Entropian lain evoluutioteoreettinen merkitys - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Eliömaailma entrooppisena "vastarannan kiiskenä" */ linkkifix

2020-07-14T15:04:28Z

Eliömaailma entrooppisena "vastarannan kiiskenä": linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 14. heinäkuuta 2020 kello 15.04
Rivi 18:		Rivi 18:
	=== Eliömaailma entrooppisena "vastarannan kiiskenä" ===		=== Eliömaailma entrooppisena "vastarannan kiiskenä" ===

	Jo vuosikymmeniä on ollut tunnettua, että elävät organismit eivät ole lähelläkään termodynaamista tasapainotilaa ympäristönsä kanssa vaan niiden sisäinen termodynaaminen entropia on aina ympäristön entropiaa olennaisesti vähäisempi. Tätä tosiseikkaa käsittelee mm. Nobel-fyysikko '''[[WP:Erwin Schrödinger\|Erwin Schrödinger]]''' v. 1944 ilmestyneessä ''[http://whatislife.~~stanford.edu~~/~~LoCo_files~~/What-is-Life.pdf What is life?]'' -teoksessaan.		Jo vuosikymmeniä on ollut tunnettua, että elävät organismit eivät ole lähelläkään termodynaamista tasapainotilaa ympäristönsä kanssa vaan niiden sisäinen termodynaaminen entropia on aina ympäristön entropiaa olennaisesti vähäisempi. Tätä tosiseikkaa käsittelee mm. Nobel-fyysikko '''[[WP:Erwin Schrödinger\|Erwin Schrödinger]]''' v. 1944 ilmestyneessä ''[http://www.whatislife.ie/downloads/What-is-Life.pdf What is life?]'' -teoksessaan.

	== Entropian lain uusdarvinistinen käsittelytapa kritiikkeineen==		== Entropian lain uusdarvinistinen käsittelytapa kritiikkeineen==

Samuli Koivisto: hajonnut linkki

2017-06-06T20:16:08Z

hajonnut linkki

← Vanhempi versio		Versio 6. kesäkuuta 2017 kello 20.16
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Ohjaamattoman evoluution''' mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen liittyvissä väittelyissä tulee usein esille '''termodynamiikan toinen pääsääntö eli [[WP:Termodynamiikka#Termodynamiikan_toinen_p.C3.A4.C3.A4s.C3.A4.C3.A4nt.C3.B6:_entropian_kasvu\|entropian laki]]'''. Ohjaamattoman (esim. uusdarvinistisen) evoluutioajatuksen vastustajat tyypillisesti katsovat kyseisen fysikaalisen lainalaisuuden osoittavan ohjaamattoman evoluution mahdottomaksi, uusdarvinistit puolestaan selittävät vastapuolensa kyseisen näkemyksen perustuvan pelkkään väärinkäsitykseen.<ref>esim. [http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/termodynamiikan-toinen-paasaanto-evoluutio/]</ref> Miten tämän asian laita nyt sitten oikeastaan on, ja miksi siitä vallitsee näin huutava erimielisyys?		'''Ohjaamattoman evoluution''' mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen liittyvissä väittelyissä tulee usein esille '''termodynamiikan toinen pääsääntö eli [[WP:Termodynamiikka#Termodynamiikan_toinen_p.C3.A4.C3.A4s.C3.A4.C3.A4nt.C3.B6:_entropian_kasvu\|entropian laki]]'''. Ohjaamattoman (esim. uusdarvinistisen) evoluutioajatuksen vastustajat tyypillisesti katsovat kyseisen fysikaalisen lainalaisuuden osoittavan ohjaamattoman evoluution mahdottomaksi, uusdarvinistit puolestaan selittävät vastapuolensa kyseisen näkemyksen perustuvan pelkkään väärinkäsitykseen.<ref>esim. <nowiki>http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/termodynamiikan-toinen-paasaanto-evoluutio/</nowiki></ref> Miten tämän asian laita nyt sitten oikeastaan on, ja miksi siitä vallitsee näin huutava erimielisyys?

	== Entropian laki ja eliömaailma ==		== Entropian laki ja eliömaailma ==

Samuli Koivisto: +viitteisiin sarakkeet

2017-04-15T08:19:36Z

+viitteisiin sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 15. huhtikuuta 2017 kello 08.19
Rivi 165:		Rivi 165:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==

	{{viitteet\|fontti}}		{{viitteet\|fontti\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Evoluutioteoria]]		[[Luokka:Evoluutioteoria]]

Apollos: /* "Kun asia on joka tapauksessa kiistanalainen, miksi luottaisin juuri tämän artikkelin sisältöön?" */ täydennystä

2016-10-31T11:25:57Z

"Kun asia on joka tapauksessa kiistanalainen, miksi luottaisin juuri tämän artikkelin sisältöön?": täydennystä

← Vanhempi versio		Versio 31. lokakuuta 2016 kello 11.25
Rivi 154:		Rivi 154:
	##* suppeimman eristetyn ympäröivän systeeminsä sisäisistä mutta itsensä ulkopuolisista eristetyistä systeemeistä?<ref>Edellä eristettyjen systeemien tapauksessa käyttöön otettu, analysoinnin kattavuutta rajoittamaton mutta sen suorittamista yksinkertaistava käsitteellinen rajaus on yleistettävissä myös avoimiin tai suljettuihin systeemeihin: voidaan edellyttää, että mikään eristetty systeemi '''''ES''''' ei sijoitu '''minkääntyyppisen''' (ei eristetyn, ei suljetun eikä avoimen) '''systeemin''' '''''JS''''' ulkorajan molemmin puolin siten, että vain osa kyseisestä toisesta systeemistä '''''JS''''' kuuluisi myös kyseiseen eristettyyn systeemiin '''''ES''''', joten tällaista vaihtoehtoa ei tarvitse analyysissä erikseen mainitakaan (paitsi näin loppuviitteessä niitä lukijoita varten, joita sen käsittelemättä jättäminen itse tekstissä olisi muuten mahdollisesti jäänyt turhaan askarruttamaan).</ref>		##* suppeimman eristetyn ympäröivän systeeminsä sisäisistä mutta itsensä ulkopuolisista eristetyistä systeemeistä?<ref>Edellä eristettyjen systeemien tapauksessa käyttöön otettu, analysoinnin kattavuutta rajoittamaton mutta sen suorittamista yksinkertaistava käsitteellinen rajaus on yleistettävissä myös avoimiin tai suljettuihin systeemeihin: voidaan edellyttää, että mikään eristetty systeemi '''''ES''''' ei sijoitu '''minkääntyyppisen''' (ei eristetyn, ei suljetun eikä avoimen) '''systeemin''' '''''JS''''' ulkorajan molemmin puolin siten, että vain osa kyseisestä toisesta systeemistä '''''JS''''' kuuluisi myös kyseiseen eristettyyn systeemiin '''''ES''''', joten tällaista vaihtoehtoa ei tarvitse analyysissä erikseen mainitakaan (paitsi näin loppuviitteessä niitä lukijoita varten, joita sen käsittelemättä jättäminen itse tekstissä olisi muuten mahdollisesti jäänyt turhaan askarruttamaan).</ref>
	## Ottaen huomioon vastaukset edelliskohtien kysymyksiin, voiko avoin tai suljettu termodynaaminen systeemi entropian lain evoluutioteoreettisen merkityksen tarkastelun kannalta mielenkiintoisilta osiltaan itse asiassa olla muuntyyppinen kuin suppeimman eristetyn ympäröivän punkteeratun systeeminsä<ref>kun '''''KS''''' on jokin "kokonainen" eli punkteeraamaton termodynaaminen systeemi, niin vastaava "punkteerattu (termodynaaminen) systeemi '''''PS'''''" = 'systeemi '''''KS''''' lukuunottamatta kaikkia siihen sisältyviä eristettyjä osasysteemejä' eli 'ne '''''KS''''':n osat, jotka eivät kuulu mihinkään '''''KS''''':n (mahdollisesti) sisältämään eristettyyn systeemiin'</ref> aito<ref>"termodynaamisen systeemin '''''TS''''' aito osa '''''AOTS'''''" = 'sellainen '''''TS''''':n osa, joka ei ole koko '''''TS''''' vaan josta siis puuttuu jotain '''''TS''''':ään sisältyvää ('''''AOTS''''':stä puuttuu siis jokin '''''TS''''':n epätyhjä osajoukko)'</ref> osa?<ref>Tämä johtopäätös saadaan ottamalla huomioon, että mikä hyvänsä punkteerattu eristetty systeemi on määritelmien nojalla itsekin eristetty systeemi, ts. eristetyn systeemin punkteeraaminen säilyttää sen eristyneisyysominaisuuden.</ref>		## Ottaen huomioon vastaukset edelliskohtien kysymyksiin, voiko avoin tai suljettu termodynaaminen systeemi entropian lain evoluutioteoreettisen merkityksen tarkastelun kannalta mielenkiintoisilta osiltaan itse asiassa olla muuntyyppinen kuin suppeimman eristetyn ympäröivän punkteeratun systeeminsä<ref>kun '''''KS''''' on jokin "kokonainen" eli punkteeraamaton termodynaaminen systeemi, niin vastaava "punkteerattu (termodynaaminen) systeemi '''''PS'''''" = 'systeemi '''''KS''''' lukuunottamatta kaikkia siihen sisältyviä eristettyjä osasysteemejä' eli 'ne '''''KS''''':n osat, jotka eivät kuulu mihinkään '''''KS''''':n (mahdollisesti) sisältämään eristettyyn systeemiin'</ref> aito<ref>"termodynaamisen systeemin '''''TS''''' aito osa '''''AOTS'''''" = 'sellainen '''''TS''''':n osa, joka ei ole koko '''''TS''''' vaan josta siis puuttuu jotain '''''TS''''':ään sisältyvää ('''''AOTS''''':stä puuttuu siis jokin '''''TS''''':n epätyhjä osajoukko)'</ref> osa?<ref>Tämä johtopäätös saadaan ottamalla huomioon, että mikä hyvänsä punkteerattu eristetty systeemi on määritelmien nojalla itsekin eristetty systeemi, ts. eristetyn systeemin punkteeraaminen säilyttää sen eristyneisyysominaisuuden.</ref>
			## Jos nyt edelliskohtien läpikäynti omassa mielessä on vakuuttanut tämän lukijan siitä, että naturalismin puitteissa jokainen avoin tai suljettu muttei eristetty termodynaaminen systeemi itse asiassa on joka hetki osa suppeinta ympäröivää eristettyä termodynaamista systeemiä, jota naturalistienkin myöntämä entropian lain suppeakin tulkinta koskee, päästään siirtymään seuraaviin kysymyksiin:
			###* ''Miten eristetyssä termodynaamisessa systeemissä, jonka entropia joko on jo maksimaalinen tai sitten kaiken aikaa kasvamassa, olisi voinut satunnaistarkoituksettomasti muodostua sellainen avoin tai suljettu muttei eristetty osasysteemi, jonka sisällä alkukopioituja voisi sitten satunnaistarkoituksettomasti kehkeytyä?''
			###* ''Kun siis entropian laki joka tapauksessa sulkee pois sellaisen vaihtoehdon, että alkukopioituja olisi noin vain itsestään kehkeytynyt ilman erityisen suotuisaa ympäristöä, niin miten sitten tällainen erityisen suotuisa ympäristö olisi voinut noin vain itsestään kehkeytyä ilman sitä edeltävää erityisen suotuisaa ympäristönkehkeytymisympäristöä?''
			### Koska vastaavan järkeilyn toistaminen johtaa edellyttämään erityistä suotuisuutta myös ympäristönkehkeytymisympäristön kehkeytymisympäristöltä jne. loputtomiin, niin onko naturalistilla entropian lain edessä lopultakaan muuta mahdollisuutta kuin vedota siihen, että "jotenkin sen on täytynyt olla mahdollista, koskapa me ja koko biosfääri olemme olemassa"?
			### Eikö kuitenkin ole aivan ilmeistä, että tuollainen "jotenkin sen on täytynyt olla mahdollista" -kuittaus edustaa pelkkää sokeaa uskoa sokean sattuman mahdollisuuksiin ja että tällainen naturalistinen fideismi on sovittamattomassa ristiriidassa empiirisen luonnontieteen kanssa niin periaatteen kuin käytännönkin tasolla?
			### Eikö ole yhtä ilmeistä, että tällaisesta sokean naturalistisen fideismin umpikujasta on olemassa ainakin yksi loogisesti mielekäs ulospääsy: koska naturalismin ja empiirisen luonnontieteen yhdistelmä on johtanut älyllisesti mahdottomaan tilanteeseen, jompikumpi niistä on hylättävä?
			### Kreationistit ja muut suunnitteluteorian kannattajat ovat hylänneet naturalismin, "tieteellisyyttään" rummuttavat naturalistifideistit puolestaan aidon empiirisen luonnontieteen − omassa mielessäsi voit (vaikka sitten muilta salassakin) kohdata tämän, älyllistä rehellisyyttäsi syväluotaavan, kysymyksen: "Kummalle kannalle itse kallistun − ja miksi?"
	<!---->		<!---->


	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Tieto: Luokan lisäys

2016-06-19T20:27:50Z

Luokan lisäys

← Vanhempi versio		Versio 19. kesäkuuta 2016 kello 20.27
Rivi 160:		Rivi 160:

	{{viitteet\|fontti}}		{{viitteet\|fontti}}

			[[Luokka:Evoluutioteoria]]

Apollos: /* "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" */ linkitys

2016-02-23T11:54:52Z

"Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä": linkitys

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2016 kello 11.54
Rivi 130:		Rivi 130:
	Yleisen '''todistustaakan periaatteen'''<ref>''Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu.''</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.		Yleisen '''todistustaakan periaatteen'''<ref>''Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu.''</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.

	[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[[No Free Lunch]]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!		[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[http://www.amazon.de/Free-Lunch-Specified-Complexity-Intelligence/dp/074255810X/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1456228245&sr=8-1&keywords=no+free+lunch+dembski No Free Lunch]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!

	=== "Kun asia on joka tapauksessa kiistanalainen, miksi luottaisin juuri tämän artikkelin sisältöön?" ===		=== "Kun asia on joka tapauksessa kiistanalainen, miksi luottaisin juuri tämän artikkelin sisältöön?" ===

Apollos: /* "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" */

2016-02-23T10:26:10Z

"Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä"

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2016 kello 10.26
Rivi 128:		Rivi 128:
	Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.		Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.

	Yleisen '''todistustaakan periaatteen'''<ref>"Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu."</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.		Yleisen '''todistustaakan periaatteen'''<ref>''Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu.''</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.

	[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[[No Free Lunch]]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!		[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[[No Free Lunch]]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!

Apollos: /* "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" */ korostus

2016-02-23T10:21:42Z

"Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä": korostus

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2016 kello 10.21
Rivi 124:		Rivi 124:
	=== "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" ===		=== "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" ===

	Tämän väitteen mukaan ehdollisten todennäköisyyksien avulla saadaan ohjaamattomille evoluutioprosesseille paljon suuremmat todennäköisyydet kuin miltä asia näyttäisi probabilistisesti riippumattomien tapahtumien yhtäaikaisuuksien todennäköisyyden antavaa kertolaskusääntöä<ref>Kertolaskusäännön mukaan toisistaan riippumattomien tapahtumien yhdessä esiintymisen todennäköisyys on näiden tapahtumien erikseen tapahtumisten todennäköisyyksien tulo; esim. yhtä noppaa heitettäessä parillisen tuloksen todennäköisyys on 1/2, kolmella jaollisen tuloksen 1/3 ja tulos, joka on jaollinen sekä kahdella että kolmella, saadaan todennäköisyydellä 1/6 = 1/2 * 1/3.</ref> soveltamalla.		Tämän väitteen mukaan ehdollisten todennäköisyyksien avulla saadaan ohjaamattomille evoluutioprosesseille paljon suuremmat todennäköisyydet kuin miltä asia näyttäisi probabilistisesti riippumattomien tapahtumien yhtäaikaisuuksien todennäköisyyden antavaa '''kertolaskusääntöä'''<ref>Kertolaskusäännön mukaan toisistaan riippumattomien tapahtumien yhdessä esiintymisen todennäköisyys on näiden tapahtumien erikseen tapahtumisten todennäköisyyksien tulo; esim. yhtä noppaa heitettäessä parillisen tuloksen todennäköisyys on 1/2, kolmella jaollisen tuloksen 1/3 ja tulos, joka on jaollinen sekä kahdella että kolmella, saadaan todennäköisyydellä 1/6 = 1/2 * 1/3.</ref> soveltamalla.

	Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.		Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.

Apollos: /* "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" */ korostus

2016-02-23T10:20:20Z

"Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä": korostus

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2016 kello 10.20
Rivi 128:		Rivi 128:
	Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.		Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.

	Yleisen todistustaakan periaatteen<ref>"Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu."</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.		Yleisen '''todistustaakan periaatteen'''<ref>"Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu."</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.

	[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[[No Free Lunch]]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!		[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[[No Free Lunch]]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!

Apollos: /* "Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä" */ täydentelyä ja syventelyä

2016-02-23T10:16:26Z

"Tapahtumien riippumattomuusoletus yliarvioi biomolekyylien satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä": täydentelyä ja syventelyä

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2016 kello 10.16
Rivi 126:		Rivi 126:
	Tämän väitteen mukaan ehdollisten todennäköisyyksien avulla saadaan ohjaamattomille evoluutioprosesseille paljon suuremmat todennäköisyydet kuin miltä asia näyttäisi probabilistisesti riippumattomien tapahtumien yhtäaikaisuuksien todennäköisyyden antavaa kertolaskusääntöä<ref>Kertolaskusäännön mukaan toisistaan riippumattomien tapahtumien yhdessä esiintymisen todennäköisyys on näiden tapahtumien erikseen tapahtumisten todennäköisyyksien tulo; esim. yhtä noppaa heitettäessä parillisen tuloksen todennäköisyys on 1/2, kolmella jaollisen tuloksen 1/3 ja tulos, joka on jaollinen sekä kahdella että kolmella, saadaan todennäköisyydellä 1/6 = 1/2 * 1/3.</ref> soveltamalla.		Tämän väitteen mukaan ehdollisten todennäköisyyksien avulla saadaan ohjaamattomille evoluutioprosesseille paljon suuremmat todennäköisyydet kuin miltä asia näyttäisi probabilistisesti riippumattomien tapahtumien yhtäaikaisuuksien todennäköisyyden antavaa kertolaskusääntöä<ref>Kertolaskusäännön mukaan toisistaan riippumattomien tapahtumien yhdessä esiintymisen todennäköisyys on näiden tapahtumien erikseen tapahtumisten todennäköisyyksien tulo; esim. yhtä noppaa heitettäessä parillisen tuloksen todennäköisyys on 1/2, kolmella jaollisen tuloksen 1/3 ja tulos, joka on jaollinen sekä kahdella että kolmella, saadaan todennäköisyydellä 1/6 = 1/2 * 1/3.</ref> soveltamalla.

	Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat. [[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!		Väite on matemaattisesti mahdollinen<ref>Toisistaan probabilistisesti riippuvien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys voi olla suurempi tai pienempi kuin yhtä todennäköisten keskinäisriippumattomien tapahtumien yhteisesiintymätodennäköisyys.</ref> mutta luonnontieteellisesti kiistanalainen, ja näyttövelvollisuus (todistustaakka) on sen esittäjällä: olisi osoitettava syyt, joiden perusteella biomolekyylien satunnaissyntytodennäköisyyslaskelmissa pitäisi käyttää riippumattomuusoletusta suurempia ehdollisia todennäköisyyksiä, ja millaisia nämä ehdollisiksi korjatut todennäköisyydet, kyseiset syyt huomioon ottaen, sitten oikeastaan olisivat.

			Yleisen todistustaakan periaatteen<ref>"Kunkin keskusteluun tuodun väitteen perusteleminen on sen esittäjän vastuulla, eikä hänellä ole oikeutta kääntää asiaa päälaelleen väittämällä olevansa oikeassa, kunnes toisin todistetaan tai (vain) sillä perusteella, että toisin ei hänen tietääkseen ole todistettu."</ref> lisäksi tämän vaatimuksen voi katsoa seuraavan todennäköisyyslaskennassa yleisesti hyväksytystä '''"riittämättömien syiden periaatteesta"''', jonka mukaan ''tasainen jakauma on oletusarvoinen lähtökohta, josta ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''<ref>Ts. ''tilanteissa, joissa muunlaiseen ratkaisuun ei ole riittäviä syitä, todennäköisyyksiä laskettaessa on käytettävä tasaista jakaumaa''.</ref>. Tämän voi katsoa yleistyvän ehdollisten todennäköisyyksien laskemiseen: ''jos yksittäistapahtumien todennäköisyyksien laskemiseen on käytetty tasaista jakaumaa, niin juuri riippumattomuusoletus pitää myös yhdistettyjen tapahtumien todennäköisyysjakauman tasaisena<ref>Jos esim. lähdetään siitä, että lantinheitossa kruunan ja klaavan saamistodennäköisyys on sama = ½, niin juuri riippumattomuusoletus antaa kaikille neljälle mahdolliselle kahden peräkkäisen lantinheiton tulokselle {(kr,kr), (kr,kl), (kl,kr), (kl, kl)} tasaisen jakauman: ¼ kullekin.</ref>, joten siitä ei tule poiketa ilman riittävän painavaa syytä''.

			[[Suunnitteluteoria]]n tarkoituksellisuuspäättelyt todellakin edellyttävät satunnaissyntytodennäköisyysylärajojen arvioimista, ja näitä arvioita on julkisesti esitetty<ref>esim. [[William Dembski]]: ''[[No Free Lunch]]''</ref>. Kaikki ovat mitä tervetulleimpia kritisoimaan niitä ja esittämään perusteltuja konkreettisia korjausehdotuksia. Tämähän se juuri veisikin asioita eteenpäin!

	=== "Kun asia on joka tapauksessa kiistanalainen, miksi luottaisin juuri tämän artikkelin sisältöön?" ===		=== "Kun asia on joka tapauksessa kiistanalainen, miksi luottaisin juuri tämän artikkelin sisältöön?" ===