Abiogeneesi - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Lisätietoa */ Linkit tarkistettu ja korjattu

2016-06-19T13:07:34Z

Lisätietoa: Linkit tarkistettu ja korjattu

← Vanhempi versio		Versio 19. kesäkuuta 2016 kello 13.07
Rivi 152:		Rivi 152:
	*Johnson, P. E., ''Darwin on Trial'', Monarch Publications, Crowborough 1991.		*Johnson, P. E., ''Darwin on Trial'', Monarch Publications, Crowborough 1991.
	*Proteiinitietopankki www.rcsb.org/pdb/		*Proteiinitietopankki www.rcsb.org/pdb/
	*Prof. Waltonin esitelmä aiheesta on katsottavissa ja ladattavissa osoitteessa http://edinburghcreationgroup.org/~~originoflife.xml~~.		*Prof. Waltonin esitelmä aiheesta on katsottavissa ja ladattavissa osoitteessa http://edinburghcreationgroup.org/video/28.
	*Artikkeli, ''The Origin of Life'', Walter Bradley ~~http~~://www.~~4truth~~.net/~~site~~/~~c.hiKXLbPNLrF/b.2903943/k.B892/The_Origin_of_Life.htm~~		*Artikkeli, ''The Origin of Life'', Walter Bradley https://www.namb.net/apologetics/the-origin-of-life

Apollos: kh; lisätty viite abiogeneesitutkimuksen ongelmista sen historian ja nykytilan valossa

2013-06-17T12:50:31Z

kh; lisätty viite abiogeneesitutkimuksen ongelmista sen historian ja nykytilan valossa

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2013 kello 12.50
Rivi 5:		Rivi 5:
	Kysymys elämän synnystä on luonteeltaan historiallinen, joten siihen liittyvät tapahtumat eivät ole suoraan kokeellisesti todennettavissa. Kyseeseen tulevat [[AW:S#aihetodiste\|aihetodiste]]et ja teoreettiset mallit, jotka on testattava saatavissa olevan tiedon ja kokeellisen aineiston avulla. Elämän synty ei siis ole puhtaasti luonnontieteellinen kysymys, mutta aihetodisteita voidaan tarkkailla tieteellisesti.		Kysymys elämän synnystä on luonteeltaan historiallinen, joten siihen liittyvät tapahtumat eivät ole suoraan kokeellisesti todennettavissa. Kyseeseen tulevat [[AW:S#aihetodiste\|aihetodiste]]et ja teoreettiset mallit, jotka on testattava saatavissa olevan tiedon ja kokeellisen aineiston avulla. Elämän synty ei siis ole puhtaasti luonnontieteellinen kysymys, mutta aihetodisteita voidaan tarkkailla tieteellisesti.

	Abiogeneesi on itsessään [[AW:S#sateenvarjotermi\|sateenvarjotermi]], joka sisältää lukuisia toisistaan riippumattomia elämänsyntyhypoteeseja. Koko abiogeneesia ei ole tämän takia mahdollista osoittaa yksiselitteisesti vääräksi, koska aina on mahdollista keksiä uusia hypoteeseja, joita ei ~~olla~~ vielä kyetty ottamaan huomioon. Näiden vaikutus abiogeneesin todennäköisyyteen on kuitenkin tuntematon, joten niitä ei ole mahdollista huomioida tieteellisesti. Tämän takia abiogeneesin todennäköisyyttä voidaan arvioida vain arvioimalla jo esitettyjä hypoteesejä.		Abiogeneesi on itsessään [[AW:S#sateenvarjotermi\|sateenvarjotermi]], joka sisältää lukuisia toisistaan riippumattomia elämänsyntyhypoteeseja. Koko abiogeneesia ei ole tämän takia mahdollista osoittaa yksiselitteisesti vääräksi, koska aina on mahdollista keksiä uusia hypoteeseja, joita ei ole vielä kyetty ottamaan huomioon.<ref>On kuitenkin mahdollista luetella tunnettuja luonnontieteellisiä haasteita, joihin minkä hyvänsä vastaisuudessa mahdollisesti esitettävänkin abiogeneesimallin pitäisi uskottavuutta saavuttaakseen kyetä menestyksellisesti vastaamaan; näitä esitellään mm. tässä artikkelissa.<br />Toisaalta omaa kieltään haasteen luonteesta puhuu abiogeneesitutkimuksen historia ja nykytila, jonka [[Michael Behe]] tiivistää seuraavasti:<br />"Elämän alkuperätutkimuksen vähittäisen halvaantumisen historia on mitä kiintoisin, mutta tilanpuute estää toistamasta sitä tässä. Riittäköön siis maininta, että nykyisellään elämän alkuperätutkimusten kenttä on rämettynyt keskenään ristiriitaisten mallien sekametelisopaksi; kukin malli on epäuskottava, perustavasti puutteellinen ja kilpailevien mallien kanssa yhteensopimaton. Yksityiskeskusteluissa jopa useimmat evoluutiobiologitkin myöntävät, ettei tieteellä ole tarjota elämän alkamiselle mitään selitystä."<br />(''"The story of the slow paralysis of research on life's origin is quite interesting, but space precludes its retelling here. Suffice it to say that at present the field of originoflife studies has dissolved into a cacophony of conflicting models, each unconvincing, seriously incomplete, and incompatible with competing models. In private even most evolutionary biologists will admit that science has no explanation for the beginning of life."'')<br />[http://www.arn.org/docs/behe/mb_mm92496.htm ''Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference'' -artikkeli, ''To Explain Life'' -luku]</ref> Näiden vaikutus abiogeneesin todennäköisyyteen on kuitenkin tuntematon, joten niitä ei ole mahdollista huomioida tieteellisesti. Tämän takia abiogeneesin todennäköisyyttä voidaan arvioida vain arvioimalla jo esitettyjä hypoteesejä.

	Kokeelliset havainnot viittaavat tähän asti poikkeuksetta siihen, että “elämä syntyy vain elämästä”. Ollakseen vakuuttava – tai edes uskottava – kemiallisen evoluution mallin täytyisi tukeutua kokeelliseen todistusaineistoon. Päättelyketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, joten yksikin heikkous riittää kyseenalaistamaan kulloinkin esitetyn [[AW:S#hypoteesi\|hypoteesi]]n.		Kokeelliset havainnot viittaavat tähän asti poikkeuksetta siihen, että “elämä syntyy vain elämästä”. Ollakseen vakuuttava – tai edes uskottava – kemiallisen evoluution mallin täytyisi tukeutua kokeelliseen todistusaineistoon. Päättelyketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, joten yksikin heikkous riittää kyseenalaistamaan kulloinkin esitetyn [[AW:S#hypoteesi\|hypoteesi]]n.

Apollos: artikkelin alun selkeytysmuokkausta väliotsikointeineen

2013-06-17T12:20:49Z

artikkelin alun selkeytysmuokkausta väliotsikointeineen

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Abiogeneesi (kemiallinen evoluutio, elämän alkusynty) tarkoittaa elämän syntymistä itsestään elottoman aineen yksinkertaisista yhdisteistä. Kysymys elämän synnystä on luonteeltaan historiallinen, joten siihen liittyvät tapahtumat eivät ole suoraan kokeellisesti todennettavissa. Kyseeseen tulevat [[AW:S#aihetodiste|aihetodiste]]et ja teoreettiset mallit, jotka on testattava saatavissa olevan tiedon ja kokeellisen aineiston avulla. Elämän synty ei siis ole puhtaasti luonnontieteellinen kysymys, mutta aihetodisteita voidaan tarkkailla tieteellisesti. Abiogeneesi on itsessään [[AW:S#sateenvarjotermi|sateenvarjotermi]], joka sisältää lukuisia toisistaan riippumattomia elämänsyntyhypoteeseja. Koko abiogeneesia ei ole tämän takia mahdollista osoittaa yksiselitteisesti vääräksi, koska aina on mahdollista keksiä uusia hypoteeseja, joita ei olla vielä kyetty ottamaan huomioon. Näiden vaikutus abiogeneesin todennäköisyyteen on kuitenkin tuntematon, joten niitä ei ole mahdollista huomioida tieteellisesti. Tämän takia abiogeneesin todennäköisyyttä voidaan arvioida vain arvioimalla jo esitettyjä hypoteesejä. Kokeelliset havainnot viittaavat tähän asti poikkeuksetta siihen, että “elämä syntyy vain elämästä”. Ollakseen vakuuttava &ndash; tai edes uskottava &ndash; kemiallisen evoluution mallin täytyisi tukeutua kokeelliseen todistusaineistoon. Päättelyketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, joten yksikin heikkous riittää kyseenalaistamaan kulloinkin esitetyn [[AW:S#hypoteesi|hypoteesi]]n.
+'''Abiogeneesi''' (kemiallinen evoluutio, elämän alkusynty) tarkoittaa ([[AW:S#naturalismi|naturalistisen]] todellisuuskäsityksen edellyttämää) ''elämän ohjaamatonta ja tarkoituksetonta itsestäänsyntymistä'' elottoman aineen alun perin yksinkertaisista yhdisteistä.
-Abiogeneesin vaihtoehtona voidaan pitää [[suunnitteluteoria]]a, jonka mukaan ensimmäisen solun tai eläväksi luokiteltavan alkukopioitujan on oltava niin monimutkainen, että on todennäköisempää, ettei sellaista ikinä syntyisi koko maailmankaikkeudessa, kuin että sellainen syntyisi sattumalta edes kerran. Tällaisessa tilanteessa voidaan suunnitteluteoriaan liittyvän [[Tarkoituksellisuuspäättelyn logiikka|tarkoituksellisuuspäättelyn]] mukaan luotettavasti päätellä alkukopioitujan olevan tarkoituksellisesti aikaansaatu, eli älyllisesti suunniteltu. Elämän syntyä koskeva tutkimus pyrkii käytännössä löytämään mahdollisimman yksinkertaisen itsensä kopioimiseen kykenevän orgaanisen, tai sellaista muistuttavan molekyylin, jonka rakennusaineita voisi syntyä riittävän runsaasti realistisissa olosuhteissa. Esitettyjen hypoteesien todennäköisyyksiä voidaan arvioida suhteuttamalla niitä käytettävissä olleeseen aikaan ja tilavuuksiin.
+== Abiogeneesitutkimuksen luonne ==
 Alkukopioitujan täytyy täyttää ainakin neljä minimivaatimusta voidakseen kopioida itseään:

Otvari: Lisätty Naturen viite hapettavasta alkuilmakehästä.

2011-12-08T10:34:19Z

Lisätty Naturen viite hapettavasta alkuilmakehästä.

← Vanhempi versio		Versio 8. joulukuuta 2011 kello 10.34
Rivi 25:		Rivi 25:
	===Alkuliemi ja alkuilmakehä===		===Alkuliemi ja alkuilmakehä===
	Nykyään laajimmin kannatetun elämänsyntyhypoteesin mukaan alkuilmakehässä tapahtui ensin kemiallisia reaktioita, jotka tuottivat yksinkertaisia “elämän rakennusaineita”. Niiden kuvitellaan kulkeutuneen ilmakehästä edelleen alkuliemeen, jossa ensimmäiset elämänmuodot rakentuivat.		Nykyään laajimmin kannatetun elämänsyntyhypoteesin mukaan alkuilmakehässä tapahtui ensin kemiallisia reaktioita, jotka tuottivat yksinkertaisia “elämän rakennusaineita”. Niiden kuvitellaan kulkeutuneen ilmakehästä edelleen alkuliemeen, jossa ensimmäiset elämänmuodot rakentuivat.
	Jotta tämä hypoteesi voisi edes periaatteessa olla mahdollinen, alkuilmakehä on oletettava [[wp:pelkistys\|pelkistävä]]ksi (hapettomaksi): sallittuja kaasuja ovat lähinnä vain H<sub>2</sub>O ([[wp:vesihöyry\|vesihöyry]]), CO<sub>2</sub> ([[wp:hiilidioksidi\|hiilidioksidi]]), N<sub>2</sub> ([[wp:typpi\|typpi]]) ja H<sub>2</sub> ([[wp:vety\|vety]]) sekä lisäksi esim. NH<sub>3</sub> ([[wp:ammoniakki\|ammoniakki]]), CO ([[wp:hiilimonoksidi\|hiilimonoksidi]] eli häkä) ja CH<sub>4</sub> ([[wp:metaani\|metaani]]). Ilmakehän [[wp:happi\|happi]] (O<sub>2</sub>) estäisi [[wp:aminohappo\|aminohappo]]jen, [[wp:sokeri\|sokereiden]] ja typpipitoisten [[wp:puriini\|puriini]]- ja [[wp:pyrimidiini\|pyrimidiiniemästen]] synteesin. Jos alkuilmakehässä ei ollut happea (O<sub>2</sub>), siinä ei voinut olla myöskään otsonia (O<sub>3</sub>), jolloin voimakas ultravioletti- eli UV-säteily pääsi maan pinnalle. Mahdollisesti syntyneistä aminohapoista 97 % hajoaisi UV-säteilyn vaikutuksesta jo ilmakehässä, siis pääsemättä koskaan varsinaiseen alkuliemeen. Alkuilmakehän olosuhteet ovat kaiken kaikkiaan erittäin spekulatiivisia, ja kaikki käsitykset siitä perustuvat elämän syntyä simuloiviin malleihin ja laskelmiin ~~sekä geologisista kerrostumista tehtyihin tutkimuksiin~~.		Jotta tämä hypoteesi voisi edes periaatteessa olla mahdollinen, alkuilmakehä on oletettava [[wp:pelkistys\|pelkistävä]]ksi (hapettomaksi): sallittuja kaasuja ovat lähinnä vain H<sub>2</sub>O ([[wp:vesihöyry\|vesihöyry]]), CO<sub>2</sub> ([[wp:hiilidioksidi\|hiilidioksidi]]), N<sub>2</sub> ([[wp:typpi\|typpi]]) ja H<sub>2</sub> ([[wp:vety\|vety]]) sekä lisäksi esim. NH<sub>3</sub> ([[wp:ammoniakki\|ammoniakki]]), CO ([[wp:hiilimonoksidi\|hiilimonoksidi]] eli häkä) ja CH<sub>4</sub> ([[wp:metaani\|metaani]]). Ilmakehän [[wp:happi\|happi]] (O<sub>2</sub>) estäisi [[wp:aminohappo\|aminohappo]]jen, [[wp:sokeri\|sokereiden]] ja typpipitoisten [[wp:puriini\|puriini]]- ja [[wp:pyrimidiini\|pyrimidiiniemästen]] synteesin. Jos alkuilmakehässä ei ollut happea (O<sub>2</sub>), siinä ei voinut olla myöskään otsonia (O<sub>3</sub>), jolloin voimakas ultravioletti- eli UV-säteily pääsi maan pinnalle. Mahdollisesti syntyneistä aminohapoista 97 % hajoaisi UV-säteilyn vaikutuksesta jo ilmakehässä, siis pääsemättä koskaan varsinaiseen alkuliemeen. Alkuilmakehän olosuhteet ovat kaiken kaikkiaan erittäin spekulatiivisia, ja kaikki käsitykset siitä perustuvat elämän syntyä simuloiviin malleihin ja laskelmiin. Mallit olettavat tyypillisesti, että alkuilmakehä oli pelkistävä, mutta geologisen todistusaineiston mukaan ilmakehä on ollut jo varhain hapettava.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.nature.com/nature/journal/v480/n7375/full/nature10655.html \| Nimeke =The oxidation state of Hadean magmas and implications for early Earth’s atmosphere \| Tekijä =Dustin Trail, E. Bruce Watson & Nicholas D. Tailby \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu =Nature \| Ajankohta =01 December 2011 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu =8.12.2011 \| Kieli = }}</ref>


	Vuonna 1953 Stanley Miller suoritti Harold Ureyn spekulaatioiden pohjalta pelkistävää ilmakehää simuloineen kokeen, jonka lopputuloksena syntyneestä öljyisestä "alkuliemestä" löytyi aminohappoja. Niiden joukossa oli myös joitakin elämän käyttämiä aminohappoja, joten koe nähtiin elämän synnyn kannalta merkittävänä.<ref>Miller, S. L., ''Production of amino acids under possible primitive earth conditions'' (1953).</ref> Koe antoikin alkusysäyksen elämänsyntymallien kokeelliselle tukimukselle. Koeolosuhteet oli optimoitu biologisten molekyylien syntymiselle edullisiksi. Hiili oli pelkistetyssä muodossa metaanina (CH<sub>4</sub>) eikä esimerkiksi hapettuneessa muodossa hiilidioksidina (CO<sub>2</sub>), jolloin se ei soveltuisi monimutkaisten orgaanisten yhdisteiden rakennusaineeksi.<ref>CO<sub>2</sub> on hyvin pysyvä yhdiste: se reagoi vain, jos järjestelmään syötetään paljon energiaa. Se hajoaa tällöin hiilimonoksidiksi (CO) ja hapeksi (O-atomi, joka sitoutuu pian toiseen samanlaiseen ja muodostaa näin O<sub>2</sub>-molekyylin) tai vaihtoehtoisesti hiileksi (C) ja hapeksi (O<sub>2</sub>). Esibioottisiin malleihin tarvittaisiin mekanismeja, jotka pelkistäisivät hapettuneen hiilen, ja ne tekisivät malleista paljon monimutkaisempia. Tämä puolestaan tekisi sopivien olosuhteiden löytymisen alkumaapallolta huomattavasti harvinaisemmaksi.</ref>		Vuonna 1953 Stanley Miller suoritti Harold Ureyn spekulaatioiden pohjalta pelkistävää ilmakehää simuloineen kokeen, jonka lopputuloksena syntyneestä öljyisestä "alkuliemestä" löytyi aminohappoja. Niiden joukossa oli myös joitakin elämän käyttämiä aminohappoja, joten koe nähtiin elämän synnyn kannalta merkittävänä.<ref>Miller, S. L., ''Production of amino acids under possible primitive earth conditions'' (1953).</ref> Koe antoikin alkusysäyksen elämänsyntymallien kokeelliselle tukimukselle. Koeolosuhteet oli optimoitu biologisten molekyylien syntymiselle edullisiksi. Hiili oli pelkistetyssä muodossa metaanina (CH<sub>4</sub>) eikä esimerkiksi hapettuneessa muodossa hiilidioksidina (CO<sub>2</sub>), jolloin se ei soveltuisi monimutkaisten orgaanisten yhdisteiden rakennusaineeksi.<ref>CO<sub>2</sub> on hyvin pysyvä yhdiste: se reagoi vain, jos järjestelmään syötetään paljon energiaa. Se hajoaa tällöin hiilimonoksidiksi (CO) ja hapeksi (O-atomi, joka sitoutuu pian toiseen samanlaiseen ja muodostaa näin O<sub>2</sub>-molekyylin) tai vaihtoehtoisesti hiileksi (C) ja hapeksi (O<sub>2</sub>). Esibioottisiin malleihin tarvittaisiin mekanismeja, jotka pelkistäisivät hapettuneen hiilen, ja ne tekisivät malleista paljon monimutkaisempia. Tämä puolestaan tekisi sopivien olosuhteiden löytymisen alkumaapallolta huomattavasti harvinaisemmaksi.</ref>

Darter: /* RNA-maailma */ maininta itsereplikoituvan Ribotsyymin rajoitteista

2011-10-24T16:31:02Z

RNA-maailma: maininta itsereplikoituvan Ribotsyymin rajoitteista

← Vanhempi versio		Versio 24. lokakuuta 2011 kello 16.31
Rivi 50:		Rivi 50:
	==RNA-maailma==		==RNA-maailma==
	* Pääartikkeli [[RNA-maailma]]		* Pääartikkeli [[RNA-maailma]]
	RNA:lla on havaittu olevan samoja ominaisuuksia kuin joillakin proteiineilla, koska se kykenee katalysoimaan joitakin kemiallisia reaktioita. Se kykenee DNA:n tapaan myös kantamaan informaatiota, joten se tuntui hyvältä ehdokkaalta alkukopioitujaksi. Itseään kopioiva RNA-molekyyli onkin onnistuttu suunnittelemaan laboratoriossa<ref>Lincoln, T. A. & Joyce, G. F., ''Science'', 2009, DOI: 10.1126/science.1167856</ref>.		RNA:lla on havaittu olevan samoja ominaisuuksia kuin joillakin proteiineilla, koska se kykenee katalysoimaan joitakin kemiallisia reaktioita. Se kykenee DNA:n tapaan myös kantamaan informaatiota, joten se tuntui hyvältä ehdokkaalta alkukopioitujaksi. Itseään kopioiva RNA-molekyyli onkin onnistuttu suunnittelemaan laboratoriossa<ref>Lincoln, T. A. & Joyce, G. F., ''Science'', 2009, DOI: 10.1126/science.1167856</ref>, joskin sen toiminta [[RNA-maailma#Ensimmäinen_kokeellinen_todiste_itse-replikoituvan_RNA_molekyylin_synnystä?\|vaatii hyvin hienosäädetyt olosuhteet]].

	Nukleotidit (typpiemäkset) ovat DNA:n ja RNA:n "aakkosia", ja niiden saanti ensimmäistä RNA-molekyyliä ja sen kopioitumista varten on hyvin ongelmallista. Nukleotidejä voidaan syntetisoida syaanivedystä. Ongelmana synteesissä ovat pieni saanto (<0,5 %), nukleotidien stabiilius sekä jatkoreaktiot muiden yhdisteiden kanssa. Riboosi- ja deoksiriboosisokerit muodostavat DNA:n ja RNA:n “selkärangan”. Riboosia voidaan syntetisoida formaldehydistä. Ongelmana on yhdisteiden stabiilius, vaikka käytetään hyvin puhtaita lähtöaineita, joita alkuliemessä ei olisi saatavilla.		Nukleotidit (typpiemäkset) ovat DNA:n ja RNA:n "aakkosia", ja niiden saanti ensimmäistä RNA-molekyyliä ja sen kopioitumista varten on hyvin ongelmallista. Nukleotidejä voidaan syntetisoida syaanivedystä. Ongelmana synteesissä ovat pieni saanto (<0,5 %), nukleotidien stabiilius sekä jatkoreaktiot muiden yhdisteiden kanssa. Riboosi- ja deoksiriboosisokerit muodostavat DNA:n ja RNA:n “selkärangan”. Riboosia voidaan syntetisoida formaldehydistä. Ongelmana on yhdisteiden stabiilius, vaikka käytetään hyvin puhtaita lähtöaineita, joita alkuliemessä ei olisi saatavilla.

Otvari: Lukusuosituksiin

2011-04-30T10:32:17Z

Lukusuosituksiin

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2011 kello 10.32
Rivi 149:		Rivi 149:
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Abiogeneesi]]		[[Luokka:Abiogeneesi]][[Luokka:Lukusuositukset]]

Apollos: /* Yhteenveto */ typofix

2011-04-05T22:01:13Z

Yhteenveto: typofix

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2011 kello 22.01
Rivi 120:		Rivi 120:
	Naturalistinen kemiallisen evoluution malli on epäuskottava. Kemiallisen evoluution hypoteesissa ja ensimmäiseen itseään monistavaan elävään soluun johtavassa tapahtumaketjussa on suuria ongelmia:		Naturalistinen kemiallisen evoluution malli on epäuskottava. Kemiallisen evoluution hypoteesissa ja ensimmäiseen itseään monistavaan elävään soluun johtavassa tapahtumaketjussa on suuria ongelmia:
	*yksinkertaisten epäorgaanisten molekyylien ja yksinkertaisten orgaanisten molekyylien välillä		*yksinkertaisten epäorgaanisten molekyylien ja yksinkertaisten orgaanisten molekyylien välillä
	*~~yksinkertaisen~~ orgaanisten molekyylien ja monimutkaisten biomolekyylien välillä		*yksinkertaisten orgaanisten molekyylien ja monimutkaisten biomolekyylien välillä
	*biomolekyylien ja elävän solun välillä		*biomolekyylien ja elävän solun välillä
	*erityisesti puhtaus-, kiraalisuus- ja sivureaktio-ongelmat		*erityisesti puhtaus-, kiraalisuus- ja sivureaktio-ongelmat

Spectator (15. syyskuuta 2010 kello 08.42)

2010-09-15T08:42:25Z

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 08.42
Rivi 142:		Rivi 142:
	*Prof. Waltonin esitelmä aiheesta on katsottavissa ja ladattavissa osoitteessa http://edinburghcreationgroup.org/originoflife.xml.		*Prof. Waltonin esitelmä aiheesta on katsottavissa ja ladattavissa osoitteessa http://edinburghcreationgroup.org/originoflife.xml.
	*Artikkeli, ''The Origin of Life'', Walter Bradley http://www.4truth.net/site/c.hiKXLbPNLrF/b.2903943/k.B892/The_Origin_of_Life.htm		*Artikkeli, ''The Origin of Life'', Walter Bradley http://www.4truth.net/site/c.hiKXLbPNLrF/b.2903943/k.B892/The_Origin_of_Life.htm


			{{Evoluutio}}

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Otvari: luokka fiksattu

2010-07-20T10:11:00Z

luokka fiksattu

← Vanhempi versio		Versio 20. heinäkuuta 2010 kello 10.11
Rivi 146:		Rivi 146:
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:~~Alkuperähypoteesit~~]]		[[Luokka:Abiogeneesi]]

Apollos: viilailua

2010-04-12T18:53:02Z

viilailua

← Vanhempi versio		Versio 12. huhtikuuta 2010 kello 18.53
Rivi 128:		Rivi 128:
	Kemiassa ei ole mitään taipumusta kohti elämää, pikemminkin päinvastoin. Orgaaninen materia hajoaa spontaanisti, solun täytyy jatkuvasti käyttää energiaa ja korjaussysteemejä säilyäkseen elossa. Naturalistinen elämän synty sattuman kautta näyttää mahdottomalta. Naturalistisista malleista ei kuitenkaan olla valmiita luopumaan. Kyseessä on uskomus, joka on ristiriidassa havaintoaineiston kanssa (esim. elämä syntyy vain elämästä). Julkisuudessa elämän spontaani alkusynty esitetään itsestään selvyytenä, tapahtuneena tosiasiana. Asiaan liittyviä ongelmia vähätellään ja niitä voidaan tuoda julki vasta, kun koetaan, että on kehitetty jokin tapa ohittaa ongelma.		Kemiassa ei ole mitään taipumusta kohti elämää, pikemminkin päinvastoin. Orgaaninen materia hajoaa spontaanisti, solun täytyy jatkuvasti käyttää energiaa ja korjaussysteemejä säilyäkseen elossa. Naturalistinen elämän synty sattuman kautta näyttää mahdottomalta. Naturalistisista malleista ei kuitenkaan olla valmiita luopumaan. Kyseessä on uskomus, joka on ristiriidassa havaintoaineiston kanssa (esim. elämä syntyy vain elämästä). Julkisuudessa elämän spontaani alkusynty esitetään itsestään selvyytenä, tapahtuneena tosiasiana. Asiaan liittyviä ongelmia vähätellään ja niitä voidaan tuoda julki vasta, kun koetaan, että on kehitetty jokin tapa ohittaa ongelma.

	Vallitseva ajatusmalli on, että “Elämää syntyy helposti kun vain on aikaa tarpeeksi”. Ongelmia yritetään “selittää” käytettävissä olevalla pitkällä ajalla. Kemiallisten reaktioiden yhteydessä jonottaminen johtaa tasapainotilaan. Kemialliset reaktiot ovat tasapainoreaktioita. Biomolekyylien spontaani hajoaminen on todennäköisempää kuin niiden muodostuminen. Elämän kemia toimii tyypillisesti kaukana tasapainotilasta		Vallitseva ajatusmalli on, että “Elämää syntyy helposti, kun vain on aikaa tarpeeksi”. Ongelmia yritetään “selittää” käytettävissä olevalla pitkällä ajalla. Kemiallisten reaktioiden yhteydessä jonottaminen johtaa tasapainotilaan. Kemialliset reaktiot ovat tasapainoreaktioita. Biomolekyylien spontaani hajoaminen on todennäköisempää kuin niiden muodostuminen. Elämän kemia toimii tyypillisesti kaukana tasapainotilasta.

	Nykyisen tiedon, osaamisen ja laitteistojen avulla emme pysty rakentamaan eläviä soluja tai edes soluorganelleja/solurakenteita yksinkertaisista molekyyleistä. Elämään tarvitaan paljon hienostuneita ja monimutkaisia, vuorovaikuttavia systeemejä. Miten elävä solu sitten voisi syntyä sattumalta ja täysin kontrolloimattomissa olosuhteissa ilman mitään ohjausta/kontrollia vaikka edes kattava tieteellinen tieto ja älykkyys eivät ole saaneet aikaan reseptiä elävän solun synnyttämiseksi? Sattuma ei pysty luomaan “tyhjästä” elämän kannalta ratkaisevia koneistoja ja rakenteita.		Nykyisen tiedon, osaamisen ja laitteistojen avulla emme pysty rakentamaan eläviä soluja tai edes soluorganelleja/solurakenteita yksinkertaisista molekyyleistä. Elämään tarvitaan paljon hienostuneita ja monimutkaisia, vuorovaikuttavia systeemejä. Miten elävä solu sitten voisi syntyä sattumalta ja täysin kontrolloimattomissa olosuhteissa ilman mitään ohjausta/kontrollia, vaikka edes kattava tieteellinen tieto ja älykkyys eivät ole saaneet aikaan reseptiä elävän solun synnyttämiseksi? Sattuma ei pysty luomaan “tyhjästä” elämän kannalta ratkaisevia koneistoja ja rakenteita.
	Mikäli tulevaisuudessa pystyisimme rakentamaan eläviä soluja, se osoittaisi, että elämän synnyttämiseen tarvitaan paljon informaatiota ja suunnittelua sekä taitava, tarkoitushakuinen työn tekijä. Kokeellisen tiedon valossa elämä ja sen synty vaikuttaa vahvasti suunnitellulta. Suurista ongelmista huolimatta monet ajattelevat, että joissain olosuhteissa elämä voisi syntyä kuolleesta aineesta. Naturalistisesta maailmankatsomuksesta onkin tullut tieteen jarru.		Mikäli tulevaisuudessa pystyisimme rakentamaan eläviä soluja, se osoittaisi, että elämän synnyttämiseen tarvitaan paljon informaatiota ja suunnittelua sekä taitava, tarkoitushakuinen työn tekijä. Kokeellisen tiedon valossa elämä ja sen synty vaikuttaa vahvasti suunnitellulta. Suurista ongelmista huolimatta monet ajattelevat, että joissain olosuhteissa elämä voisi syntyä kuolleesta aineesta. Naturalistisesta maailmankatsomuksesta onkin tullut tieteen jarru.

	==Lisätietoa==		==Lisätietoa==
	*Scherer, S., Junker, R., (suom. [[Matti Leisola\|Leisola, M.]]) [[Evoluutio_–_kriittinen_analyysi\|Evoluutio – kriittinen_analyysi]], Datakirjat Oy, Lahti 2000.		*Scherer, S. ja Junker, R., (suom. [[Matti Leisola\|Leisola, M.]]) [[Evoluutio_–_kriittinen_analyysi\|''Evoluutio – kriittinen_analyysi'']], Datakirjat Oy, Lahti 2000.
	*Charles B. Thaxton, Walter L. Bradley ja Roger L. Olsen, The Mystery of Life's Origin. Joitain kappeleita luettavissa http://ldolphin.org/mystery/		*Charles B. Thaxton, Walter L. Bradley ja Roger L. Olsen, ''The Mystery of Life's Origin''. Joitain kappeleita luettavissa http://ldolphin.org/mystery/
	*F. Rana, H. Ross, Origins of Life: Biblical and Evolutionary Models Face Off, 2004, NavPress.		*F. Rana ja H. Ross, ''Origins of Life: Biblical and Evolutionary Models Face Off'', 2004, NavPress.
	*Bird, W.R., The Origin of Species Revisited, Vol 1., Thomas Nelson Inc., Nashville 1991.		*Bird, W. R., ''The Origin of Species Revisited, Vol 1.'', Thomas Nelson Inc., Nashville 1991.
	*Johnson, P.E., Darwin on Trial, Monarch Publications, Crowborough 1991.		*Johnson, P. E., ''Darwin on Trial'', Monarch Publications, Crowborough 1991.
	*Proteiinitietopankki www.rcsb.org/pdb/		*Proteiinitietopankki www.rcsb.org/pdb/
	*Prof. Waltonin esitelmä aiheesta on katsottavissa ja ladattavissa osoitteessa http://edinburghcreationgroup.org/originoflife.xml.		*Prof. Waltonin esitelmä aiheesta on katsottavissa ja ladattavissa osoitteessa http://edinburghcreationgroup.org/originoflife.xml.
	*Artikkeli, The Origin of Life, Walter Bradley http://www.4truth.net/site/c.hiKXLbPNLrF/b.2903943/k.B892/The_Origin_of_Life.htm		*Artikkeli, ''The Origin of Life'', Walter Bradley http://www.4truth.net/site/c.hiKXLbPNLrF/b.2903943/k.B892/The_Origin_of_Life.htm

	== Viitteet ==		== Viitteet ==