Eksegetiikka - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Uudet tutkimustavat */ sisäinen linkitys korjattu

2020-07-14T07:56:50Z

Uudet tutkimustavat: sisäinen linkitys korjattu

← Vanhempi versio		Versio 14. heinäkuuta 2020 kello 07.56
Rivi 23:		Rivi 23:


	Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.		Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.

	[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| '''Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja''':		[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| '''Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja''':

Samuli Koivisto: /* Uudet tutkimustavat */ ylimääräiset rivinvaihdot pois

2017-03-29T12:57:12Z

Uudet tutkimustavat: ylimääräiset rivinvaihdot pois

← Vanhempi versio		Versio 29. maaliskuuta 2017 kello 12.57
Rivi 24:		Rivi 24:

	Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.		Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.


	[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| '''Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja''':		[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| '''Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja''':


	* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]		* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]

	* [[Retorinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Retorinen kritiikki]]		* [[Retorinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Retorinen kritiikki]]

	* [[Kanoninen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Kanoninen kritiikki]]		* [[Kanoninen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Kanoninen kritiikki]]

	* [[Lukijalähtöinen tutkimus (raamatuntutkimus) \| Lukijalähtöinen tutkimus]]		* [[Lukijalähtöinen tutkimus (raamatuntutkimus) \| Lukijalähtöinen tutkimus]]

	* [[Strukturalismi (raamatuntutkimus) \| Strukturalismi]]		* [[Strukturalismi (raamatuntutkimus) \| Strukturalismi]]

	* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]		* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]


	'''Yhteiskuntakriittisiä lähestymistapoja''':		'''Yhteiskuntakriittisiä lähestymistapoja''':


	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]

Erkkimon: ekan tsibaleen yleistä viilailua

2010-07-15T12:16:35Z

ekan tsibaleen yleistä viilailua

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2010 kello 12.16
Rivi 1:		Rivi 1:
	Eksegetiikka (muinaiskreikaksi ἐξηγέομαι eksēgeomai "johdattaa", "selittää", "kuvata yksityiskohtaisesti") on teologian osa-alue, joka tutkii ja tulkitsee ~~kirjoituksia,~~ erityisesti uskontojen pyhiä kirjoituksia, kriittisesti. Yleensä sillä viitataan raamatunselitysoppiin, joka tutkii Raamatun alkutekstejä ja muita varhaisia juutalais-kristillisiä kirjoituksia. Nämä kirjoitukset on useimmiten kirjoitettu joko heprean, aramean, kreikan, syyrian, koptin tai latinan kielillä. Eksegetiikka voi tutkia myös muun muassa ~~Talmudia~~, ~~Midrashia~~, ~~Koraania~~, jne.		'''Eksegetiikka''' (muinaiskreikaksi ἐξηγέομαι eksēgeomai ''johdattaa, selittää, kuvata yksityiskohtaisesti'') on [[wp:teolgoia\|teologian]] osa-alue, joka tutkii ja tulkitsee (erityisesti uskontojen pyhiä) kirjoituksia kriittisesti. Yleensä sillä viitataan raamatunselitysoppiin, joka tutkii Raamatun alkutekstejä ja muita varhaisia juutalais-kristillisiä kirjoituksia. Nämä kirjoitukset on useimmiten kirjoitettu joko [[wp:heprean kieli\|heprean]], [[wp:aramean kieli\|aramean]], [[wp:koinee-kreikka\|koinee-kreikan]], [[wp:syyrian kieli\|syyrian]], [[wp:koptin kieli\|koptin]] tai [[wp:latinan kieli\|latinan]] kielillä. Eksegetiikka voi tutkia myös muun muassa [[Talmud]]ia, [[Midrash]]ia, [[Koraani]]a, jne.

	Erityisen tärkeässä roolissa eksegetiikassa on erilaisten säilyneiden tekstiversioiden tutkimus sekä pyrkimys löytää kustakin tekstistä sen mahdollisimman alkuperäinen versio. Lisäksi tekstejä pyritään tulkitsemaan niiden historiallista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten. Eksegetiikkaan liittyy läheisesti Raamattuun liittyvä arkeologia. Lisäksi eksegetiikassa käytetään muun muassa kielitieteen, yleisen uskontohistorian ja uskontopsykologian metodeja.

	Termi eksegeesi (muinaiskreikaksi ἐξήγησις eksēgēsis) tarkoittaa tulkintaa, tekstin merkityksen löytämistä. Eksegeesiin kuuluu oleellisesti tekstin tutkiminen objektiivisesti. Eksegeesin vastakohtana voidaan nähdä eisegeesi, (muinaiskreikaksi εἰσήγησις eisēgēsis "sisään tuominen"), joka tarkoittaa subjektiivista oman tulkinnan lukemista mukaan tekstiin. Eksegetiikan harjoittajaa kutsutaan eksegeetiksi.

			Erityisen tärkeää roolia eksegetiikassa näyttelee erilaisten säilyneiden tekstiversioiden tutkimus sekä pyrkimys löytää kustakin tekstistä sen mahdollisimman alkuperäinen versio. Lisäksi tekstejä pyritään tulkitsemaan niiden historiallista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten. Eksegetiikkaan liittyy läheisesti [[Raamattu]]un liittyvä [[wp:arkeologia\|arkeologia]]. Lisäksi eksegetiikassa käytetään muun muassa [[wp:kielitiede\|kielitieteen]], yleisen uskontohistorian ja [[wp:uskontopsykologia\|uskontopsykologian]] metodeja.

			Termi ''eksegeesi'' (muinaiskreikaksi ἐξήγησις eksēgēsis) tarkoittaa kirjaimellisesti tulkintaa, tekstin merkityksen löytämistä. Käytännössä eksegeesi tarkoittaa [[AW:S#teoria\|teoriaa]] tekstin merkityksestä, tai laajempaa teosta jonkin tekstikokonaisuuden merkityksestä [[AW:S#syntykonteksti\|syntykontekstissaan]]. Eksegeesiin kuuluu oleellisesti tekstin tutkiminen objektiivisesti. Eksegetiikan harjoittajaa kutsutaan ''eksegeetiksi''. Eksegeesin vastakohtana voidaan nähdä ''eisegeesi'', (muinaiskreikaksi εἰσήγησις eisēgēsis "sisään tuominen"), joka tarkoittaa subjektiivista oman tulkinnan lukemista mukaan tekstiin.

	== Historiallis-kriittinen raamatuntutkimus ==		== Historiallis-kriittinen raamatuntutkimus ==

Spectator: /* Uudet tutkimustavat */

2010-07-11T01:05:05Z

Uudet tutkimustavat

← Vanhempi versio		Versio 11. heinäkuuta 2010 kello 01.05
Rivi 44:		Rivi 44:


	'''~~Yhteiskuntatieteellisiä~~ lähestymistapoja''':		'''Yhteiskuntakriittisiä lähestymistapoja''':

Spectator: /* Menetelmällinen murros */

2010-07-10T16:34:38Z

Menetelmällinen murros

← Vanhempi versio		Versio 10. heinäkuuta 2010 kello 16.34
Rivi 54:		Rivi 54:

	Eksegeettinen tutkimus on siis tällä hetkellä murrosvaiheessa. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana tieteellisessä maailmassa on käynnistynyt laajamittainen pohdinta naturalistisen tutkimusohjelman pohjalta toteutetun historiallis-kriittisen lähestymistavan ongelmista. Naturalistisessa viitekehyksessä sovellettu historiallis-kriittinen lähestymistapa on joutumassa sivuosaan eksegeettisessä tutkimuksessa ja sen puutteista on tullut yleinen keskustelun ja kritiikin aihe. Kyseinen lähestymistapa on parin vuosisadan aikana tuottanut niin monia keskenään ristiriitaisia tuloksia, että sen tieteellinen uskottavuus on kärsinyt. Se on menettänyt uskottavuuttaan, vaikka sen kannattajilla oli hallussaan useimmat merkittävät teologian alan yliopistolliset oppituolit ja sen edustajat hallitsivat teologisia aikakauslehtiä.		Eksegeettinen tutkimus on siis tällä hetkellä murrosvaiheessa. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana tieteellisessä maailmassa on käynnistynyt laajamittainen pohdinta naturalistisen tutkimusohjelman pohjalta toteutetun historiallis-kriittisen lähestymistavan ongelmista. Naturalistisessa viitekehyksessä sovellettu historiallis-kriittinen lähestymistapa on joutumassa sivuosaan eksegeettisessä tutkimuksessa ja sen puutteista on tullut yleinen keskustelun ja kritiikin aihe. Kyseinen lähestymistapa on parin vuosisadan aikana tuottanut niin monia keskenään ristiriitaisia tuloksia, että sen tieteellinen uskottavuus on kärsinyt. Se on menettänyt uskottavuuttaan, vaikka sen kannattajilla oli hallussaan useimmat merkittävät teologian alan yliopistolliset oppituolit ja sen edustajat hallitsivat teologisia aikakauslehtiä.

			[[Luokka: Eksegetiikka]]

	{{raamatuntutkimus}}		{{raamatuntutkimus}}

Spectator: /* Uudet tutkimustavat */

2010-07-01T08:20:19Z

Uudet tutkimustavat

← Vanhempi versio		Versio 1. heinäkuuta 2010 kello 08.20
Rivi 44:		Rivi 44:


	'''~~Yhteiskunnallisia~~ lähestymistapoja''':		'''Yhteiskuntatieteellisiä lähestymistapoja''':


	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]



	== Menetelmällinen murros ==		== Menetelmällinen murros ==

Spectator: /* Uudet tutkimustavat */

2010-07-01T07:52:54Z

Uudet tutkimustavat

← Vanhempi versio		Versio 1. heinäkuuta 2010 kello 07.52
Rivi 48:		Rivi 48:

	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]



			== Menetelmällinen murros ==

	Historiallis-kriittisen menetelmän edustajat olivat erityisesti suuntautuneet pääsemään selville historiallisesta totuudesta, vaikka naturalistinen tutkimusorientaatio tekikin vaikeaksi tai mahdottomaksi tehdä oikeutta Jumalan toiminnalle historiassa. Uudemmat kirjallisuuskriittiset menetelmät usein tarkastelevat Raamatun tekstejä kokonaan irrallaan historiasta.		Historiallis-kriittisen menetelmän edustajat olivat erityisesti suuntautuneet pääsemään selville historiallisesta totuudesta, vaikka naturalistinen tutkimusorientaatio tekikin vaikeaksi tai mahdottomaksi tehdä oikeutta Jumalan toiminnalle historiassa. Uudemmat kirjallisuuskriittiset menetelmät usein tarkastelevat Raamatun tekstejä kokonaan irrallaan historiasta.

Spectator: /* Uudet tutkimustavat */

2010-07-01T07:51:43Z

Uudet tutkimustavat

← Vanhempi versio		Versio 1. heinäkuuta 2010 kello 07.51
Rivi 27:		Rivi 27:
	Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.		Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.

	[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja:
			[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| '''Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja''':


Rivi 42:		Rivi 43:
	* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]		* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]

	Yhteiskunnallisia lähestymistapoja:
			'''Yhteiskunnallisia lähestymistapoja''':


	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]

Spectator: /* Uudet tutkimustavat */

2010-07-01T07:50:47Z

Uudet tutkimustavat

← Vanhempi versio		Versio 1. heinäkuuta 2010 kello 07.50
Rivi 27:		Rivi 27:
	Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.		Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.

	* [[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| ~~Kirjallisuuskritiikki~~]]		[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja:


	* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]		* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]
Rivi 40:		Rivi 41:

	* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]		* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]

			Yhteiskunnallisia lähestymistapoja:

	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]

Spectator: /* Uudet tutkimustavat */

2010-07-01T07:42:44Z

Uudet tutkimustavat

← Vanhempi versio		Versio 1. heinäkuuta 2010 kello 07.42
Rivi 41:		Rivi 41:
	* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]		* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]

	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]

	Historiallis-kriittisen menetelmän edustajat olivat erityisesti suuntautuneet pääsemään selville historiallisesta totuudesta, vaikka naturalistinen tutkimusorientaatio tekikin vaikeaksi tai mahdottomaksi tehdä oikeutta Jumalan toiminnalle historiassa. Uudemmat kirjallisuuskriittiset menetelmät usein tarkastelevat Raamatun tekstejä kokonaan irrallaan historiasta.		Historiallis-kriittisen menetelmän edustajat olivat erityisesti suuntautuneet pääsemään selville historiallisesta totuudesta, vaikka naturalistinen tutkimusorientaatio tekikin vaikeaksi tai mahdottomaksi tehdä oikeutta Jumalan toiminnalle historiassa. Uudemmat kirjallisuuskriittiset menetelmät usein tarkastelevat Raamatun tekstejä kokonaan irrallaan historiasta.

← Vanhempi versio		Versio 29. maaliskuuta 2017 kello 12.57
Rivi 24:		Rivi 24:

	Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.		Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.


	[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| '''Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja''':		[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| '''Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja''':


	* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]		* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]

	* [[Retorinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Retorinen kritiikki]]		* [[Retorinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Retorinen kritiikki]]

	* [[Kanoninen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Kanoninen kritiikki]]		* [[Kanoninen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Kanoninen kritiikki]]

	* [[Lukijalähtöinen tutkimus (raamatuntutkimus) \| Lukijalähtöinen tutkimus]]		* [[Lukijalähtöinen tutkimus (raamatuntutkimus) \| Lukijalähtöinen tutkimus]]

	* [[Strukturalismi (raamatuntutkimus) \| Strukturalismi]]		* [[Strukturalismi (raamatuntutkimus) \| Strukturalismi]]

	* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]		* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]


	'''Yhteiskuntakriittisiä lähestymistapoja''':		'''Yhteiskuntakriittisiä lähestymistapoja''':


	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]

← Vanhempi versio		Versio 1. heinäkuuta 2010 kello 07.50
Rivi 27:		Rivi 27:
	Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.		Viimeisen vuosikymmenten aikana eksegeettisessä tutkimukesssa on tapahtunut murros, jossa on siirrytty historiallis-kriittisistä menetelmistä yhä enemmän kirjallisuuskriittisiin menetelmiin kuten narraatiotutkimukseen, struktuurianalyysiin ja retoriseen tutkimukseen, ja toisaalta käyttäytymistieteellisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuuriantropologisiin menetelmiin kuten esimerkiksi [[Sosiologinen kritiikki \| sosiologiseen kritiikkiin]]. Kiinnostus tekstien totuuteen koetaan yhä toisarvoisemmaksi. ”Merkitys, joka aikaisemmin sidottiin tekstiin suhteessa sen viitekehykseen, rajoitetaan nyt usein pelkästään tekstin sisäiseksi asiaksi.” (Hens-Piazza 2002: 2) Mielenkiinnon kohteena ovat tekstit kirjallisina tuotteina riippumatta niiden historiallisesta totuudesta.

	* [[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| ~~Kirjallisuuskritiikki~~]]		[[Kirjallisuuskritiikki (raamatuntutkimus) \| Kirjallisuuskritiittisiä]] lähestymistapoja:


	* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]		* [[Narraatiokritiikki (raamatuntutkimus) \| Narraatiokritiikki]]
Rivi 40:		Rivi 41:

	* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]		* [[Dekonstruktio (raamatuntutkimus) \| Dekonstruktio]]

			Yhteiskunnallisia lähestymistapoja:

	* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]		* [[Sosiologinen kritiikki (raamatuntutkimus) \| Sosiologinen kritiikki]]