Francis Bacon - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkkifix

2021-03-03T07:28:37Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 3. maaliskuuta 2021 kello 07.28
Rivi 71:		Rivi 71:
	Vaikka tähän näkemykseen sisältyy osatotuus, se jättää jotakin olennaista huomioimatta: yksi tärkeä tekijä uuden ajattelun kehityksessä oli uusi kiinnostus augustinolaista ihmiskäsitystä kohtaan, joka painotti syntiinlankeemusta ja sen vaikutuksia ihmisen tietoprosesseihin. On totta, että sekä skeptisismi että Augustinuksen ihmiskäsitys johtivat epäilemään inhimillisen tiedon luotettavuutta, mutta ne tarjoavat hyvin erilaisia parannuskeinoja. Skeptikkojen mielestä ihmisen tietämättömyys ei ole seurausta syntiinlankeemuksen aiheuttamasta kosmisesta katastrofista, vaan se kuuluu olennaisesti ihmisluontoon. Niinpä se tulee hyväksyä mielentyyneydellä. Asiaankuuluva reaktio ei ole pyrkimys korjata ihmismielen toiminnan puutteita, jotka ovat luonnostaan rajoittuneita, vaan väistämättömän hyväksyminen, arvostelmista pidättäytyminen, ja sisäisen rauhan edistäminen. Pyrrhonilaiset skeptikot pidättäytyivät arvostelmien tekemisestä saavuttaakseen häiriöttömän mielentyyneyden tilan.		Vaikka tähän näkemykseen sisältyy osatotuus, se jättää jotakin olennaista huomioimatta: yksi tärkeä tekijä uuden ajattelun kehityksessä oli uusi kiinnostus augustinolaista ihmiskäsitystä kohtaan, joka painotti syntiinlankeemusta ja sen vaikutuksia ihmisen tietoprosesseihin. On totta, että sekä skeptisismi että Augustinuksen ihmiskäsitys johtivat epäilemään inhimillisen tiedon luotettavuutta, mutta ne tarjoavat hyvin erilaisia parannuskeinoja. Skeptikkojen mielestä ihmisen tietämättömyys ei ole seurausta syntiinlankeemuksen aiheuttamasta kosmisesta katastrofista, vaan se kuuluu olennaisesti ihmisluontoon. Niinpä se tulee hyväksyä mielentyyneydellä. Asiaankuuluva reaktio ei ole pyrkimys korjata ihmismielen toiminnan puutteita, jotka ovat luonnostaan rajoittuneita, vaan väistämättömän hyväksyminen, arvostelmista pidättäytyminen, ja sisäisen rauhan edistäminen. Pyrrhonilaiset skeptikot pidättäytyivät arvostelmien tekemisestä saavuttaakseen häiriöttömän mielentyyneyden tilan.

	Niille, jotka pitivät ihmisen nykyistä tietämättömyyden tilaa syntiinlankeemuksen seurauksena, kertomuksella Aadamin syntiinlankeemuksesta oli kahdenlainen merkitys. Yhtäältä syntiinlankeemus selitti ihmiselämän kurjuuden ja ihmisen taipumuksen virheisiin. Toisaalta Aadamin täydellisyyttä ennen syntiinlankeemusta, mukaan luettuna hänen tietosanakirjamaista tietämystään, pidettiin symbolina ihmisen toteutumattomasta potentiaalista. Tämä toivon täyttämä ja eteenpäin katsova tekijä puuttuu skeptisismistä sekä sen muinaisessa että nykyisessä muodossa. Skeptinen asenne oli yhtenevä klassisen filosofisen ihanteen kanssa, jossa korostettiin mietiskelevää elämää. Ne, jotka ottivat syntiinlankeemuksen vakavasti, olivat sen sijaan motivoituneita pyrkimykseen korjata ja muuttaa synnin epätoivottavia vaikutuksia. Tämä merkitsi sitoutumista aktiiviseen elämään ja energistä osallistumista sekä yhteiskunnallisen että luonnon alueella. Francis Bacon myönsi, että hänen näkemyksillään on jotain yhteistä skeptikkojen näkemysten kanssa, mutta hän lisäsi välittömästi, että skeptikot ”tuhoavat aistien ja ymmärryksen auktoriteetin, kun taas minä kehitän ja tuotan niille apukeinoja.”<ref>"XXXVII<br>The doctrine of those who have denied that certainty could be attained at all has some agreement with my way of proceeding at the first setting out; but they end in being infinitely separated and opposed. For the holders of that doctrine assert simply that nothing can be known. I also assert that not much can be known in nature by the way which is now in use. But then they go on to destroy the authority of the senses and understanding; whereas I proceed to devise and supply helps for the same." {{Kirjaviite \| Tekijä =Francis Bacon \| Nimeke =[~~http~~://~~www.~~constitution.org/bacon/nov_org.htm Novum Organum] \| Julkaisija = \| Vuosi = 1857–74 \| Kappale = 1, § 37 \| Sivu =4, 53 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Peter Harrison \| Nimeke =The Fall of Man and the Foundations of Science \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =11, 81 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Niille, jotka pitivät ihmisen nykyistä tietämättömyyden tilaa syntiinlankeemuksen seurauksena, kertomuksella Aadamin syntiinlankeemuksesta oli kahdenlainen merkitys. Yhtäältä syntiinlankeemus selitti ihmiselämän kurjuuden ja ihmisen taipumuksen virheisiin. Toisaalta Aadamin täydellisyyttä ennen syntiinlankeemusta, mukaan luettuna hänen tietosanakirjamaista tietämystään, pidettiin symbolina ihmisen toteutumattomasta potentiaalista. Tämä toivon täyttämä ja eteenpäin katsova tekijä puuttuu skeptisismistä sekä sen muinaisessa että nykyisessä muodossa. Skeptinen asenne oli yhtenevä klassisen filosofisen ihanteen kanssa, jossa korostettiin mietiskelevää elämää. Ne, jotka ottivat syntiinlankeemuksen vakavasti, olivat sen sijaan motivoituneita pyrkimykseen korjata ja muuttaa synnin epätoivottavia vaikutuksia. Tämä merkitsi sitoutumista aktiiviseen elämään ja energistä osallistumista sekä yhteiskunnallisen että luonnon alueella. Francis Bacon myönsi, että hänen näkemyksillään on jotain yhteistä skeptikkojen näkemysten kanssa, mutta hän lisäsi välittömästi, että skeptikot ”tuhoavat aistien ja ymmärryksen auktoriteetin, kun taas minä kehitän ja tuotan niille apukeinoja.”<ref>"XXXVII<br>The doctrine of those who have denied that certainty could be attained at all has some agreement with my way of proceeding at the first setting out; but they end in being infinitely separated and opposed. For the holders of that doctrine assert simply that nothing can be known. I also assert that not much can be known in nature by the way which is now in use. But then they go on to destroy the authority of the senses and understanding; whereas I proceed to devise and supply helps for the same." {{Kirjaviite \| Tekijä =Francis Bacon \| Nimeke =[https://constitution.org/2-Authors/bacon/nov_org.htm Novum Organum] \| Julkaisija = \| Vuosi = 1857–74 \| Kappale = 1, § 37 \| Sivu =4, 53 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Peter Harrison \| Nimeke =The Fall of Man and the Foundations of Science \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =11, 81 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Samuli Koivisto: linkkifix

2021-03-03T07:27:55Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 3. maaliskuuta 2021 kello 07.27
Rivi 47:		Rivi 47:
	Bacon (1561–1626) kirjoitti ihmisen turhamaisuuden ongelmasta ja kuvaa sitä, miten kärsimättömyys, ylpeys, röyhkeys ja ihmisten suosion tavoittelu voivat viedä ajattelua harhaan.		Bacon (1561–1626) kirjoitti ihmisen turhamaisuuden ongelmasta ja kuvaa sitä, miten kärsimättömyys, ylpeys, röyhkeys ja ihmisten suosion tavoittelu voivat viedä ajattelua harhaan.

	{{sitaatti\|Inhimillinen ymmärrys ei ole kylmä valo, vaan sen täyttää halu ja tunne, jotka synnyttävät "toiveajatteluun perustuvan tieteen". Sillä ihminen uskoo mieluiten sen minkä hän toivoo olevan totta. Hän torjuu vaikeudet, koska hän on liian kärsimätön tutkiakseen asiaa, asialliset käsitykset koska ne rajoittavat toivoa, Luonnon syvemmät osat taikauskonsa takia, kokemuksen valon röyhkeytensä ja ylpeytensä takia, ettei hänen mielensä näyttäisi askartelevan vähäpätöisten ja ohimenevien asioiden kanssa, asiat, jotka ovat kummallisia ja kaikkien odotusten vastaisia, yleisen mielipiteen takia. Lyhyesti sanoen tunne lukemattomilla, usein näkymättömillä tavoilla ulottuu ja vaikuttaa ymmärrykseen.\|Francis Bacon<ref>[~~http~~://~~www.~~constitution.org/bacon/nov_org.htm Novum Organum], 1. kirja, aforismi 49.</ref>}}		{{sitaatti\|Inhimillinen ymmärrys ei ole kylmä valo, vaan sen täyttää halu ja tunne, jotka synnyttävät "toiveajatteluun perustuvan tieteen". Sillä ihminen uskoo mieluiten sen minkä hän toivoo olevan totta. Hän torjuu vaikeudet, koska hän on liian kärsimätön tutkiakseen asiaa, asialliset käsitykset koska ne rajoittavat toivoa, Luonnon syvemmät osat taikauskonsa takia, kokemuksen valon röyhkeytensä ja ylpeytensä takia, ettei hänen mielensä näyttäisi askartelevan vähäpätöisten ja ohimenevien asioiden kanssa, asiat, jotka ovat kummallisia ja kaikkien odotusten vastaisia, yleisen mielipiteen takia. Lyhyesti sanoen tunne lukemattomilla, usein näkymättömillä tavoilla ulottuu ja vaikuttaa ymmärrykseen.\|Francis Bacon<ref>[https://constitution.org/2-Authors/bacon/nov_org.htm Novum Organum], 1. kirja, aforismi 49.</ref>}}

	Tutkijankin näkökulma todellisuuteen vääristyy oman edun tavoittelun ja ylpeyden vaikutuksesta. Totuuden löytäminen edellyttää nöyryyttä, rohkeutta ja peräänantamattomuutta.		Tutkijankin näkökulma todellisuuteen vääristyy oman edun tavoittelun ja ylpeyden vaikutuksesta. Totuuden löytäminen edellyttää nöyryyttä, rohkeutta ja peräänantamattomuutta.

Samuli Koivisto: /* Internet */ linkkifix

2021-03-03T07:26:09Z

Internet: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 3. maaliskuuta 2021 kello 07.26
Rivi 75:		Rivi 75:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	=== Internet ===		=== Internet ===
	*[~~http~~://~~www.~~constitution.org/bacon/nov_org.htm Francis Bacon: The new Organon]		*[https://constitution.org/2-Authors/bacon/nov_org.htm Francis Bacon: The new Organon]

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ +sarakkeet

2017-04-16T18:05:27Z

Viitteet: +sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 16. huhtikuuta 2017 kello 18.05
Rivi 78:		Rivi 78:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	{{Malline:Tieteenfilosofia}}		{{Malline:Tieteenfilosofia}}
	[[Luokka:Henkilöt]]		[[Luokka:Henkilöt]]

Darter: {{Malline:Tieteenfilosofia}}

2010-06-14T20:31:11Z

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2010 kello 20.31
Rivi 80:		Rivi 80:
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

			{{Malline:Tieteenfilosofia}}
	[[Luokka:Henkilöt]]		[[Luokka:Henkilöt]]

Otvari: fix

2010-06-14T09:23:33Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2010 kello 09.23
Rivi 65:		Rivi 65:
	Harrison kyseenalaistaa monia tavanomaisia oletuksia modernin tieteen ja filosofian synnystä. Hän kyseenalaistaa ensinnäkin oletuksen, että moderni filosofinen ja tieteellinen ajattelu olisi ensisijaisesti ollut suuntautunut ratkomaan tietoteoreettisia ja metodologisia kysymyksiä sinänsä. Harrisonin mukaan ensisijainen huomion kohde oli ihmisluonto – antropologia kaikkein laajimmassa merkityksessä. Vaikka tietoteoreettiset kysymyksenasettelut olivat tärkeitä, ne olivat toissijaisia tähän ensisijaiseen kiinnostuksen kohteeseen nähden. Hän kyseenalaistaa käsityksen, että 1600-luku olisi ollut ensisijaisesti kiinnostunut tiedon perusteista ja että siirtymä keskiajasta moderniin aikaan olisi ollut ensisijaisesti siirtymä metafysiikasta tietoteoriaan. Näin ollen Harrison kyseenalaistaa näkemyksen, jonka mukaan Descartes olisi ollut modernin ajan uranuurtaja esittäessään skeptisen haasteensa ja ratkaistessaan sen klassisella perustusteoriallaan.		Harrison kyseenalaistaa monia tavanomaisia oletuksia modernin tieteen ja filosofian synnystä. Hän kyseenalaistaa ensinnäkin oletuksen, että moderni filosofinen ja tieteellinen ajattelu olisi ensisijaisesti ollut suuntautunut ratkomaan tietoteoreettisia ja metodologisia kysymyksiä sinänsä. Harrisonin mukaan ensisijainen huomion kohde oli ihmisluonto – antropologia kaikkein laajimmassa merkityksessä. Vaikka tietoteoreettiset kysymyksenasettelut olivat tärkeitä, ne olivat toissijaisia tähän ensisijaiseen kiinnostuksen kohteeseen nähden. Hän kyseenalaistaa käsityksen, että 1600-luku olisi ollut ensisijaisesti kiinnostunut tiedon perusteista ja että siirtymä keskiajasta moderniin aikaan olisi ollut ensisijaisesti siirtymä metafysiikasta tietoteoriaan. Näin ollen Harrison kyseenalaistaa näkemyksen, jonka mukaan Descartes olisi ollut modernin ajan uranuurtaja esittäessään skeptisen haasteensa ja ratkaistessaan sen klassisella perustusteoriallaan.

	Vallitsevan kertomuksen mukaan brittiläiset empiristit kritisoivat Descartesin rationalismia, kunnes Immanuel Kant (tai Hegel, riippuen mieltymyksistä) ratkaisi tiedon ongelman. Tämä käsitys modernin filosofian historiasta voidaan löytää esimerkiksi Kuno Fischerin (1824–1907) vaikutusvaltaisista kirjoituksista. Fischer piti moderniteetin perustavana dokumenttina Descartesin kirjaa Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Fischerin puolusti käsitystä, että modernia filosofiaa luonnehtii ensisijaisesti kahtiajako rationalisteihin ja empiristeihin, ja että Kant lopulta silloitti tämän kahtiajaon. Monet johdannot filosofian historiaan seuraavat edelleen tätä lähestymistapaa ja opiskelijat johdatetaan aiheeseen tutustuttamalla heidät Descartesin kirjaan Mietiskelyjä. Yleisesti oletetaan, että tietoteoreettisen tutkimuksen välityksellä maallistunut järki on voittanut uskon, ja että tämä voitto on luonut suotuisat olosuhteet valistukselle. Descartesin turvautumista Jumalaan oman filosofisen ohjelmansa perustana pidetään usein vain keinona tyynnytellä mahdollisia kirkollisia kriitikkoja. On totta, että Descartes välttää viittaamasta kristinuskon ilmoitustotuuksiin kuten oppiin perisynnistä, mutta tässä suhteessa hän on hyvin epätyypillinen 1600-luvun filosofi. Hyvin harvoista tietoteoreettisista tutkimuksista 1600-luvulla puuttui pohdinta synnin tiedolle aiheuttamista ongelmista. Se, mikä erottaa 1600-luvun tietoteoreettisia tutkimuksia keskiajan vastaavista tutkimuksista, ei ole niiden maallistunut luonne, vaan ennemminkin se tosiasia, että niissä yleensä avoimemmin viitataan Raamatun ilmoituksen kautta saatuihin totuuksiin. Niinpä yksi tavallisimmista 1600-luvun kritiikeistä keskiajan filosofiaa vastaan oli se, että viimemainittua pidettiin luonteeltaan liian ”pakanallisena”.<ref ~~name="Harrison"~~>{{Kirjaviite \| Tekijä =Peter Harrison \| Nimeke =The Fall of Man and the Foundations of Science \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =9-10 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Vallitsevan kertomuksen mukaan brittiläiset empiristit kritisoivat Descartesin rationalismia, kunnes Immanuel Kant (tai Hegel, riippuen mieltymyksistä) ratkaisi tiedon ongelman. Tämä käsitys modernin filosofian historiasta voidaan löytää esimerkiksi Kuno Fischerin (1824–1907) vaikutusvaltaisista kirjoituksista. Fischer piti moderniteetin perustavana dokumenttina Descartesin kirjaa Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Fischerin puolusti käsitystä, että modernia filosofiaa luonnehtii ensisijaisesti kahtiajako rationalisteihin ja empiristeihin, ja että Kant lopulta silloitti tämän kahtiajaon. Monet johdannot filosofian historiaan seuraavat edelleen tätä lähestymistapaa ja opiskelijat johdatetaan aiheeseen tutustuttamalla heidät Descartesin kirjaan Mietiskelyjä. Yleisesti oletetaan, että tietoteoreettisen tutkimuksen välityksellä maallistunut järki on voittanut uskon, ja että tämä voitto on luonut suotuisat olosuhteet valistukselle. Descartesin turvautumista Jumalaan oman filosofisen ohjelmansa perustana pidetään usein vain keinona tyynnytellä mahdollisia kirkollisia kriitikkoja. On totta, että Descartes välttää viittaamasta kristinuskon ilmoitustotuuksiin kuten oppiin perisynnistä, mutta tässä suhteessa hän on hyvin epätyypillinen 1600-luvun filosofi. Hyvin harvoista tietoteoreettisista tutkimuksista 1600-luvulla puuttui pohdinta synnin tiedolle aiheuttamista ongelmista. Se, mikä erottaa 1600-luvun tietoteoreettisia tutkimuksia keskiajan vastaavista tutkimuksista, ei ole niiden maallistunut luonne, vaan ennemminkin se tosiasia, että niissä yleensä avoimemmin viitataan Raamatun ilmoituksen kautta saatuihin totuuksiin. Niinpä yksi tavallisimmista 1600-luvun kritiikeistä keskiajan filosofiaa vastaan oli se, että viimemainittua pidettiin luonteeltaan liian ”pakanallisena”.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Peter Harrison \| Nimeke =The Fall of Man and the Foundations of Science \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =9-10 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

	Harrison ei pidä myöskään oikeaan osuvana filosofian historian tulkintaa, jonka mukaan modernin filosofian kehitykselle antoi ratkaisevan sysäyksen auktoriteetteja haastava skeptinen lähestymistapa. Tämän mukaan kehityksen alkupisteenä oli protestanttinen uskonpuhdistus, joka tuotti älyllisen kriisin haastamalla perinteiset auktoriteetit. Koska tämä haaste kohdistui itse niihin kriteereihin, joiden perusteella pääteltiin, mitä oli pidettävä totena uskomuksena, tiedon ongelma alettiin kokea erityisen tärkeäksi. Kriisi kärjistyi, kun samanaikaisesti uskonpuhdistuksen kanssa löydettiin muinainen skeptisismi, joka tarjosi suuren määrän merkittäviä argumentteja sen väitteen puolesta, että mitään ei voida tietää varmasti. Michel de Montaignella (1533–1592) oli tärkeä osa muinaisten skeptisten oppien uudelleen herättäjänä. Richard Popkin pitää Montaignen kirjoitusta Apologie ”modernin ajattelun kohtuna, koska se johti pyrkimyksiin joko kumota uusi pyrrhonismi tai löytää jokin tapa elää sen kanssa”. Descartes pyrki kumoamaan pyrrhonisen skeptismin opit ja siten aloitti tämän tulkinnan mukaan modernin filosofian aikakauden.<ref ~~name="Harrison"~~>{{Kirjaviite \| Tekijä =Peter Harrison \| Nimeke =The Fall of Man and the Foundations of Science \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =10 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Harrison ei pidä myöskään oikeaan osuvana filosofian historian tulkintaa, jonka mukaan modernin filosofian kehitykselle antoi ratkaisevan sysäyksen auktoriteetteja haastava skeptinen lähestymistapa. Tämän mukaan kehityksen alkupisteenä oli protestanttinen uskonpuhdistus, joka tuotti älyllisen kriisin haastamalla perinteiset auktoriteetit. Koska tämä haaste kohdistui itse niihin kriteereihin, joiden perusteella pääteltiin, mitä oli pidettävä totena uskomuksena, tiedon ongelma alettiin kokea erityisen tärkeäksi. Kriisi kärjistyi, kun samanaikaisesti uskonpuhdistuksen kanssa löydettiin muinainen skeptisismi, joka tarjosi suuren määrän merkittäviä argumentteja sen väitteen puolesta, että mitään ei voida tietää varmasti. Michel de Montaignella (1533–1592) oli tärkeä osa muinaisten skeptisten oppien uudelleen herättäjänä. Richard Popkin pitää Montaignen kirjoitusta Apologie ”modernin ajattelun kohtuna, koska se johti pyrkimyksiin joko kumota uusi pyrrhonismi tai löytää jokin tapa elää sen kanssa”. Descartes pyrki kumoamaan pyrrhonisen skeptismin opit ja siten aloitti tämän tulkinnan mukaan modernin filosofian aikakauden.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Peter Harrison \| Nimeke =The Fall of Man and the Foundations of Science \| Julkaisija =Cambridge University Press \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =10 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

	Vaikka tähän näkemykseen sisältyy osatotuus, se jättää jotakin olennaista huomioimatta: yksi tärkeä tekijä uuden ajattelun kehityksessä oli uusi kiinnostus augustinolaista ihmiskäsitystä kohtaan, joka painotti syntiinlankeemusta ja sen vaikutuksia ihmisen tietoprosesseihin. On totta, että sekä skeptisismi että Augustinuksen ihmiskäsitys johtivat epäilemään inhimillisen tiedon luotettavuutta, mutta ne tarjoavat hyvin erilaisia parannuskeinoja. Skeptikkojen mielestä ihmisen tietämättömyys ei ole seurausta syntiinlankeemuksen aiheuttamasta kosmisesta katastrofista, vaan se kuuluu olennaisesti ihmisluontoon. Niinpä se tulee hyväksyä mielentyyneydellä. Asiaankuuluva reaktio ei ole pyrkimys korjata ihmismielen toiminnan puutteita, jotka ovat luonnostaan rajoittuneita, vaan väistämättömän hyväksyminen, arvostelmista pidättäytyminen, ja sisäisen rauhan edistäminen. Pyrrhonilaiset skeptikot pidättäytyivät arvostelmien tekemisestä saavuttaakseen häiriöttömän mielentyyneyden tilan.		Vaikka tähän näkemykseen sisältyy osatotuus, se jättää jotakin olennaista huomioimatta: yksi tärkeä tekijä uuden ajattelun kehityksessä oli uusi kiinnostus augustinolaista ihmiskäsitystä kohtaan, joka painotti syntiinlankeemusta ja sen vaikutuksia ihmisen tietoprosesseihin. On totta, että sekä skeptisismi että Augustinuksen ihmiskäsitys johtivat epäilemään inhimillisen tiedon luotettavuutta, mutta ne tarjoavat hyvin erilaisia parannuskeinoja. Skeptikkojen mielestä ihmisen tietämättömyys ei ole seurausta syntiinlankeemuksen aiheuttamasta kosmisesta katastrofista, vaan se kuuluu olennaisesti ihmisluontoon. Niinpä se tulee hyväksyä mielentyyneydellä. Asiaankuuluva reaktio ei ole pyrkimys korjata ihmismielen toiminnan puutteita, jotka ovat luonnostaan rajoittuneita, vaan väistämättömän hyväksyminen, arvostelmista pidättäytyminen, ja sisäisen rauhan edistäminen. Pyrrhonilaiset skeptikot pidättäytyivät arvostelmien tekemisestä saavuttaakseen häiriöttömän mielentyyneyden tilan.

Otvari: Wikifiointi

2010-06-14T09:16:43Z

Wikifiointi

Näytä muutokset

Darter: Alkuun ingressi miksi tätä henkilöä ylipäätään käsitellään apologetiikkawikissä. Viilatkaa paremmaksi . Voisi tehdä lopulta vielä mallineenkin, koska vastaavia artikkeleita löytyy useampiakin.

2010-06-12T19:01:16Z

Alkuun ingressi miksi tätä henkilöä ylipäätään käsitellään apologetiikkawikissä. Viilatkaa paremmaksi . Voisi tehdä lopulta vielä mallineenkin, koska vastaavia artikkeleita löytyy useampiakin.

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2010 kello 19.01
Rivi 17:		Rivi 17:
	\| ohjaaja =		\| ohjaaja =
	\| oppilaat =		\| oppilaat =
	\| tunnetut työt =		\| tunnetut työt = mm. ''Novum Organum Scientarium'' (''Tieteiden uusi työkalu''), ''[[Advancement of Learning]]'' (''Oppineisuuden edistäminen''), ''Essays'' (''Filosofiset mietelmät''), ''Sylva Sylvarum'' (''Metsien metsä'')
	\| palkinnot =		\| palkinnot =
	\| uskonto =		\| uskonto =
Rivi 23:		Rivi 23:
	\| alaviitteet =		\| alaviitteet =
	}}		}}
			<div style="margin-left: auto;margin-right: auto;width:auto;height:auto;background-color: #faecc8; border:solid 1px #fad67d; padding-left:5px; padding-right:5px; padding-top:5px; padding-bottom:5px;"><div style="margin-left:1.5em">
			Tätä henkilöä käsitellään ApologetiikkaWikissä, koska hänen työllään on ollut suuri merkitys tieteen kehititykselle sekä tieteen ja kristinuskon väliselle suhteelle</div></div>

Darter: Kuva ja infoboksi

2010-06-12T18:43:51Z

Kuva ja infoboksi

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2010 kello 18.43
Rivi 1:		Rivi 1:
			{{Tieteilijä
			\| tieteilijän nimi = Francis Bacon
			\| tieteilijän alkuperäinen nimi =
			\| kuva = Francis Bacon, Viscount St Alban from NPG (2).jpg
			\| kuvan leveys = 250px
			\| kuvateksti =
			\| syntymäaika = 22 Tammikuuta 1561(1561-01-22)
			\| syntymäpaikka = Lontoo, Englanti
			\| kuolinaika = 9 Huhtikuuta 1626 (65 vuotiiana)
			\| kuolinpaikka = Highgate, Englanti
			\| asuinpaikat =
			\| kansalaisuus =
			\| sukujuuret =
			\| tutkimusalue =
			\| instituutti =
			\| alma mater =
			\| ohjaaja =
			\| oppilaat =
			\| tunnetut työt =
			\| palkinnot =
			\| uskonto =
			\| allekirjoitus =
			\| alaviitteet =
			}}


	Sir Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 – 9. huhtikuuta 1626) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies. Bacon otti elämäntehtäväkseen uudistaa kaikki tieteet ja hänen ajatuksensa ovat monien tieteellisten ja filosofisten suuntauksien pohjana.		Sir Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 – 9. huhtikuuta 1626) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies. Bacon otti elämäntehtäväkseen uudistaa kaikki tieteet ja hänen ajatuksensa ovat monien tieteellisten ja filosofisten suuntauksien pohjana.

Spectator: /* Raamatullisen maailmankuvan vaikutus Baconin tutkimukseen */

2010-06-12T12:46:52Z

Raamatullisen maailmankuvan vaikutus Baconin tutkimukseen

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2010 kello 12.46
Rivi 4:		Rivi 4:
	== Raamatullisen maailmankuvan vaikutus Baconin tutkimukseen ==		== Raamatullisen maailmankuvan vaikutus Baconin tutkimukseen ==

	Raamatun luomiskäsitykseen sisältyy ajatus Jumalasta luonnon lakien säätäjänä. Raamatun kirjoittajat näkivät maailman lainalaisuudet suorana ilmauksena Jumalan tahdosta ja sanasta. Koska Jumala on luonnon lakien säätäjä ja ylläpitäjä, hän on aktiivinen kaikkialla siellä, missä luonnonlait vaikuttavat. Luonnonlakien pysyvyys ja universaalisuus on riippuvaista Jumalan tahdosta.		Bacon tukeutui ensinnäkin Raamatun luomiskäsitykseen, johon sisältyy ajatus Jumalasta luonnon lakien säätäjänä. Raamatun kirjoittajat näkivät maailman lainalaisuudet suorana ilmauksena Jumalan tahdosta ja sanasta. Koska Jumala on luonnon lakien säätäjä ja ylläpitäjä, hän on aktiivinen kaikkialla siellä, missä luonnonlait vaikuttavat. Luonnonlakien pysyvyys ja universaalisuus on riippuvaista Jumalan tahdosta.

	Bacon kirjoittaa 1600-luvun alussa osana omaa uskontunnustustaan.		Bacon kirjoittaa 1600-luvun alussa osana omaa uskontunnustustaan.