Aukkojen jumala - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: Otti pois suojauksen sivulta ”Aukkojen jumala”

2022-12-12T19:57:33Z

Otti pois suojauksen sivulta ”Aukkojen jumala”

← Vanhempi versio	Versio 12. joulukuuta 2022 kello 19.57
(ei mitään eroa)

Otvari: Hiomista.

2011-07-09T21:15:02Z

Hiomista.

← Vanhempi versio		Versio 9. heinäkuuta 2011 kello 21.15
Rivi 44:		Rivi 44:

	=== Aukkojen Jumala selittää kaiken, eikä siksi selitä mitään ===		=== Aukkojen Jumala selittää kaiken, eikä siksi selitä mitään ===
	{{Lainaus\|Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa ~~[[wp:ukkonen\|~~ukkosesta~~]] [[wp:planeetta\|~~planeettojen]] kiertoratoihin, ~~[[wp:gravitaatio\|gravitaatioon]]~~ tai vaikkapa ~~[[wp:jalkapallo (peliväline)\|jalkapallon]] muotoiluun~~. Tiede kykenee selittämään nykyään luonnollisesti monia asioita, joita on joskus selitetty yliluonnollisesti. Vaikka kaikkea ei osatakaan vielä selittää luonnollisesti, on aina mahdollista, että asialle tai ilmiölle, jota käytetään todisteena Jumalan olemassaolosta, tullaan tulevaisuudessa keksimään luonnollinen selitys.}}		{{Lainaus\|Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa ukkosesta planeettojen kiertoratoihin, tai vaikkapa gravitaatioon. Tiede kykenee selittämään nykyään luonnollisesti monia asioita, joita on joskus selitetty yliluonnollisesti. Vaikka kaikkea ei osatakaan vielä selittää luonnollisesti, on aina mahdollista, että asialle tai ilmiölle, jota käytetään todisteena Jumalan olemassaolosta, tullaan tulevaisuudessa keksimään luonnollinen selitys.}}

	Eli vastaväitteen mukaan Jumalaan ei tulisi vedota, koska se on selityksenä "liian hyvä", tai se selittää "liikaa". Toisin sanoen ei voida osoittaa mitään, mitä ei voisi periaatteessa selittää Jumalalla, ja jos ei haluta selittää Jumalalla sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin jokin muu, Jumalaa ei tulisi käyttää selityksissä lainkaan. Jumalallisilla ~~ihmeillä~~ ei tietysti sovi selittää aivan mitä sattuu, mutta tämän perusteella ei tule kuvitella ettei niitä voisi olla missään. On nimittäin aivan yhtä perusteltua on todeta, että ei kannata selittää "tuntemattomalla luonnonlailla" tai ~~"mielivaltaisella sattumalla"~~ sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin ihme. Tämän perusteella on yleensä esitetty eräänlainen "herrasmiessääntö": aukkojen Jumala on kelvollinen selitys ainoastaan jos yhtäkään mielekästä luonnollista selitystä ei ole,<ref name="akvinolainen"/> ja tapahtuman konteksti on [[uskonnon määritelmä\|uskonnollinen]].<ref>Hieman eri variantteina eri kirjoittajilla, ks. esim. Davis (75) ja Goulder (102) teoksessa Jesus’ Resurrection, Fact or Figment? A Debate Between William Lane Craig and Gerd Lüdemann</ref>		Eli vastaväitteen mukaan Jumalaan ei tulisi vedota, koska se on selityksenä "liian hyvä", tai se selittää "liikaa". Toisin sanoen ei voida osoittaa mitään, mitä ei voisi periaatteessa selittää Jumalalla, ja jos ei haluta selittää Jumalalla sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin jokin muu, Jumalaa ei tulisi käyttää selityksissä lainkaan. Nykyään aukkojen Jumala -statuksen saavat argumentit eroavat historiallisesti virheellisiksi todetuista aukkojen jumalten sovelluksista erityisesti siinä, että klassisesti jumalilla on yritetty selittää luonnonlakien alaisia säännönmukaisia tapahtumia, kun taas modernimmat argumentit liittyvät historiallisiin poikkeustapahtumiin, kuten maailmankaikkeuden syntyyn, ensimmäisen elämän syntyyn tai Jeesuksen kuolemaan. Jumalallisilla ihmeilläkään ei tietysti sovi selittää aivan mitä sattuu, mutta tämän perusteella ei tule kuvitella ettei niitä voisi olla missään. On nimittäin aivan yhtä perusteltua todeta, että ei kannata selittää "tuntemattomalla luonnonlailla" tai [[multiversumi]]n avulla sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin ihme. Tämän perusteella on yleensä esitetty eräänlainen "herrasmiessääntö": aukkojen Jumala on kelvollinen selitys ainoastaan jos yhtäkään mielekästä luonnollista selitystä ei ole,<ref name="akvinolainen"/> ja tapahtuman konteksti on [[uskonnon määritelmä\|uskonnollinen]].<ref>Hieman eri variantteina eri kirjoittajilla, ks. esim. Davis (75) ja Goulder (102) teoksessa Jesus’ Resurrection, Fact or Figment? A Debate Between William Lane Craig and Gerd Lüdemann</ref>

	Kyse on siis tarkemmin ottaen siitä, mikä selitys ennustaa havainnon parhaiten. Selitys joka selittää mitä tahansa tasaisesti (esimerkiksi multiversumi), ei ennusta mitään hyvin. Selityksen todennäköisyys kohoaa, jos se antaa meille jotakin syitä olettaa tietynlaisia havaintoja enemmän kuin toisia. Lienee intuitiivisesti selvää, että rukouksen yhteydessä parantunut raaja selittyisi Jumalalla paremmin kuin mielivaltainen kolikonheiton tulos. Edellä mainittu "uskonnollinen konteksti" viittaakin juuri näihin lisäsyihin, eli jos me voimme esittää tapahtuneen havainnon ja Jumalan kaikkivoipuuden lisäksi jonkun teologisesti mielekkään motiivin, joka nostaa sitä todennäköisyyttä, että Jumala toimisi juuri näin. Esimerkiksi [[ylösnousemuksen]], [[elämän alkusynnyn]] tai [[kosmisen hienosäädön]] kohdalla meillä on näitä lisäsyitä.		Kyse on siis tarkemmin ottaen siitä, mikä selitys ennustaa havainnon parhaiten. Selitys joka selittää mitä tahansa tasaisesti (esimerkiksi multiversumi), ei ennusta mitään hyvin. Selityksen todennäköisyys kohoaa, jos se antaa meille jotakin syitä olettaa tietynlaisia havaintoja enemmän kuin toisia. Lienee intuitiivisesti selvää, että rukouksen yhteydessä parantunut raaja selittyisi Jumalalla paremmin kuin mielivaltainen kolikonheiton tulos. Edellä mainittu "uskonnollinen konteksti" viittaakin juuri näihin lisäsyihin, eli jos me voimme esittää tapahtuneen havainnon ja Jumalan kaikkivoipuuden lisäksi jonkun teologisesti mielekkään motiivin, joka nostaa sitä todennäköisyyttä, että Jumala toimisi juuri näin. Esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus\|ylösnousemuksen]], [[elämän alkusynty\|elämän alkusynnyn]] tai [[kosminen hienosäätö\|kosmisen hienosäädön]] kohdalla meillä on näitä lisäsyitä.

	Myös [[suunnitteluteoria\|suunnittelu]] on loogisesti mahdollinen selitys melkeinpä kaikkiin asioihin ja ilmiöihin, mutta se ei tarkoita, että kaikki asiat tulisi järjestelmällisesti selittää salaliitoilla. Esitetty vasta-argumentti menettää uskottavuutensa kun sitä sovelletaan suunnitteluun sellaisessa tapauksessa, jossa kohteen uskotaan yleisesti olevan suunniteltu:<br />"Jos haluamme saada selville esim. miten [[Mount Rushmore]] on syntynyt, voisimme tietysti katsoa historiankirjoista, mutta [[wp:tekstikritiikki\|tekstikriittisestä]] näkökulmasta meillä ei ole syytä hyväksyä moisia [[wp:mytologia\|mytologioita]] totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Voimme todeta, että [[wp:eroosio\|eroosio]] voi toisinaan saada aikaan jänniä muotoja kiviin, joten voimmekin jo melkein todeta asian ratkenneeksi. Se, että joku ei voi kuvitella mielessään Mt. Rushmoren olevan luonnollisesti syntynyt, ei tarkoita ettei tämä olisi mahdollista. Tiedemiehet löytävät jatkuvasti ihmeellisille asioille täysin luonnollisia selityksiä. Kaikkea ei voi heti tietää, joten on suunnattoman epäloogista ja epätieteellistä päätyä sellaiseen loppuratkaisuun, että muodostelma olisi suunniteltu.		Myös [[suunnitteluteoria\|suunnittelu]] on loogisesti mahdollinen selitys melkeinpä kaikkiin asioihin ja ilmiöihin, mutta se ei tarkoita, että kaikki asiat tulisi järjestelmällisesti selittää salaliitoilla. Esitetty vasta-argumentti menettää uskottavuutensa kun sitä sovelletaan suunnitteluun sellaisessa tapauksessa, jossa kohteen uskotaan yleisesti olevan suunniteltu:<br />"Jos haluamme saada selville esim. miten [[Mount Rushmore]] on syntynyt, voisimme tietysti katsoa historiankirjoista, mutta [[wp:tekstikritiikki\|tekstikriittisestä]] näkökulmasta meillä ei ole syytä hyväksyä moisia [[wp:mytologia\|mytologioita]] totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Voimme todeta, että [[wp:eroosio\|eroosio]] voi toisinaan saada aikaan jänniä muotoja kiviin, joten voimmekin jo melkein todeta asian ratkenneeksi. Se, että joku ei voi kuvitella mielessään Mt. Rushmoren olevan luonnollisesti syntynyt, ei tarkoita ettei tämä olisi mahdollista. Tiedemiehet löytävät jatkuvasti ihmeellisille asioille täysin luonnollisia selityksiä. Kaikkea ei voi heti tietää, joten on suunnattoman epäloogista ja epätieteellistä päätyä sellaiseen loppuratkaisuun, että muodostelma olisi suunniteltu.

Otvari: /* Aukkojen jumala -argumenttia vastaan esitettyjä väitteitä */

2011-07-09T20:46:00Z

Aukkojen jumala -argumenttia vastaan esitettyjä väitteitä

← Vanhempi versio		Versio 9. heinäkuuta 2011 kello 20.46
Rivi 70:		Rivi 70:
	Jos väitetään, että "kaikki joutsenet ovat valkoisia", tehdään sitova ennuste: "jos X on joutsen, X on valkoinen." Tämä on falsifioitavissa havaitsemalla sellainen olio, joka on esimerkiksi musta, ja joka on siitä huolimatta myös joutsen.		Jos väitetään, että "kaikki joutsenet ovat valkoisia", tehdään sitova ennuste: "jos X on joutsen, X on valkoinen." Tämä on falsifioitavissa havaitsemalla sellainen olio, joka on esimerkiksi musta, ja joka on siitä huolimatta myös joutsen.

	Sen sijaan on helppo huomata, että väite "ainakin joskus on ollut olemassa ainakin yksi musta joutsen" ei ole falsifioitavissa.<ref>~~onhan~~ mahdollista, että vaikka koko universumi voitaisiin tutkia niin tarkasti, että missään ei voisi olla mustaa joutsenta, niin silti olisi mahdollista että joskus olisi elänyt ainakin yksi musta joutsen, joka olisi kuoltuaan hajonnut jäljettömiin.</ref> Falsifioitavuusvaatimuksen mukaan ainoastaan sellaisia olioita voidaan käyttää tieteellisissä selityksissä, jotka ovat falsifioitavissa. Koska mustien joutsenten olemassaolo ei ole falsifioitavissa, mustia joutsenia ei siis voisikaan käyttää tieteellisessä selittämisessä, esimerkiksi selittämään sitä havaintoa, jolla väite "kaikki joutsenet ovat valkoisia" olisi voitu falsifioida. Vastaavasti voidaan huomata, että edes valkoisten joutsenten olemassaolo ei ole yhtään sen helpommin falsifioitavissa.		Sen sijaan on helppo huomata, että väite "ainakin joskus on ollut olemassa ainakin yksi musta joutsen" ei ole falsifioitavissa, ja falsifiointivaatimuksesta tekee luonnollisesti haastavan se, että meillä on runsaasti havaintoja mustista joutsenista. Väite ei olisi kuitenkaan falsifioitavissa myöskään siinä tapauksessa, että meillä ei olisi havaintoja mustista joutsenista.<ref>Onhan mahdollista, että vaikka koko universumi voitaisiin tutkia niin tarkasti, että missään ei voisi olla mustaa joutsenta, niin silti olisi mahdollista että joskus olisi elänyt ainakin yksi musta joutsen, joka olisi kuoltuaan hajonnut jäljettömiin.</ref> Falsifioitavuusvaatimuksen mukaan ainoastaan sellaisia olioita voidaan käyttää tieteellisissä selityksissä, jotka ovat falsifioitavissa. Koska mustien joutsenten olemassaolo ei ole falsifioitavissa, mustia joutsenia ei siis voisikaan käyttää tieteellisessä selittämisessä, esimerkiksi selittämään sitä havaintoa, jolla väite "kaikki joutsenet ovat valkoisia" olisi voitu falsifioida. Vastaavasti voidaan huomata, että edes valkoisten joutsenten olemassaolo ei ole yhtään sen helpommin falsifioitavissa.

	On ilmeistä, ettei minkään olion olemassaoloväitettä voida falsifioida, jollei olion olemassaolo tee falsifioinnin edellyttämia pitäviä ennusteita. Olion olemassaolosta pitäisi siis seurata väistämättä jotakin sellaita, joka meidän tulisi havaita, mutta jota emme kuitenkaan havaitse. Siitä huolimatta pidämme itsestään selvänä, että usko esimerkiksi joutsenten olemassaoloon on tieteellisestikin perusteltua.		On ilmeistä, ettei minkään olion olemassaoloväitettä voida falsifioida, jollei olion olemassaolo tee falsifioinnin edellyttämia pitäviä ennusteita. Olion olemassaolosta pitäisi siis seurata väistämättä jotakin sellaita, joka meidän tulisi havaita, mutta jota emme kuitenkaan havaitse. Siitä huolimatta pidämme itsestään selvänä, että usko esimerkiksi joutsenten olemassaoloon on tieteellisestikin perusteltua.
Rivi 82:		Rivi 82:

	Syytöstä voidaan myös verrata tilanteeseen, jossa fyysikko on uskonut Newtonin mekaniikan riittävän selittämään kaikki havaittavat mekaniikan ilmiöt. Hän kuitenkin huomaa, että lähestyessään valonnopeutta kappaleet eivät käyttäydykään niin kuin Newtonin mekaniikka ennustaa. Hän huomaa näiden ilmiöiden selittyvän suhteellisuusteorialla paljon paremmin. Samoin hän huomaa, että erittäin pienten kappaleiden käyttäytyminen ei myöskään vastaan Newtonin fysiikkaa. Näiden ilmiöiden havaitaan selittyvän paremmin kvanttimekaanisten mallien avulla. Fyysikko huomaa, että Newtonin mekaniikka osoittautuu useissa tapauksissa kerran toisensa jälkeen vääräksi. Hänen mielestään onkin nyt perusteltua olettaa sen olevan kauttaaltaan väärässä. Hän päättää olla hyödyntämättä Newtonin mekaniikkaa tutkimuksessaan ja hyväksyy ainoastaan selityksiä jotka eivät sisällä Newtonin mekaniikkaa. Hän ajattelee että on täysin mahdollista, että muissakin tapauksissa tullaan löytämään vaihtoehtoinen ja parempi selitys, joten olisi noloa pitää kiinni Newtonin mekaniikasta. Todellisuudessa kuitenkin Newtonin mekaniikkaa pidetään edelleen pätevänä "hitailla" nopeuksilla ja "suurilla" kappaleilla.		Syytöstä voidaan myös verrata tilanteeseen, jossa fyysikko on uskonut Newtonin mekaniikan riittävän selittämään kaikki havaittavat mekaniikan ilmiöt. Hän kuitenkin huomaa, että lähestyessään valonnopeutta kappaleet eivät käyttäydykään niin kuin Newtonin mekaniikka ennustaa. Hän huomaa näiden ilmiöiden selittyvän suhteellisuusteorialla paljon paremmin. Samoin hän huomaa, että erittäin pienten kappaleiden käyttäytyminen ei myöskään vastaan Newtonin fysiikkaa. Näiden ilmiöiden havaitaan selittyvän paremmin kvanttimekaanisten mallien avulla. Fyysikko huomaa, että Newtonin mekaniikka osoittautuu useissa tapauksissa kerran toisensa jälkeen vääräksi. Hänen mielestään onkin nyt perusteltua olettaa sen olevan kauttaaltaan väärässä. Hän päättää olla hyödyntämättä Newtonin mekaniikkaa tutkimuksessaan ja hyväksyy ainoastaan selityksiä jotka eivät sisällä Newtonin mekaniikkaa. Hän ajattelee että on täysin mahdollista, että muissakin tapauksissa tullaan löytämään vaihtoehtoinen ja parempi selitys, joten olisi noloa pitää kiinni Newtonin mekaniikasta. Todellisuudessa kuitenkin Newtonin mekaniikkaa pidetään edelleen pätevänä "hitailla" nopeuksilla ja "suurilla" kappaleilla.

			Vastoin vasta-argumentissa esitettyä väitettä, ne aukot joihin Jumalaa nykyään on tarjottu selityksenä, ovat nimen omaan kasvaneet tieteellisen tiedon lisääntyessä. Nämä uudet löydöt ovat vieläpä kasvaneet juuri sellaisilla tutkimuksen alueilla, joilla meillä on syitä olettaa Jumalan toimineen, mikäli Jumala on olemassa. Niiden kohdalla Jumala on useiden tutkijoiden mielestä yksinkertaisesti paras selitys. Jatkotutkimuksen suunnan arvailu on lähinnä omien uskomusten tunnustamista. Jos jatkotutkimus täyttääkin nämä tiedon aukot luonnollisilla selityksillä, niin silloinhan tiede menee eteenpäin, mutta tämä mahdollisuus on olemassa minkä tahansa tieteellisen teorian kohdalla. Me voimme arvioida vain nykyisin saatavilla olevaa todistusaineistoa, ja tehdä siitä ne johtopäätökset, joihin todistusaineisto selkeimmin viittaa. Jos tieteellisiin teorioihin ei uskallettaisi uskoa vain siksi, että jatkossa voidaan löytää kumoavia todisteita, tiede tuskin edistyisi kovinkaan tehokkaasti.

	=== Jumalan käy kuten aukkojenkin ===		=== Jumalan käy kuten aukkojenkin ===
	{{Lainaus\|Mitä tapahtuu jollekin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enää ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.}}		{{Lainaus\|Mitä tapahtuu jollekin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enää ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.}}

	Ei. Jos jotakin aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan olemassaoloon. Löytäkäämme esimerkiksi suden jälkiä kotimme etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi.		Ei. Jos jotakin aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan olemassaoloon. Löytäkäämme esimerkiksi suden jälkiä kotimme etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi. Jos löydämme Jumala-selitystä parempia luonnollisia selityksiä jollekin aukolle, niin silloin meillä on yksinkertaisesti vain yksi syy vähemmän uskoa Jumalan olemassaoloon. Vastaavasti jos oikeudessa esitetään kymmenen todistetta syytettyä vastaan, ja yhdelle niistä löydetään parempi vaihtoehtoinen selitys, niin silloin on yksi syy vähemmän uskoa syytetyn syyllisyyteen.

	==Positiivinen apologia==		==Positiivinen apologia==

Otvari: Kaikenlaista pientä fiksailua

2011-07-09T19:44:27Z

Kaikenlaista pientä fiksailua

Näytä muutokset

Otvari: /* Aukkojen Jumala -argumentti ei ole falsifioitavissa */ Laajennettu tekstiä falsifioitavuusvaatimuksen älyttömyydestä.

2011-04-28T15:47:31Z

Aukkojen Jumala -argumentti ei ole falsifioitavissa: Laajennettu tekstiä falsifioitavuusvaatimuksen älyttömyydestä.

@@ Rivi 52: / Rivi 52: @@
 === Aukkojen Jumala -argumentti ei ole falsifioitavissa ===
 {{Lainaus|Koska Jumalalle ei voida esittää [[AW:S#falsifikaatiokriteeri|falsifikaatiokriteeri]]ä, se ei ole tieteellinen hypoteesi.}}
-Falsifikaatioperiaate ei siis käytännössä toimi edes tieteessä pätevien ja epäpätevien selitysten erottelijana, joten sen edellyttäminen ei ole todellisuudessa perusteltua.
+Väitteen voi ymmärtää kahdella tavalla:
 === Tiede tulee täyttämään aukot ===

Otvari: luokitusta

2010-07-27T15:45:15Z

luokitusta

← Vanhempi versio		Versio 27. heinäkuuta 2010 kello 15.45
Rivi 106:		Rivi 106:
	[[Luokka:Lukusuositukset]]		[[Luokka:Lukusuositukset]]
	[[Luokka:Argumentointi]]		[[Luokka:Argumentointi]]
			[[Luokka:Jumala]]
			[[Luokka:Tieteenfilosofia]]

Otvari: Artikkelin alkupuolta laajennetty merkittävästi, käsitelty mm. virheellistä käyttöä, modernin luonnontieteen syntyä ja kolikkoesimerkkiä.

2010-07-27T14:21:56Z

Artikkelin alkupuolta laajennetty merkittävästi, käsitelty mm. virheellistä käyttöä, modernin luonnontieteen syntyä ja kolikkoesimerkkiä.

Näytä muutokset

Otvari: Linkki YouTubeen

2010-05-26T13:54:56Z

Linkki YouTubeen

@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 Kun havaitsemme tietämyksessämme aukon, voimme tunkea siihen oman maailmankuvamme: ateisti tunkee aukkoon tuntemattomia luonnonlakeja ja sattumaa, kun taas teisti voi tunkea aukkoon näiden lisäksi myös Jumalan. Aukko useimmiten täytetään jollakin ja käytännössä kaikilla on näkemys siitä, miten aukot tullaan tulevaisuudessa selittämään. Normaali tiedeuskovainen, joka luottaa tieteen vielä selittävän kaiken, käyttää aukkojen jumala -argumenttia ihan yhtä lailla kuin teisti, joka uskoo aukon selittyvän Jumalalla. Se, millä aukon uskotaan selittyvän, riippuu maailmankuvasta.
 <!--
 * esimerkkitapaus
@@ Rivi 68: / Rivi 58: @@
 * aukkojen jumala -argumentin kieltäjä syyllistyy aukkojen jumala -argumentointiin
 -->
 {{tägit|aukkojen jumala argumentti suunnittelija argumentointivirhe argumentaatiovirhe perusteluvirhe tietämättömyyteen vetoaminen}}
 [[Luokka:Lukusuositukset]]
 [[Luokka:Argumentointi]]

Otvari: fix

2010-05-15T22:56:39Z

fix

Otvari: fiksailua

2010-05-11T15:56:12Z

fiksailua

Näytä muutokset

← Vanhempi versio		Versio 15. toukokuuta 2010 kello 22.56
Rivi 6:		Rivi 6:

	=== Tietämättömyyteen vetoamisen erikoistapaus ===		=== Tietämättömyyteen vetoamisen erikoistapaus ===
	{{~~väite-alku}}~~On [[tietämättömyyteen vetoaminen\|tietämättömyyteen vetoamista]] väittää, että jos asialle tai ilmiölle ei tunneta luonnollista selitystä, selityksen täytyy olla yliluonnollinen.~~{{väite-loppu~~}}		{{Lainaus\|On [[tietämättömyyteen vetoaminen\|tietämättömyyteen vetoamista]] väittää, että jos asialle tai ilmiölle ei tunneta luonnollista selitystä, selityksen täytyy olla yliluonnollinen.}}
	Väitettä voidaan soveltaa mihin vain, esimerkiksi: "On tietämättömyyteen vetoamista väittää, että koska [[wp:salama\|salamointia]] ei osata selittää mitenkään muuten, sen täytyy johtua sähkömagnetismista". [[wp:sähkömagnetismi\|Sähkömagnetismiin]] sovellettuna väite ei olekaan enää yhtä vakuuttava. Mikä tahansa selitysmalli voidaan sulkea pois täysin perusteettomasti, jos väitetään sen olevan tietämättömyyteen vetoamista. [[AW:S#tieteellinen\|Tieteelliset]] selitykset pyrkivät yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan aina olemaan saatavilla olevan tiedon perusteella parhaita selityksiä. Ei ole [[AW:S#looginen\|loogisesti]] kestävää perustella jonkin asian sulkemista tieteen ulkopuolelle sellaisella kriteerillä, jota ei voida järkevästi soveltaa muihin tieteellisiin [[wp:teoria\|teorioihin]].		Väitettä voidaan soveltaa mihin vain, esimerkiksi: "On tietämättömyyteen vetoamista väittää, että koska [[wp:salama\|salamointia]] ei osata selittää mitenkään muuten, sen täytyy johtua sähkömagnetismista". [[wp:sähkömagnetismi\|Sähkömagnetismiin]] sovellettuna väite ei olekaan enää yhtä vakuuttava. Mikä tahansa selitysmalli voidaan sulkea pois täysin perusteettomasti, jos väitetään sen olevan tietämättömyyteen vetoamista. [[AW:S#tieteellinen\|Tieteelliset]] selitykset pyrkivät yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan aina olemaan saatavilla olevan tiedon perusteella parhaita selityksiä. Ei ole [[AW:S#looginen\|loogisesti]] kestävää perustella jonkin asian sulkemista tieteen ulkopuolelle sellaisella kriteerillä, jota ei voida järkevästi soveltaa muihin tieteellisiin [[wp:teoria\|teorioihin]].

	=== Aukkojen Jumala on osoittautunut vääräksi muuallakin ===		=== Aukkojen Jumala on osoittautunut vääräksi muuallakin ===
	{{~~väite-alku}}~~Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa [[wp:ukkonen\|ukkosesta]] [[wp:planeetta\|planeettojen]] kiertoratoihin, [[wp:gravitaatio\|gravitaatioon]] tai vaikkapa [[wp:jalkapallo (peliväline)\|jalkapallon]] muotoiluun. Tiede kykenee selittämään nykyään luonnollisesti monia asioita, joita on joskus selitetty yliluonnollisesti. Vaikka kaikkea ei osatakaan vielä selittää luonnollisesti, on aina mahdollista, että asialle tai ilmiölle, jota käytetään todisteena Jumalan olemassaolosta, tullaan tulevaisuudessa keksimään luonnollinen selitys.~~{{väite-loppu~~}}		{{Lainaus\|Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa [[wp:ukkonen\|ukkosesta]] [[wp:planeetta\|planeettojen]] kiertoratoihin, [[wp:gravitaatio\|gravitaatioon]] tai vaikkapa [[wp:jalkapallo (peliväline)\|jalkapallon]] muotoiluun. Tiede kykenee selittämään nykyään luonnollisesti monia asioita, joita on joskus selitetty yliluonnollisesti. Vaikka kaikkea ei osatakaan vielä selittää luonnollisesti, on aina mahdollista, että asialle tai ilmiölle, jota käytetään todisteena Jumalan olemassaolosta, tullaan tulevaisuudessa keksimään luonnollinen selitys.}}
	Jos ilmiö X<sub>1</sub> (esim. salamointi) on joskus selitetty tekijällä J (Jumala), ja myöhemmin onkin huomattu sen johtuvan tekijästä L (luonnollinen selitys), ei ole vielä loogisesti välttämätöntä tai edes perusteltua olettaa myös ilmiöiden X<sub>2</sub>,X<sub>3</sub>...X<sub>n</sub> (esim. [[ylösnousemus]], [[ihmeparantumiset]], [[flagella]] jne.), jotka pyritään selittämään tekijällä J, johtuvat tekijästä L. On mahdollisesti syytä epäillä, että osa, tai jopa mahdollisesti kaikki ilmiöt X<sub>2</sub>,X<sub>3</sub>...X<sub>n</sub> olisi mahdollista selittää tekijällä L. On kuitenkin täysin mahdollista, että osaa [[wp:ilmiö\|ilmiöistä]] X<sub>2</sub>,X<sub>3</sub>...X<sub>n</sub> ei tulla koskaan selittämään tekijällä L, jolloin J olisi edelleen mahdollinen selitys.		Jos ilmiö X<sub>1</sub> (esim. salamointi) on joskus selitetty tekijällä J (Jumala), ja myöhemmin onkin huomattu sen johtuvan tekijästä L (luonnollinen selitys), ei ole vielä loogisesti välttämätöntä tai edes perusteltua olettaa myös ilmiöiden X<sub>2</sub>,X<sub>3</sub>...X<sub>n</sub> (esim. [[ylösnousemus]], [[ihmeparantumiset]], [[flagella]] jne.), jotka pyritään selittämään tekijällä J, johtuvat tekijästä L. On mahdollisesti syytä epäillä, että osa, tai jopa mahdollisesti kaikki ilmiöt X<sub>2</sub>,X<sub>3</sub>...X<sub>n</sub> olisi mahdollista selittää tekijällä L. On kuitenkin täysin mahdollista, että osaa [[wp:ilmiö\|ilmiöistä]] X<sub>2</sub>,X<sub>3</sub>...X<sub>n</sub> ei tulla koskaan selittämään tekijällä L, jolloin J olisi edelleen mahdollinen selitys.

Rivi 18:		Rivi 18:

	=== Aukkojen Jumala -argumentti ei ole falsifioitavissa ===		=== Aukkojen Jumala -argumentti ei ole falsifioitavissa ===
	{{~~väite-alku}}~~Koska Jumalalle ei voida esittää [[AW:S#falsifikaatiokriteeri\|falsifikaatiokriteeri]]ä, se ei ole tieteellinen hypoteesi.~~{{väite-loppu~~}}		{{Lainaus\|Koska Jumalalle ei voida esittää [[AW:S#falsifikaatiokriteeri\|falsifikaatiokriteeri]]ä, se ei ole tieteellinen hypoteesi.}}
	Esimerkiksi [[evoluutioteoria]], jonka mukaan nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantaisästä ohjaamattomien prosessien, kuten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla, on tieteellisen teorian asemassa. Vaikka sille onkin esitetty falsifikaatiokriteereitä, ei ole kyetty esittämään kriteeriä, jota ei voida kiertää pienillä lisähypoteeseilla tekemättä teorian ydinajatukseen merkittäviä muutoksia. Falsifioitavuutta on käsitelty tarkemmin [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/id-testattavuus/#more-66 IntelligentDesign.fi -sivustolla] Falsifikaatiokriteerin perusteella myös suunnittelu tulisi hylätä epätieteellisenä: "Koska väitteelle 'Mt. Rushmore on suunniteltu' ei voida esittää falsifikaatiokriteeriä, se ei ole tieteellinen hypoteesi."		Esimerkiksi [[evoluutioteoria]], jonka mukaan nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantaisästä ohjaamattomien prosessien, kuten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla, on tieteellisen teorian asemassa. Vaikka sille onkin esitetty falsifikaatiokriteereitä, ei ole kyetty esittämään kriteeriä, jota ei voida kiertää pienillä lisähypoteeseilla tekemättä teorian ydinajatukseen merkittäviä muutoksia. Falsifioitavuutta on käsitelty tarkemmin [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/id-testattavuus/#more-66 IntelligentDesign.fi -sivustolla] Falsifikaatiokriteerin perusteella myös suunnittelu tulisi hylätä epätieteellisenä: "Koska väitteelle 'Mt. Rushmore on suunniteltu' ei voida esittää falsifikaatiokriteeriä, se ei ole tieteellinen hypoteesi."

Rivi 24:		Rivi 24:

	=== Tiede tulee täyttämään aukot ===		=== Tiede tulee täyttämään aukot ===
	{{~~väite-alku}}~~Tieteellisen [[wp:tieto\|tiedon]] lisääntyessä aukot vähenevät ja lopulta loppuvat, eikä Jumalaa voida sijoittaa enää yhteenkään aukkoon.~~{{väite-loppu~~}}		{{Lainaus\|Tieteellisen [[wp:tieto\|tiedon]] lisääntyessä aukot vähenevät ja lopulta loppuvat, eikä Jumalaa voida sijoittaa enää yhteenkään aukkoon.}}
	Ei ole lainkaan selvää, että kaikki aukot tullaan selittämään [[AW:S#luonnollinen\|luonnollisilla]] selityksillä. Se, että aukot sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen, antaa vain näennäisen perustelun oletukselle, että kaikki aukot tulevat vielä sulkeutumaan. Aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista vain, jos kaikki aukot on suljettavissa (= kaikelle on olemassa luonnollinen selitys). Tilanteessa, jossa kaikki aukot eivät ole suljettavissa (= on yliluonnollisia ilmiöitä), aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen kertoo vain siitä, että suljetut aukot ovat suljettavissa (= luonnollisesti selitetyt ilmiöt ovat selitettävissä luonnollisesti). On tietysti älyllistä epärehellisyyttä yrittää ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista päättelyketjulla, jonka premissinä on, että kaikki aukot ovat suljettavissa.		Ei ole lainkaan selvää, että kaikki aukot tullaan selittämään [[AW:S#luonnollinen\|luonnollisilla]] selityksillä. Se, että aukot sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen, antaa vain näennäisen perustelun oletukselle, että kaikki aukot tulevat vielä sulkeutumaan. Aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista vain, jos kaikki aukot on suljettavissa (= kaikelle on olemassa luonnollinen selitys). Tilanteessa, jossa kaikki aukot eivät ole suljettavissa (= on yliluonnollisia ilmiöitä), aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen kertoo vain siitä, että suljetut aukot ovat suljettavissa (= luonnollisesti selitetyt ilmiöt ovat selitettävissä luonnollisesti). On tietysti älyllistä epärehellisyyttä yrittää ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista päättelyketjulla, jonka premissinä on, että kaikki aukot ovat suljettavissa.

Rivi 30:		Rivi 30:

	=== Jumalan käy kuten aukkojenkin ===		=== Jumalan käy kuten aukkojenkin ===
	{{~~väite-alku}}~~Mitä tapahtuu jollekin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enää ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.~~{{väite-loppu~~}}		{{Lainaus\|Mitä tapahtuu jollekin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enää ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.}}
	Ei. Jos jotakin aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan olemassaoloon. Löytäkäämme esimerkiksi suden jälkiä kotimme etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi.		Ei. Jos jotakin aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan olemassaoloon. Löytäkäämme esimerkiksi suden jälkiä kotimme etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi.