Alvin Plantinga - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkkifix, Plantinga on myös nykyään emeritus

2020-06-20T08:17:17Z

linkkifix, Plantinga on myös nykyään emeritus

← Vanhempi versio		Versio 20. kesäkuuta 2020 kello 08.17
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Alvin Carl Plantinga''' (1932 -) on amerikkalainen kristitty filosofi. Hän ~~toimii parhaillaan~~ filosofian ~~professorina~~ [[wp:Notre Damen yliopisto\|Notre Damen yliopistossa]] [[wp:Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]].<ref>[~~http~~://philosophy.nd.edu/people/~~all/profiles~~/plantinga~~-alvin~~/ University of Notre Dame, Department of Philosophy: Alvin Plantinga]</ref> Hänet tunnetaan tutkimustyöstään [[wp:uskonnonfilosofia\|uskonnonfilosofian]], [[wp:tietoteoria\|tietoteorian]], [[wp:metafysiikka\|metafysiikan]] ja kristillisen [[apologetiikka\|apologetiikan]] alueilla. Hän puolustaa kristinuskoa pääasiallisesti analyyttisen filosofian avulla.		'''Alvin Carl Plantinga''' (1932 -) on amerikkalainen kristitty filosofi. Hän on filosofian emeritusprofessori [[wp:Notre Damen yliopisto\|Notre Damen yliopistossa]] [[wp:Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]].<ref>[https://philosophy.nd.edu/people/emeritus/alvin-plantinga/ University of Notre Dame, Department of Philosophy: Alvin Plantinga]</ref> Hänet tunnetaan tutkimustyöstään [[wp:uskonnonfilosofia\|uskonnonfilosofian]], [[wp:tietoteoria\|tietoteorian]], [[wp:metafysiikka\|metafysiikan]] ja kristillisen [[apologetiikka\|apologetiikan]] alueilla. Hän puolustaa kristinuskoa pääasiallisesti analyyttisen filosofian avulla.

	Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.		Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.

	Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [~~http~~://www.giffordlectures.org/~~Browse.asp?PubID=TPWTCD&Cover=TRUE~~ online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [~~http~~://www.giffordlectures.org/~~Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE~~ online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref> Vuonna 2017 hänet palkittiin [[wp:Templeton-palkinto\|Templeton-palkinnolla]].<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Templeton Prize Winner: Alvin Plantinga, Who Proved God’s Not Dead in Academia \| Osoite = http://www.christianitytoday.com/gleanings/2017/april/templeton-prize-alvin-plantinga-philosophy-gods-not-dead.html \| Viitattu = 18.5.2017 \| Selite = \| Tekijä = Kate Shellnutt \| Julkaisija = Christianity Today \| Ajankohta = 25.4.2017 }}</ref>		Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [https://www.giffordlectures.org/lectures/warrant-current-debate online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [https://www.giffordlectures.org/lectures/warrant-and-proper-function online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref> Vuonna 2017 hänet palkittiin [[wp:Templeton-palkinto\|Templeton-palkinnolla]].<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Templeton Prize Winner: Alvin Plantinga, Who Proved God’s Not Dead in Academia \| Osoite = http://www.christianitytoday.com/gleanings/2017/april/templeton-prize-alvin-plantinga-philosophy-gods-not-dead.html \| Viitattu = 18.5.2017 \| Selite = \| Tekijä = Kate Shellnutt \| Julkaisija = Christianity Today \| Ajankohta = 25.4.2017 }}</ref>

	Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

Samuli Koivisto: /* Debatteja */ linkkifix

2020-06-20T08:04:50Z

Debatteja: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 20. kesäkuuta 2020 kello 08.04
Rivi 323:		Rivi 323:
	== Debatteja ==		== Debatteja ==

	*Daniel Dennett ja Alvin Plantinga: ''[~~http~~://~~www~~.~~brianauten.com/Apologetics~~/~~Plantinga-Dennett-Debate.mp3~~ Religion and Science: Where the conflict really lies]'' (~~audio~~, ~~viit. 9~~.3.~~2009~~)		*Daniel Dennett ja Alvin Plantinga: ''[https://youtu.be/f06J2R4MwGA Religion and Science: Where the conflict really lies]'' (Youtube, viitattu 20.6.2020)

	== Plantingan kirjoja ==		== Plantingan kirjoja ==

Samuli Koivisto: /* Internet */ linkkifix, kommentteihin joitain toimimattomia linkkejä

2020-06-20T08:03:18Z

Internet: linkkifix, kommentteihin joitain toimimattomia linkkejä

← Vanhempi versio		Versio 20. kesäkuuta 2020 kello 08.03
Rivi 310:		Rivi 310:

	== Internet ==		== Internet ==
	*[~~http~~://philosophy.nd.edu/people/~~all/profiles~~/plantinga~~-alvin~~/ Alvin Plantingan kotisivut] Notre Damen yliopistolla		*[https://philosophy.nd.edu/people/emeritus/alvin-plantinga/ Alvin Plantingan kotisivut] Notre Damen yliopistolla
	*[http://www.veritas-ucsb.org/library/plantinga/cv.html Plantingan Curriculum Vitae]		*[http://www.veritas-ucsb.org/library/plantinga/cv.html Plantingan Curriculum Vitae]
	*[http://www.calvin.edu/academic/philosophy/virtual_library/plantinga_alvin.htm Virtual Library of Christian Philosophy] kokoelma Plantingan kirjoituksia		<!-- *[http://www.calvin.edu/academic/philosophy/virtual_library/plantinga_alvin.htm Virtual Library of Christian Philosophy] kokoelma Plantingan kirjoituksia -->
	*[~~http~~://www.closertotruth.com/~~participant~~/~~Alvin~~-~~Plantinga~~/77 Haastatteluja] PBS:n ohjelmassa "Closer to Truth"		*[https://www.closertotruth.com/contributor/alvin-plantinga/profile Haastatteluja] PBS:n ohjelmassa "Closer to Truth"
	*[~~http~~://www.~~christianitytoday~~.com/bc/2007/~~002~~/1.21.html "The Dawkins Confusion"], Plantingan arvio [[Richard Dawkins]]in ''[[Jumalharha]]''-kirjasta ''Books and Culture'' lehdessä		*[https://www.booksandculture.com/articles/2007/marapr/1.21.html "The Dawkins Confusion"], Plantingan arvio [[Richard Dawkins]]in ''[[Jumalharha]]''-kirjasta ''Books and Culture'' lehdessä
	*[http://www.homestead.com/philofreligion/Plantingapage.html Alvin Plantinga: The Analytic Theist] lisää kirjoituksia Plantingalta		<!-- *[http://www.homestead.com/philofreligion/Plantingapage.html Alvin Plantinga: The Analytic Theist] lisää kirjoituksia Plantingalta -->
	*[http://www.calvin.edu/125th/wolterst/p_bio.pdf Alvin Plantingan hengellinen omaelämäkerta]		<!-- *[http://www.calvin.edu/125th/wolterst/p_bio.pdf Alvin Plantingan hengellinen omaelämäkerta] -->
	*[~~http~~://www.giffordlectures.org/~~Browse.asp?PubID=TPWTCD&Volume=0&Issue=0&TOC=TRUE~~ Warrant: The Current Debate], Plantingan ''Warrant''-sarjan ensimmäinen osa		*[https://www.giffordlectures.org/lectures/warrant-current-debate Warrant: The Current Debate], Plantingan ''Warrant''-sarjan ensimmäinen osa
	*[~~http~~://www.giffordlectures.org/~~Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE~~ Warrant and Proper Function], Plantingan ''Warrant''-sarjan toinen osa		*[https://www.giffordlectures.org/lectures/warrant-and-proper-function Warrant and Proper Function], Plantingan ''Warrant''-sarjan toinen osa
	*[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.i.html Warranted Christian Belief], Plantingan ''Warrant''-sarjan kolmas osa		*[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.i.html Warranted Christian Belief], Plantingan ''Warrant''-sarjan kolmas osa

Samuli Koivisto: +Templeton-palkinto

2017-05-18T19:25:57Z

+Templeton-palkinto

← Vanhempi versio		Versio 18. toukokuuta 2017 kello 19.25
Rivi 3:		Rivi 3:
	Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.		Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.

	Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWTCD&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref>		Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWTCD&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref> Vuonna 2017 hänet palkittiin [[wp:Templeton-palkinto\|Templeton-palkinnolla]].<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Templeton Prize Winner: Alvin Plantinga, Who Proved God’s Not Dead in Academia \| Osoite = http://www.christianitytoday.com/gleanings/2017/april/templeton-prize-alvin-plantinga-philosophy-gods-not-dead.html \| Viitattu = 18.5.2017 \| Selite = \| Tekijä = Kate Shellnutt \| Julkaisija = Christianity Today \| Ajankohta = 25.4.2017 }}</ref>

	Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

Apollos: /* Tiedolliset kumoajat */ lisätty korostuksia ja pilkkuja

2013-05-11T18:21:08Z

Tiedolliset kumoajat: lisätty korostuksia ja pilkkuja

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2013 kello 18.21
Rivi 47:		Rivi 47:
	== Tiedolliset kumoajat ==		== Tiedolliset kumoajat ==

	Kaikki ihmisten perususkomukset eivät ole tiedollisesti oikeutettuja. On olemassa useita erilaisia perustavia uskomuksia ja niiden varaan rakentuvia elämänmuotoja, filosofisia teorioita ja tieteellisiä lähestymistapoja. Tieteellisten ja filosofisten kiistojen analysoinnissa on tärkeä saada selville eri näkemysten taustalla vaikuttavat perususkomukset. Sen lisäksi on tärkeä kohdistaa huomiota niihin argumentteihin, joilla kukin lähestymistapa pyrkii osoittamaan kilpailevien lähestymistapojen perususkomukset tiedollisesti pätemättömiksi. Filosofiassa tällaisia argumentteja, joilla pyritään kumoamaan kilpailevien näkemysten perususkomuksia, kutsutaan kumoajiksi.		Kaikki ihmisten perususkomukset eivät ole tiedollisesti oikeutettuja. On olemassa useita erilaisia perustavia uskomuksia ja niiden varaan rakentuvia elämänmuotoja, filosofisia teorioita ja tieteellisiä lähestymistapoja. Tieteellisten ja filosofisten kiistojen analysoinnissa on tärkeä saada selville eri näkemysten taustalla vaikuttavat ''perususkomukset''. Sen lisäksi on tärkeä kohdistaa huomiota niihin ''argumentteihin'', joilla kukin lähestymistapa pyrkii osoittamaan kilpailevien lähestymistapojen perususkomukset tiedollisesti pätemättömiksi. Filosofiassa tällaisia argumentteja, joilla pyritään kumoamaan kilpailevien näkemysten perususkomuksia, kutsutaan '''kumoajiksi'''.

	Vaikka pätevät perususkomukset ovat tiedollisesti oikeutettuja ilman argumentteja, jos uskomusten muodostamiseksi käytetyt älylliset kyvyt toimivat tarkoituksenmukaisesti niille sopivissa olosuhteissa, niiden tiedollinen luotettavuus voi tulla kyseenalaistetuksi kumoajien (defeater) kautta. Tiedollisten kumoajien merkitystä on mahdollista valaista seuraavanlaisen esimerkin avulla. Oletetaan, että näet kaupassa pullon lähdevettä ja uskot sen sisältävän sitä mitä se väittääkin, eli puhdasta lähdevettä. Sen jälkeen kuitenkin luet lehdestä, että lähdeveden pullottamisessa on tapahtunut virhe ja lähdeveden sijaan pulloihin onkin joutunut jotakin muuta kirkasta nestettä. Tällöin tämä lehti-ilmoitus muodostaa kumoajan alkuperäiselle uskomukselle, että pullot sisältävät lähdevettä. Vaikka alun perin saatoitkin perustellusti uskoa pullojen sisältävän lähdevettä, tämän kumoajan valossa et enää voi perustellusti uskoa niin. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin lehdessä ilmestyy uusi tiedonanto, jonka mukaan lehtijuttu lähdevesipullojen sisällöstä olikin virheellinen. Tämä uusi juttu muodostaa tällöin kumoajan alkuperäiselle kumoajalle. Alkuperäisen kumoajan kumoutuminen merkitsee sitä, että on taas mahdollista perustellusti uskoa alkuperäiseen uskomukseen, jonka mukaan pulloissa on lähdevettä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Kevin Meeker \| Nimeke = Religious Epistemology: Introduction \| Julkaisija = Edinburgh: Edinburgh University Press \| Vuosi = 2002 \| Kappale = \| Sivu = 13 \| Selite = teoksessa William Lane Craig (toim.) Philosophy of Religion: A Reader and Guide. \| Tunniste = }}</ref>		Vaikka pätevät perususkomukset ovat tiedollisesti oikeutettuja ilman argumentteja, jos uskomusten muodostamiseksi käytetyt älylliset kyvyt toimivat tarkoituksenmukaisesti niille sopivissa olosuhteissa, niiden tiedollinen luotettavuus voi tulla kyseenalaistetuksi kumoajien (''defeater'') kautta. Tiedollisten kumoajien merkitystä on mahdollista valaista seuraavanlaisen esimerkin avulla. Oletetaan, että näet kaupassa pullon lähdevettä ja uskot sen sisältävän sitä, mitä se väittääkin, eli puhdasta lähdevettä. Sen jälkeen kuitenkin luet lehdestä, että lähdeveden pullottamisessa on tapahtunut virhe ja lähdeveden sijaan pulloihin onkin joutunut jotakin muuta kirkasta nestettä. Tällöin tämä lehti-ilmoitus muodostaa kumoajan alkuperäiselle uskomukselle, että pullot sisältävät lähdevettä. Vaikka alun perin saatoitkin perustellusti uskoa pullojen sisältävän lähdevettä, tämän kumoajan valossa et enää voi perustellusti uskoa niin. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin lehdessä ilmestyy uusi tiedonanto, jonka mukaan lehtijuttu lähdevesipullojen sisällöstä olikin virheellinen. Tämä uusi juttu muodostaa tällöin kumoajan alkuperäiselle kumoajalle. Alkuperäisen kumoajan kumoutuminen merkitsee sitä, että on taas mahdollista perustellusti uskoa alkuperäiseen uskomukseen, jonka mukaan pulloissa on lähdevettä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Kevin Meeker \| Nimeke = Religious Epistemology: Introduction \| Julkaisija = Edinburgh: Edinburgh University Press \| Vuosi = 2002 \| Kappale = \| Sivu = 13 \| Selite = teoksessa William Lane Craig (toim.) Philosophy of Religion: A Reader and Guide. \| Tunniste = }}</ref>

	Yllä olevan esimerkin kumoajat ovat luonteeltaan kiistäviä kumoajia (rebutting defeater), jotka kiistävät perususkomuksen luotettavuuden. Kumoaja voi myös olla luonteeltaan tyhjäksi tekevä kumoaja (undercutting defeater), joka vie pohjan alkuperäisen uskomuksen luotettavuudelta. Seuraavana on esimerkki tyhjäksi tekevästä kumoajasta. Tehdashallissa valmistetaan laitteita, jotka näyttävät punaisilta. Saat kuitenkin kuulla, että laitteita valaistaan infrapunasäteillä, joiden avulla tulee mahdolliseksi nähdä pienen pienet säröt laitteissa ja että tämä säteily saa laitteet näyttämään punaisilta, vaikka ne ovatkin oikeasti metallinharmaita. Tämän tiedon valossa et voi enää perustellusti pitää laitteita punaisina, vaikka ne näyttävät punaisilta.<ref name = "Contemporary">{{Kirjaviite \| Tekijä = John Pollock \| Nimeke =Contemporary Theories of Knowledge \| Julkaisija =Totowa, N.J.: Rowman Littlefield \| Vuosi = 1986 \| Kappale = \| Sivu = 37 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0847689378}}</ref>{{,}}<ref name="warrant">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = 359-60\| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0195131932 }}</ref>		Yllä olevan esimerkin kumoajat ovat luonteeltaan '''kiistäviä kumoajia''' (''rebutting defeater''), jotka kiistävät perususkomuksen luotettavuuden. Kumoaja voi myös olla luonteeltaan '''tyhjäksi tekevä kumoaja''' (''undercutting defeater''), joka vie pohjan alkuperäisen uskomuksen luotettavuudelta. Seuraavana on esimerkki tyhjäksi tekevästä kumoajasta. Tehdashallissa valmistetaan laitteita, jotka näyttävät punaisilta. Saat kuitenkin kuulla, että laitteita valaistaan infrapunasäteillä, joiden avulla tulee mahdolliseksi nähdä pienen pienet säröt laitteissa, ja että tämä säteily saa laitteet näyttämään punaisilta, vaikka ne ovatkin oikeasti metallinharmaita. Tämän tiedon valossa et voi enää perustellusti pitää laitteita punaisina, vaikka ne näyttävät punaisilta.<ref name = "Contemporary">{{Kirjaviite \| Tekijä = John Pollock \| Nimeke =Contemporary Theories of Knowledge \| Julkaisija =Totowa, N.J.: Rowman Littlefield \| Vuosi = 1986 \| Kappale = \| Sivu = 37 \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0847689378}}</ref>{{,}}<ref name="warrant">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = 359-60\| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0195131932 }}</ref>

	Kumoajat voivat kyseenalaistaa perususkomuksen järkevyyden, ja tehdä näin perususkomukseen pitäytymisen järjenvastaiseksi. Tässä tapauksessa kumoajaa kutsutaan rationaalisuuden kumoajaksi. Toisaalta kumoaja voi kohdistua alkuperäisen uskomuksen tiedollisiin takeisiin ja tehdä sen totuuden kyseenalaiseksi, jolloin sitä kutsutaan tiedollisten takeiden kumoajaksi (warrant-defeater).<ref name="warrant" />		Kumoajat voivat kyseenalaistaa perususkomuksen järkevyyden, ja tehdä näin perususkomukseen pitäytymisen järjenvastaiseksi. Tässä tapauksessa kumoajaa kutsutaan '''rationaalisuuden kumoajaksi'''. Toisaalta kumoaja voi kohdistua alkuperäisen uskomuksen tiedollisiin takeisiin ja tehdä sen totuuden kyseenalaiseksi, jolloin sitä kutsutaan '''tiedollisten takeiden kumoajaksi''' (''warrant-defeater'').<ref name="warrant" />

	Monien mielestä usko Kristukseen kyseenalaistuu, koska sitä vastaan on modernissa kulttuurissa esitetty kumoajia. Kolme tunnetuinta kumoajien ryhmää ovat:		Monien mielestä usko Kristukseen kyseenalaistuu, koska sitä vastaan on modernissa kulttuurissa esitetty kumoajia. Kolme tunnetuinta kumoajien ryhmää ovat:

	# Projektiiviset ateistiset teoriat kuten Freudin ja Marxin teoriat väittävät, että usko Kristukseen on [["Kristinusko on toiveajattelua" (argumentti)\|toiveajattelua]].		# ''Projektiiviset ateistiset teoriat'', kuten Freudin ja Marxin teoriat, väittävät, että usko Kristukseen on [["Kristinusko on toiveajattelua" (argumentti)\|toiveajattelua]].
	# [[Kärsimyksen ongelma]]a käsittelevät teoriat pitävät vaikeana tai mahdottomana selittää, miksi [[Jumalan kaikkivoipuus\|kaikkivaltias]] ja [[Jumalan hyvyys\|täydellisen hyvä]] Luoja olisi luonut maailman, jossa on paljon hirvittävää kärsimystä.		# ''[[Kärsimyksen ongelma]]a käsittelevät teoriat'' pitävät vaikeana tai mahdottomana selittää, miksi [[Jumalan kaikkivoipuus\|kaikkivaltias]] ja [[Jumalan hyvyys\|täydellisen hyvä]] Luoja olisi luonut maailman, jossa on paljon hirvittävää kärsimystä.
	# Naturalistisen [[Raamatuntutkimus\|raamattukritiikin]] teoriat herättävät epäilyksiä [[Raamatun historiallinen luotettavuus\|Raamatun historiallisesta luotettavuudesta]] ja sen [[Raamatun ristiriidat\|johdonmukaisuudesta]].		# ''Naturalistisen [[Raamatuntutkimus\|raamattukritiikin]] teoriat'' herättävät epäilyksiä [[Raamatun historiallinen luotettavuus\|Raamatun historiallisesta luotettavuudesta]] ja sen [[Raamatun ristiriidat\|johdonmukaisuudesta]].

	Monien mielestä usko Kristukseen kyseenalaistuu, koska naturalistinen raamattukritiikki on herättänyt epäilyksiä Raamatun historiallisesta luotettavuudesta ja sen johdonmukaisuudesta. Eivätkö siis naturalistisen raamattukritiikin tulokset kumoa kristillisen uskon tiedollista oikeutusta? Philip ~~Quinnin~~ ilmaiseman periaatteen mukaan perususkomuksiin ei voi järkevästi uskoa tilanteessa, jossa niille on olemassa kumoajia.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Phillip Quinn \| Nimeke =Defeating Theistic Beliefs \| Julkaisija = Edinburgh: Edinburgh University Press \| Vuosi =2002 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = teoksessa William Lane Craig (toim.) Philosophy of Religion: A Reader and Guide.\| Tunniste = }}</ref> Miten on siis mahdollista ajatella, että kristitty uskoo evankeliumin perustotuuksiin tilanteessa, jossa naturalistinen raamattukritiikki kyseenalaistaa evankeliumien luotettavuuden? Eikö kristitty tässä tapauksessa syyllisty järjenvastaiseen toiveajatteluun?		Monien mielestä usko Kristukseen kyseenalaistuu, koska naturalistinen raamattukritiikki on herättänyt epäilyksiä Raamatun historiallisesta luotettavuudesta ja sen johdonmukaisuudesta. Eivätkö siis naturalistisen raamattukritiikin tulokset kumoa kristillisen uskon tiedollista oikeutusta? '''Philip Quinn'''in ilmaiseman periaatteen mukaan perususkomuksiin ei voi järkevästi uskoa tilanteessa, jossa niille on olemassa kumoajia.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Phillip Quinn \| Nimeke =Defeating Theistic Beliefs \| Julkaisija = Edinburgh: Edinburgh University Press \| Vuosi =2002 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = teoksessa William Lane Craig (toim.) Philosophy of Religion: A Reader and Guide.\| Tunniste = }}</ref> Miten on siis mahdollista ajatella, että kristitty uskoo evankeliumin perustotuuksiin tilanteessa, jossa naturalistinen raamattukritiikki kyseenalaistaa evankeliumien luotettavuuden? Eikö kristitty tässä tapauksessa syyllisty järjenvastaiseen toiveajatteluun?

	Plantingan mukaan näin ei välttämättä ole asianlaita, koska myös kumoajat voivat kumoutua. Kumoajat voivat tässä tapauksessa kumoutua kahdella eri tavalla:		Plantingan mukaan näin ei välttämättä ole asianlaita, koska myös kumoajat voivat kumoutua. Kumoajat voivat tässä tapauksessa kumoutua kahdella eri tavalla:

Apollos: /* Tiedollisesti oikeutetut perususkomukset */ lisäkorostus

2013-05-11T10:53:15Z

Tiedollisesti oikeutetut perususkomukset: lisäkorostus

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2013 kello 10.53
Rivi 33:		Rivi 33:
	Plantinga puolustaa käsitystä, jonka mukaan kristityn tutkijan tulisi rakentaa oma järjellisyyden käsitteensä Raamatun ilmoituksen varaan ja tehdä johdonmukaisesti supranaturalistista tutkimusta.<ref name="isbn0-19-513193-2">{{cite book \|author=Plantinga, Alvin \|authorlink= \|editor= \|others= \|title=Warranted Christian belief \|edition= \|language= \|publisher=Oxford University Press \|location=Oxford [Oxfordshire] \|year=1999 \|origyear= \|pages= 252-258\|quote= \|oclc= \|doi= \|url= \|accessdate=}}</ref> Plantingan mukaan kristinuskon perustotuudet ovat tiedollisesti oikeutettuja, sisäisesti ja ulkoisesti rationaalisia ja tiedollisesti taattuja.		Plantinga puolustaa käsitystä, jonka mukaan kristityn tutkijan tulisi rakentaa oma järjellisyyden käsitteensä Raamatun ilmoituksen varaan ja tehdä johdonmukaisesti supranaturalistista tutkimusta.<ref name="isbn0-19-513193-2">{{cite book \|author=Plantinga, Alvin \|authorlink= \|editor= \|others= \|title=Warranted Christian belief \|edition= \|language= \|publisher=Oxford University Press \|location=Oxford [Oxfordshire] \|year=1999 \|origyear= \|pages= 252-258\|quote= \|oclc= \|doi= \|url= \|accessdate=}}</ref> Plantingan mukaan kristinuskon perustotuudet ovat tiedollisesti oikeutettuja, sisäisesti ja ulkoisesti rationaalisia ja tiedollisesti taattuja.

	Plantingan argumenttina on ensinnäkin se, että kristitty on '''tiedollisesti oikeutettu''' pitämään evankeliumin perustotuuksia perususkomuksina, jotka voivat olla myös hänen tieteellisen ajattelunsa lähtökohta. Tiedoiltaan ja älyllisiltä kyvyiltään rajallisena olentona kristityn ei ole mahdollista vastaansanomattomasti todistaa kristinuskon totuuksia irrallaan Jumalan ilmoituksesta sen enempää kuin minkään muunkaan maailmankatsomuksen edustajalle on mahdollista todistaa omia perustavia olettamuksiaan vastaansanomattomalla tavalla. Niinpä kristityn käsitysten tiedollista oikeutusta on tarkasteltava kristinuskon totuuksien viitekehyksessä. Olisi epämielekästä vaatia, että kristillisen uskon tiedollista oikeutusta tarkasteltaisiin joidenkin ei-kristillisten maailmankatsomuksellisten oletusten viitekehyksessä, koska tällöin oletettaisiin nämä ei-kristilliset oletukset itsestään selväksi lähtökohdaksi, vaikka minkään tällaisen maailmankatsomuksen totuuden puolesta ei voida esittää sitovaa argumenttia.		Plantingan argumenttina on ensinnäkin se, että kristitty on '''tiedollisesti oikeutettu''' pitämään evankeliumin perustotuuksia perususkomuksina, jotka voivat olla myös hänen tieteellisen ajattelunsa lähtökohta. Tiedoiltaan ja älyllisiltä kyvyiltään rajallisena olentona kristityn ei ole mahdollista vastaansanomattomasti todistaa kristinuskon totuuksia irrallaan Jumalan ilmoituksesta sen enempää kuin minkään muunkaan maailmankatsomuksen edustajalle on mahdollista todistaa omia perustavia olettamuksiaan vastaansanomattomalla tavalla. Niinpä kristityn käsitysten tiedollista oikeutusta on tarkasteltava kristinuskon totuuksien viitekehyksessä. Olisi epämielekästä vaatia, että kristillisen uskon tiedollista oikeutusta tarkasteltaisiin joidenkin ei-kristillisten maailmankatsomuksellisten oletusten viitekehyksessä, koska tällöin oletettaisiin nämä ei-kristilliset oletukset itsestään selväksi lähtökohdaksi, vaikka ''minkään tällaisen maailmankatsomuksen totuuden puolesta ei voida esittää sitovaa argumenttia''.

	Toiseksi kristinuskon perustotuudet ovat Plantingan mukaan '''rationaalisia'''. Ne ovat ''sisäisesti rationaalisia'', koska ne sopivat yhteen ihmisen havaintojen, muistin ja loogisen päättelyn kanssa ja ovat keskenään yhdenmukaisia. Kristilliset uskomukset ovat myös ''ulkoisesti rationaalisia'', koska ne ovat seurausta tiedollisesta prosessista, jossa älyllisiä kykyjä käytetään asianmukaisesti pyrittäessä muodostamaan tosia uskomuksia eikä esimerkiksi toiveajatteluun perustuvia lohduttavia mielikuvia.		Toiseksi kristinuskon perustotuudet ovat Plantingan mukaan '''rationaalisia'''. Ne ovat ''sisäisesti rationaalisia'', koska ne sopivat yhteen ihmisen havaintojen, muistin ja loogisen päättelyn kanssa ja ovat keskenään yhdenmukaisia. Kristilliset uskomukset ovat myös ''ulkoisesti rationaalisia'', koska ne ovat seurausta tiedollisesta prosessista, jossa älyllisiä kykyjä käytetään asianmukaisesti pyrittäessä muodostamaan tosia uskomuksia eikä esimerkiksi toiveajatteluun perustuvia lohduttavia mielikuvia.

Apollos: lisätty korostuksia

2013-05-11T10:51:21Z

lisätty korostuksia

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2013 kello 10.51
Rivi 33:		Rivi 33:
	Plantinga puolustaa käsitystä, jonka mukaan kristityn tutkijan tulisi rakentaa oma järjellisyyden käsitteensä Raamatun ilmoituksen varaan ja tehdä johdonmukaisesti supranaturalistista tutkimusta.<ref name="isbn0-19-513193-2">{{cite book \|author=Plantinga, Alvin \|authorlink= \|editor= \|others= \|title=Warranted Christian belief \|edition= \|language= \|publisher=Oxford University Press \|location=Oxford [Oxfordshire] \|year=1999 \|origyear= \|pages= 252-258\|quote= \|oclc= \|doi= \|url= \|accessdate=}}</ref> Plantingan mukaan kristinuskon perustotuudet ovat tiedollisesti oikeutettuja, sisäisesti ja ulkoisesti rationaalisia ja tiedollisesti taattuja.		Plantinga puolustaa käsitystä, jonka mukaan kristityn tutkijan tulisi rakentaa oma järjellisyyden käsitteensä Raamatun ilmoituksen varaan ja tehdä johdonmukaisesti supranaturalistista tutkimusta.<ref name="isbn0-19-513193-2">{{cite book \|author=Plantinga, Alvin \|authorlink= \|editor= \|others= \|title=Warranted Christian belief \|edition= \|language= \|publisher=Oxford University Press \|location=Oxford [Oxfordshire] \|year=1999 \|origyear= \|pages= 252-258\|quote= \|oclc= \|doi= \|url= \|accessdate=}}</ref> Plantingan mukaan kristinuskon perustotuudet ovat tiedollisesti oikeutettuja, sisäisesti ja ulkoisesti rationaalisia ja tiedollisesti taattuja.

	Plantingan argumenttina on ensinnäkin se, että kristitty on tiedollisesti oikeutettu pitämään evankeliumin perustotuuksia perususkomuksina, jotka voivat olla myös hänen tieteellisen ajattelunsa lähtökohta. Tiedoiltaan ja älyllisiltä kyvyiltään rajallisena olentona kristityn ei ole mahdollista vastaansanomattomasti todistaa kristinuskon totuuksia irrallaan Jumalan ilmoituksesta sen enempää kuin minkään muunkaan maailmankatsomuksen edustajalle on mahdollista todistaa omia perustavia olettamuksiaan vastaansanomattomalla tavalla. Niinpä kristityn käsitysten tiedollista oikeutusta on tarkasteltava kristinuskon totuuksien viitekehyksessä. Olisi epämielekästä vaatia, että kristillisen uskon tiedollista oikeutusta tarkasteltaisiin joidenkin ei-kristillisten maailmankatsomuksellisten oletusten viitekehyksessä, koska tällöin oletettaisiin nämä ei-kristilliset oletukset itsestään selväksi lähtökohdaksi, vaikka minkään tällaisen maailmankatsomuksen totuuden puolesta ei voida esittää sitovaa argumenttia.		Plantingan argumenttina on ensinnäkin se, että kristitty on '''tiedollisesti oikeutettu''' pitämään evankeliumin perustotuuksia perususkomuksina, jotka voivat olla myös hänen tieteellisen ajattelunsa lähtökohta. Tiedoiltaan ja älyllisiltä kyvyiltään rajallisena olentona kristityn ei ole mahdollista vastaansanomattomasti todistaa kristinuskon totuuksia irrallaan Jumalan ilmoituksesta sen enempää kuin minkään muunkaan maailmankatsomuksen edustajalle on mahdollista todistaa omia perustavia olettamuksiaan vastaansanomattomalla tavalla. Niinpä kristityn käsitysten tiedollista oikeutusta on tarkasteltava kristinuskon totuuksien viitekehyksessä. Olisi epämielekästä vaatia, että kristillisen uskon tiedollista oikeutusta tarkasteltaisiin joidenkin ei-kristillisten maailmankatsomuksellisten oletusten viitekehyksessä, koska tällöin oletettaisiin nämä ei-kristilliset oletukset itsestään selväksi lähtökohdaksi, vaikka minkään tällaisen maailmankatsomuksen totuuden puolesta ei voida esittää sitovaa argumenttia.

	Toiseksi kristinuskon perustotuudet ovat Plantingan mukaan rationaalisia. Ne ovat sisäisesti rationaalisia, koska ne sopivat yhteen ihmisen havaintojen, muistin ja loogisen päättelyn kanssa ja ovat keskenään yhdenmukaisia. Kristilliset uskomukset ovat myös ulkoisesti rationaalisia, koska ne ovat seurausta tiedollisesta prosessista, jossa älyllisiä kykyjä käytetään asianmukaisesti pyrittäessä muodostamaan tosia uskomuksia eikä esimerkiksi toiveajatteluun perustuvia lohduttavia mielikuvia.		Toiseksi kristinuskon perustotuudet ovat Plantingan mukaan '''rationaalisia'''. Ne ovat ''sisäisesti rationaalisia'', koska ne sopivat yhteen ihmisen havaintojen, muistin ja loogisen päättelyn kanssa ja ovat keskenään yhdenmukaisia. Kristilliset uskomukset ovat myös ''ulkoisesti rationaalisia'', koska ne ovat seurausta tiedollisesta prosessista, jossa älyllisiä kykyjä käytetään asianmukaisesti pyrittäessä muodostamaan tosia uskomuksia eikä esimerkiksi toiveajatteluun perustuvia lohduttavia mielikuvia.

	Kolmanneksi, kristilliset uskomukset ovat tiedollisesti taattuja. Tiedollinen tae (warrant) on uskomusten ominaisuus, joka niillä on, jos ne ovat seurausta älyllisten kykyjen moitteettomasta toiminnasta ja jos älylliset kyvyt lisäksi täyttävät kaksi ehtoa:		Kolmanneksi, kristilliset uskomukset ovat '''tiedollisesti taattuja'''. Tiedollinen tae (''warrant'') on uskomusten ominaisuus, joka niillä on, jos ne ovat seurausta älyllisten kykyjen moitteettomasta toiminnasta ja jos älylliset kyvyt lisäksi täyttävät kaksi ehtoa:
	*a) älylliset kyvyt toimivat niille sopivassa tiedollisessa ympäristössä (esimerkiksi ihmisen näköaisti toimii tilanteessa, jossa on riittävästi valoa)		*a) älylliset kyvyt toimivat niille sopivassa tiedollisessa ympäristössä (esimerkiksi ihmisen näköaisti toimii tilanteessa, jossa on riittävästi valoa)
	*b) älylliset kyvyt on rakennettu niin, että niiden avulla saadaan luotettavaa tietoa todellisuudesta.		*b) älylliset kyvyt on rakennettu niin, että niiden avulla saadaan luotettavaa tietoa todellisuudesta.
Rivi 43:		Rivi 43:
	Olettamus b) liittyy yleiseen kysymykseen ihmisten älyllisten kykyjen luotettavuudesta. Kristinuskon mukaan ihmisen älylliset kyvyt ovat älykkään suunnitelman tulosta. Niinpä on täysi syy uskoa, että ne on suunniteltu toimimaan niin, että ihminen voi niiden avulla olla kosketuksissa todellisuuteen. On järkevää uskoa, että ihmisen älylliset kyvyt ovat luotettavia, koska älyllisten kykyjen alkuperä on itse älykäs olento.		Olettamus b) liittyy yleiseen kysymykseen ihmisten älyllisten kykyjen luotettavuudesta. Kristinuskon mukaan ihmisen älylliset kyvyt ovat älykkään suunnitelman tulosta. Niinpä on täysi syy uskoa, että ne on suunniteltu toimimaan niin, että ihminen voi niiden avulla olla kosketuksissa todellisuuteen. On järkevää uskoa, että ihmisen älylliset kyvyt ovat luotettavia, koska älyllisten kykyjen alkuperä on itse älykäs olento.

	Koska kristinusko tarjoaa tiedollisesti oikeutettuja, sisäisesti ja ulkoisesti rationaalisia ja tiedollisesti taattuja perususkomuksia, ei ole mitään syytä, miksi näitä perususkomuksia ei voitaisi käyttää tieteellisen tutkimuksen lähtökohtana. Se, että kaikki tutkijat eivät hyväksy näitä perususkomuksia, ei ole mikään syy olla käyttämättä niitä tieteellisen tutkimuksen lähtökohtana, koska ajatus neutraalista lähtökohdasta on illuusiota.		Koska kristinusko tarjoaa tiedollisesti oikeutettuja, sisäisesti ja ulkoisesti rationaalisia ja tiedollisesti taattuja perususkomuksia, ei ole mitään syytä, miksi näitä perususkomuksia ei voitaisi käyttää tieteellisen tutkimuksen lähtökohtana. Se, että kaikki tutkijat eivät hyväksy näitä perususkomuksia, ei ole mikään syy olla käyttämättä niitä tieteellisen tutkimuksen lähtökohtana, koska ''ajatus neutraalista lähtökohdasta on illuusiota''.

	== Tiedolliset kumoajat ==		== Tiedolliset kumoajat ==

Apollos: kh/typofix

2013-05-11T10:37:42Z

kh/typofix

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2013 kello 10.37
Rivi 15:		Rivi 15:
	{{sitaatti\|1900-luvun toiselle puoliskolle tultaessa yliopistot olivat pääosin maallistuneet. Jokaisen tieteenalan vallitseva kanta oletti naturalistisen maailmankatsomuksen. -- Eri tieteenaloilla oli tosin tutkijoita, jotka ”yksityiselämässään” sitoutuivat teistiseen realismiin, mutta he jättivät teismin suurimmaksi osaksi tieteellisten julkaisujensa ja opetuksensa ulkopuolelle, koska teismin ajateltiin olevan tiedollisesti niin alhaisella tasolla, ettei se täyttänyt ”akateemisesti kunnioitettavan näkemyksen” vaatimuksia. Akateemisen maailman maallistuminen alkoi nopeasti kääntyä vastakkaiseen suuntaan sen jälkeen kun Plantinga julkaisi vaikutusvaltaisen kirjansa God and Other Minds vuonna 1967. Tämä kirja osoitti filosofien ammattikunnalle, että teistiset realistit ovat naturalistien veroisia analyyttisen filosofian eniten arvostamilla kriteereillä arvioituna: käsitteellinen tarkkuus, päättelyn tiukkuus, tekninen oppineisuus ja alkuperäisen maailmankäsityksen syvällinen puolustus. -- Naturalistit seurasivat passiivisesti kun erityisesti Plantingan kirjoitusten inspiroimia teismin realistisia versioita alkoi ilmaantua kaikkialla filosofisessa yhteisössä, kunnes tänään ehkä yksi neljäsosa tai yksi kolmasosa filosofian professoreista on teistejä, joista useimmat ovat oikeaoppisia kristittyjä.<br> Muilla tieteenaloilla teistit erottavat teistiset uskomuksensa tieteellisestä tutkimustyöstään. Vain harvoin he ottavat teismin tutkimuksensa lähtökohdaksi tai esittelevät sitä puolustavia perusteluja, koska teismiin tukeutumalla he tekisivät pian akateemisen itsemurhan, tai tarkemmin sanottuna, heidän artikkelinsa hylättäisiin nopeasti. -- Mutta filosofiassa tuli melkein yhdessä yössä ”akateemisesti kunnioitettavaksi” argumentoida teismin puolesta. Siksi filosofiasta on tullut kaikkein lahjakkaimpien ja älykkäimpien teistien suosikkiala akateemisessa maailmassa. -- Jumala ei ole kuollut akateemisessa maailmassa. Hän palasi elämään 1960-luvun lopulla ja nyt hän elää ja voi hyvin viimeisessä akateemisessa linnakkeessaan, filosofian laitoksilla.\|Quentin Smith<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Quentin Smith \| Nimeke =The Uncaused Beginning of the Universe \| Julkaisija = Oxford: Clarendon \| Vuosi =2001 \| Kappale = \| Sivu =3-4 \| Selite = teoksessa William Lane Craig & Quentin Smith: Theism, Atheism and Big Bang Cosmology \| Tunniste = }}</ref>}}		{{sitaatti\|1900-luvun toiselle puoliskolle tultaessa yliopistot olivat pääosin maallistuneet. Jokaisen tieteenalan vallitseva kanta oletti naturalistisen maailmankatsomuksen. -- Eri tieteenaloilla oli tosin tutkijoita, jotka ”yksityiselämässään” sitoutuivat teistiseen realismiin, mutta he jättivät teismin suurimmaksi osaksi tieteellisten julkaisujensa ja opetuksensa ulkopuolelle, koska teismin ajateltiin olevan tiedollisesti niin alhaisella tasolla, ettei se täyttänyt ”akateemisesti kunnioitettavan näkemyksen” vaatimuksia. Akateemisen maailman maallistuminen alkoi nopeasti kääntyä vastakkaiseen suuntaan sen jälkeen kun Plantinga julkaisi vaikutusvaltaisen kirjansa God and Other Minds vuonna 1967. Tämä kirja osoitti filosofien ammattikunnalle, että teistiset realistit ovat naturalistien veroisia analyyttisen filosofian eniten arvostamilla kriteereillä arvioituna: käsitteellinen tarkkuus, päättelyn tiukkuus, tekninen oppineisuus ja alkuperäisen maailmankäsityksen syvällinen puolustus. -- Naturalistit seurasivat passiivisesti kun erityisesti Plantingan kirjoitusten inspiroimia teismin realistisia versioita alkoi ilmaantua kaikkialla filosofisessa yhteisössä, kunnes tänään ehkä yksi neljäsosa tai yksi kolmasosa filosofian professoreista on teistejä, joista useimmat ovat oikeaoppisia kristittyjä.<br> Muilla tieteenaloilla teistit erottavat teistiset uskomuksensa tieteellisestä tutkimustyöstään. Vain harvoin he ottavat teismin tutkimuksensa lähtökohdaksi tai esittelevät sitä puolustavia perusteluja, koska teismiin tukeutumalla he tekisivät pian akateemisen itsemurhan, tai tarkemmin sanottuna, heidän artikkelinsa hylättäisiin nopeasti. -- Mutta filosofiassa tuli melkein yhdessä yössä ”akateemisesti kunnioitettavaksi” argumentoida teismin puolesta. Siksi filosofiasta on tullut kaikkein lahjakkaimpien ja älykkäimpien teistien suosikkiala akateemisessa maailmassa. -- Jumala ei ole kuollut akateemisessa maailmassa. Hän palasi elämään 1960-luvun lopulla ja nyt hän elää ja voi hyvin viimeisessä akateemisessa linnakkeessaan, filosofian laitoksilla.\|Quentin Smith<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Quentin Smith \| Nimeke =The Uncaused Beginning of the Universe \| Julkaisija = Oxford: Clarendon \| Vuosi =2001 \| Kappale = \| Sivu =3-4 \| Selite = teoksessa William Lane Craig & Quentin Smith: Theism, Atheism and Big Bang Cosmology \| Tunniste = }}</ref>}}

	[[William Lane Craig]] ei pidä täysin oikeaan osuvana ajatusta, että filosofia olisi Jumalan ”viimeinen linnake”.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = William Lane Craig \| Nimeke = The Revolution in Anglo-American Philosophy \| Julkaisija = \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =5 \| Selite = \| Tunniste = }} [http://www.reasonablefaith.org Reasonable Faith]</ref> Ennemminkin filosofiaa voidaan pitää ~~sillanpääasema~~, josta lähtien teistisen lähestymistavan vaikutus voi vähitellen ulottua kaikille tieteenaloille.		[[William Lane Craig]] ei pidä täysin oikeaan osuvana ajatusta, että filosofia olisi Jumalan ”viimeinen linnake”.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = William Lane Craig \| Nimeke = The Revolution in Anglo-American Philosophy \| Julkaisija = \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu =5 \| Selite = \| Tunniste = }} [http://www.reasonablefaith.org Reasonable Faith]</ref> Ennemminkin filosofiaa voidaan pitää sillanpääasemana, josta lähtien teistisen lähestymistavan vaikutus voi vähitellen ulottua kaikille tieteenaloille.

	= Filosofiset käsitykset =		= Filosofiset käsitykset =

Samuli Koivisto: /* Tiedollisesti oikeutetut perususkomukset */ Lauserakenteen kevennys

2013-05-09T16:50:23Z

Tiedollisesti oikeutetut perususkomukset: Lauserakenteen kevennys

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2013 kello 16.50
Rivi 23:		Rivi 23:
	Plantingan mukaan usko Jumalan olemassaoloon ja usko Kristukseen ihmisen Pelastajana voivat olla tiedollisesti oikeutettuja perususkomuksia. Muita esimerkkejä tiedollisesti oikeutetuista perususkomuksista ovat havaintoon perustuva usko edessäni olevan pöydän olemassaoloon, muistinvarainen usko siihen, että join aamulla teetä, intuitiivisen kokemuksen varaan rakentuva usko muiden ihmisten olemassaoloon. Perususkomus on perustava sinä mielessä, että sen pätevyyttä ei perustella vetoamalla muihin uskomuksiin. Vaikka perususkomus voidaan omaksua eräässä mielessä ilman argumentteja eli perusteluja, se ei kuitenkaan ole perusteeton. Uskomus on asianmukaisella tavalla perustava, jos se perustuu oikeanlaiseen välittömään tietoisuuteen todistusaineistosta ja jos se on muodostettu asianmukaisissa tiedollisissa olosuhteissa.		Plantingan mukaan usko Jumalan olemassaoloon ja usko Kristukseen ihmisen Pelastajana voivat olla tiedollisesti oikeutettuja perususkomuksia. Muita esimerkkejä tiedollisesti oikeutetuista perususkomuksista ovat havaintoon perustuva usko edessäni olevan pöydän olemassaoloon, muistinvarainen usko siihen, että join aamulla teetä, intuitiivisen kokemuksen varaan rakentuva usko muiden ihmisten olemassaoloon. Perususkomus on perustava sinä mielessä, että sen pätevyyttä ei perustella vetoamalla muihin uskomuksiin. Vaikka perususkomus voidaan omaksua eräässä mielessä ilman argumentteja eli perusteluja, se ei kuitenkaan ole perusteeton. Uskomus on asianmukaisella tavalla perustava, jos se perustuu oikeanlaiseen välittömään tietoisuuteen todistusaineistosta ja jos se on muodostettu asianmukaisissa tiedollisissa olosuhteissa.

	Plantingan mukaan ihminen voi saavuttaa tiedollisesti oikeutetun perususkomuksen Jumalan olemassaolosta esimerkiksi katsellessaan luonnon kauneutta tai kohdatessaan elämän kärsimyksiä. Kristusta koskevan perususkomuksen puolestaan saavutamme välittömän kokemuksen kautta Raamattua lukiessamme, kun Jumalan Pyhä Henki todistaa sanojen myötä. Usko Kristukseen perustuu ~~evidenssiin, todistusaineistoon, joka avautuu~~ Jumalan sanan pohjalta. Tämä usko voi saada tukea väitelauseiden muodossa esitetyistä perusteluista ja sillä on myös historia, joka on ilmaistu kristillisen kirkon uskontunnustuksissa. Ensisijaista on kuitenkin se, että ihminen pääsee välittömään kosketukseen Raamatun Sanassa olevan todistusaineiston kanssa. Väitelausein ilmaistujen perustelujen merkitys on toissijainen. Ne auttavat ihmistä uskomaan Raamatun ilmoittamiin totuuksiin älyllistä pohdintaa tyydyttävällä tavalla.		Plantingan mukaan ihminen voi saavuttaa tiedollisesti oikeutetun perususkomuksen Jumalan olemassaolosta esimerkiksi katsellessaan luonnon kauneutta tai kohdatessaan elämän kärsimyksiä. Kristusta koskevan perususkomuksen puolestaan saavutamme välittömän kokemuksen kautta Raamattua lukiessamme, kun Jumalan Pyhä Henki todistaa sanojen myötä. Usko Kristukseen perustuu Jumalan sanan pohjalta avautuvaan evidenssiin eli todistusaineistoon. Tämä usko voi saada tukea väitelauseiden muodossa esitetyistä perusteluista ja sillä on myös historia, joka on ilmaistu kristillisen kirkon uskontunnustuksissa. Ensisijaista on kuitenkin se, että ihminen pääsee välittömään kosketukseen Raamatun Sanassa olevan todistusaineiston kanssa. Väitelausein ilmaistujen perustelujen merkitys on toissijainen. Ne auttavat ihmistä uskomaan Raamatun ilmoittamiin totuuksiin älyllistä pohdintaa tyydyttävällä tavalla.

	Jos usko Jumalaan voi olla tiedollisesti oikeutettu perususkomus, miksi niin monien ihmisten on vaikea uskoa Jumalan olemassaoloon? Plantingan mukaan syynä on syntiinlankeemuksen aiheuttama vaurio ihmisen älyllisissä kyvyissä. Ihmisellä on taipumus itsepetokseen erityisesti Jumalaa koskevissa kysymyksissä. Oppineet ovat syntisiä aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset. Oppineisuus ei vapauta synnin sokeuttavasta vaikutuksesta. Älykkyys ja oppineisuus eivät pelasta synnin aiheuttamasta sokeudesta, koska synti vaikuttaa ihmisen minuuden keskuksessa ja ihmisen äly toimii minuuden ohjaamana. Alvin Plantinga kuvaa klassista kristillistä näkemystä synnin vaikutuksesta ihmisen tiedollisiin prosesseihin:		Jos usko Jumalaan voi olla tiedollisesti oikeutettu perususkomus, miksi niin monien ihmisten on vaikea uskoa Jumalan olemassaoloon? Plantingan mukaan syynä on syntiinlankeemuksen aiheuttama vaurio ihmisen älyllisissä kyvyissä. Ihmisellä on taipumus itsepetokseen erityisesti Jumalaa koskevissa kysymyksissä. Oppineet ovat syntisiä aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset. Oppineisuus ei vapauta synnin sokeuttavasta vaikutuksesta. Älykkyys ja oppineisuus eivät pelasta synnin aiheuttamasta sokeudesta, koska synti vaikuttaa ihmisen minuuden keskuksessa ja ihmisen äly toimii minuuden ohjaamana. Alvin Plantinga kuvaa klassista kristillistä näkemystä synnin vaikutuksesta ihmisen tiedollisiin prosesseihin:

Samuli Koivisto: /* Internet */ yhdyssanaistus

2013-04-28T17:34:24Z

Internet: yhdyssanaistus

← Vanhempi versio		Versio 28. huhtikuuta 2013 kello 17.34
Rivi 317:		Rivi 317:
	*[http://www.homestead.com/philofreligion/Plantingapage.html Alvin Plantinga: The Analytic Theist] lisää kirjoituksia Plantingalta		*[http://www.homestead.com/philofreligion/Plantingapage.html Alvin Plantinga: The Analytic Theist] lisää kirjoituksia Plantingalta
	*[http://www.calvin.edu/125th/wolterst/p_bio.pdf Alvin Plantingan hengellinen omaelämäkerta]		*[http://www.calvin.edu/125th/wolterst/p_bio.pdf Alvin Plantingan hengellinen omaelämäkerta]
	*[http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWTCD&Volume=0&Issue=0&TOC=TRUE Warrant: The Current Debate], Plantingan ''Warrant'' sarjan ensimmäinen osa		*[http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWTCD&Volume=0&Issue=0&TOC=TRUE Warrant: The Current Debate], Plantingan ''Warrant''-sarjan ensimmäinen osa
	*[http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE Warrant and Proper Function], Plantingan ''Warrant'' sarjan toinen osa		*[http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE Warrant and Proper Function], Plantingan ''Warrant''-sarjan toinen osa
	*[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.i.html Warranted Christian Belief], Plantingan ''Warrant'' sarjan kolmas osa		*[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.i.html Warranted Christian Belief], Plantingan ''Warrant''-sarjan kolmas osa

	== Debatteja ==		== Debatteja ==

← Vanhempi versio		Versio 20. kesäkuuta 2020 kello 08.17
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Alvin Carl Plantinga''' (1932 -) on amerikkalainen kristitty filosofi. Hän ~~toimii parhaillaan~~ filosofian ~~professorina~~ [[wp:Notre Damen yliopisto\|Notre Damen yliopistossa]] [[wp:Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]].<ref>[~~http~~://philosophy.nd.edu/people/~~all/profiles~~/plantinga~~-alvin~~/ University of Notre Dame, Department of Philosophy: Alvin Plantinga]</ref> Hänet tunnetaan tutkimustyöstään [[wp:uskonnonfilosofia\|uskonnonfilosofian]], [[wp:tietoteoria\|tietoteorian]], [[wp:metafysiikka\|metafysiikan]] ja kristillisen [[apologetiikka\|apologetiikan]] alueilla. Hän puolustaa kristinuskoa pääasiallisesti analyyttisen filosofian avulla.		'''Alvin Carl Plantinga''' (1932 -) on amerikkalainen kristitty filosofi. Hän on filosofian emeritusprofessori [[wp:Notre Damen yliopisto\|Notre Damen yliopistossa]] [[wp:Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]].<ref>[https://philosophy.nd.edu/people/emeritus/alvin-plantinga/ University of Notre Dame, Department of Philosophy: Alvin Plantinga]</ref> Hänet tunnetaan tutkimustyöstään [[wp:uskonnonfilosofia\|uskonnonfilosofian]], [[wp:tietoteoria\|tietoteorian]], [[wp:metafysiikka\|metafysiikan]] ja kristillisen [[apologetiikka\|apologetiikan]] alueilla. Hän puolustaa kristinuskoa pääasiallisesti analyyttisen filosofian avulla.

	Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.		Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.

	Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [~~http~~://www.giffordlectures.org/~~Browse.asp?PubID=TPWTCD&Cover=TRUE~~ online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [~~http~~://www.giffordlectures.org/~~Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE~~ online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref> Vuonna 2017 hänet palkittiin [[wp:Templeton-palkinto\|Templeton-palkinnolla]].<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Templeton Prize Winner: Alvin Plantinga, Who Proved God’s Not Dead in Academia \| Osoite = http://www.christianitytoday.com/gleanings/2017/april/templeton-prize-alvin-plantinga-philosophy-gods-not-dead.html \| Viitattu = 18.5.2017 \| Selite = \| Tekijä = Kate Shellnutt \| Julkaisija = Christianity Today \| Ajankohta = 25.4.2017 }}</ref>		Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [https://www.giffordlectures.org/lectures/warrant-current-debate online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [https://www.giffordlectures.org/lectures/warrant-and-proper-function online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref> Vuonna 2017 hänet palkittiin [[wp:Templeton-palkinto\|Templeton-palkinnolla]].<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Templeton Prize Winner: Alvin Plantinga, Who Proved God’s Not Dead in Academia \| Osoite = http://www.christianitytoday.com/gleanings/2017/april/templeton-prize-alvin-plantinga-philosophy-gods-not-dead.html \| Viitattu = 18.5.2017 \| Selite = \| Tekijä = Kate Shellnutt \| Julkaisija = Christianity Today \| Ajankohta = 25.4.2017 }}</ref>

	Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>

← Vanhempi versio		Versio 18. toukokuuta 2017 kello 19.25
Rivi 3:		Rivi 3:
	Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.		Plantinga on tullut tunnetuksi argumentista, jonka mukaan ihmisellä on tietoa [[Jumalan olemassaolo]]sta [[AW:S#perususkomus\|perususkomuksen]] omaisesti. Perususkomukset ovat uskomuksia, joiden oikeuttamiseksi ei tarvita muita uskomuksia. Usko [[Jumala]]an on Plantingan mukaan samanlainen perususkomus kuin usko muiden ihmisten tai tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon. Hän on myös [[AW:S#argumentointi\|argumentoinut]], että pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole ristiriidassa kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän Jumalan olemassaolon kanssa.

	Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWTCD&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref>		Plantinga on kirjoittanut useita kirjoja, mm. ''[[God and Other Minds]]'' (1967),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =God and Other Minds \| Julkaisija =Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi =1967 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-8014-9735-3 }}</ref> ''[[The Nature of Necessity]]'' (1974),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =The Nature of Necessity \| Julkaisija =Oxford: Clarendon Press \| Vuosi =1974 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste =ISBN 0-19-824404-5 }}</ref> ja trilogia ''[[Warrant: The Current Debate]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Alvin Plantinga \| Nimeke =Warrant: the Current Debate \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWTCD&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507861-6}}</ref> ''[[Warrant and Proper Function]]'' (1993),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga \| Nimeke = Warrant and Proper Function \| Julkaisija =New York: Oxford University Press \| Vuosi =1993 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =(1987-1988 Gifford Lectures), [http://www.giffordlectures.org/Browse.asp?PubID=TPWAPF&Cover=TRUE online] \| Tunniste =ISBN 0-19-507863-2 }}</ref> ''[[Warranted Christian Belief]]'' (2000).<ref name="Plantinga2000">{{Kirjaviite \| Tekijä = Alvin Plantinga\| Nimeke = Warranted Christian Belief\| Julkaisija = Oxford University Press \| Vuosi = 2000 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite =[http://www.ccel.org/ccel/plantinga/warrant3.html online] \| Tunniste =ISBN 0-19-513192-4 }}</ref> Vuonna 2017 hänet palkittiin [[wp:Templeton-palkinto\|Templeton-palkinnolla]].<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Templeton Prize Winner: Alvin Plantinga, Who Proved God’s Not Dead in Academia \| Osoite = http://www.christianitytoday.com/gleanings/2017/april/templeton-prize-alvin-plantinga-philosophy-gods-not-dead.html \| Viitattu = 18.5.2017 \| Selite = \| Tekijä = Kate Shellnutt \| Julkaisija = Christianity Today \| Ajankohta = 25.4.2017 }}</ref>

	Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>		Suomalaisessa keskustelussa Alvin Plantingan filosofinen teoria on ollut perustana esimerkiksi [[Tapio Puolimatka\|Tapio Puolimatka]]n trilogialle ''[[Usko, tieto ja myytit\|Usko, tieto ja myytit]]'' (2005),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tieto ja myytit]] \| Julkaisija =Helsinki: Tammi \| Vuosi =2005 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ''[[Usko, tiede ja Raamattu\|Usko, tiede ja Raamattu]]'' (2007),<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke =Usko, tiede ja Raamattu \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2007 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> ja ''[[Usko, tiede ja evoluutio\|Usko, tiede ja evoluutio]]'' (2008).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Tapio Puolimatka \| Nimeke = [[Usko, tiede ja evoluutio]] \| Julkaisija =Helsinki: Uusi tie \| Vuosi =2008 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = }}</ref>