Ateismi - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Kirjallisuus */ +sisäinen linkki

2020-06-27T07:31:22Z

Kirjallisuus: +sisäinen linkki

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2020 kello 07.31
Rivi 143:		Rivi 143:
	=== Kirjallisuus ===		=== Kirjallisuus ===
	*Ateismin lyhyt historia, Alister McGrath		*Ateismin lyhyt historia, Alister McGrath
	*I Don't Have Enough Faith to be an Atheist, Norman Geisler ja Frank Turek		*[[I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist (kirja)\|I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist]], Norman Geisler ja Frank Turek

	==Viitteet==		==Viitteet==

Samuli Koivisto: /* Internet */ -linkki

2020-06-27T07:30:05Z

Internet: -linkki

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2020 kello 07.30
Rivi 140:		Rivi 140:
	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [https://youtu.be/HuCA4rIX4cE Ateismi vs. kristinusko -debatti] (Graig Zindler & [[William Lane Craig]])		* [https://youtu.be/HuCA4rIX4cE Ateismi vs. kristinusko -debatti] (Graig Zindler & [[William Lane Craig]])
	* [http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html Marko Grönroos: Ateismi-FAQ]

	=== Kirjallisuus ===		=== Kirjallisuus ===

Samuli Koivisto: linkkifix

2020-06-27T07:27:19Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2020 kello 07.27
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Viestipohja \| tyyppi=huomio \| sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}		{{Viestipohja \| tyyppi=huomio \| sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}

	'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus\|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala\|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä\|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = ~~Asennetutkimus~~: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti \| Osoite = https://www.~~teologia~~.fi/~~ajankohtaista~~/~~300~~-~~asennetutkimus-suomalaiset-suhtautuvat-uskontoon-avarasti~~ \| Viitattu = 12.4.~~2017~~ \| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = ~~Kirkon tutkimuskeskus~~ \| Ajankohta = 26.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.''</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi\|fysikalisteja]].		'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus\|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala\|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä\|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Tutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti \| Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000049710.html \| Viitattu = 27.6.2020 \| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Iltasanomat \| Ajankohta = 22.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.'')</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi\|fysikalisteja]].

	Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja\|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus\|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].		Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja\|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus\|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].
Rivi 85:		Rivi 85:
	Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)		Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)

	[[wp:George H. Smith\|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)\|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Massimo Pigliucci \| Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 \| Ajankohta= \| Osoite=http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm \| Julkaisija= www.rationalists.org\| Luettu=27.4.2007. 12.4.2017: ei enää luettavissa \| Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.		[[wp:George H. Smith\|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)\|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Massimo Pigliucci \| Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 \| Ajankohta= \| Osoite=<nowiki>http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm</nowiki> \| Julkaisija= www.rationalists.org\| Luettu=27.4.2007. 12.4.2017: ei enää luettavissa \| Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.

	===Pahan ongelma===		===Pahan ongelma===

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-12T13:15:40Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 12. huhtikuuta 2017 kello 13.15
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Viestipohja \| tyyppi=huomio \| sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}		{{Viestipohja \| tyyppi=huomio \| sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}

	'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus\|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala\|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä\|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti \| Osoite = ~~http~~://~~evl~~.fi/~~EVLUutiset.nsf/Documents~~/~~7AAA6F0B2A2B17D2C225739B0025E867?OpenDocument&lang=FI~~ \| Viitattu = 1.7.~~2010~~\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus \| Ajankohta = 22.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.''</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi\|fysikalisteja]].		'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus\|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala\|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä\|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti \| Osoite = https://www.teologia.fi/ajankohtaista/300-asennetutkimus-suomalaiset-suhtautuvat-uskontoon-avarasti \| Viitattu = 12.4.2017 \| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus \| Ajankohta = 26.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.''</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi\|fysikalisteja]].

	Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja\|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus\|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].		Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja\|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus\|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].
Rivi 15:		Rivi 15:
	Vaikka useimmat ateistit edustavat sellaisia käsityksiä kuin [[AW:S#humanismi\|humanismi]]<ref>”Humanism”, teoksessa {{kirjaviite \| Tekijä=Ted Honderich (Editor) \| Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy \| Sivu=376 \| Selite= \| Julkaisija=Oxford: Oxford University Press \| Vuosi=1995 \| Tunniste=ISBN 0-19-866132-0}}</ref> ja [[AW:S#naturalismi\|naturalismi]],<ref>Evan Fales: ”Naturalism and Physicalism”, teoksessa {{kirjaviite \| Tekijä=Michael Martin (Editor) \| Nimeke=Cambridge Companion to Atheism \| Selite=Cambridge Companions to Philosophy \| Sivu=122–131 \| Julkaisija=New York: Cambridge University Press \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 0-521-60367-6}}</ref> ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä=Julian Baggini \| Nimeke=[[Ateismi: Lyhyt johdanto]] \| Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija \| Vuosi=2005 \| Tunniste=ISBN 951-98702-1-0}}</ref> Kaikkia ateisteja yhdistää ateismin määritelmän seurauksena lähinnä vain muiden uskontojen kritiikki. Koska ateismi on vain muiden kantojen kieltämistä, itse ateismille esitetään harvemmin positiivisia perusteita.		Vaikka useimmat ateistit edustavat sellaisia käsityksiä kuin [[AW:S#humanismi\|humanismi]]<ref>”Humanism”, teoksessa {{kirjaviite \| Tekijä=Ted Honderich (Editor) \| Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy \| Sivu=376 \| Selite= \| Julkaisija=Oxford: Oxford University Press \| Vuosi=1995 \| Tunniste=ISBN 0-19-866132-0}}</ref> ja [[AW:S#naturalismi\|naturalismi]],<ref>Evan Fales: ”Naturalism and Physicalism”, teoksessa {{kirjaviite \| Tekijä=Michael Martin (Editor) \| Nimeke=Cambridge Companion to Atheism \| Selite=Cambridge Companions to Philosophy \| Sivu=122–131 \| Julkaisija=New York: Cambridge University Press \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 0-521-60367-6}}</ref> ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä=Julian Baggini \| Nimeke=[[Ateismi: Lyhyt johdanto]] \| Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija \| Vuosi=2005 \| Tunniste=ISBN 951-98702-1-0}}</ref> Kaikkia ateisteja yhdistää ateismin määritelmän seurauksena lähinnä vain muiden uskontojen kritiikki. Koska ateismi on vain muiden kantojen kieltämistä, itse ateismille esitetään harvemmin positiivisia perusteita.

	Ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä piirre on jumaluskon puuttuminen, mutta syyt ja perustelut tälle näkemykselle poikkeavat toisistaan. Koska ateismi käsitetään yleisesti jumalien olemassaolon kieltämisenä, siihen liittyy oleellisesti käsitys kiellettävien jumaluuksien luonteesta ja ominaisuuksista. Yksiselitteisen [[ateismin määritelmä\|ateismin määrittelyn]] vaikeuteen liittyy siten ilmiön lukuisat historialliset ilmenemismuodot ja käsitteen lukuisat eri tulkinnat.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa \| Nimeke= Atheism\| Ajankohta= \| Osoite=http://~~www.disf~~.org/~~en/Voci/2.asp~~ \| Julkaisija=Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science \| Luettu=27.4. ~~2007~~ \| Kieli={{en}} }}</ref>		Ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä piirre on jumaluskon puuttuminen, mutta syyt ja perustelut tälle näkemykselle poikkeavat toisistaan. Koska ateismi käsitetään yleisesti jumalien olemassaolon kieltämisenä, siihen liittyy oleellisesti käsitys kiellettävien jumaluuksien luonteesta ja ominaisuuksista. Yksiselitteisen [[ateismin määritelmä\|ateismin määrittelyn]] vaikeuteen liittyy siten ilmiön lukuisat historialliset ilmenemismuodot ja käsitteen lukuisat eri tulkinnat.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa \| Nimeke= Atheism\| Ajankohta= \| Osoite=http://inters.org/atheism \| Julkaisija=Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science \| Luettu= 12.4. 2017 \| Kieli={{en}} }}</ref>

	=Ateismin perustelut=		=Ateismin perustelut=
Rivi 85:		Rivi 85:
	Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)		Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)

	[[wp:George H. Smith\|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)\|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Massimo Pigliucci \| Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 \| Ajankohta= \| Osoite=http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm \| Julkaisija= www.rationalists.org\| Luettu=27.4. 2007 \| Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.		[[wp:George H. Smith\|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)\|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Massimo Pigliucci \| Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 \| Ajankohta= \| Osoite=http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm \| Julkaisija= www.rationalists.org\| Luettu=27.4.2007. 12.4.2017: ei enää luettavissa \| Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.

	===Pahan ongelma===		===Pahan ongelma===
Rivi 139:		Rivi 139:

	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [~~http~~://~~www~~.~~ateismi.argumentti.fi/ Ateismin kritiikki] (www.argumentti.fi)~~		* [https://youtu.be/HuCA4rIX4cE Ateismi vs. kristinusko -debatti] (Graig Zindler & [[William Lane Craig]])
	* [http:/~~/www.bringyou.to/CraigZindlerDebate.mp3~~ Ateismi vs. kristinusko -debatti] (Graig Zindler & [[William Lane Craig]])
	* [http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html Marko Grönroos: Ateismi-FAQ]		* [http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html Marko Grönroos: Ateismi-FAQ]

Otvari: Otsikkojakoa

2012-03-13T13:35:30Z

Otsikkojakoa

← Vanhempi versio		Versio 13. maaliskuuta 2012 kello 13.35
Rivi 17:		Rivi 17:
	Ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä piirre on jumaluskon puuttuminen, mutta syyt ja perustelut tälle näkemykselle poikkeavat toisistaan. Koska ateismi käsitetään yleisesti jumalien olemassaolon kieltämisenä, siihen liittyy oleellisesti käsitys kiellettävien jumaluuksien luonteesta ja ominaisuuksista. Yksiselitteisen [[ateismin määritelmä\|ateismin määrittelyn]] vaikeuteen liittyy siten ilmiön lukuisat historialliset ilmenemismuodot ja käsitteen lukuisat eri tulkinnat.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa \| Nimeke= Atheism\| Ajankohta= \| Osoite=http://www.disf.org/en/Voci/2.asp \| Julkaisija=Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science \| Luettu=27.4. 2007 \| Kieli={{en}} }}</ref>		Ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä piirre on jumaluskon puuttuminen, mutta syyt ja perustelut tälle näkemykselle poikkeavat toisistaan. Koska ateismi käsitetään yleisesti jumalien olemassaolon kieltämisenä, siihen liittyy oleellisesti käsitys kiellettävien jumaluuksien luonteesta ja ominaisuuksista. Yksiselitteisen [[ateismin määritelmä\|ateismin määrittelyn]] vaikeuteen liittyy siten ilmiön lukuisat historialliset ilmenemismuodot ja käsitteen lukuisat eri tulkinnat.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa \| Nimeke= Atheism\| Ajankohta= \| Osoite=http://www.disf.org/en/Voci/2.asp \| Julkaisija=Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science \| Luettu=27.4. 2007 \| Kieli={{en}} }}</ref>

	==Ateismin perustelut==		=Ateismin perustelut=
	Eksplisiittiselle ateistille rationaalinen ajattelu ja tieteellinen tieto ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ateismi perustuu kuitenkin useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia.<ref>Mikäli ateisti väittää muuta, häneltä on hyvä kysyä, mikä nimenomainen tieteen tutkimustulos todistaa Jumalan olemassaolemattomaksi.</ref> Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti monestikaan aseta kyseenalaiseksi tai näe syviä [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksiaan]].		Eksplisiittiselle ateistille rationaalinen ajattelu ja tieteellinen tieto ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ateismi perustuu kuitenkin useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia.<ref>Mikäli ateisti väittää muuta, häneltä on hyvä kysyä, mikä nimenomainen tieteen tutkimustulos todistaa Jumalan olemassaolemattomaksi.</ref> Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti monestikaan aseta kyseenalaiseksi tai näe syviä [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksiaan]].
	Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa.<ref>Näin esimerkiksi [[Antony Flew]]: God and Philosophy, 1966.</ref> Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan [[AW:S#metafysiikka\|metafyysinen]] tai uskonnollinen.		Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa.<ref>Näin esimerkiksi [[Antony Flew]]: God and Philosophy, 1966.</ref> Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan [[AW:S#metafysiikka\|metafyysinen]] tai uskonnollinen.

	=== Ateismin ennusteet ===		== Ateismin ennusteet ==

	Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, jolloin ateismi ennustaa asioita hyvin heikosti. Ateismin empiiriset ennusteet voidaan kuitenkin muotoilla modus tollens -päättelyksi:		Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, jolloin ateismi ennustaa asioita hyvin heikosti. Ateismin empiiriset ennusteet voidaan kuitenkin muotoilla modus tollens -päättelyksi:
Rivi 29:		Rivi 29:
	*(JP) ¬a		*(JP) ¬a

	Jossa a on teismi, ja ateismin ennuste on ¬b. Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:		Jossa a on teismi, ja ateismin ennuste on ¬b.

			=== Perustelujen puute ===

			{{Pääartikkeli\|[[Ateismin falsifioitavuus]]}}

			{{Pääartikkeli\|[[Jumalan olemassaolo]]}}

			Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:

	*(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."		*(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."
Rivi 41:		Rivi 49:

	Tästä syystä ateismin perustelut ovat monesti lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi [[Ylösnousemus \| historiallisesti]] ja [[Raamatun_historiallinen_luotettavuus \| arkeologisesti]].		Tästä syystä ateismin perustelut ovat monesti lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi [[Ylösnousemus \| historiallisesti]] ja [[Raamatun_historiallinen_luotettavuus \| arkeologisesti]].

	~~=== "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta" ===~~

	~~{{Pääartikkeli\|[[Ateismin falsifioitavuus]]}}~~

	~~{{Pääartikkeli\|[[Jumalan olemassaolo]]}}~~

	Kristillisen apologetiikan näkökulmasta ei ole perusteltua pitää totena edes 2. premissiä, jonka mukaan siis "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta". Käytännössä ongelma näyttää kiteytyvän siihen, mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät "hyvinä perusteluina", ja tällainen tilanne onkin sellainen, jota voisimme useiden kristinuskon suuntien perusteella odottaa: Jumalan toiveena ei ole ensisijaisesti saada meidät uskomaan olemassaoloonsa, vaan saada meidät vapaaehtoisuuteen perustuvaan rakastavaan yhteyteen hänen kanssaan. Maailma tarjoaa riittävät perusteet jumaluskolle, jos ihminen tahtoo olla yhteydessä Jumalaan, mutta samalla ihminen voi myös uskoa ateismiin näin tahtoessaan.		Kristillisen apologetiikan näkökulmasta ei ole perusteltua pitää totena edes 2. premissiä, jonka mukaan siis "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta". Käytännössä ongelma näyttää kiteytyvän siihen, mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät "hyvinä perusteluina", ja tällainen tilanne onkin sellainen, jota voisimme useiden kristinuskon suuntien perusteella odottaa: Jumalan toiveena ei ole ensisijaisesti saada meidät uskomaan olemassaoloonsa, vaan saada meidät vapaaehtoisuuteen perustuvaan rakastavaan yhteyteen hänen kanssaan. Maailma tarjoaa riittävät perusteet jumaluskolle, jos ihminen tahtoo olla yhteydessä Jumalaan, mutta samalla ihminen voi myös uskoa ateismiin näin tahtoessaan.

Otvari: /* Ateismin ennusteet */ muotoilu

2012-02-29T08:57:33Z

Ateismin ennusteet: muotoilu

← Vanhempi versio		Versio 29. helmikuuta 2012 kello 08.57
Rivi 25:		Rivi 25:
	Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, jolloin ateismi ennustaa asioita hyvin heikosti. Ateismin empiiriset ennusteet voidaan kuitenkin muotoilla modus tollens -päättelyksi:		Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, jolloin ateismi ennustaa asioita hyvin heikosti. Ateismin empiiriset ennusteet voidaan kuitenkin muotoilla modus tollens -päättelyksi:

	(1) a → b		*(1) a → b
	(2) ¬b		*(2) ¬b
	(JP) ¬a		*(JP) ¬a

	Jossa a on teismi, ja ateismin ennuste on ¬b. Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:		Jossa a on teismi, ja ateismin ennuste on ¬b. Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:

	(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."		*(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."
	(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."		*(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."

	Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. Ateistikaan tuskin kiistää sitä, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty perusteluja, mutta hänen mielestään ne eivät vain ole hyviä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin se, mitä kukin pitää riittävän hyvänä perusteluna. Argumentin kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä on juuri 'Antti Ateistin' mielestä hyvä perustelu Jumalan olemassaolon puolesta, vaan vaadittavan perustelun vakuuttavuus on riippuvainen ainoastaan siitä, kuinka hyvien perustelujen olemassaolo Jumalan olemassaolosta tulisi seurata. Lisäksi perustelujen olemassaolosta ei edes seuraa, että ateisti olisi tietoinen kaikista näistä perusteluista. Esimerkiksi uskonnonfilosofiaan laajasti perehtynyt [[Antony Flew]] päätyi pitämään elämänsä loppupuolella kohtaamiaan Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perusteluja niin vakuuttavina, että luopui ateismistaan.		Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. Ateistikaan tuskin kiistää sitä, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty perusteluja, mutta hänen mielestään ne eivät vain ole hyviä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin se, mitä kukin pitää riittävän hyvänä perusteluna. Argumentin kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä on juuri 'Antti Ateistin' mielestä hyvä perustelu Jumalan olemassaolon puolesta, vaan vaadittavan perustelun vakuuttavuus on riippuvainen ainoastaan siitä, kuinka hyvien perustelujen olemassaolo Jumalan olemassaolosta tulisi seurata. Lisäksi perustelujen olemassaolosta ei edes seuraa, että ateisti olisi tietoinen kaikista näistä perusteluista. Esimerkiksi uskonnonfilosofiaan laajasti perehtynyt [[Antony Flew]] päätyi pitämään elämänsä loppupuolella kohtaamiaan Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perusteluja niin vakuuttavina, että luopui ateismistaan.

Otvari: Ateismin ennusteista sen verran paljon settiä, että pitänee kohta irroittaa osio omaksi artikkelikseen.

2012-02-29T08:56:43Z

Ateismin ennusteista sen verran paljon settiä, että pitänee kohta irroittaa osio omaksi artikkelikseen.

← Vanhempi versio		Versio 29. helmikuuta 2012 kello 08.56
Rivi 34:		Rivi 34:
	(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."		(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."

	Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. ~~Esimerkiksi deistisen~~ Jumalan ~~puitteissa voidaan helposti kyseenalaistaa myös 1~~. ~~premissi~~.~~<ref>Jumala, joka~~ ei ole ~~määritelmällisesti ilmoittanut itseään meille~~, ~~ei ole oletettavasti kovinkaan kiinnostunut~~ siitä, ~~uskommeko me hänen olemassaoloonsa vai emme~~. ~~Ei siis ole myöskään erityistä syytä uskoa~~, että ~~jos deistinen Jumala~~ olisi ~~olemassa, meillä olisi pakko olla~~ Jumalan olemassaolon puolesta ~~hyviä perusteluita.</ref> Tämän takia ainakaan tässä muodossaan argumentti ei edes voi toimia perusteluna ainakaan positiivisen ateismin puolesta~~, ~~vaan ainoastaan perusteluna tietynlaista Jumala-käsitystä vastaan, oikeuttaen parhaassakin tapauksessa vain negatiivisen ateismin tai agnostisismin~~.		Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. Ateistikaan tuskin kiistää sitä, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty perusteluja, mutta hänen mielestään ne eivät vain ole hyviä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin se, mitä kukin pitää riittävän hyvänä perusteluna. Argumentin kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä on juuri 'Antti Ateistin' mielestä hyvä perustelu Jumalan olemassaolon puolesta, vaan vaadittavan perustelun vakuuttavuus on riippuvainen ainoastaan siitä, kuinka hyvien perustelujen olemassaolo Jumalan olemassaolosta tulisi seurata. Lisäksi perustelujen olemassaolosta ei edes seuraa, että ateisti olisi tietoinen kaikista näistä perusteluista. Esimerkiksi uskonnonfilosofiaan laajasti perehtynyt [[Antony Flew]] päätyi pitämään elämänsä loppupuolella kohtaamiaan Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perusteluja niin vakuuttavina, että luopui ateismistaan.

	Tästä syystä ateismin perustelut ovat lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi [[Ylösnousemus \| historiallisesti]] ja [[Raamatun_historiallinen_luotettavuus \| arkeologisesti]].		1. premissi voidaan puolestaan kyseenalaistaa hyvinkin helposti esimerkiksi deistisen Jumala-käsityksen puitteissa.<ref>Jumala, joka ei ole määritelmällisesti ilmoittanut itseään meille, ei ole oletettavasti kovinkaan kiinnostunut siitä, uskommeko me hänen olemassaoloonsa vai emme. Ei siis ole myöskään erityistä syytä uskoa, että jos deistinen Jumala olisi olemassa, meillä olisi pakko olla Jumalan olemassaolon puolesta hyviä perusteluita. Premissi näyttäisi siis suunnilleen yhtä uskottavalta kuin väite "Jos tuntematon alkeishiukkanen on olemassa, niin tämän olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja", tai: "jos Amazonissa on tieteelle tuntematon kasvilaji, niin sen olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja".</ref> Ensimmäinen premissi voidaan kyseenalaistaa myös kristinuskon puitteissa esimerkiksi sillä perusteella, että ihmiset [[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta\|uskovat luonnostaan Jumalan olemassaoloon]]. Emme tarvitse erillisiä perusteluja monille muillekaan luonnollisille uskomuksillemme, esimerkiksi havaintojemme luotettavuudelle tai oman mielemme ulkopuolisten persoonien olemassaololle. Jos usko Jumalaan on ihmisen luonnollinen lähtöolettamus, niin ehkä juuri epäusko vaatiikin perustelun, eikä siis oikeutetulle Jumalaan uskomiselle ole välttämätöntä saada tämän lisäksi perusteluja. Kristitty voi kyseenalaistaa ensimmäisen perustelun myös osittain. Hänen ei tarvitse kiistää sitä, että Jumalan olemassaolosta seuraa olemassaoloa puolustavien perustelujen tunteminen. Kristitty voi sen sijaan kiistää sen, että näiden perustelujen tulisi olla juuri niin hyviä, että ne vakuuttaisivat ateistin.

			Koska molemmat premissit ovat niin kyseenalaisia, tämä argumentti ei sellaisenaan toimi hyvänä perusteluna ainakaan positiivisen ateismin puolesta, vaan ainoastaan perusteluna tietynlaista Jumala-käsitystä vastaan, oikeuttaen parhaassakin tapauksessa vain negatiivisen ateismin tai agnostisismin. Päättely on kuitenkin muodollisesti pätevää, joten mikäli premissit olisivat totta, näistä seuraisi johtopäätös: "ei ole niin, että Jumala on olemassa." Jotta argumentti voisi oikeuttaa johtopäätöksen, sen puolustajan tulisi kuitenkin esittää uskottavat perustelunsa premissien uskottavuuden puolesta.

			Tästä syystä ateismin perustelut ovat monesti lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi [[Ylösnousemus \| historiallisesti]] ja [[Raamatun_historiallinen_luotettavuus \| arkeologisesti]].

	=== "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta" ===		=== "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta" ===

Otvari: Fiksailua

2011-12-02T10:59:54Z

Fiksailua

Näytä muutokset

Otvari: /* Ihmeiden kritiikki */ fix

2011-12-02T09:18:45Z

Ihmeiden kritiikki: fix

← Vanhempi versio		Versio 2. joulukuuta 2011 kello 09.18
Rivi 49:		Rivi 49:
	Useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein [[ihme]]itä vastaan virheellisen [[David Hume]]n argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot, kokemukset ja fyysinen todistusaineisto voidaan aina kuitata erehdyksiksi tai huijaukseksi.		Useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein [[ihme]]itä vastaan virheellisen [[David Hume]]n argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot, kokemukset ja fyysinen todistusaineisto voidaan aina kuitata erehdyksiksi tai huijaukseksi.

	On tietysti totta, kuten David Hume on sanonut, että "Mikään todistus ei riitä osoittamaan ihmettä todeksi, ellei todistuksen epätotuus olisi vielä suurempi ihme, kuin se seikka, jonka se yrittää todistaa." Tämä pätee minkä tahansa väitteen suhteen: todistusaineisto ei voi osoittaa väitettä todeksi, ellei väitteen vastakohdan totuus olisi todistusaineiston huomioon ottaen vieläkin epätodennäköisempää. Tämä ei kuitenkaan auta osoittamaan ihmeestä, kuten [[Jeesuksen ylösnousemuksesta]], kertovia todisteita huonoiksi, ellei ihmeen oleteta olevan jo lähtökohtaisesti mielivaltaisen epätodennäköinen. Mutta juuri tämähän argumentin piti todistaa!		On tietysti totta, kuten David Hume on sanonut, että "Mikään todistus ei riitä osoittamaan ihmettä todeksi, ellei todistuksen epätotuus olisi vielä suurempi ihme, kuin se seikka, jonka se yrittää todistaa." Tämä pätee minkä tahansa väitteen suhteen: todistusaineisto ei voi osoittaa väitettä todeksi, ellei väitteen vastakohdan totuus olisi todistusaineiston huomioon ottaen vieläkin epätodennäköisempää. Tämä ei kuitenkaan auta osoittamaan ihmeestä, kuten [[Jeesuksen ylösnousemus\|Jeesuksen ylösnousemuksesta]], kertovia todisteita huonoiksi, ellei ihmeen oleteta olevan jo lähtökohtaisesti mielivaltaisen epätodennäköinen. Mutta juuri tämähän argumentin piti todistaa!

	==== Usko Jumalaan ei ole tieteellistä ====		==== Usko Jumalaan ei ole tieteellistä ====

Otvari: /* Ihmeiden kritiikki */

2011-12-02T09:18:08Z

Ihmeiden kritiikki

← Vanhempi versio		Versio 2. joulukuuta 2011 kello 09.18
Rivi 47:		Rivi 47:
	{{Pääartikkeli\|[[Ihme]]}}		{{Pääartikkeli\|[[Ihme]]}}

	~~Lisäksi useiden~~ ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein [[ihme]]itä vastaan virheellisen [[David Hume]]n argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot, kokemukset ja fyysinen todistusaineisto voidaan aina kuitata erehdyksiksi tai huijaukseksi.		Useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein [[ihme]]itä vastaan virheellisen [[David Hume]]n argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot, kokemukset ja fyysinen todistusaineisto voidaan aina kuitata erehdyksiksi tai huijaukseksi.

			On tietysti totta, kuten David Hume on sanonut, että "Mikään todistus ei riitä osoittamaan ihmettä todeksi, ellei todistuksen epätotuus olisi vielä suurempi ihme, kuin se seikka, jonka se yrittää todistaa." Tämä pätee minkä tahansa väitteen suhteen: todistusaineisto ei voi osoittaa väitettä todeksi, ellei väitteen vastakohdan totuus olisi todistusaineiston huomioon ottaen vieläkin epätodennäköisempää. Tämä ei kuitenkaan auta osoittamaan ihmeestä, kuten [[Jeesuksen ylösnousemuksesta]], kertovia todisteita huonoiksi, ellei ihmeen oleteta olevan jo lähtökohtaisesti mielivaltaisen epätodennäköinen. Mutta juuri tämähän argumentin piti todistaa!

	==== Usko Jumalaan ei ole tieteellistä ====		==== Usko Jumalaan ei ole tieteellistä ====

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2020 kello 07.27
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Viestipohja \| tyyppi=huomio \| sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}		{{Viestipohja \| tyyppi=huomio \| sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}

	'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus\|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala\|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä\|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = ~~Asennetutkimus~~: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti \| Osoite = https://www.~~teologia~~.fi/~~ajankohtaista~~/~~300~~-~~asennetutkimus-suomalaiset-suhtautuvat-uskontoon-avarasti~~ \| Viitattu = 12.4.~~2017~~ \| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = ~~Kirkon tutkimuskeskus~~ \| Ajankohta = 26.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.''</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi\|fysikalisteja]].		'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus\|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala\|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä\|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Tutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti \| Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000049710.html \| Viitattu = 27.6.2020 \| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Iltasanomat \| Ajankohta = 22.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.'')</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi\|fysikalisteja]].

	Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja\|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus\|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].		Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja\|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus\|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].
Rivi 85:		Rivi 85:
	Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)		Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä\|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)

	[[wp:George H. Smith\|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)\|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Massimo Pigliucci \| Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 \| Ajankohta= \| Osoite=http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm \| Julkaisija= www.rationalists.org\| Luettu=27.4.2007. 12.4.2017: ei enää luettavissa \| Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.		[[wp:George H. Smith\|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)\|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Massimo Pigliucci \| Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 \| Ajankohta= \| Osoite=<nowiki>http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm</nowiki> \| Julkaisija= www.rationalists.org\| Luettu=27.4.2007. 12.4.2017: ei enää luettavissa \| Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.

	===Pahan ongelma===		===Pahan ongelma===