Apostolien teot - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: +sisäinen linkitys

2020-06-27T07:18:30Z

+sisäinen linkitys

← Vanhempi versio		Versio 27. kesäkuuta 2020 kello 07.18
Rivi 100:		Rivi 100:
	{{sitaatti\|Apostolien tekojen historiallisuutta tukeva todistusaineisto on valtava – – Jokainen yritys hylätä sen historiallisuus näyttää järjenvastaiselta. Rooman historian tutkijat ovat pitkään pitäneet tätä itsestään selvyytenä.}}		{{sitaatti\|Apostolien tekojen historiallisuutta tukeva todistusaineisto on valtava – – Jokainen yritys hylätä sen historiallisuus näyttää järjenvastaiselta. Rooman historian tutkijat ovat pitkään pitäneet tätä itsestään selvyytenä.}}

	Naturalistien kannalta on epämiellyttävää, että Luukas raportoi yhteensä 35 yliluonnollista ihmettä samassa kirjassa, jossa hän raportoi kaikki nämä 84 historiallisen tutkimuksen vahvistamaa yksityiskohtaa. Luukas kertoo ihmeistä osana historiallista kuvaustaan samalla koruttomalla tavalla kuin muistakin historiallisista yksityiskohdista. Ei ole luultavaa, että Luukas olisi tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia kuten tuulen suuntaa, meriveden syvyyttä ja erikoisia kaupunkien nimiä, mutta olisi epätarkka kuvatessaan tärkeitä tapahtumia kuten ihmeitä. Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana hänen kuvatessaan ihmeitä. Luukkaan luotettavuus historioitsijana on vahvistettu niin monissa yksityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Geisler, Norman L. & Turek, Frank \| Nimeke = I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist \| Julkaisija = Wheaton, Ill.: Crossway Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 260}}</ref>		Naturalistien kannalta on epämiellyttävää, että Luukas raportoi yhteensä 35 yliluonnollista ihmettä samassa kirjassa, jossa hän raportoi kaikki nämä 84 historiallisen tutkimuksen vahvistamaa yksityiskohtaa. Luukas kertoo ihmeistä osana historiallista kuvaustaan samalla koruttomalla tavalla kuin muistakin historiallisista yksityiskohdista. Ei ole luultavaa, että Luukas olisi tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia kuten tuulen suuntaa, meriveden syvyyttä ja erikoisia kaupunkien nimiä, mutta olisi epätarkka kuvatessaan tärkeitä tapahtumia kuten ihmeitä. Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana hänen kuvatessaan ihmeitä. Luukkaan luotettavuus historioitsijana on vahvistettu niin monissa yksityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Geisler, Norman L. & Turek, Frank \| Nimeke = [[I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist (kirja)\|I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist]] \| Julkaisija = Wheaton, Ill.: Crossway Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 260}}</ref>

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Samuli Koivisto: n -> h

2017-03-30T22:03:47Z

n -> h

← Vanhempi versio		Versio 30. maaliskuuta 2017 kello 22.03
Rivi 5:		Rivi 5:
	{{sitaatti\|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}		{{sitaatti\|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}

	Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään {{rp\|Luuk. 3:1}} olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Bock, Darell \| Nimeke = Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament \| Julkaisija = Grand Rapids, ~~Micn~~. Baker Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 283}}</ref>		Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään {{rp\|Luuk. 3:1}} olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Bock, Darell \| Nimeke = Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament \| Julkaisija = Grand Rapids, Mich. Baker Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 283}}</ref>

	Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Warfield, Benjamin Breckinridge \| Nimeke = The Inspiration and Authority of the Bible \| Julkaisija = Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company \| Vuosi = 1970 \| Kappale = \| Sivu = 436-437}}</ref>		Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Warfield, Benjamin Breckinridge \| Nimeke = The Inspiration and Authority of the Bible \| Julkaisija = Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company \| Vuosi = 1970 \| Kappale = \| Sivu = 436-437}}</ref>

Samuli Koivisto: fix

2015-12-22T16:21:46Z

fix

Samuli Koivisto: Raamatunpaikkalinkit vain raamatunkohtiin

2015-12-22T16:18:20Z

Raamatunpaikkalinkit vain raamatunkohtiin

Tieto: kh

2015-12-13T13:25:47Z

← Vanhempi versio		Versio 13. joulukuuta 2015 kello 13.25
Rivi 23:		Rivi 23:
	# Filippin olleen roomalainen siirtokunta ({{rp\|Apt. 16:12}})		# Filippin olleen roomalainen siirtokunta ({{rp\|Apt. 16:12}})
	# Filippin lähellä olevan joen oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 16:13}})		# Filippin lähellä olevan joen oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 16:13}})
	# Tyatiran olevan kankaiden värjäyksen keskus ({{rp\|Apt. 16: 14}})		# Tyatiran olevan kankaiden värjäyksen keskus ({{rp\|Apt. 16:14}})
	# siirtokunnan hallitsijamiesten oikean virkanimen ({{rp\|Apt. 16:22}})		# siirtokunnan hallitsijamiesten oikean virkanimen ({{rp\|Apt. 16:22}})
	# Antipoliin ja Apollonian oikeat sijainnit, joissa matkaajat viettäisivät peräkkäiset yöt ({{rp\|Apt. 17:11}})		# Antipoliin ja Apollonian oikeat sijainnit, joissa matkaajat viettäisivät peräkkäiset yöt ({{rp\|Apt. 17:11}})
Rivi 42:		Rivi 42:
	# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})		# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})
	# Artemiin tunnetun temppelin ja jumalakuvat ({{rp\|Apt. 19:24}})		# Artemiin tunnetun temppelin ja jumalakuvat ({{rp\|Apt. 19:24}})
	# tunnetun Artemis-jumalattaren ({{rp\|Apt. 19: 27}})		# tunnetun Artemis-jumalattaren ({{rp\|Apt. 19:27}})
	# että Efeson teatteri oli kaupungin kokoontumispaikka ({{rp\|Apt. 19:29}})		# että Efeson teatteri oli kaupungin kokoontumispaikka ({{rp\|Apt. 19:29}})
	# Efeson kaupungin johtavan toimeenpanevan virkamiehen oikean virkanimikkeen: sihteeri ({{rp\|Apt. grammateus}}) ({{rp\|Apt. 19:35}})		# Efeson kaupungin johtavan toimeenpanevan virkamiehen oikean virkanimikkeen: sihteeri ({{rp\|Apt. grammateus}}) ({{rp\|Apt. 19:35}})

Tieto: kh

2015-12-13T13:24:39Z

Samuli Koivisto: Viitteet Apowiki-muotoon, rp-linkitys

2013-06-22T08:59:58Z

Viitteet Apowiki-muotoon, rp-linkitys

← Vanhempi versio		Versio 22. kesäkuuta 2013 kello 08.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	Naturalistisen Uuden testamentin tutkimuksen yksi ensimmäisiä pyrkimyksiä on ollut kyseenalaistaa Apostolien tekojen historiallisuus, koska Apostolien teot tarjoaa kuvauksen kristinuskon historian ensimmäisistä vuosista. Voidakseen perustella oman kertomuksensa kristinuskon synnystä ja kehityksestä naturalististen tutkijoiden on saatettava Apostolien teot epäilyksenalaiseksi. ~~OIisi~~ hyvin ongelmallista tunnustaa, että Apostolien teot on Paavalin läheisen ystävän ja työtoverin kirjoittama muutama vuosi Paavalin kuoleman jälkeen, koska silloin se saa liiaksi historiallista painoarvoa. Niinpä Apostolien teot selitetään mielellään alusta loppuun tarunomaiseksi kuvaukseksi. Kun Apostolien tekojen tarjoama historiallinen viitekehys saadaan raivattua pois tieltä, tulee mahdolliseksi rakennella sellaisia kertomuksia kristinuskon varhaisvaiheista, jotka sopivat naturalistiseen maailmankuvaan.		Naturalistisen Uuden testamentin tutkimuksen yksi ensimmäisiä pyrkimyksiä on ollut kyseenalaistaa Apostolien tekojen historiallisuus, koska Apostolien teot tarjoaa kuvauksen kristinuskon historian ensimmäisistä vuosista. Voidakseen perustella oman kertomuksensa kristinuskon synnystä ja kehityksestä naturalististen tutkijoiden on saatettava Apostolien teot epäilyksenalaiseksi. Olisi hyvin ongelmallista tunnustaa, että Apostolien teot on Paavalin läheisen ystävän ja työtoverin kirjoittama muutama vuosi Paavalin kuoleman jälkeen, koska silloin se saa liiaksi historiallista painoarvoa. Niinpä Apostolien teot selitetään mielellään alusta loppuun tarunomaiseksi kuvaukseksi. Kun Apostolien tekojen tarjoama historiallinen viitekehys saadaan raivattua pois tieltä, tulee mahdolliseksi rakennella sellaisia kertomuksia kristinuskon varhaisvaiheista, jotka sopivat naturalistiseen maailmankuvaan.

	Luke Timothy Johnsonin (1997: 92-95) mukaan tällaisilla ”kristinuskon historioilla” on se yhteinen ominaisuus, etteivät ne ole historiaa missään sanan tavallisessa merkityksessä.		Luke Timothy Johnsonin<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Johnson, Luke Timothy \| Nimeke = The Real Jesus \| Julkaisija = San Francisco, Harper \| Vuosi = 1997 \| Kappale = \| Sivu = 92-95}}</ref> mukaan tällaisilla ”kristinuskon historioilla” on se yhteinen ominaisuus, etteivät ne ole historiaa missään sanan tavallisessa merkityksessä.

	{{sitaatti\|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. ~~- -~~ Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}		{{sitaatti\|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}

	Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään Luuk. 3: 1 olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin. (Bock 2004: 283)		Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään {{rp\|Luuk. 3:1}} olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Bock, Darell \| Nimeke = Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament \| Julkaisija = Grand Rapids, Micn. Baker Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 283}}</ref>

	Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi. (Warfield 1970: 436-437.)		Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Warfield, Benjamin Breckinridge \| Nimeke = The Inspiration and Authority of the Bible \| Julkaisija = Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company \| Vuosi = 1970 \| Kappale = \| Sivu = 436-437}}</ref>

	Antiikin tutkija ja historioitsija Colin Hemer (1990) on tutkinut Apostolien tekojen historiallisuutta jae jakeelta. Huolellisella yksityiskohtaisuudella Hemer tunnistaa 84 tosiasiaa Apostolien tekojen loppuluvuissa, jotka ovat historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamia. Vaikka Luukkaalla ei ollut käytettävissään moderneja karttoja ja merikarttoja, hän raportoi tarkasti:		Antiikin tutkija ja historioitsija Colin Hemer<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hemer, Colin \| Nimeke = The Book of Acts in the Setting of Hellenistic History \| Julkaisija = Winoa Lake, Ind.: Eisenbrauns \| Vuosi = 1990 \| Kappale = \| Sivu = }}</ref> on tutkinut Apostolien tekojen historiallisuutta jae jakeelta. Huolellisella yksityiskohtaisuudella Hemer tunnistaa 84 tosiasiaa Apostolien tekojen loppuluvuissa, jotka ovat historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamia. Vaikka Luukkaalla ei ollut käytettävissään moderneja karttoja ja merikarttoja, hän raportoi tarkasti:

	# oikean merireitin Seleukiasta Kyprokseen ({{rp\|Apt. 13: 4-5}})		# oikean merireitin Seleukiasta Kyprokseen ({{rp\|Apt. 13: 4-5}})
Rivi 96:		Rivi 96:
	# vankeuden ehdot: eläen omalla kustannuksellaan ({{rp\|Apt. 28:30-31}})		# vankeuden ehdot: eläen omalla kustannuksellaan ({{rp\|Apt. 28:30-31}})

			Ei ole epäilystäkään, että Luukas on ollut näiden tapahtumien silminnäkijä tai että hän on ainakin voinut nojautua silminnäkijöiden todistukseen. Rooman historian erikoisasiantuntija A. N. Sherwin-White<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Sherwin-White, A. N. \| Nimeke = Roman Society ans Roman Law in the New Testament \| Julkaisija = Oxford: Clarendon Press \| Vuosi = 1963 \| Kappale = \| Sivu = 189}}</ref> sanoo:

			{{sitaatti\|Apostolien tekojen historiallisuutta tukeva todistusaineisto on valtava – – Jokainen yritys hylätä sen historiallisuus näyttää järjenvastaiselta. Rooman historian tutkijat ovat pitkään pitäneet tätä itsestään selvyytenä.}}

			Naturalistien kannalta on epämiellyttävää, että Luukas raportoi yhteensä 35 yliluonnollista ihmettä samassa kirjassa, jossa hän raportoi kaikki nämä 84 historiallisen tutkimuksen vahvistamaa yksityiskohtaa. Luukas kertoo ihmeistä osana historiallista kuvaustaan samalla koruttomalla tavalla kuin muistakin historiallisista yksityiskohdista. Ei ole luultavaa, että Luukas olisi tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia kuten tuulen suuntaa, meriveden syvyyttä ja erikoisia kaupunkien nimiä, mutta olisi epätarkka kuvatessaan tärkeitä tapahtumia kuten ihmeitä. Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana kun hän kuvaa ihmeitä. Luukkaan luotettavuus historioitsijana on vahvistettu niin monissa yksityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Geisler, Norman L. & Turek, Frank \| Nimeke = I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist \| Julkaisija = Wheaton, Ill.: Crossway Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 260}}</ref>

	Ei ole epäilystäkään, että Luukas on ollut näiden tapahtumien silminnäkijä tai että hän on ainakin voinut nojautua silminnäkijöiden todistukseen. Rooman historian erikoisasiantuntija A. N. Sherwin-White (1963: 189) sanoo: ”Apostolien tekojen historiallisuutta tukeva todistusaineisto on valtava - - Jokainen yritys hylätä sen historiallisuus näyttää järjenvastaiselta. Rooman historian tutkijat ovat pitkään pitäneet tätä itsestään selvyytenä.”		== Viitteet ==
			{{viitteet}}
	Naturalistien kannalta on epämiellyttävää, että Luukas raportoi yhteensä 35 yliluonnollista ihmettä samassa kirjassa, jossa hän raportoi kaikki nämä 84 historiallisen tutkimuksen vahvistamaa yksityiskohtaa. Luukas kertoo ihmeistä osana historiallista kuvaustaan samalla koruttomalla tavalla kuin muistakin historiallisista yksityiskohdista. Ei ole luultavaa, että Luukas olisi tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia kuten tuulen suuntaa, meriveden syvyyttä ja erikoisia kaupunkien nimiä, mutta olisi epätarkka kuvatessaan tärkeitä tapahtumia kuten ihmeitä. Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana kun hän kuvaa ihmeitä. Luukkaan luotettavuus historioitsijana on vahvistettu niin monissa yksityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta. (Geisler 2004: 260.)

	{{raamatuntutkimus}}		{{raamatuntutkimus}}
	[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]		[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]

Otvari: Typo

2010-07-21T14:29:29Z

Typo

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 14.29
Rivi 11:		Rivi 11:
	Antiikin tutkija ja historioitsija Colin Hemer (1990) on tutkinut Apostolien tekojen historiallisuutta jae jakeelta. Huolellisella yksityiskohtaisuudella Hemer tunnistaa 84 tosiasiaa Apostolien tekojen loppuluvuissa, jotka ovat historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamia. Vaikka Luukkaalla ei ollut käytettävissään moderneja karttoja ja merikarttoja, hän raportoi tarkasti:		Antiikin tutkija ja historioitsija Colin Hemer (1990) on tutkinut Apostolien tekojen historiallisuutta jae jakeelta. Huolellisella yksityiskohtaisuudella Hemer tunnistaa 84 tosiasiaa Apostolien tekojen loppuluvuissa, jotka ovat historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamia. Vaikka Luukkaalla ei ollut käytettävissään moderneja karttoja ja merikarttoja, hän raportoi tarkasti:

	# oikean merireitin Seleukiasta Kyprokseen ({{rp\|~~Apt.~~ Apt. 13: 4-5}})		# oikean merireitin Seleukiasta Kyprokseen ({{rp\|Apt. 13: 4-5}})
	# oikean sataman (Pergen) suoralla laivareitillä Kyproksesta ({{rp\|Apt. 13:13}})		# oikean sataman (Pergen) suoralla laivareitillä Kyproksesta ({{rp\|Apt. 13:13}})
	# Lykaonian oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 14:6}})		# Lykaonian oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 14:6}})

Otvari: luokitus

2010-07-21T14:00:08Z

luokitus

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 14.00
Rivi 104:		Rivi 104:

	{{raamatuntutkimus}}		{{raamatuntutkimus}}
			[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]

Darter: wikifiointia: rp:viittaukset (vois poistaa jos on tarpeettomat)

2010-07-01T18:25:13Z

wikifiointia: rp:viittaukset (vois poistaa jos on tarpeettomat)

Näytä muutokset

← Vanhempi versio		Versio 30. maaliskuuta 2017 kello 22.03
Rivi 5:		Rivi 5:
	{{sitaatti\|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}		{{sitaatti\|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}

	Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään {{rp\|Luuk. 3:1}} olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Bock, Darell \| Nimeke = Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament \| Julkaisija = Grand Rapids, ~~Micn~~. Baker Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 283}}</ref>		Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään {{rp\|Luuk. 3:1}} olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Bock, Darell \| Nimeke = Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament \| Julkaisija = Grand Rapids, Mich. Baker Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 283}}</ref>

	Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Warfield, Benjamin Breckinridge \| Nimeke = The Inspiration and Authority of the Bible \| Julkaisija = Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company \| Vuosi = 1970 \| Kappale = \| Sivu = 436-437}}</ref>		Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Warfield, Benjamin Breckinridge \| Nimeke = The Inspiration and Authority of the Bible \| Julkaisija = Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company \| Vuosi = 1970 \| Kappale = \| Sivu = 436-437}}</ref>

← Vanhempi versio		Versio 13. joulukuuta 2015 kello 13.25
Rivi 23:		Rivi 23:
	# Filippin olleen roomalainen siirtokunta ({{rp\|Apt. 16:12}})		# Filippin olleen roomalainen siirtokunta ({{rp\|Apt. 16:12}})
	# Filippin lähellä olevan joen oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 16:13}})		# Filippin lähellä olevan joen oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 16:13}})
	# Tyatiran olevan kankaiden värjäyksen keskus ({{rp\|Apt. 16: 14}})		# Tyatiran olevan kankaiden värjäyksen keskus ({{rp\|Apt. 16:14}})
	# siirtokunnan hallitsijamiesten oikean virkanimen ({{rp\|Apt. 16:22}})		# siirtokunnan hallitsijamiesten oikean virkanimen ({{rp\|Apt. 16:22}})
	# Antipoliin ja Apollonian oikeat sijainnit, joissa matkaajat viettäisivät peräkkäiset yöt ({{rp\|Apt. 17:11}})		# Antipoliin ja Apollonian oikeat sijainnit, joissa matkaajat viettäisivät peräkkäiset yöt ({{rp\|Apt. 17:11}})
Rivi 42:		Rivi 42:
	# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})		# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})
	# Artemiin tunnetun temppelin ja jumalakuvat ({{rp\|Apt. 19:24}})		# Artemiin tunnetun temppelin ja jumalakuvat ({{rp\|Apt. 19:24}})
	# tunnetun Artemis-jumalattaren ({{rp\|Apt. 19: 27}})		# tunnetun Artemis-jumalattaren ({{rp\|Apt. 19:27}})
	# että Efeson teatteri oli kaupungin kokoontumispaikka ({{rp\|Apt. 19:29}})		# että Efeson teatteri oli kaupungin kokoontumispaikka ({{rp\|Apt. 19:29}})
	# Efeson kaupungin johtavan toimeenpanevan virkamiehen oikean virkanimikkeen: sihteeri ({{rp\|Apt. grammateus}}) ({{rp\|Apt. 19:35}})		# Efeson kaupungin johtavan toimeenpanevan virkamiehen oikean virkanimikkeen: sihteeri ({{rp\|Apt. grammateus}}) ({{rp\|Apt. 19:35}})

← Vanhempi versio		Versio 22. joulukuuta 2015 kello 16.21
Rivi 39:		Rivi 39:
	# Korintissa olevan synagogan ({{rp\|Apt. 18:4}})		# Korintissa olevan synagogan ({{rp\|Apt. 18:4}})
	# Korintissa virkaa hoitavan Gallion oikean virkanimikkeen, käskynhaltija (prokonsuli) ({{rp\|Apt. 18:12}})		# Korintissa virkaa hoitavan Gallion oikean virkanimikkeen, käskynhaltija (prokonsuli) ({{rp\|Apt. 18:12}})
	# Korintin forumin edessä olevan tuomioistuimen (bema) ({{rp\|Apt. 18:16 ~~ss.~~}})		# Korintin forumin edessä olevan tuomioistuimen (bema) ({{rp\|Apt. 18:16}})
	# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})		# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})
	# Artemiin tunnetun temppelin ja jumalakuvat ({{rp\|Apt. 19:24}})		# Artemiin tunnetun temppelin ja jumalakuvat ({{rp\|Apt. 19:24}})
Rivi 52:		Rivi 52:
	# tarkan etnisen ilmaisun ”beroialainen” ({{rp\|Apt. 20:4}})		# tarkan etnisen ilmaisun ”beroialainen” ({{rp\|Apt. 20:4}})
	# etnisen termin ”aasialainen” ({{rp\|Apt. 20:4}})		# etnisen termin ”aasialainen” ({{rp\|Apt. 20:4}})
	# Troaksen kaupungin strategisen merkityksen ({{rp\|Apt. 20:5 ~~ss.~~}})		# Troaksen kaupungin strategisen merkityksen ({{rp\|Apt. 20:5}})
	# rannikkomatkan vaarallisuuden tässä paikassa ({{rp\|Apt. 20:13}})		# rannikkomatkan vaarallisuuden tässä paikassa ({{rp\|Apt. 20:13}})
	# paikannimien oikean järjestyksen ({{rp\|Apt. 20:14-15}})		# paikannimien oikean järjestyksen ({{rp\|Apt. 20:14-15}})
Rivi 80:		Rivi 80:
	# Hyvätsatamat nimisen paikan sijainnin ja sen lähellä olevan Lasaian kaupungin ({{rp\|Apt. 27:8}})		# Hyvätsatamat nimisen paikan sijainnin ja sen lähellä olevan Lasaian kaupungin ({{rp\|Apt. 27:8}})
	# Hyvätsatamat-nimisen sataman soveltumattomuuden talvisatamaksi ({{rp\|Apt. 27:12}})		# Hyvätsatamat-nimisen sataman soveltumattomuuden talvisatamaksi ({{rp\|Apt. 27:12}})
	# näissä sääolosuhteissa etelätuulelle tyypillisen taipumuksen muuttua yhtäkkiä rajuksi koillismyrskyksi ({{rp\|Apt. 27: 13-14}})		# näissä sääolosuhteissa etelätuulelle tyypillisen taipumuksen muuttua yhtäkkiä rajuksi koillismyrskyksi ({{rp\|Apt. 27:13-14}})
	# muinaisen raakatakilaisen laivan ominaisuuden, jonka mukaan sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ajautua myrskyn mukana ({{rp\|Apt. 27:15}})		# muinaisen raakatakilaisen laivan ominaisuuden, jonka mukaan sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ajautua myrskyn mukana ({{rp\|Apt. 27:15}})
	# Kauda-saaren tarkan sijainnin ja nimen ({{rp\|Apt. 27:16}})		# Kauda-saaren tarkan sijainnin ja nimen ({{rp\|Apt. 27:16}})

← Vanhempi versio		Versio 22. joulukuuta 2015 kello 16.18
Rivi 32:		Rivi 32:
	# Ateenassa olevan synagogan ({{rp\|Apt. 17:17}})		# Ateenassa olevan synagogan ({{rp\|Apt. 17:17}})
	# torilla tapahtuvan filosofisen väittelyn osana ateenalaisten elämäntapaa ({{rp\|Apt. 17:17}})		# torilla tapahtuvan filosofisen väittelyn osana ateenalaisten elämäntapaa ({{rp\|Apt. 17:17}})
	# oikean ateenalaisen slangisanan (spermalogos), jolla Paavalia nimitellään ({{rp\|Apt. 17:18}}) ja oikeusistuimen oikean nimen ({{rp\|Apt. ~~Areios pagos,~~ 17:19}})		# oikean ateenalaisen slangisanan (spermalogos), jolla Paavalia nimitellään ({{rp\|Apt. 17:18}}) ja oikeusistuimen oikean nimen: Areios pagos. ({{rp\|Apt. 17:19}})
	# ateenalaisten luonteenpiirteiden kuvauksen ({{rp\|Apt. 17:21}})		# ateenalaisten luonteenpiirteiden kuvauksen ({{rp\|Apt. 17:21}})
	# alttarin ”tuntemattomalle jumalalle” ({{rp\|Apt. 17:23}})		# alttarin ”tuntemattomalle jumalalle” ({{rp\|Apt. 17:23}})
Rivi 38:		Rivi 38:
	# Areiopagin jäsenten oikean virkanimikkeen ({{rp\|Apt. 17:34}})		# Areiopagin jäsenten oikean virkanimikkeen ({{rp\|Apt. 17:34}})
	# Korintissa olevan synagogan ({{rp\|Apt. 18:4}})		# Korintissa olevan synagogan ({{rp\|Apt. 18:4}})
	# Korintissa virkaa hoitavan Gallion oikean virkanimikkeen, käskynhaltija (~~{{rp\|Apt.~~ prokonsuli}}) ({{rp\|Apt. 18:12}})		# Korintissa virkaa hoitavan Gallion oikean virkanimikkeen, käskynhaltija (prokonsuli) ({{rp\|Apt. 18:12}})
	# Korintin forumin edessä olevan tuomioistuimen (bema) ({{rp\|Apt. 18:16 ss.}})		# Korintin forumin edessä olevan tuomioistuimen (bema) ({{rp\|Apt. 18:16 ss.}})
	# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})		# Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa ({{rp\|Apt. 19:9}})
Rivi 44:		Rivi 44:
	# tunnetun Artemis-jumalattaren ({{rp\|Apt. 19:27}})		# tunnetun Artemis-jumalattaren ({{rp\|Apt. 19:27}})
	# että Efeson teatteri oli kaupungin kokoontumispaikka ({{rp\|Apt. 19:29}})		# että Efeson teatteri oli kaupungin kokoontumispaikka ({{rp\|Apt. 19:29}})
	# Efeson kaupungin johtavan toimeenpanevan virkamiehen oikean virkanimikkeen: sihteeri (~~{{rp\|Apt.~~ grammateus}}) ({{rp\|Apt. 19:35}})		# Efeson kaupungin johtavan toimeenpanevan virkamiehen oikean virkanimikkeen: sihteeri (grammateus) ({{rp\|Apt. 19:35}})
	# roomalaisten valtuuttaman kunnianimikkeen neokoros ({{rp\|Apt. 19:35}})		# roomalaisten valtuuttaman kunnianimikkeen neokoros ({{rp\|Apt. 19:35}})
	# jumalattaren oikean nimen ({{rp\|Apt. 19:37}})		# jumalattaren oikean nimen ({{rp\|Apt. 19:37}})
Rivi 55:		Rivi 55:
	# rannikkomatkan vaarallisuuden tässä paikassa ({{rp\|Apt. 20:13}})		# rannikkomatkan vaarallisuuden tässä paikassa ({{rp\|Apt. 20:13}})
	# paikannimien oikean järjestyksen ({{rp\|Apt. 20:14-15}})		# paikannimien oikean järjestyksen ({{rp\|Apt. 20:14-15}})
	# kaupungin oikean nimen monikon neutrina (~~{{rp\|Apt.~~ Patara}}) ({{rp\|Apt. 21:1}})		# kaupungin oikean nimen monikon neutrina (Patara) ({{rp\|Apt. 21:1}})
	# sopivan reitin avomerta pitkin Kyproksen eteläpuolelta, jota suosivat pysyvät luoteistuulet ({{rp\|Apt. 21:3}})		# sopivan reitin avomerta pitkin Kyproksen eteläpuolelta, jota suosivat pysyvät luoteistuulet ({{rp\|Apt. 21:3}})
	# kaupunkien välisen oikean etäisyyden ({{rp\|Apt. 21:8}})		# kaupunkien välisen oikean etäisyyden ({{rp\|Apt. 21:8}})
Rivi 88:		Rivi 88:
	# luotaamisesta käytetyn oikean sanan (bolisantes) ja meren oikean syvyyden Maltan lähellä		# luotaamisesta käytetyn oikean sanan (bolisantes) ja meren oikean syvyyden Maltan lähellä
	# sijainnin, joka sopii sellaisen laivan lähestymislinjaan, joka ajelehtii itätuulen viemänä ({{rp\|Apt. 27:39}})		# sijainnin, joka sopii sellaisen laivan lähestymislinjaan, joka ajelehtii itätuulen viemänä ({{rp\|Apt. 27:39}})
	# sotamiesten vakavan vastuun estää vankeja pakenemasta ({{rp\|Apt. 27: 42}})		# sotamiesten vakavan vastuun estää vankeja pakenemasta ({{rp\|Apt. 27:42}})
	# sen ajan Maltan asukkaiden taikauskoiset käsitykset ({{rp\|Apt. 28:4-6}})		# sen ajan Maltan asukkaiden taikauskoiset käsitykset ({{rp\|Apt. 28:4-6}})
	# saaren ylimmän virkamiehen oikean virkanimikkeen protos tes nesou ({{rp\|Apt. 28:7}})		# saaren ylimmän virkamiehen oikean virkanimikkeen protos tes nesou ({{rp\|Apt. 28:7}})

← Vanhempi versio		Versio 13. joulukuuta 2015 kello 13.24
Rivi 11:		Rivi 11:
	Antiikin tutkija ja historioitsija Colin Hemer<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hemer, Colin \| Nimeke = The Book of Acts in the Setting of Hellenistic History \| Julkaisija = Winoa Lake, Ind.: Eisenbrauns \| Vuosi = 1990 \| Kappale = \| Sivu = }}</ref> on tutkinut Apostolien tekojen historiallisuutta jae jakeelta. Huolellisella yksityiskohtaisuudella Hemer tunnistaa 84 tosiasiaa Apostolien tekojen loppuluvuissa, jotka ovat historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamia. Vaikka Luukkaalla ei ollut käytettävissään moderneja karttoja ja merikarttoja, hän raportoi tarkasti:		Antiikin tutkija ja historioitsija Colin Hemer<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hemer, Colin \| Nimeke = The Book of Acts in the Setting of Hellenistic History \| Julkaisija = Winoa Lake, Ind.: Eisenbrauns \| Vuosi = 1990 \| Kappale = \| Sivu = }}</ref> on tutkinut Apostolien tekojen historiallisuutta jae jakeelta. Huolellisella yksityiskohtaisuudella Hemer tunnistaa 84 tosiasiaa Apostolien tekojen loppuluvuissa, jotka ovat historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamia. Vaikka Luukkaalla ei ollut käytettävissään moderneja karttoja ja merikarttoja, hän raportoi tarkasti:

	# oikean merireitin Seleukiasta Kyprokseen ({{rp\|Apt. 13: 4-5}})		# oikean merireitin Seleukiasta Kyprokseen ({{rp\|Apt. 13:4-5}})
	# oikean sataman (Pergen) suoralla laivareitillä Kyproksesta ({{rp\|Apt. 13:13}})		# oikean sataman (Pergen) suoralla laivareitillä Kyproksesta ({{rp\|Apt. 13:13}})
	# Lykaonian oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 14:6}})		# Lykaonian oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 14:6}})
Rivi 20:		Rivi 20:
	# oikean lähestymisjärjestyksen Kilikiasta Derbeen ja sitten Lystraan ({{rp\|Apt. 16:1; 15:41}})		# oikean lähestymisjärjestyksen Kilikiasta Derbeen ja sitten Lystraan ({{rp\|Apt. 16:1; 15:41}})
	# Troaksen nimen oikean muodon ({{rp\|Apt. 16:8}})		# Troaksen nimen oikean muodon ({{rp\|Apt. 16:8}})
	# merimiesten tunnetun maamerkin Samothrakeen sijainnin ({{rp\|Apt. 16: 11}})		# merimiesten tunnetun maamerkin Samothrakeen sijainnin ({{rp\|Apt. 16:11}})
	# Filippin olleen roomalainen siirtokunta ({{rp\|Apt. 16:12}})		# Filippin olleen roomalainen siirtokunta ({{rp\|Apt. 16:12}})
	# Filippin lähellä olevan joen oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 16:13}})		# Filippin lähellä olevan joen oikean sijainnin ({{rp\|Apt. 16:13}})
Rivi 81:		Rivi 81:
	# Hyvätsatamat-nimisen sataman soveltumattomuuden talvisatamaksi ({{rp\|Apt. 27:12}})		# Hyvätsatamat-nimisen sataman soveltumattomuuden talvisatamaksi ({{rp\|Apt. 27:12}})
	# näissä sääolosuhteissa etelätuulelle tyypillisen taipumuksen muuttua yhtäkkiä rajuksi koillismyrskyksi ({{rp\|Apt. 27: 13-14}})		# näissä sääolosuhteissa etelätuulelle tyypillisen taipumuksen muuttua yhtäkkiä rajuksi koillismyrskyksi ({{rp\|Apt. 27: 13-14}})
	# muinaisen raakatakilaisen laivan ominaisuuden, jonka mukaan sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ajautua myrskyn mukana ({{rp\|Apt. 27: 15}})		# muinaisen raakatakilaisen laivan ominaisuuden, jonka mukaan sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ajautua myrskyn mukana ({{rp\|Apt. 27:15}})
	# Kauda-saaren tarkan sijainnin ja nimen ({{rp\|Apt. 27:16}})		# Kauda-saaren tarkan sijainnin ja nimen ({{rp\|Apt. 27:16}})
	# laivan turvaamiseen tarvittavat menettelytavat tässä erityistilanteessa ({{rp\|Apt. 27:17}})		# laivan turvaamiseen tarvittavat menettelytavat tässä erityistilanteessa ({{rp\|Apt. 27:17}})
Rivi 92:		Rivi 92:
	# saaren ylimmän virkamiehen oikean virkanimikkeen protos tes nesou ({{rp\|Apt. 28:7}})		# saaren ylimmän virkamiehen oikean virkanimikkeen protos tes nesou ({{rp\|Apt. 28:7}})
	# Regiumin olevan suojapaikka, jossa voi odottaa etelätuulta, joka veisi heidät salmen läpi ({{rp\|Apt. 28:13}})		# Regiumin olevan suojapaikka, jossa voi odottaa etelätuulta, joka veisi heidät salmen läpi ({{rp\|Apt. 28:13}})
	# Forum Appiin ja Tres Tabernaen olevan sijainniltaan sopivia pysähdyspaikkoja Appian tiellä ({{rp\|Apt. 28: 15}})		# Forum Appiin ja Tres Tabernaen olevan sijainniltaan sopivia pysähdyspaikkoja Appian tiellä ({{rp\|Apt. 28:15}})
	# asiaankuuluvan vankeuden muodon roomalaisen sotilaan kanssa ({{rp\|Apt. 28:16}})		# asiaankuuluvan vankeuden muodon roomalaisen sotilaan kanssa ({{rp\|Apt. 28:16}})
	# vankeuden ehdot: eläen omalla kustannuksellaan ({{rp\|Apt. 28:30-31}})		# vankeuden ehdot: eläen omalla kustannuksellaan ({{rp\|Apt. 28:30-31}})
Rivi 100:		Rivi 100:
	{{sitaatti\|Apostolien tekojen historiallisuutta tukeva todistusaineisto on valtava – – Jokainen yritys hylätä sen historiallisuus näyttää järjenvastaiselta. Rooman historian tutkijat ovat pitkään pitäneet tätä itsestään selvyytenä.}}		{{sitaatti\|Apostolien tekojen historiallisuutta tukeva todistusaineisto on valtava – – Jokainen yritys hylätä sen historiallisuus näyttää järjenvastaiselta. Rooman historian tutkijat ovat pitkään pitäneet tätä itsestään selvyytenä.}}

	Naturalistien kannalta on epämiellyttävää, että Luukas raportoi yhteensä 35 yliluonnollista ihmettä samassa kirjassa, jossa hän raportoi kaikki nämä 84 historiallisen tutkimuksen vahvistamaa yksityiskohtaa. Luukas kertoo ihmeistä osana historiallista kuvaustaan samalla koruttomalla tavalla kuin muistakin historiallisista yksityiskohdista. Ei ole luultavaa, että Luukas olisi tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia kuten tuulen suuntaa, meriveden syvyyttä ja erikoisia kaupunkien nimiä, mutta olisi epätarkka kuvatessaan tärkeitä tapahtumia kuten ihmeitä. Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana ~~kun hän kuvaa~~ ihmeitä. Luukkaan luotettavuus historioitsijana on vahvistettu niin monissa yksityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Geisler, Norman L. & Turek, Frank \| Nimeke = I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist \| Julkaisija = Wheaton, Ill.: Crossway Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 260}}</ref>		Naturalistien kannalta on epämiellyttävää, että Luukas raportoi yhteensä 35 yliluonnollista ihmettä samassa kirjassa, jossa hän raportoi kaikki nämä 84 historiallisen tutkimuksen vahvistamaa yksityiskohtaa. Luukas kertoo ihmeistä osana historiallista kuvaustaan samalla koruttomalla tavalla kuin muistakin historiallisista yksityiskohdista. Ei ole luultavaa, että Luukas olisi tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia kuten tuulen suuntaa, meriveden syvyyttä ja erikoisia kaupunkien nimiä, mutta olisi epätarkka kuvatessaan tärkeitä tapahtumia kuten ihmeitä. Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana hänen kuvatessaan ihmeitä. Luukkaan luotettavuus historioitsijana on vahvistettu niin monissa yksityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Geisler, Norman L. & Turek, Frank \| Nimeke = I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist \| Julkaisija = Wheaton, Ill.: Crossway Books \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = 260}}</ref>

	== Viitteet ==		== Viitteet ==