole olemassa mitään muuta kuin joko aina olemassa ollutta tai jotenkin itsestään ilmaantunutta ''materiaa'' ja sitä hallitsevia, jotenkin itsestään olemassa olevia ''luonnonlakeja''. Fysikalismin kannattajia ovat olleet esimerkiksi '''[[wp:Lucretius\|Lucretius]]''' ensimmäisellä vuosisadalla ja sittemmin '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_d'Holbach Paul d'Holbach]''', '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Ludwig_Buchner Ludwig Büchner]''' ja '''[http://www.infidels.org/library/modern/richard_vitzthum/vitzthum-bio.html Richard Vitzthum]'''. Suomessa tätä kantaa edustaa esimerkiksi fyysikko ja antifilosofi '''[[Kari Enqvist]]'''.

	Johdonmukaisen fysikalistin todellisuuskäsitys on pakostakin kapea, sillä nykyfysiikan tutkimuskohteita mukaileva fysikalismi tunnustaa vain [[wp:alkeishiukkanen\|hiukkasten]] ja [[wp:kenttäteoria\|kenttien]] olemassaolon, jolloin ihmiselle tärkeimmät asiat kuten [[rakkaus]], [[Vapaa tahto\|tahdon vapaus]] ja [[järjen luotettavuus]], kauneus, hyvyys, arvot, [[Moraalinen argumentti\|moraali]], totuus ja merkitys joudutaan selitettämään tarkoituksettomalla ja päämäärättömällä hiukkasten liikkeellä, vailla perimmäistä merkitystä. Tässä käsityksessä todellisuus kuolee viimeistään [[wp:Maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo#Lämpökuolema\|universumin lämpökuolemassa]] ja ihmisen ponnistelut, tiede mukaanlukien, ovat lopulta täysin tilapäisiä.		Johdonmukaisen fysikalistin todellisuuskäsitys on pakostakin kapea, sillä nykyfysiikan tutkimuskohteita mukaileva fysikalismi tunnustaa vain [[wp:alkeishiukkanen\|hiukkasten]] ja [[wp:kenttäteoria\|kenttien]] olemassaolon, jolloin ihmiselle tärkeimmät asiat kuten [[rakkaus]], [[Vapaa tahto\|tahdon vapaus]] ja [[järjen luotettavuus]], kauneus, hyvyys, arvot, [[Moraalinen argumentti\|moraali]], totuus ja merkitys joudutaan selitettämään tarkoituksettomalla ja päämäärättömällä hiukkasten liikkeellä, vailla perimmäistä merkitystä. Tässä käsityksessä todellisuus kuolee viimeistään [[wp:Maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo#Lämpökuolema\|universumin lämpökuolemassa]] ja ihmisen ponnistelut, tiede mukaanlukien, ovat lopulta täysin tilapäisiä.

Apollos: editointeja kautta linjan (en ollut tainnut tätä artsua aiemmin lukeakaan)

2011-02-28T14:22:19Z

editointeja kautta linjan (en ollut tainnut tätä artsua aiemmin lukeakaan)

Näytä muutokset

Otvari: /* Fysikalistisia valtionpäämiehiä */ pientä fiksausta

2011-02-28T09:57:27Z

Fysikalistisia valtionpäämiehiä: pientä fiksausta

← Vanhempi versio		Versio 28. helmikuuta 2011 kello 09.57
Rivi 27:		Rivi 27:
	== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==		== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==

	Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet Josif Stalin, Mao Zedong ja Kim Il-sung. Fysikalismi näyttää ~~johtavan totalitarianismiin~~ koska ~~yhtäältä~~ vallanpitäjät eivät välttämättä usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä. Toisaalta kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä jonka perusteella se toimisi halusta oikein, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan. Fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin.		Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet Josif Stalin, Mao Zedong ja Kim Il-sung. Fysikalismi näyttää mahdollistavan totalitarianismin koska ensinnäkin vallanpitäjät eivät välttämättä usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä. Toisaalta kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä jonka perusteella se toimisi halusta oikein, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan. Fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin.

	[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]		[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]

Otvari: /* Fysikalistisia valtionpäämiehiä */ Hitler pois "selkeimmin fysikalismia edustavien" listalta.

2011-02-28T09:55:39Z

Fysikalistisia valtionpäämiehiä: Hitler pois "selkeimmin fysikalismia edustavien" listalta.

← Vanhempi versio		Versio 28. helmikuuta 2011 kello 09.55
Rivi 27:		Rivi 27:
	== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==		== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==

	Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet Stalin, ~~Hitler ja~~ Mao Zedong. Fysikalismi näyttää johtavan totalitarianismiin koska yhtäältä vallanpitäjät eivät välttämättä usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä. Toisaalta kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä jonka perusteella se toimisi halusta oikein, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan. Fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin.		Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet Josif Stalin, Mao Zedong ja Kim Il-sung. Fysikalismi näyttää johtavan totalitarianismiin koska yhtäältä vallanpitäjät eivät välttämättä usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä. Toisaalta kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä jonka perusteella se toimisi halusta oikein, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan. Fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin.

	[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]		[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]

← Vanhempi versio		Versio 1. maaliskuuta 2011 kello 00.40
Rivi 12:		Rivi 12:
	== Tavallisen fysikalismin epäjohdonmukaisuus ==		== Tavallisen fysikalismin epäjohdonmukaisuus ==

	Useiden fysikalistien mielestä fysikalismi on jopa älyllisesti rohkea kanta. Ehkä tästä johtuen se on melko yleinen uskomus, vaikka sen puolesta ei ole esitetty ~~kunnon~~ perusteluita, kun taas sitä vastaan on olemassa useitakin järkiperusteluita. Tämän näkökannan rohkea älyllisyys näyttää siis olevan moderni myytti.		Useiden fysikalistien mielestä fysikalismi on jopa älyllisesti rohkea kanta. Ehkä tästä johtuen se on melko yleinen uskomus, vaikka sen puolesta ei ilmeisestikään ole esitetty mitään kunnollisia perusteluita, kun taas sitä vastaan on olemassa useitakin järkiperusteluita. Tämän näkökannan rohkea älyllisyys näyttää siis olevan moderni myytti.

	Paras esitetty perustelu fysikalismille ~~on, että~~ havaitsemme paljon fysikaalisia asioita ja ~~että,~~ mikäli emme havaitse muuta, ei ole syytä uskoa mihinkään muuhun. Tässä perustelussa on kuitenkin ongelmia:		Paras esitetty perustelu fysikalismille lienee seuraava: havaitsemme paljon fysikaalisia asioita ja mikäli emme havaitse muuta, ei ole syytä uskoa mihinkään muuhun. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan usein [[tieteisusko]]ksi. Tässä perustelussa on kuitenkin ongelmia:
	# Tyypillisesti fysikalisti rajaa havainnot siten, että vain materiatasoon viittaavat havainnot ovat uskottavia tai "tieteellisiä". Näin ollen fysikalisti ei ole avoin kantansa vastaiselle todistusaineistolle ja koko kanta on pelkkää kehäpäättelyä. Todellisuudessa fysikalismin vastaisia havaintoja ovat esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus\|Jeesuksen ylösnousemuksen]] historialliset todisteet, ihmeparenemiskokemukset, kokemukset Jumalan läsnäolosta, tietoisuuden tutkimuksen ei-materiatason todisteet sekä [[Kuolemanrajakokemukset\|kuolemaa lähellä käyneiden kokemukset]].		# Tyypillisesti fysikalisti rajaa havainnot siten, että vain materiatasoon viittaavat havainnot ovat uskottavia tai "tieteellisiä". Näin ollen fysikalisti ei ole avoin kantansa vastaiselle todistusaineistolle ja koko kanta on pelkkää kehäpäättelyä. Todellisuudessa fysikalismin vastaisia havaintoja ovat esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus\|Jeesuksen ylösnousemuksen]] historialliset todisteet, ihmeparenemiskokemukset, kokemukset Jumalan läsnäolosta, tietoisuuden tutkimuksen ei-materiatason todisteet sekä [[Kuolemanrajakokemukset\|kuolemaa lähellä käyneiden kokemukset]].
	# Vaikka meillä ei olisikaan todisteita ei-materiatason asioista, tästä ei tietenkään seuraa, että niitä ei ole olemassa. Vaikka jollain Afrikan alkantaisella heimolla ei olisikaan havaintoja autojen olemassaolosta, heidän ei olisi perusteltua väittää ''tietävänsä'', että autoja ei ole olemassa.<ref>Itse asiassa tällainen [[tietämättömyyteen vetoaminen]] on tunnettu virhepäätelmätyyppi.</ref> Kysymys, jota ei voida käytettävissä olevalla informaatiolla perustellusti ratkaista, tulisi jättää avoimeksi.		# Vaikka meillä ei olisikaan todisteita ei-materiatason asioista, tästä ei tietenkään seuraa, että niitä ei ole olemassa. Vaikka jollain Afrikan alkantaisella heimolla ei olisikaan havaintoja autojen olemassaolosta, heidän ei olisi perusteltua väittää ''tietävänsä'', että autoja ei ole olemassa.<ref>Itse asiassa tällainen [[tietämättömyyteen vetoaminen]] on tunnettu virhepäätelmätyyppi.</ref> Kysymys, jota ei voida käytettävissä olevalla informaatiolla perustellusti ratkaista, tulisi jättää avoimeksi.
Rivi 22:		Rivi 22:
	== Fysikalismi ja moraali ==		== Fysikalismi ja moraali ==

	Fysikalismi näyttää tekevän myös johdonmukaisesti perustellun moraalin mahdottomaksi. Fysikalisti voi toki uskoa moraalisten käsitysten ja uskomusten olemassaoloon<ref>ei siis ~~perimmäiseen,~~ itsenäiseen olemassaoloon mutta jonkinlaisena melko pysyvänä ilmiönä ~~olemassoloon kuitenkin~~</ref> aivojen rakenteesta johtuvana, perimmältään fysikaalisena ilmiönä. Moraalisten käsitysten järkevyyttä hänen on kuitenkin vaikea~~<ref>~~ellei mahdotonkin~~</ref>~~ perustella esimerkiksi seuraavista syistä:		Fysikalismi näyttää tekevän myös johdonmukaisesti perustellun moraalin mahdottomaksi. Fysikalisti voi toki uskoa moraalisten käsitysten ja uskomusten olemassaoloon<ref>Ei siis perimmäisellä tavalla itsenäiseen olemassaoloon, mutta kuitenkin olemassaoloon jonkinlaisena melko pysyvänä ilmiönä.</ref> aivojen rakenteesta johtuvana, perimmältään fysikaalisena ilmiönä. Moraalisten käsitysten järkevyyttä hänen on kuitenkin vaikea ellei mahdotonkin perustella esimerkiksi seuraavista syistä:
	# Ei ole mielekästä pitää ketään vastuullisena mistään sellaisesta, mitä hän ei ole voinut tehdä tai jättää tekemättä. Fysikalismin mukaan kaikki ihmisen teot ovat fyysisesti pakotettuja, jolloin ihmisen pitäminen niistä vastuullisena on suurin piirtein yhtä mielekästä kuin ihmisen pitäminen vastuullisena maailmankaikkeuden laajenemisesta tai gravitaatiovakion suuruudesta. Fysikalismi poistaa siis moraalisen vastuun,<ref>Tämä "vastuuttomuuskanta" on yleisinhimillisen välittömästi koetun moraalitajun sisällön (omantunnon todistuksen) vastainen.</ref> eikä moraalinen käsitys, jonka ~~noudattaminen~~ ei ~~kuitenkaan olisi kenenkään vastuulla, vaikuta järkevältä~~.		# Ei ole mielekästä pitää ketään vastuullisena mistään sellaisesta, mitä hän ei ole voinut tehdä tai jättää tekemättä. Fysikalismin mukaan kaikki ihmisen teot ovat fyysisesti pakotettuja, jolloin ihmisen pitäminen niistä vastuullisena on suurin piirtein yhtä mielekästä kuin ihmisen pitäminen vastuullisena maailmankaikkeuden laajenemisesta tai gravitaatiovakion suuruudesta. Fysikalismi poistaa siis moraalisen vastuun,<ref>Tämä "vastuuttomuuskanta" on yleisinhimillisen välittömästi koetun moraalitajun sisällön (omantunnon todistuksen) vastainen.</ref> eikä sellainen moraalinen käsitys vaikuta mielekkäältä, jonka laiminlyömisestä ketään ei voisi pitää vastuullisena.
	# Ei ole myöskään mielekästä velvoittaa ketään tekemään mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti estynyt tekemään, tai olemaan tekemättä mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti pakotettu tekemään. Fysikalismi poistaa siksi myös moraaliset velvollisuudet,<ref>~~Tämä kanta on – paitsi moraalitajun – jopa havaintokokemuksenkin vastaista: vaikuttaahan ilman muuta siltä~~, että ~~ihmiset eivät ainoastaan ''koe'' itseään velvollisiksi vaan käytännössä ''toimivatkin'' suhteessa velvollisuuksiinsa~~, ~~eivät siis ''pelkkien'' luonnonlakien puitteissa; vaikuttaa siis siltä~~, ~~että pelkät luonnonlait eivät riitä selittämään ihmisten käyttäytymistä~~ vaan ~~myös moraaliset lait (ja muutkin seikat) vaikuttavat tapahtumainkulkuihin ja että fysikalismi on täten ristiriidassa yleisinhimillisen kokemuksen kanssa~~.</ref> ~~joita ilman moraalilla tuskin voi olla mitään sisältöä.~~		# Ei ole myöskään mielekästä velvoittaa ketään tekemään mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti estynyt tekemään, tai olemaan tekemättä mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti pakotettu tekemään. Fysikalismi poistaa siksi myös moraaliset velvollisuudet. Moraalisilla väitteillä ei voi olla juuri mitään mielekästä sisältöä ilman velvollisuuksia. Kuitenkin ihmisten on käytännössä mahdotonta elää toimimatta velvollisuuksia koskevien uskomustensa mukaan, ja samalla pitäytymättä näihin uskomuksiin.<ref>Rationaalisuutta korostavan fysikalistin lienee mahdotonta esimerkiksi lakata uskomasta, että hänellä olisi velvollisuus pyrkiä ajattelemaan johdonmukaisesti. Johdonmukainen fysikalisti voi tietysti ajatella, että tämä ei ole mikään oikea velvollisuus, vaan ainoastaan hyödyllinen käyttäytymismalli minkä tahansa päämäärän saavuttamiseksi.</ref>
	# [[wp:Humen giljotiini\|Humen giljotiinin]] perusteella siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Moraalisia käsityksiä ei siksi voi johtaa mistään ei-moraalisesta uskomuksesta. Jos fysikalistilla on moraalisia uskomuksia, niitä ei siis voi olla päätelty mistään fyysisiä asiaintiloja koskevista ei-moraalisista uskomuksista. Ainoita vaihtoehtoja näiden uskomusten lähteeksi näyttäisivät olevan<ref>yleensäkin eli ei ainoastaan fysikalismin asiayhteyksissä</ref> (1) ihmisen oma intuitio, (2) jokin ihmisen ulkopuolinen auktoriteetti tai (3) perusteeton uskomus. Moraalisten uskomusten pätevyyttä tai luotettavuutta näyttäisi olevan mahdotonta perustella fysikalismin puitteissa, koska fysikalisti ei tyypillisesti usko muiden mahdollisten moraalisten auktoriteettien olemassaoloon kuin muiden ihmisten, ja muillakin ihmisillä on moraalisten kysymysten suhteen samanlaiset tiedolliset rajoitteet~~<ref>joten heidän moraalinen auktoriteettinsa~~ ei ~~ole fysikalistisesti järkevästi perusteltavissa; sitä paitsi mitään aitoa "moraalisen auktoriteetin" käsitettä tuskin voi johtaa "materian" ja "luonnonlakien" käsitteistä</ref>. Ainoaksi~~ perusteltavaksi vaihtoehdoksi näyttäisivät jäävän ihmisten intuitiot. Kuitenkin tyypillinen fysikalisti uskoo ihmisen mielen ja tiedollisten kykyjen kehittyneen darvinistisen [[evoluutioteoria]]n kuvaamalla tavalla. Silloin intuitiokin on vain päämäärättömän luonnonvalinnan tuote. Luonnonvalinnan kehittämä intuitio voi ehkä kertoa siitä, miten saada eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä<ref>nimittäin tietynlaisissa olosuhteissa keskimäärin</ref>. Näyttäisi kuitenkin olevan mahdotonta, että ~~fysikalistisesti mielletty~~ intuitio antaisi tietoa siitä, miten ~~pitäisi elää, jotta eläisi oikein~~.		# [[wp:Humen giljotiini\|Humen giljotiinin]] perusteella siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Moraalisia käsityksiä ei siksi voi johtaa mistään ei-moraalisesta uskomuksesta. Jos fysikalistilla on moraalisia uskomuksia, niitä ei siis voi olla päätelty mistään fyysisiä asiaintiloja koskevista ei-moraalisista uskomuksista. Ainoita vaihtoehtoja näiden uskomusten lähteeksi näyttäisivät olevan<ref>yleensäkin eli ei ainoastaan fysikalismin asiayhteyksissä</ref> (1) ihmisen oma intuitio, (2) jokin ihmisen ulkopuolinen auktoriteetti tai (3) perusteeton uskomus. Moraalisten uskomusten pätevyyttä tai luotettavuutta näyttäisi olevan mahdotonta perustella fysikalismin puitteissa, koska fysikalisti ei tyypillisesti usko muiden mahdollisten moraalisten auktoriteettien olemassaoloon kuin muiden ihmisten, ja muillakin ihmisillä on moraalisten kysymysten suhteen samanlaiset tiedolliset rajoitteet. Jos tämä auktoriteetti ei perustele moraalisia uskomuksiaan vetoamalla toiseen auktoriteettiin, ainoaksi perusteltavaksi vaihtoehdoksi näyttäisivät jäävän ihmisten intuitiot. Kuitenkin tyypillinen fysikalisti uskoo ihmisen mielen ja tiedollisten kykyjen kehittyneen darvinistisen [[evoluutioteoria]]n kuvaamalla tavalla. Silloin intuitiokin on vain päämäärättömän luonnonvalinnan tuote. Luonnonvalinnan kehittämä intuitio voi ehkä kertoa siitä, miten saada eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä<ref>nimittäin tietynlaisissa olosuhteissa keskimäärin</ref>. Näyttäisi kuitenkin olevan mahdotonta, että pelkän luonnonvalinnan ohjauksessa syntynyt intuitio antaisi tietoa siitä, minkälainen toiminta olisi oikeasti hyvää ja oikein. Vaikka fysikalisti ei uskoisikaan intuition syntyneen luonnonvalinnan ohjaamana, lienee mahdotonta keksiä tapaa miten puhtaasti fysikaalinen eettinen intuitio voisi olla tiedollisesti luotettava.
	# Hiukkasten liike ei tunne oikeaa ja väärää. Fysikalistin näyttäisi olevan mahdotonta perustella, miksi yksi hiukkasten järjestys olisi hyvä ja toinen taas paha.		# Hiukkasten liike ei tunne oikeaa ja väärää. Fysikalistin näyttäisi olevan mahdotonta perustella, miksi yksi hiukkasten järjestys olisi hyvä ja toinen taas paha.

	Fysikalismin alla kaikki moraali näyttää olevan täysin mielivaltaista ja lopulta jopa ristiriidassa fysikalismin kanssa. Henkilökohtaisella tasolla ~~yhdellä ja toisella~~ fysikalistilla voi toki olla sisäisesti koherentti moraalisten sääntöjen järjestelmä ja hän voi periaatteessa elää kristillistenkin arvojen mukaan hyvinkin johdonmukaisesti. Fysikalistinen maailmankatsomus ei siis välttämättä estä kannattajansa moraalista toimintaa. Fysikalistin on kuitenkin käytännössä mahdotonta perustella oikeaa ja väärää. Vaikka fysikalisti voikin pitää omia moraalikäsityksiään itselleen suunnattoman tärkeinä ja kokea itsensä velvoitetuksi toimimaan niiden mukaisesti, hänen on vaikea antaa puhtaasti rationaalista perustelua sille, miksi ihminen ei saisi yhtä hyvin omaksua hirmutekoihin – kuten pääkallonmetsästykseen tai joukkomurhiin – johtavaa moraalikäsitystä. Perustelu jääkin yleensä tunnetasolle, tai sitten se on mahdollisesti järkevä suhteessa johonkin tavoitteeseen. Fysikalisteilla ei kuitenkaan tunnu olevan<ref>eikä edellä analysoiduista syistä johdonmukaisesti ajatellen ilmeisesti voikaan olla: ~~mitään tavoitetta~~ ei ~~voine~~ perustella puhtaasti fysikalistisesti~~; fysikalismin puolustamis- tai levittämispyrkimyskään ei (mm~~. ~~Humen giljotiinin nojalla) ole puhtaasti fysikalistinen tavoite~~</ref> perusteluja sille, miksi nämä tavoitteet olisivat hyviä tai pahoja.		Fysikalismin alla kaikki moraali näyttää olevan täysin mielivaltaista ja lopulta jopa ristiriidassa fysikalismin kanssa. Henkilökohtaisella tasolla kullakin fysikalistilla voi toki olla sisäisesti koherentti moraalisten sääntöjen järjestelmä ja hän voi periaatteessa elää kristillistenkin arvojen mukaan hyvinkin johdonmukaisesti. Fysikalistinen maailmankatsomus ei siis välttämättä estä kannattajansa moraalista toimintaa. Fysikalistin on kuitenkin käytännössä mahdotonta perustella oikeaa ja väärää. Vaikka fysikalisti voikin pitää omia moraalikäsityksiään itselleen suunnattoman tärkeinä ja kokea itsensä velvoitetuksi toimimaan niiden mukaisesti, hänen on vaikea antaa puhtaasti rationaalista perustelua sille, miksi ihminen ei saisi yhtä hyvin omaksua hirmutekoihin – kuten pääkallonmetsästykseen tai joukkomurhiin – johtavaa moraalikäsitystä. Perustelu jääkin yleensä tunnetasolle, tai sitten se on mahdollisesti järkevä suhteessa johonkin tavoitteeseen. Fysikalisteilla ei kuitenkaan tunnu olevan<ref>eikä edellä analysoiduista syistä johdonmukaisesti ajatellen ilmeisesti voikaan olla: Humen giljotiinin perusteella yhtään minkään tavoitteen itseisarvoisuutta ei voi perustella puhtaasti fysikalistisesti.</ref> perusteluja sille, miksi nämä tavoitteet olisivat hyviä tai pahoja.

	== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==		== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==

	Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet '''[[wp:Josif Stalin\|Josif Stalin]]''', '''[[wp:Mao Zedong\|Mao Zedong]]''' ja '''[[wp:Kim Il-sung\|Kim Il-sung]]'''. Fysikalismi näyttää mahdollistavan totalitarianismin ~~ja suorastaan johtavankin siihen,~~ koska		Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet '''[[wp:Josif Stalin\|Josif Stalin]]''', '''[[wp:Mao Zedong\|Mao Zedong]]''' ja '''[[wp:Kim Il-sung\|Kim Il-sung]]'''. Fysikalismi näyttää mahdollistavan totalitarianismin koska:
	# vallanpitäjät eivät (välttämättä) usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä,		# vallanpitäjät eivät välttämättä usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä,
	# kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä, jonka perusteella se toimisi halusta tai velvollisuudentunnosta ~~oikein~~, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan, ja		# kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä, jonka perusteella se toimisi halusta tai velvollisuudentunnosta vallanpitäjien toiveiden mukaan, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan, ja
	# fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin (tai miksi koko kysymykselle oikeasta tai väärästä olisi ylipäänsä syytä suoda huomiota).		# fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin (tai miksi koko kysymykselle oikeasta tai väärästä olisi ylipäänsä syytä suoda huomiota).