Alkuhistorianäkemykset - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkki korjattu

2020-06-20T07:37:05Z

linkki korjattu

← Vanhempi versio		Versio 20. kesäkuuta 2020 kello 07.37
Rivi 11:		Rivi 11:
	Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin [[perususkomus\|perususkomuksiin]].		Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin [[perususkomus\|perususkomuksiin]].

	Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [~~http~~://www.hs.fi/~~paakirjoitus~~/~~artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292~~ tähän] lähteeseen tutustumalla. Luettavissa {{Verkkoviite \| Nimeke = Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla \| Osoite = http://www.tapiopuolimatka.net/17 \| Viitattu = 31.7.2016 \| Selite = \| Tekijä = Tapio Puolimatka \| Julkaisija = Helsingin Sanomat, vieraskynä-palsta \| Ajankohta = 15.11.2008 }}</ref>		Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000004612754.html tähän] lähteeseen tutustumalla. Luettavissa {{Verkkoviite \| Nimeke = Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla \| Osoite = http://www.tapiopuolimatka.net/17 \| Viitattu = 31.7.2016 \| Selite = \| Tekijä = Tapio Puolimatka \| Julkaisija = Helsingin Sanomat, vieraskynä-palsta \| Ajankohta = 15.11.2008 }}</ref>

	Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi\|kreationististen]], muiden teismin kanssa yhteensopivien tai [[ateismi\|ateististen]], netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.		Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi\|kreationististen]], muiden teismin kanssa yhteensopivien tai [[ateismi\|ateististen]], netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.

Samuli Koivisto: Päivitetty verkkoviitteeksi

2016-07-30T21:06:24Z

Päivitetty verkkoviitteeksi

← Vanhempi versio		Versio 30. heinäkuuta 2016 kello 21.06
Rivi 11:		Rivi 11:
	Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin [[perususkomus\|perususkomuksiin]].		Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin [[perususkomus\|perususkomuksiin]].

	Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292 tähän] lähteeseen tutustumalla. (Luettavissa http://www.tapiopuolimatka.net/17) </ref>		Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292 tähän] lähteeseen tutustumalla. Luettavissa {{Verkkoviite \| Nimeke = Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla \| Osoite = http://www.tapiopuolimatka.net/17 \| Viitattu = 31.7.2016 \| Selite = \| Tekijä = Tapio Puolimatka \| Julkaisija = Helsingin Sanomat, vieraskynä-palsta \| Ajankohta = 15.11.2008 }}</ref>

	Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi\|kreationististen]], muiden teismin kanssa yhteensopivien tai [[ateismi\|ateististen]], netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.		Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi\|kreationististen]], muiden teismin kanssa yhteensopivien tai [[ateismi\|ateististen]], netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.

Samuli Koivisto: /* Alkuhistoriakysymyksiin vastaamisen edellytyksistä */ Kirjoitusta ei löydy enää Hesarin sivuilta ainakaan kirjautumatta, mutta muualta löytyy

2016-07-30T20:56:14Z

Alkuhistoriakysymyksiin vastaamisen edellytyksistä: Kirjoitusta ei löydy enää Hesarin sivuilta ainakaan kirjautumatta, mutta muualta löytyy

← Vanhempi versio		Versio 30. heinäkuuta 2016 kello 20.56
Rivi 11:		Rivi 11:
	Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin [[perususkomus\|perususkomuksiin]].		Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin [[perususkomus\|perususkomuksiin]].

	Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292 tähän] lähteeseen tutustumalla.</ref>		Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292 tähän] lähteeseen tutustumalla. (Luettavissa http://www.tapiopuolimatka.net/17) </ref>

	Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi\|kreationististen]], muiden teismin kanssa yhteensopivien tai [[ateismi\|ateististen]], netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.		Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi\|kreationististen]], muiden teismin kanssa yhteensopivien tai [[ateismi\|ateististen]], netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-04T18:35:17Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 4. heinäkuuta 2015 kello 18.35
Rivi 72:		Rivi 72:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

			[[Luokka:Alkuperähypoteesit]]

Apollos: linkityksiä artikkeleihin eikä pelkkiin sanastomääritelmiin

2010-09-19T23:10:07Z

linkityksiä artikkeleihin eikä pelkkiin sanastomääritelmiin

← Vanhempi versio		Versio 19. syyskuuta 2010 kello 23.10
Rivi 57:		Rivi 57:
	\| Koulukirja-ajoitus.		\| Koulukirja-ajoitus.
	\|-		\|-
	!{{hl2}} \| Ateistinen<ref>tai [[~~AW:S#~~metodologinen naturalismi\|metodologisen naturalismin]] ehtoinen [[~~AW:S#agnostismi~~\|agnostinen]]</ref> näkemys		!{{hl2}} \| Ateistinen<ref>tai [[metodologinen naturalismi\|metodologisen naturalismin]] ehtoinen [[agnostisismi\|agnostinen]]</ref> näkemys
	!{{hl2}} \| '''Ihminen'''		!{{hl2}} \| '''Ihminen'''
	!{{hl2}} \| '''Biologiset lajit'''		!{{hl2}} \| '''Biologiset lajit'''

Apollos: työstöä

2010-09-19T23:00:44Z

työstöä

Apollos: lisätty wp-linkki, viilattu samalla ilmaisua

2010-09-18T12:48:58Z

lisätty wp-linkki, viilattu samalla ilmaisua

← Vanhempi versio		Versio 18. syyskuuta 2010 kello 12.48
Rivi 51:		Rivi 51:
	\| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Useimpien kannattajien mukaan kaikkeus on suunnittelun tulosta ([[kosminen hienosäätö]]).		\| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Useimpien kannattajien mukaan kaikkeus on suunnittelun tulosta ([[kosminen hienosäätö]]).
	\|-		\|-
	\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Teistinen ~~evoluutio~~]]'''		\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[wp:Teistinen evolutionismi\|Teistinen evolutionismi]]'''
	\| Kehittynyt muista kädellisistä.		\| Kehittynyt muista kädellisistä.
	\| Kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta.		\| Kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta.

Apollos: wp-linkitys

2010-09-18T12:43:48Z

wp-linkitys

← Vanhempi versio		Versio 18. syyskuuta 2010 kello 12.43
Rivi 29:		Rivi 29:
	\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]<ref>eli "nuoren Maan kreationismi"'''</ref>		\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]<ref>eli "nuoren Maan kreationismi"'''</ref>
	\| Jumalan erikseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti.		\| Jumalan erikseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti.
	\| Alkuperäislajit<ref>hepr. ''baram'' (yks.), ''baramin'' (mon.); mahdollinen nykybiologinen vastine: [[perusryhmä]]</ref> Jumalan luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan, rajoittamaton [[makroevoluutio]] ei ole uskottava.		\| Alkuperäislajit<ref>hepr. ''baram'' (yks.), ''baramin'' (mon.); mahdollinen nykybiologinen vastine: [[perusryhmä]]</ref> Jumalan luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan, rajoittamaton [[wp:makroevoluutio\|makroevoluutio]] ei ole uskottava.
	\| Alle 40 000 vuoden ikäinen, tyypillisesti 10 000. Maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.		\| Alle 40 000 vuoden ikäinen, tyypillisesti 10 000. Maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.
	\| Aurinkokunta kuten maakin alle 40 000 vuoden ikäinen; mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on avoin tutkimusongelma.<ref>Maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" iästä ja vaiheista on olemassa keskenään kilpailevia YEC-malleja. Luomisen "äskettäisyys" ei siis ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref>		\| Aurinkokunta kuten maakin alle 40 000 vuoden ikäinen; mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on avoin tutkimusongelma.<ref>Maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" iästä ja vaiheista on olemassa keskenään kilpailevia YEC-malleja. Luomisen "äskettäisyys" ei siis ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref>

Apollos: /* Vertailutaulukko */ työstöä

2010-09-18T12:32:22Z

Vertailutaulukko: työstöä

← Vanhempi versio		Versio 18. syyskuuta 2010 kello 12.32
Rivi 12:		Rivi 12:

	Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292 tähän] lähteeseen tutustumalla.</ref>		Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292 tähän] lähteeseen tutustumalla.</ref>

			Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi\|kreationististen]], muiden teismin kanssa yhteensopivien tai [[ateismi\|ateististen]], netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.

	== Vertailutaulukko ==		== Vertailutaulukko ==

	Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi]]n sisäpuolisten ja ulkopuolisten, netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten näkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista. Alla olevaan taulukkoon on tiivistetty päänäkemykset:		Alla olevaan taulukkoon on tiivistetty päänäkemykset:

	{\| {{prettytable}}		{\| {{prettytable}}
Rivi 67:		Rivi 69:
	\| Syntynyt ja kehittynyt ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti itsestään. Koulukirja-ajoitus.		\| Syntynyt ja kehittynyt ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti itsestään. Koulukirja-ajoitus.
	\|}		\|}


	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

Apollos: alkuhistorianäkemysten vertailu taulukkoineen siirretty kreationismi-artikkelista omaksi artikkelikseen

2010-09-17T23:29:59Z

alkuhistorianäkemysten vertailu taulukkoineen siirretty kreationismi-artikkelista omaksi artikkelikseen

Uusi sivu

'''Alkuhistorianäkemykset''' ovat käsityksiä siitä, mitä on tapahtunut ennen kuin kukaan meistä ihmisistä oli tarkkailemassa tapahtumia. Näiden näkemysten olennaisia piirteitä ovat vastaukset<ref>tai vastausehdotukset</ref> keskeisiin varhaista menneisyyttä koskeviin kysymyksiin:
* Miten ja milloin aineellinen maailmankaikkeus on syntynyt?
* Miten ja milloin aurinkokunta ja oma maapallomme on syntynyt?
* Miten ja milloin biologinen elämä on saanut alkunsa?
* Miten ja milloin me ihmiset olemme ilmaantuneet?

Koska alkuperämme liittyy syvällisellä tavalla siihen, keitä olemme, myös alkuhistoriakysymykset liittyvät perimmäisiin kysymyksiin, mutta niiden perusluonne on silti pikemminkin historiallinen kuin metafyysinen. Toisaalta niihin ehdotetut vastaukset voivat<ref>tarkoituksella tai tahattomasti</ref> sisältää myös metafyysisiä elementtejä<ref>kuten vastauksia perimmäisiin miksi-kysymyksiin</ref>; monet [[suurkertomukset]] sisältävätkin ainakin osavastauksia, paitsi suoranaisiin alkuperä- myös varsinaisiin alkuhistoriakysymyksiin.

== Alkuhistoriakysymyksiin vastaamisen edellytyksistä ==

Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin [[perususkomus|perususkomuksiin]].

Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia<ref>Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen ''perusedellytyksiä'': ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.</ref>, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.<ref>Asiasta pääsee jyvälle esim. [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292 tähän] lähteeseen tutustumalla.</ref>

== Vertailutaulukko ==

Näin ollen on luontevaa esittää [[kreationismi]]n sisäpuolisten ja ulkopuolisten, netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten näkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista. Alla olevaan taulukkoon on tiivistetty päänäkemykset:

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Kreationismiin<ref>suppean tulkinnan mukaan</ref> luettavat näkemykset
!{{hl2}} | '''Ihminen'''
!{{hl2}} | '''Biologiset lajit'''
!{{hl2}} | '''Maapallo'''
!{{hl2}} | '''Kaikkeus'''
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]<ref>eli "nuoren Maan kreationismi"'''</ref>
| Jumalan erikseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti.
| Alkuperäislajit<ref>hepr. ''baram'' (yks.), ''baramin'' (mon.); mahdollinen nykybiologinen vastine: [[perusryhmä]]</ref> Jumalan luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan, rajoittamaton [[makroevoluutio]] ei ole uskottava.
| Alle 40 000 vuoden ikäinen, tyypillisesti 10 000. Maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.
| Aurinkokunta kuten maakin alle 40 000 vuoden ikäinen; mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on avoin tutkimusongelma.<ref>Maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" iästä ja vaiheista on olemassa keskenään kilpailevia YEC-malleja. Luomisen "äskettäisyys" ei siis ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref>
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''[[Muinaisluomisnäkemys]]'''<ref>eli "vanhan Maan kreationismi"</ref>
| Jumalan luoma, noin 100 000 - 20 000 vuotta sitten.
| Tyypillisesti luominen sopivissa kohdissa. Ei yksittäistä yhteistä esivanhempaa.
| 4,3 miljardia vuotta. Tyypillisesti paikallinen Nooan tulva.
| 17-14 miljardia vuotta.
|-
!{{hl2}} | Muut teistiset<ref>tarkemmin sanoen: teismin ja siihen kuuluvan, (vähintään) laajasti tulkitun kreationismin kanssa tietyin ehdoin yhteensovitettavissa olevat</ref> näkemykset
!{{hl2}} | '''Ihminen'''
!{{hl2}} | '''Biologiset lajit'''
!{{hl2}} | '''Maapallo'''
!{{hl2}} | '''Kaikkeus'''
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''[[Suunnitteluteoria]]'''<ref>älyllisen suunnittelun teoria, älykkään suunnittelun teoria, "älykäs suunnittelu"</ref>
| Ei ota erityistä kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta">Ts. jättää tilaa kannattajiensa keskenään erilaisille näkemyksille niistä.</ref> Useimpien kannattajien mukaan ihminen on erikseen suunniteltu (henkiset kyvyt, hyppäys eteenpän mm. motoriikassa ja kasvojen ilmeissä, moraali).
| Mahdollisesti kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta.<ref>Suunnitteluteoria ei edellytä määräkantaa [[polveutumisoppi]]in, vaan tässä kysymyksessä näkemykset saavat jakautua ja jakautuvatkin. Erityisesti on huomattava, että kysymys polveutumisesta ja suunnittelun mahdollisesta vaikutuksesta eivät [[AW:S#a priori|apriorisesti]] riipu toisistaan.</ref> Suunnittelu nähtävissä useissa kohdin, todisteena mm. [[palautumaton monimutkaisuus]].
| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Joidenkin kannattajien mukaan maapallo on suunnittelun tulosta.
| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Useimpien kannattajien mukaan kaikkeus on suunnittelun tulosta ([[kosminen hienosäätö]]).
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''[[Teistinen evoluutio]]'''
| Kehittynyt muista kädellisistä.
| Kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta.
| Koulukirja-ajoitus. Ei maailmanlaajuista tulvaa.
| Koulukirja-ajoitus.
|-
!{{hl2}} | Ateistinen<ref>tai [[AW:S#metodologinen naturalismi|metodologisen naturalismin]] ehtoinen [[AW:S#agnostismi|agnostinen]]</ref> näkemys
!{{hl2}} | '''Ihminen'''
!{{hl2}} | '''Biologiset lajit'''
!{{hl2}} | '''Maapallo'''
!{{hl2}} | '''Kaikkeus'''
|-
| style="background-color:#ddd;" | '''Naturalistinen tieteisusko'''<ref>fanaattisimpien kannattajiensa mielestä "ainoa oikea tieteellinen totuus, muu on pelkkää huuhaata"</ref>
| Kehittynyt pitkien ajanjaksojen kuluessa vähitellen ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti muista kädellisistä.
| Kehittyneet pitkien ajanjaksojen kuluessa vähitellen ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti yhteisestä esivanhemmasta.
| Koulukirja-ajoitus. Ihmisen olemassaolon aikana ei maailmanlaajuista tulvaa, aikaisemmin voinut olla monia globaalejakin katastrofeja: esim. monet nykyiset vuoristot ovat fossiililöydösten perusteella entistä merenpohjaa, eivätkä niihin fossiloituneet kalat olleet ehtineet uida pois.
| Syntynyt ja kehittynyt ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti itsestään. Koulukirja-ajoitus.
|}

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

← Vanhempi versio		Versio 19. syyskuuta 2010 kello 23.00
Rivi 27:		Rivi 27:
	!{{hl2}} \| '''Kaikkeus'''		!{{hl2}} \| '''Kaikkeus'''
	\|-		\|-
	\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]<ref>eli "nuoren Maan kreationismi"'''</ref>		\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]<ref>eli ''"nuoren Maan kreationismi"'' (engl. ''Young Earth Creationism'', josta lyh. YEC)</ref>
	\| Jumalan erikseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti.		\| Jumalan erikseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti.
	\| Alkuperäislajit<ref>~~hepr.~~ ''~~baram~~'' ~~(yks.), ''baramin'' (mon.)~~; mahdollinen nykybiologinen vastine: [[perusryhmä]]</ref> Jumalan luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan, rajoittamaton [[wp:makroevoluutio\|makroevoluutio]] ei ole uskottava.		\| Alkuperäislajit<ref>heprealaisittain ''baramini''t; mahdollinen nykybiologinen vastine: [[perusryhmä]]</ref> Jumalan luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan, rajoittamaton [[wp:makroevoluutio\|makroevoluutio]] ei ole uskottava.
	\| Alle 40 000 vuoden ikäinen, tyypillisesti 10 000. Maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.		\| Alle 40 000 vuoden ikäinen, tyypillisesti 10 000. Maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.
	\| Aurinkokunta kuten maakin alle 40 000 vuoden ikäinen; mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on avoin tutkimusongelma.<ref>Maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" iästä ja vaiheista on olemassa keskenään kilpailevia YEC-malleja. Luomisen "äskettäisyys" ei siis ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref>		\| Aurinkokunta kuten maakin alle 40 000 vuoden ikäinen; mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on avoin tutkimusongelma.<ref>Maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" iästä ja vaiheista on olemassa keskenään kilpailevia YEC-malleja. Luomisen "äskettäisyys" ei siis ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref>
	\|-		\|-
	\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Muinaisluomisnäkemys]]'''<ref>eli "vanhan Maan kreationismi"</ref>		\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Muinaisluomisnäkemys]]'''<ref>eli ''"vanhan Maan kreationismi"'' (engl. ''Old Earth Creationism'', josta lyh. OEC)</ref>
	\| Jumalan luoma, noin 100 000 - 20 000 vuotta sitten.		\| Jumalan luoma, noin 100 000 - 20 000 vuotta sitten.
	\| Tyypillisesti ~~luominen~~ sopivissa kohdissa. Ei yksittäistä yhteistä esivanhempaa.		\| Tyypillisesti "pätkittäisluominen" sopivissa kohdissa. Ei yksittäistä yhteistä esivanhempaa.
	\| 4,3 miljardia vuotta. Tyypillisesti paikallinen Nooan tulva.		\| 4,3 miljardia vuotta. Tyypillisesti paikallinen Nooan tulva.
	\| 17-14 miljardia vuotta.		\| 17-14 miljardia vuotta.
	\|-		\|-
	!{{hl2}} \| Muut teistiset<ref>tarkemmin sanoen: teismin ja siihen kuuluvan, (~~vähintään)~~ laajasti tulkitun ~~kreationismin~~ kanssa tietyin ehdoin yhteensovitettavissa olevat</ref> näkemykset		!{{hl2}} \| Muut teistiset<ref>tarkemmin sanoen: teismin ja siihen kuuluvan (laajasti tulkitun) luomisajatuksen kanssa tietyin ehdoin yhteensovitettavissa olevat</ref> näkemykset
	!{{hl2}} \| '''Ihminen'''		!{{hl2}} \| '''Ihminen'''
	!{{hl2}} \| '''Biologiset lajit'''		!{{hl2}} \| '''Biologiset lajit'''
Rivi 46:		Rivi 46:
	\|-		\|-
	\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Suunnitteluteoria]]'''<ref>älyllisen suunnittelun teoria, älykkään suunnittelun teoria, "älykäs suunnittelu"</ref>		\| style="background-color:#ddd;" \| '''[[Suunnitteluteoria]]'''<ref>älyllisen suunnittelun teoria, älykkään suunnittelun teoria, "älykäs suunnittelu"</ref>
	\| Ei ota erityistä kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta">~~Ts.~~ jättää tilaa kannattajiensa keskenään erilaisille näkemyksille niistä.</ref> Useimpien kannattajien mukaan ihminen on erikseen suunniteltu (henkiset kyvyt, hyppäys eteenpän mm. motoriikassa ja kasvojen ilmeissä, moraali).		\| Ei ota erityistä kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta">ID:n puolueettomuus ikäkysymysten suhteen ei merkitse sitä, etteikö niistä saisi ID-yhteyksissä puhua, vaan päinvastoin ''jättää tilaa'' kannattajiensa keskenään ''erilaisille näkemyksille'' niistä.</ref> Useimpien kannattajien mukaan ihminen on erikseen suunniteltu (henkiset kyvyt, hyppäys eteenpän mm. motoriikassa ja kasvojen ilmeissä, moraali).
	\| Mahdollisesti kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta.<ref>Suunnitteluteoria ei edellytä määräkantaa [[polveutumisoppi]]in, vaan tässä kysymyksessä näkemykset saavat jakautua ja jakautuvatkin. ~~Erityisesti on huomattava~~, että kysymys polveutumisesta ja ~~suunnittelun~~ mahdollisesta vaikutuksesta eivät [[AW:S#a priori\|apriorisesti]] riipu toisistaan.</ref> Suunnittelu nähtävissä useissa kohdin, todisteena mm. [[palautumaton monimutkaisuus]].		\| Mahdollisesti kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta.<ref>Suunnitteluteoria ei edellytä määräkantaa [[polveutumisoppi]]in, vaan tässä kysymyksessä näkemykset saavat jakautua ja jakautuvatkin.<br />On syytä erityisesti panna merkille, että kysymys yhtäältä mahdollisesta polveutumisesta aiemmista elämänmuodoista ja toisaalta älyllisen toimijan mahdollisesta vaikutuksesta jonkin nykyisen elämänmuodon ominaisuuksiin eivät [[AW:S#a priori\|apriorisesti]] riipu toisistaan. Esim. inhimillisten älyllisten toimijoiden geenimanipulaation avulla kehittämillä uusilla lajikkeilla on tunnetusti omat, tältä osin manipuloimattomat esimuotonsa: geenimanipuloidut lajikkeet ovat siis ''sekä'' varhaisemmista muodoista polveutuvia ''että'' älykkään tarkoituksellisesti muunneltuja.</ref> Suunnittelu nähtävissä useissa kohdin, todisteena mm. [[palautumaton monimutkaisuus]].
	\| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Joidenkin kannattajien mukaan maapallo on suunnittelun tulosta.		\| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Joidenkin kannattajien mukaan maapallo on suunnittelun tulosta.
	\| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Useimpien kannattajien mukaan kaikkeus on suunnittelun tulosta ([[kosminen hienosäätö]]).		\| Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.<ref name = "ID-ikäkanta" /> Useimpien kannattajien mukaan kaikkeus on suunnittelun tulosta ([[kosminen hienosäätö]]).