Aitouskriteerit - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Vaikutushistorian kriteeri */ +rp-linkityksiä

2017-04-06T07:53:11Z

Vaikutushistorian kriteeri: +rp-linkityksiä

← Vanhempi versio		Versio 6. huhtikuuta 2017 kello 07.53
Rivi 35:		Rivi 35:
	== Vaikutushistorian kriteeri ==		== Vaikutushistorian kriteeri ==

	”Lauselman aitoutta tai epäaitoutta arvioitaessa on kysyttävä, kumpi oletus auttaa paremmin ymmärtämään myöhempää kehitystä. Jos jokin Jeesuksen sanan välitetty painokas lausuma on herättänyt runsaasti keskustelua ja tulkintoja varhaisessa kirkossa, sana saattaa hyvinkin olla aito.<ref>Syreeni Kari ”Mitä Jeesus todella sanoi” teoksessa Nasaretilaisen historia (1997) toim. Uro R. ja O. Lehtipuu, Kirjapaja, Jyväskylä, ss. 154</ref>” Tähän liittyy läheisesti Robert Steinin mainitsema ”juutalaiskristillisyyden modifikaation” kriteeri. Jos juutalaiskristityt ovat muokanneet ”liian rohkean” sanonnan paremmin juutalaisuuteen istuvaksi, tämä puhuu aitouden puolesta. Esimerkkinä tästä pidetään jännitettä Jeesuksen avioero-opetusten välillä (~~Matteus~~ 5:32 vs. ~~Markus~~ 10:11-12).<ref>Tosin tämä esimerkki ei välttämättä selity puhtaaksi modifikaatioksi, koska Matteus on voinut selittää lukijoilleen Jeesuksenkin olettaman erikoistilanteen vaikutuksen lauselmaan. Blomberg Craig L. ”Marriage, Divorce, Remarriage, And Celibacy” Trinity Journal, Vol 11, No 2, Fall 1990, 161-196</ref> Tähän liittyy läheisesti ”Redaktion vastaisuus” -kriteeri, jolla tarkoitetaan sellaisen materiaalin mukaanottamista, joka sotii kirjoittajan teologisia motiiveja vastaan tai on niiden kannalta merkityksetöntä. Stein toteaa: ”Jos lauselma ei palvele evankelistan redaktiivisia tarkoitusperiä tai jos se on suorastaa vahingollinen tämän suhteen, sitä voidaan hyvällä syyllä pitää aitona.” Tästä kutsutaan myös ”hämmennyskriteeriksi”. Meier mainitsee tyyppiesimerkiksi Jeesuksen kastamisen Johanneksen kasteella, joka oli tarkoitettu syntisille parannuksen kasteeksi. Toinen esimerkki on Markuksen tallettamat Jeesuksen sanat (Mark 13:32).<ref>Meier J. P. (1991) A Marginal Jew – Rethinking Historical Jesus – Part One, Doubleday, ss. 168-169</ref> Tämänkin kriteerin käyttöön sisältyy ongelmia. Joidenkin sanojen hämmentävyys ei välttämättä olekaan niin ilmeistä kuin ensilukemalta saattaa vaikuttaa. Esimerkiksi Jeesuksen sanat ristillä ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit” tuntuvat varsin hämmentäviltä, ellei niitä tulkita psalmin 22 alkusanojen resitoinniksi.<ref>Meier J. P. (1991) A Marginal Jew – Rethinking Historical Jesus – Part One, Doubleday, s. 171</ref> Joka tapauksessa monissa kohtaa ”hämmentävyys” vaikuttaa ilmeiseltä ja kohtia on tämänkin kriteerin valossa syytä pitää aitoina.		”Lauselman aitoutta tai epäaitoutta arvioitaessa on kysyttävä, kumpi oletus auttaa paremmin ymmärtämään myöhempää kehitystä. Jos jokin Jeesuksen sanan välitetty painokas lausuma on herättänyt runsaasti keskustelua ja tulkintoja varhaisessa kirkossa, sana saattaa hyvinkin olla aito.<ref>Syreeni Kari ”Mitä Jeesus todella sanoi” teoksessa Nasaretilaisen historia (1997) toim. Uro R. ja O. Lehtipuu, Kirjapaja, Jyväskylä, ss. 154</ref>” Tähän liittyy läheisesti Robert Steinin mainitsema ”juutalaiskristillisyyden modifikaation” kriteeri. Jos juutalaiskristityt ovat muokanneet ”liian rohkean” sanonnan paremmin juutalaisuuteen istuvaksi, tämä puhuu aitouden puolesta. Esimerkkinä tästä pidetään jännitettä Jeesuksen avioero-opetusten välillä ({{rp\|Matt. 5:32}} vs. {{rp\|Mark. 10:11-12}}).<ref>Tosin tämä esimerkki ei välttämättä selity puhtaaksi modifikaatioksi, koska Matteus on voinut selittää lukijoilleen Jeesuksenkin olettaman erikoistilanteen vaikutuksen lauselmaan. Blomberg Craig L. ”Marriage, Divorce, Remarriage, And Celibacy” Trinity Journal, Vol 11, No 2, Fall 1990, 161-196</ref> Tähän liittyy läheisesti ”Redaktion vastaisuus” -kriteeri, jolla tarkoitetaan sellaisen materiaalin mukaanottamista, joka sotii kirjoittajan teologisia motiiveja vastaan tai on niiden kannalta merkityksetöntä. Stein toteaa: ”Jos lauselma ei palvele evankelistan redaktiivisia tarkoitusperiä tai jos se on suorastaa vahingollinen tämän suhteen, sitä voidaan hyvällä syyllä pitää aitona.” Tästä kutsutaan myös ”hämmennyskriteeriksi”. Meier mainitsee tyyppiesimerkiksi Jeesuksen kastamisen Johanneksen kasteella, joka oli tarkoitettu syntisille parannuksen kasteeksi. Toinen esimerkki on Markuksen tallettamat Jeesuksen sanat ({{rp\|Mark. 13:32}}).<ref>Meier J. P. (1991) A Marginal Jew – Rethinking Historical Jesus – Part One, Doubleday, ss. 168-169</ref> Tämänkin kriteerin käyttöön sisältyy ongelmia. Joidenkin sanojen hämmentävyys ei välttämättä olekaan niin ilmeistä kuin ensilukemalta saattaa vaikuttaa. Esimerkiksi Jeesuksen sanat ristillä ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit” tuntuvat varsin hämmentäviltä, ellei niitä tulkita psalmin 22 alkusanojen resitoinniksi.<ref>Meier J. P. (1991) A Marginal Jew – Rethinking Historical Jesus – Part One, Doubleday, s. 171</ref> Joka tapauksessa monissa kohtaa ”hämmentävyys” vaikuttaa ilmeiseltä ja kohtia on tämänkin kriteerin valossa syytä pitää aitoina.

	== Kielellisen tarkkuuden periaate ==		== Kielellisen tarkkuuden periaate ==

Samuli Koivisto: /* Erilaisuuden kriteeri */ +rp-linkityksiä

2017-04-06T07:51:58Z

Erilaisuuden kriteeri: +rp-linkityksiä

← Vanhempi versio		Versio 6. huhtikuuta 2017 kello 07.51
Rivi 31:		Rivi 31:
	== Erilaisuuden kriteeri ==		== Erilaisuuden kriteeri ==

	Jos jokin sanonta poikkeaa sekä juutalaisuudesta että varhaiskristillisestä ajattelusta, sitä on syytä pitää aitona. Jotkut tutkijat pitävät tätä kriteeriä kaikkein käyttökelpoisimpana.<ref>Stein Robert H. ”The ”Criteria” for Authenticity” in Gospel Perspectives I ed by R. T. France & David Wenham (1980) JSOT Press, Sheffield, England, s. 240</ref> Tällä todistuksella on vahvistettu mm. opetuslasten vapaaehtoisen paastoamisen hylkääminen ( Mark 2:18-22) ja vannomisen kieltäminen (Matt 5:34,37). Yhtenä ongelmana on ensimmäisen vuosisadan juutalaisuuden puutteellinen tunteminen, jolloin jonkin piirteen ”epäjuutalaisuuden” toteaminen voi perustua vain tietämättömyyteen. Mm. Meier pitää tätä kuitenkin kyseenalaisena kritiikkinä ja korostaa ensimmäisen vuosisadan juutalaisuuden tuntemisen olevan kuitenkin melko hyvää nykyisin.<ref>Erinomainen johdatus ensimmäisen vuosisadan juutalaisuuteen: Wright N. T. (1992) The New Testament and The People of God, Fortress, Minneapolis</ref> Merkittävämpää kritiikkiä tätä kriteeriä kohtaan on viittaus Jeesuksen juutalaiseen taustaan. Juutalaisessa ympäristössä ja kulttuurissa kasvanut Jeesus oli ”umpijuutalainen” joten on mielekästä pitää monia juutalaisia piirteitä hänessä ja hänen opetuksessaan aitoina. Toisaalta on myös otettava huomioon, että alkukirkko piti Jeesusta Jumalana ja luonnollisesti omaksui tältä monia teologisia kokonaisuuksia. Kyseistä kriteeriä ei voidakaan mielekkäästi käyttää ns. negatiivisena (jos nyt ylipäätään mitään kriteeriä voidaan!) todisteena.		Jos jokin sanonta poikkeaa sekä juutalaisuudesta että varhaiskristillisestä ajattelusta, sitä on syytä pitää aitona. Jotkut tutkijat pitävät tätä kriteeriä kaikkein käyttökelpoisimpana.<ref>Stein Robert H. ”The ”Criteria” for Authenticity” in Gospel Perspectives I ed by R. T. France & David Wenham (1980) JSOT Press, Sheffield, England, s. 240</ref> Tällä todistuksella on vahvistettu mm. opetuslasten vapaaehtoisen paastoamisen hylkääminen ({{rp\|Mark. 2:18-22}}) ja vannomisen kieltäminen ({{rp\|Matt. 5:34,37}}). Yhtenä ongelmana on ensimmäisen vuosisadan juutalaisuuden puutteellinen tunteminen, jolloin jonkin piirteen ”epäjuutalaisuuden” toteaminen voi perustua vain tietämättömyyteen. Mm. Meier pitää tätä kuitenkin kyseenalaisena kritiikkinä ja korostaa ensimmäisen vuosisadan juutalaisuuden tuntemisen olevan kuitenkin melko hyvää nykyisin.<ref>Erinomainen johdatus ensimmäisen vuosisadan juutalaisuuteen: Wright N. T. (1992) The New Testament and The People of God, Fortress, Minneapolis</ref> Merkittävämpää kritiikkiä tätä kriteeriä kohtaan on viittaus Jeesuksen juutalaiseen taustaan. Juutalaisessa ympäristössä ja kulttuurissa kasvanut Jeesus oli ”umpijuutalainen” joten on mielekästä pitää monia juutalaisia piirteitä hänessä ja hänen opetuksessaan aitoina. Toisaalta on myös otettava huomioon, että alkukirkko piti Jeesusta Jumalana ja luonnollisesti omaksui tältä monia teologisia kokonaisuuksia. Kyseistä kriteeriä ei voidakaan mielekkäästi käyttää ns. negatiivisena (jos nyt ylipäätään mitään kriteeriä voidaan!) todisteena.

	== Vaikutushistorian kriteeri ==		== Vaikutushistorian kriteeri ==

Samuli Koivisto: /* Internet */ fix

2017-04-05T12:22:18Z

Internet: fix

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2017 kello 12.22
Rivi 56:		Rivi 56:

	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [https://historianjeesus.fi/tutkimusmenetelmista/autenttisuusaitouskriteerit-ja-jeesus-tutkimus/yleista/ Autenttisuus, aitouskriteerit ja Jeesus-tutkimus] (www.historianjeesus.fi)		* [https://historianjeesus.fi/tutkimusmenetelmista/autenttisuusaitouskriteerit-ja-jeesus-tutkimus/yleista/ Autenttisuus/aitouskriteerit ja Jeesus-tutkimus] (www.historianjeesus.fi)

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Samuli Koivisto: /* Internet */ linkkifix

2017-04-05T12:21:55Z

Internet: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2017 kello 12.21
Rivi 56:		Rivi 56:

	=== Internet ===		=== Internet ===
	* [~~http~~://~~www.~~historianjeesus.fi/~~documents~~/~~JeesustutkimuksenMetodit.doc Jeesustutkimuksen metodit~~] (www.historianjeesus.fi) ~~([http://www.historianjeesus.fi/documents/JeesustutkimuksenMetodit%20Kalvot.pdf pdf kalvot])~~		* [https://historianjeesus.fi/tutkimusmenetelmista/autenttisuusaitouskriteerit-ja-jeesus-tutkimus/yleista/ Autenttisuus, aitouskriteerit ja Jeesus-tutkimus] (www.historianjeesus.fi)
	* [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aitouskr.html Matti Kankaanniemi: Aitouskriteerien ihmeellinen maailma]

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Darter: {{Raamatuntutkimus}}

2010-08-13T13:17:03Z

← Vanhempi versio		Versio 13. elokuuta 2010 kello 13.17
Rivi 66:		Rivi 66:
	[[Luokka:Historia]]		[[Luokka:Historia]]
	[[Luokka:Tieteenfilosofia]]		[[Luokka:Tieteenfilosofia]]

			{{Raamatuntutkimus}}

Erkkimon: wikifioitu sen mitä kerkiää

2010-08-13T11:00:41Z

wikifioitu sen mitä kerkiää

← Vanhempi versio		Versio 13. elokuuta 2010 kello 11.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~{{viestipohja \|sisältö = Tämän artiikkelin pohjana~~ on ~~käytetty~~ [[~~Matti Kankaanniemi~~\|~~Matti Kankaanniemen~~]] ~~artikkelin [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aitouskr.html ''Aitouskriteerien ihmeellinen maailma''] sisältöä tekijän luvalla.}}~~		Historiallis-kriittisen tutkimuksen periaatteiden ymmärtäminen on välttämätöntä mielekkäälle [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] historiallisuuden pohtimiselle. On yleisesti tunnettu tosiasia, että tutkijat päätyvät erilaisiin tuloksiin Uuden testamentin historiallisuutta pohtiessaan. Esimerkiksi radikaalikriitikko [[John Dominic Crossan]] vertailee omaa suhtautumistaan pääsiäiskertomusten historiallisuuteen viime vuosisadan (1900-luvun) arvostetuimpiin Uuden testamentin tutkijoihin lukeutuvan [[Raymond Brown]]in suhtautumistapaan. Kun Brown pitää hänen mukaansa niitä "80-prosenttisesti muistettuna historiana" Crossan pitää niitä "80-prosenttisesti historioituna profetiana".<ref>Crossan John Dominic (1995) Who Killed Jesus? Harper, San Francisco, s. 4</ref>

	~~Historialliskriittisen tutkimuksen periaatteiden ymmärtäminen on välttämätöntä mielekkäälle Ut:n~~ historiallisuuden pohtimiselle. On yleisesti tunnettu tosiasia, että tutkijat päätyvät erilaisiin tuloksiin ~~Ut:n~~ historiallisuutta pohtiessaan. Esimerkiksi radikaalikriitikko John Dominic Crossan vertailee omaa suhtautumistaan pääsiäiskertomusten historiallisuuteen viime vuosisadan (1900-luvun) arvostetuimpiin ~~Ut:n~~ tutkijoihin lukeutuvan Raymond ~~Brownin~~ suhtautumistapaan. Kun Brown pitää hänen mukaansa niitä ~~”80%:sti~~ muistettuna ~~historiana”~~ Crossan pitää niitä ~~”80%:sti~~ historioituna ~~profetiana”~~.<ref>Crossan John Dominic (1995) Who Killed Jesus? Harper, San Francisco, s. 4</ref>

	Yksi olennaisimpia tutkimusten perusteella luotujen Jeesus-kuvien ääriviivoihin vaikuttavista tekijöistä on oletus aidosta aineksesta. Mitkä osat evankeliumeissa kertovat luotettavasti historiallisesta Jeesuksesta ja mitkä ovat seurakunnan myöhemmin luomaa myyttiä? Kuten Crossan korostaa, tämä päättely on aina jossakin määrin spekulatiivista. Uuden testamentin tutkijoiden käsitykset vaihtelevat konservatiivisista radikaaleihin ja välillä on asemia tiheässä. Usein väitteisiin ~~”tutkijat~~ ovat ~~yksimielisiä…”~~ voidaan luetella vastineeksi leegio merkittäviä tutkijoita, jotka ovat eri mieltä. Tämän vuoksi kriittinen suhtautuminen retorisiin oikoteihin on paikallaan teologista kirjallisuutta luettaessa. Toisaalta ääretön ~~skeptismikään~~ ei ole oikeutettua. Monissa kohdin voidaan puhua konsensuksesta, jota horjuttaa korkeintaan muutama kyseenalaisilla motiiveilla julkisuutta etsivä harrastelija.<ref>Tällaiseksi voidaan luokitella mm. vapaa-ajattelijoiden markkinoima Earl Doherty http://www.vapaa-ajattelijat.fi</ref>		Yksi olennaisimpia tutkimusten perusteella luotujen Jeesus-kuvien ääriviivoihin vaikuttavista tekijöistä on oletus aidosta aineksesta. Mitkä osat evankeliumeissa kertovat luotettavasti historiallisesta Jeesuksesta ja mitkä ovat seurakunnan myöhemmin luomaa myyttiä? Kuten Crossan korostaa, tämä päättely on aina jossakin määrin [[AW:S#spekulatiivinen\|spekulatiivista]]. Uuden testamentin tutkijoiden käsitykset vaihtelevat [[AW:S#konservatiivinen\|konservatiivisista]] [[AW:S#radikaali\|radikaaleihin]] ja näiden välillä on asemia tiheässä. Usein väitteisiin "tutkijat ovat yksimielisiä..." voidaan luetella vastineeksi [[AW:S#leegio\|leegio]] merkittäviä tutkijoita, jotka ovat eri mieltä. Tämän vuoksi kriittinen suhtautuminen retorisiin oikoteihin on paikallaan [[AW:S#teologinen\|teologista]] kirjallisuutta luettaessa. Toisaalta ääretön [[AW:S#skeptisismi\|skeptisismikään]] ei ole oikeutettua. Monissa kohdin voidaan puhua [[AW:S#konsensus\|konsensuksesta]], jota horjuttaa korkeintaan muutama kyseenalaisilla motiiveilla julkisuutta etsivä harrastelija.<ref>Tällaiseksi voidaan luokitella mm. vapaa-ajattelijoiden markkinoima [[Earl Doherty]]: http://www.vapaa-ajattelijat.fi</ref>

	Aidon ja epäaidon erottamiseksi on kehitelty lukuisia aitouskriteerejä, joiden valossa erilaisia traditioita ja tekstejä on arvioitu. Usein Jeesuksen elämästä uutta rekonstruktiota luovat teokset sijoittavat teostensa alkupäähän aitouskriteerien käsittelyn. Suhtautuminen näihin kriteereihinkin vaihtelee, joten niiden tarkka määrittäminen on hankalaa. Tässä artikkelissa tutustutaan yleisluonteisesti tavallisimpiin aitouskriteereihin.		Aidon ja epäaidon erottamiseksi on kehitelty lukuisia aitouskriteerejä, joiden valossa erilaisia traditioita ja tekstejä on arvioitu. Usein Jeesuksen elämästä uutta [[AW:S#rekonstruktio\|rekonstruktiota]] luovat teokset sijoittavat teostensa alkupäähän aitouskriteerien käsittelyn. Suhtautuminen näihin kriteereihinkin vaihtelee, joten niiden tarkka määrittäminen on hankalaa. Tässä artikkelissa tutustutaan yleisluonteisesti tavallisimpiin aitouskriteereihin.

	== Moninkertaisen todistuksen kriteeri ==		== Moninkertaisen todistuksen kriteeri ==

	Syreeni määrittelee ~~tämän~~ siten, että ~~”aitouden~~ todennäköisyys kasvaa, kun sama lauselma esiintyy useissa toisistaan riippumattomissa ~~lähteissä”~~.<ref>Syreeni Kari ”Mitä Jeesus todella sanoi” teoksessa Nasaretilaisen historia (1997) toim. Uro R. ja O. Lehtipuu, Kirjapaja, Jyväskylä, ss. 146-177</ref> Tähän liittyy läheisesti brittiläisen muotokriitikko C. H. Doddin korostama ~~”moninkertaisen~~ muodon ~~kriteeri”~~. Jos jokin Jeesuksen opetuksen teema esiintyy erilaisissa traditionmuodoissa, sitä on syytä pitää aitona ja alkuperäisenä. Esimerkiksi Jumalan valtakunta esiintyy teemana hyvin erilaisissa traditioissa ja tekstikatkelmissa. Tämän vuoksi on loogista olettaa, että teema juontaa juurensa Jeesukselta itseltään. Samalla tavoin Jeesuksen eksorkistinen toiminta ja ihmeet näkyvät monissa lähteissä ja monenlaisissa muodoissa.		Syreeni määrittelee ''moninkertaisen todistuksen kriteerin'' siten, että "aitouden todennäköisyys kasvaa, kun sama lauselma esiintyy useissa toisistaan riippumattomissa lähteissä".<ref>Syreeni Kari ”Mitä Jeesus todella sanoi” teoksessa Nasaretilaisen historia (1997) toim. Uro R. ja O. Lehtipuu, Kirjapaja, Jyväskylä, ss. 146-177</ref> Tähän liittyy läheisesti brittiläisen muotokriitikko C. H. Doddin korostama ''moninkertaisen muodon kriteeri''. Jos esimerkiksi jokin Jeesuksen opetuksen teema esiintyy erilaisissa [[AW:S#traditio\|traditionmuodoissa]], sitä on syytä pitää aitona ja alkuperäisenä. Esimerkiksi Jumalan valtakunta esiintyy teemana hyvin erilaisissa traditioissa ja tekstikatkelmissa. Tämän vuoksi on loogista olettaa, että teema juontaa juurensa Jeesukselta itseltään. Samalla tavoin Jeesuksen [[AW:S#eksorkismi\|eksorkistinen]] toiminta ja ihmeet näkyvät monissa lähteissä ja monenlaisissa muodoissa.

	Usein nämä lähteet erotellaan kaksilähde-~~teorian~~ tai sitä lähellä olevan ~~nelilähdeteorian~~ puitteissa. Melko merkittävä konsensus pitää Markusta ensimmäisenä evankeliumina, josta Matteus ja Luukas kokosivat omat evankeliuminsa. Markuksen lisäksi Matteus ja Luukas ~~käyttivät~~ apunaan Q-~~lähdettä~~, jonka tarkasta luonteesta keskustellaan ja kiistellään jatkuvasti.<ref>Kts. yleisesittelynä Myllykoski M. & A. Järvinen toim. (1997) Varhaiskristilliset evankeliumit, Yliopistopaino, Helsinki . Teos sisältää useita tähän aiheeseen liittyviä artikkeleita. Katsaus synoptiseen onglmaan löytyy lähes kaikista Uuden testamentin johdantoteoksista.</ref> ~~Nelilähdehypoteesi~~ lisää tähän vielä erillisen M-lähteen (Matteuksen erityinen lähde) ja L-lähteen (Luukkaan erityinen lähde). Johanneksen evankeliumia pidetään omana lähteenään kuten myös Paavalin kirjeitä. Viime aikoina myös Tuomaan evankeliumia ja Pietarin evankeliumia<ref>Pietarin evankeliumin käyttöä ikkunana historialliseen Jeesukseen kritisoi voimakkaasti mm. Meier J. P. (1991) A Marginal Jew – Rethinking Historical Jesus – Part One, Doubleday, ss. 116-118</ref> on pyritty nostamaan tärkeäksi lähteeksi historiallista Jeesusta tutkittaessa.		Usein nämä lähteet erotellaan [[kaksilähde-teoria]]n tai sitä lähellä olevan [[nelilähde-teoria]]n puitteissa. Melko merkittävä konsensus pitää Markusta ensimmäisenä evankeliumina, josta Matteus ja Luukas kokosivat omat evankeliuminsa. Markuksen lisäksi Matteus ja Luukas oletetaan käyttäneen apunaan [[Q-lähde]]ttä, jonka tarkasta luonteesta keskustellaan ja kiistellään jatkuvasti.<ref>Kts. yleisesittelynä Myllykoski M. & A. Järvinen toim. (1997) Varhaiskristilliset evankeliumit, Yliopistopaino, Helsinki . Teos sisältää useita tähän aiheeseen liittyviä artikkeleita. Katsaus synoptiseen onglmaan löytyy lähes kaikista Uuden testamentin johdantoteoksista.</ref> Nelilähde-teoria lisää tähän vielä erillisen M-lähteen (Matteuksen erityinen lähde) ja L-lähteen (Luukkaan erityinen lähde). Johanneksen evankeliumia pidetään omana lähteenään kuten myös Paavalin kirjeitä. Viime aikoina myös Tuomaan evankeliumia ja Pietarin evankeliumia<ref>Pietarin evankeliumin käyttöä ikkunana historialliseen Jeesukseen kritisoi voimakkaasti mm. Meier J. P. (1991) A Marginal Jew – Rethinking Historical Jesus – Part One, Doubleday, ss. 116-118</ref> on pyritty nostamaan tärkeäksi lähteeksi historiallista Jeesusta tutkittaessa.

	Lähteiden keskinäinen suhde ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Kaksi eri traditiota voi periaatteessa juontua samastakin lähteestä, vaikka matkalla ne olisivat olennaisesti muuttuneet. Tosin esimerkiksi ylösnousemuskertomuksissa on siinä määrin eroa, että niiden juontaminen yhdestä ja samasta traditiosta ei ole kovin todennäköistä. On myös huomautettu, että samankaltaiset sosiologiset tilanteet voivat synnyttää samantapaisia ”keksintöjä”.<ref>Catchpole David ”Tradition Criticism” in New Testament Interpretation (1977) ed. by Marshall I. Howard, Paternoster Press, ss. 174-178</ref>		Lähteiden keskinäinen suhde ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Kaksi eri traditiota voi periaatteessa juontua samastakin lähteestä, vaikka matkalla ne olisivat olennaisesti muuttuneet. Tosin esimerkiksi ylösnousemuskertomuksissa on siinä määrin eroa, että niiden juontaminen yhdestä ja samasta traditiosta ei ole kovin todennäköistä. On myös huomautettu, että samankaltaiset sosiologiset tilanteet voivat synnyttää samantapaisia ”keksintöjä”.<ref>Catchpole David ”Tradition Criticism” in New Testament Interpretation (1977) ed. by Marshall I. Howard, Paternoster Press, ss. 174-178</ref>
Rivi 63:		Rivi 61:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

			{{viestipohja \|sisältö = Tämän artiikkelin pohjana on käytetty [[Matti Kankaanniemi\|Matti Kankaanniemen]] artikkelin [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aitouskr.html ''Aitouskriteerien ihmeellinen maailma''] sisältöä tekijän luvalla.}}

	[[Luokka:Historia]]		[[Luokka:Historia]]
	[[Luokka:Tieteenfilosofia]]		[[Luokka:Tieteenfilosofia]]

Otvari: +linkki

2010-08-13T09:23:56Z

+linkki

← Vanhempi versio		Versio 13. elokuuta 2010 kello 09.23
Rivi 58:		Rivi 58:

	=== Internet ===		=== Internet ===
			* [http://www.historianjeesus.fi/documents/JeesustutkimuksenMetodit.doc Jeesustutkimuksen metodit] (www.historianjeesus.fi) ([http://www.historianjeesus.fi/documents/JeesustutkimuksenMetodit%20Kalvot.pdf pdf kalvot])
	* [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aitouskr.html Matti Kankaanniemi: Aitouskriteerien ihmeellinen maailma]		* [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aitouskr.html Matti Kankaanniemi: Aitouskriteerien ihmeellinen maailma]

Otvari: Viitteet, linkkejä ja luokkaan "Tieteenfilosofia"

2010-05-15T22:30:58Z

Viitteet, linkkejä ja luokkaan "Tieteenfilosofia"

Näytä muutokset

Otvari: Luokkaan "Historia"

2009-08-24T10:31:10Z

Luokkaan "Historia"

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 10.31
Rivi 56:		Rivi 56:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==


			[[Luokka:Historia]]

Darter: viestipohjan viitteen kursivointi

2009-01-23T22:25:53Z

viestipohjan viitteen kursivointi

← Vanhempi versio		Versio 23. tammikuuta 2009 kello 22.25
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{viestipohja \|sisältö = Tämän artiikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen artikkelin [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aitouskr.html Aitouskriteerien ihmeellinen maailma] sisältöä tekijän luvalla.}}		{{viestipohja \|sisältö = Tämän artiikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen artikkelin [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/aitouskr.html ''Aitouskriteerien ihmeellinen maailma''] sisältöä tekijän luvalla.}}

	Historialliskriittisen tutkimuksen periaatteiden ymmärtäminen on välttämätöntä mielekkäälle Ut:n historiallisuuden pohtimiselle. On yleisesti tunnettu tosiasia, että tutkijat päätyvät erilaisiin tuloksiin Ut:n historiallisuutta pohtiessaan. Esimerkiksi radikaalikriitikko John Dominic Crossan vertailee omaa suhtautumistaan pääsiäiskertomusten historiallisuuteen viime vuosisadan (1900-luvun) arvostetuimpiin Ut:n tutkijoihin lukeutuvan Raymond Brownin suhtautumistapaan. Kun Brown pitää hänen mukaansa niitä ”80%:sti muistettuna historiana” Crossan pitää niitä ”80%:sti historioituna profetiana”.(1)		Historialliskriittisen tutkimuksen periaatteiden ymmärtäminen on välttämätöntä mielekkäälle Ut:n historiallisuuden pohtimiselle. On yleisesti tunnettu tosiasia, että tutkijat päätyvät erilaisiin tuloksiin Ut:n historiallisuutta pohtiessaan. Esimerkiksi radikaalikriitikko John Dominic Crossan vertailee omaa suhtautumistaan pääsiäiskertomusten historiallisuuteen viime vuosisadan (1900-luvun) arvostetuimpiin Ut:n tutkijoihin lukeutuvan Raymond Brownin suhtautumistapaan. Kun Brown pitää hänen mukaansa niitä ”80%:sti muistettuna historiana” Crossan pitää niitä ”80%:sti historioituna profetiana”.(1)