Äärinaturalistinen aktivismi suomenkielisessä Wikipediassa - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen perusteluvirheenä */ kh

2016-05-30T13:48:54Z

Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen perusteluvirheenä: kh

← Vanhempi versio		Versio 30. toukokuuta 2016 kello 13.48
Rivi 40:		Rivi 40:
	'''Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisen" [[AW:S#degeneroitua\|degeneroituma]]''' pyrkii tekemään "virheen" siitä, että esimerkiksi Behe yksityiskohtaisesti perustellen osoittaa evoluutiomekanismin toimimattomuuden tiettyjen biologisten ilmiöiden syntyselityksenä. Tästä väännetään väkisin "tietämättömyyteen vetoamista" sillä verukkeella, että Behen argumentin teho perustuu siihen, että emme tiedä, miten evoluutiomekanismi olisi voinut synnyttää kyseiset rakenteet, mutta jos sen tietäisimme, niin Behen argumentti olisi osoitettavissa vääräksi – Behe siis vetoaa tämän väitteen mukaan siihen, että "tiede ei vielä osaa selittää asiaa", siis "tietämättömyyteen".		'''Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisen" [[AW:S#degeneroitua\|degeneroituma]]''' pyrkii tekemään "virheen" siitä, että esimerkiksi Behe yksityiskohtaisesti perustellen osoittaa evoluutiomekanismin toimimattomuuden tiettyjen biologisten ilmiöiden syntyselityksenä. Tästä väännetään väkisin "tietämättömyyteen vetoamista" sillä verukkeella, että Behen argumentin teho perustuu siihen, että emme tiedä, miten evoluutiomekanismi olisi voinut synnyttää kyseiset rakenteet, mutta jos sen tietäisimme, niin Behen argumentti olisi osoitettavissa vääräksi – Behe siis vetoaa tämän väitteen mukaan siihen, että "tiede ei vielä osaa selittää asiaa", siis "tietämättömyyteen".

	~~Kun asian näin analysoi, käy ilmeiseksi, että juuri väite~~ siitä, että Behe vetoaisi tietämättömyyteen, on itsessään virheellisesti perusteltu. [[Naturalistinen kehäpäättely]] on ~~nimittäin~~ tässä ~~kohden~~ verrattavissa seuraavantyyppiseen "päätelmään":		Väite siitä, että Behe vetoaisi tietämättömyyteen, on kuitenkin itsessään virheellisesti perusteltu. [[Naturalistinen kehäpäättely]] on tässä verrattavissa seuraavantyyppiseen "päätelmään":

	# A: "Eiffelin torni tuhoutuu varmasti terrori-iskussa."		# A: "Eiffelin torni tuhoutuu varmasti terrori-iskussa."
Rivi 46:		Rivi 46:
	# A: "Terroristit onnistuvatkin juuri siksi, ettei kukaan ole etukäteen osannut arvata heidän taktiikkaansa."		# A: "Terroristit onnistuvatkin juuri siksi, ettei kukaan ole etukäteen osannut arvata heidän taktiikkaansa."
	# B: "Olen itse tarkoin perehtynyt asiaan, ja turvajärjestelyt vaikuttavat aukottomilta. En näe mitään tapaa, millä terroristit voisivat onnistua."		# B: "Olen itse tarkoin perehtynyt asiaan, ja turvajärjestelyt vaikuttavat aukottomilta. En näe mitään tapaa, millä terroristit voisivat onnistua."
	# A: "Tuo on tietämättömyyteen vetoamista! Väität järjestelyjä aukottomiksi vain siksi, ettet ole pystynyt löytämään niistä aukkoja! Se on laiska asenne: jatkaisit vain tutkimusta, kun kerran aukot eivät ole vielä löytyneet. ~~–~~ Tämä tilanne toistuu yhä uudestaan: kukaan ei pysty vastustamaan väitettäni muuten kuin tietämättömyyteen vetoamalla! Kaikki vastaväitteet siis perustuvat argumentointivirheisiin, joten kaikki järkisyyt ovat minun puolellani!"		# A: "Tuo on tietämättömyyteen vetoamista! Väität järjestelyjä aukottomiksi vain siksi, ettet ole pystynyt löytämään niistä aukkoja! Se on laiska asenne: jatkaisit vain tutkimusta, kun kerran aukot eivät ole vielä löytyneet."
			# A: "Tämä tilanne toistuu yhä uudestaan: kukaan ei pysty vastustamaan väitettäni muuten kuin tietämättömyyteen vetoamalla! Kaikki vastaväitteet siis perustuvat argumentointivirheisiin, joten kaikki järkisyyt ovat minun puolellani!"

	Tarkemmin ottaen naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttämiseen päätyvä järkeily etenee (tiedostetusti tai tiedostamattomasti) seuraavaan tapaan:		Tarkemmin ottaen naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttämiseen päätyvä järkeily etenee (tiedostetusti tai tiedostamattomasti) seuraavaan tapaan:
Rivi 58:		Rivi 59:
	# '''Siis:''' Behe syyllistyy tietämättömyyteen vetoamiseen väittäessään, että evoluutiomekanismi ei ole voinut synnyttää hänen kuvaamiaan järjestelmiä millään tavalla, vain sillä perusteella, että emme tunne mitään tapaa, millä se olisi ne voinut synnyttää.		# '''Siis:''' Behe syyllistyy tietämättömyyteen vetoamiseen väittäessään, että evoluutiomekanismi ei ole voinut synnyttää hänen kuvaamiaan järjestelmiä millään tavalla, vain sillä perusteella, että emme tunne mitään tapaa, millä se olisi ne voinut synnyttää.

	Koko päättely perustuu ~~siis~~ viime kädessä '''pelkkään sokeaan uskoon''', jonka mukaan evoluutiomekanismi on '''joka tapauksessa''' synnyttänyt kaikki monimutkaiset biologiset järjestelmät. Behen "virhe" on siinä, että hän julkisesti argumentoi tätä naturalistista perususkomusta vastaan.		Koko päättely perustuu viime kädessä '''pelkkään sokeaan uskoon''', jonka mukaan evoluutiomekanismi on '''joka tapauksessa''' synnyttänyt kaikki monimutkaiset biologiset järjestelmät. Behen "virhe" on siinä, että hän julkisesti argumentoi tätä naturalistista perususkomusta vastaan.

	Kun naturalistit ovat jo kiirehtineet julistamaan kyseisen perususkomuksensa "tiedoksi", siitä poikkeaminen on yksin teoin julistettu "tietämättömyydeksi" ja kaikki siihen kohdistettavissa oleva kritiikki on näin ollen heidän mielestään automaattisesti jonkinlaista "tietämättömyyteen vetoamista" ~~–~~ evoluutiokritiikkihän vetoaa joko kriitikon omaan "tietämättömyyteen" tai "epäuskoisuuteen" (ns. ''argument from incredulity'') tai sitten evolutionististen selitysten puutteellisuuteen (ns. "aukkojen jumalaan")~~; jos ei saisi vedota sen enempää~~ omaan järkeen ja havaintoihin ~~kuin~~ evolutionismin virheisiin tai ~~puutteisiinkaan~~, millaisia argumentteja ~~sitten~~ saisi evolutionismia vastaan hyväksyttävästi esittää? Jos asia äärinaturalistiaktivisteista riippuu, niin ei yhtään minkäänlaisia: he koettavat kuitata kaiken kuviteltavissa olevan evolutionismin kritiikin yksinkertaisesti vain venyttämällä ja vanuttamalla tunnetuille argumentointivirhetyypeille uusia "määritelmiä" tai keksimällä tarvittaessa kokonaan uusia "argumentointivirhetyyppejä" voidakseen suoralta kädeltä leimata '''kaiken''' evoluutiomekanismien riittävyyteen kohdistuvan julkisen kritiikin pelkäksi "virheelliseksi argumentoinniksi".		Kun naturalistit ovat jo kiirehtineet julistamaan kyseisen perususkomuksensa "tiedoksi", siitä poikkeaminen on yksin teoin julistettu "tietämättömyydeksi" ja kaikki siihen kohdistettavissa oleva kritiikki on näin ollen heidän mielestään automaattisesti jonkinlaista "tietämättömyyteen vetoamista" – evoluutiokritiikkihän vetoaa joko kriitikon omaan "tietämättömyyteen" tai "epäuskoisuuteen" (ns. ''argument from incredulity'') tai sitten evolutionististen selitysten puutteellisuuteen (ns. "aukkojen jumalaan"). Jos omaan järkeen, havaintoihin tai evolutionismin virheisiin tai puutteisiin ei saa vedota, millaisia argumentteja saisi evolutionismia vastaan hyväksyttävästi esittää?

	~~Tällainen menettely on tietenkin '''virheellistä argumentointia itsessään'''~~: argumentointivirheiden luokittelun ja nimeämisen tarkoituksena on nimenomaan '''kunkin näkemyksen''' puolesta puhuvien '''parhaiden argumenttien esiinpääsyn varmistaminen eikä''' suinkaan keskustelunaiheiden tai ~~näkökohtien~~ '''~~ennakkosensurointi~~''', johon taas äärinaturalistinen kampanjointi tähtää. Äärinaturalistinen aktivismi ei ole pyrkimässä sen jalompiin päämääriin kuin sensuurimentaliteetti yleensäkään, eikä sen keinovalikoimakaan ole millään tavoin erinomainen – sensuuri ja propaganda on sensuuria ja propagandaa, minkä lipun alla sitä sitten harjoitetaankin.		Jos asia äärinaturalistiaktivisteista riippuu, niin vaikuttaa siltä, ettei minkäänlaisia: he yrittävät kuitata kaiken kuviteltavissa olevan evolutionismin kritiikin laajentamalla tunnettuja argumentointivirhetyyppejä uusilla "määritelmillä" tai keksimällä tarvittaessa kokonaan uusia "argumentointivirhetyyppejä" voidakseen suoralta kädeltä leimata '''kaiken''' evoluutiomekanismien riittävyyteen kohdistuvan julkisen kritiikin pelkäksi "virheelliseksi argumentoinniksi".

	~~Kulloisenkin tapauksen yksityiskohdista riippuu~~, ~~minkä (aitojen) argumentointivirhetyyppien tunnusmerkistö siinä täyttyy~~. ~~Kaiken äärinaturalistisen aktivismin takana on joka tapauksessa puhdas naturalistinen kehäpäättely ja se~~, ~~että ihmiset "eivät~~ ole ~~ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua". Näin järjen kyvyt himmenevät~~ ja ~~"väkevä eksytys" pääsee valtaamaan mielet~~ ja ~~pitämään ne otteessaan~~.		Tällainen menettely on tietenkin '''virheellistä argumentointia itsessään''': argumentointivirheiden luokittelun ja nimeämisen tarkoituksena on nimenomaan '''kunkin näkemyksen''' puolesta puhuvien '''parhaiden argumenttien esiin pääsyn varmistaminen''' eikä suinkaan keskustelunaiheiden tai näkökohtien '''ennakkosensurointi''', johon taas äärinaturalistinen kampanjointi tähtää. Äärinaturalistinen aktivismi ei ole pyrkimässä sen jalompiin päämääriin kuin sensuurimentaliteetti yleensäkään, eikä sen keinovalikoimakaan ole millään tavoin erinomainen – sensuuri ja propaganda on sensuuria ja propagandaa, minkä lipun alla sitä sitten harjoitetaankin.

	~~"Surullinen tapaus~~. ~~Sellaista~~ on ~~vapaus~~."		Kulloisenkin tapauksen yksityiskohdista riippuu, täyttyykö jonkin (aidon) argumentointivirhetyypin tunnusmerkistö. Kristillisestä näkökulmasta äärinaturalistisen aktivismin takana on puhdas naturalistinen kehäpäättely ja se, että ihmiset "eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua". Näin järjen kyvyt himmenevät ja "väkevä eksytys" pääsee valtaamaan mielet ja pitämään ne otteessaan.

	[[Luokka:Media]][[Luokka:Naturalismi]]		[[Luokka:Media]][[Luokka:Naturalismi]]

Samuli Koivisto: /* Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä */ kh

2016-05-30T13:32:39Z

Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä: kh

← Vanhempi versio		Versio 30. toukokuuta 2016 kello 13.32
Rivi 29:		Rivi 29:

	{{pääartikkeli\|[[Argumentum ad ignorantiam]]}}		{{pääartikkeli\|[[Argumentum ad ignorantiam]]}}
	'''Tietämättömyyteen vetoamisesta perusteluvirheenä''' on kysymys ~~sentapaisissa~~ tilanteissa, kun väitetään esimerkiksi, että '''siitä, että emme tiedä''', että Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, '''seuraa, että tiedämme varmasti''' sen olevan tänä aamuna yhä pystyssä. Väite Eiffelin tornin säilymisestä viime yön yli on kyllä yleisesti ottaen uskottavantuntuinen, mutta se, ettemme tiedä, mitä Pariisissa siltä osin viime yönä mahdollisesti tapahtui, ei tätä uskomusta näytä toteen. Tästä perusteluvirhetyypistä on siis kysymys silloin, kun '''aivan suoranaisesti, kirjaimellisesti vedotaan tietämättömyyteen''' jonkin päättelyn perusteena.		'''Tietämättömyyteen vetoamisesta perusteluvirheenä''' on kysymys sen tapaisissa tilanteissa, kun väitetään esimerkiksi, että '''siitä, että emme tiedä''', että Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, '''seuraa, että tiedämme varmasti''' sen olevan tänä aamuna yhä pystyssä. Väite Eiffelin tornin säilymisestä viime yön yli on kyllä yleisesti ottaen uskottavantuntuinen, mutta se, ettemme tiedä, mitä Pariisissa siltä osin viime yönä mahdollisesti tapahtui, ei tätä uskomusta näytä toteen. Tästä perusteluvirhetyypistä on siis kysymys silloin, kun '''aivan suoranaisesti, kirjaimellisesti vedotaan tietämättömyyteen''' jonkin päättelyn perusteena.

	Eri asia sitten on se, jos voimme vedota siihen, että mikäli Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, siitä olisi kerrottu uutisissa ja olisimme siten tulleet siitä tietoisiksi. Tällainen perustelu ei enää vetoakaan tietämättömyyteemme vaan tietoomme: kuulimme uutiset eikä niissä kerrottu Eiffelin tornille käyneen kuinkaan. Koska uutinen Eiffelin tornin tuhosta olisi ilman muuta ylittänyt uutiskynnyksen, uutiset, jotka eivät Eiffelin tornista mitään kertoneet, "kertoivat" kuitenkin, että se ilmeisesti on yhä pystyssä. ~~Tämänsisältöisen~~ päättelyn esittäminen ei siis ole perusteluvirhemielessä "tietämättömyyteen vetoamista", vaikka pelkkien sanojen perusteella tällainen syytös voitaisiinkin esittää: "Et kuullut uutisia Eiffelin tornista, et siis tiedä siitä mitään uutta, et siis tiedä, että se olisi tuhoutunut, mutta tätä tietämättömyyttäsi et voi pätevästi käyttää perusteena sen puolesta, että se olisi säilynyt ehjänä."		Eri asia sitten on se, jos voimme vedota siihen, että mikäli Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, siitä olisi kerrottu uutisissa ja olisimme siten tulleet siitä tietoisiksi. Tällainen perustelu ei enää vetoakaan tietämättömyyteemme vaan tietoomme: kuulimme uutiset eikä niissä kerrottu Eiffelin tornille käyneen kuinkaan. Koska uutinen Eiffelin tornin tuhosta olisi ilman muuta ylittänyt uutiskynnyksen, uutiset, jotka eivät Eiffelin tornista mitään kertoneet, "kertoivat" kuitenkin, että se ilmeisesti on yhä pystyssä. Tämän sisältöisen päättelyn esittäminen ei siis ole perusteluvirhemielessä "tietämättömyyteen vetoamista", vaikka pelkkien sanojen perusteella tällainen syytös voitaisiinkin esittää: "Et kuullut uutisia Eiffelin tornista, et siis tiedä siitä mitään uutta, et siis tiedä, että se olisi tuhoutunut, mutta tätä tietämättömyyttäsi et voi pätevästi käyttää perusteena sen puolesta, että se olisi säilynyt ehjänä."

	Tietämättömyys sinänsä ei siis ole pätevän perustelun lähtökohta, mutta ''absence of evidence is not evidence of absence'' -heuristiikka ei toisaalta ole yleispätevä, vaan sen uskottavuus vaihtelee tilanteiden mukaan. Perusteluvirheestä on kysymys vain niissä tapauksissa, joissa perustelujen voima on perustelutarpeeseen nähden ilmeisen alimitoitettu. Voisi ~~esim.~~ olla niin, että Eiffelin tornin tuhosta kertovan uutisen julkaisemista olisi päätetty tutkinnallisista tai muista vastaavista syistä viivyttää muutamalla tunnilla. ~~Siksi~~ Eiffelin tornin tuhoutumishypoteesin puitteissakin voi ~~miten kuten~~ järkevästi selittää asiasta ~~kertovien~~ aamu-~~uutisten puuttumisen~~, mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä epäuskottavammaksi tällaiseen ~~skenaarioon~~ vetoaminen käy~~, eikä~~ se ~~alun perinkään~~ ollut perusteluvirhesyytöksen perusteluksi riittävä. On järkevää, vaikkakaan ei erehtymättömän varmaa, olettaa, että jo aamu-uutisissa olisi kerrottu tällainen tapaus, joten asiaan vetoaminen oli joka tapauksessa todennäköisyysmielessä järkevää eikä virheellistä perustelua.		Tietämättömyys sinänsä ei siis ole pätevän perustelun lähtökohta, mutta ''absence of evidence is not evidence of absence'' -heuristiikka ei toisaalta ole yleispätevä, vaan sen uskottavuus vaihtelee tilanteiden mukaan. Perusteluvirheestä on kysymys vain niissä tapauksissa, joissa perustelujen voima on perustelutarpeeseen nähden ilmeisen alimitoitettu. Voisi esimerkiksi olla niin, että Eiffelin tornin tuhosta kertovan uutisen julkaisemista olisi päätetty tutkinnallisista tai muista vastaavista syistä viivyttää muutamalla tunnilla. Tästä seuraa, että Eiffelin tornin tuhoutumishypoteesin puitteissakin voi jotenkuten järkevästi selittää, että asiasta kertovat aamu-uutiset puuttuvat, mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä epäuskottavammaksi tällaiseen selitykseen vetoaminen käy. Alunperinkään se ei tosin ollut perusteluvirhesyytöksen perusteluksi riittävä: On järkevää, vaikkakaan ei erehtymättömän varmaa, olettaa, että jo aamu-uutisissa olisi kerrottu tällainen tapaus, joten asiaan vetoaminen oli joka tapauksessa todennäköisyysmielessä järkevää eikä virheellistä perustelua.

	Tämä kaikki on "maalaisjärjellä" ajatellen ilmeistä: ellei jossain perustelussa '''ylipäänsäkään''' ole virhettä, siinä ei voi olla '''minkäännimistä''' virhettä. Ilmeinen virhe olisi ensin havaittava ja paikannettava, vasta sitten sitä voisi alkaa luokitella.		Tämä kaikki on "maalaisjärjellä" ajatellen ilmeistä: ellei jossain perustelussa '''ylipäänsäkään''' ole virhettä, siinä ei voi olla '''minkäännimistä''' virhettä. Ilmeinen virhe olisi ensin havaittava ja paikannettava, vasta sitten sitä voisi alkaa luokitella.

Otvari (23. huhtikuuta 2010 kello 12.28)

2010-04-23T12:28:33Z

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2010 kello 12.28
Rivi 67:		Rivi 67:

	"Surullinen tapaus. Sellaista on vapaus."		"Surullinen tapaus. Sellaista on vapaus."

			[[Luokka:Media]][[Luokka:Naturalismi]]

Otvari: Viittaus pääartikkeliin

2009-09-02T09:03:31Z

Viittaus pääartikkeliin

← Vanhempi versio		Versio 2. syyskuuta 2009 kello 09.03
Rivi 26:		Rivi 26:

	===Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä===		===Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä===


			{{pääartikkeli\|[[Argumentum ad ignorantiam]]}}
	'''Tietämättömyyteen vetoamisesta perusteluvirheenä''' on kysymys sentapaisissa tilanteissa, kun väitetään esimerkiksi, että '''siitä, että emme tiedä''', että Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, '''seuraa, että tiedämme varmasti''' sen olevan tänä aamuna yhä pystyssä. Väite Eiffelin tornin säilymisestä viime yön yli on kyllä yleisesti ottaen uskottavantuntuinen, mutta se, ettemme tiedä, mitä Pariisissa siltä osin viime yönä mahdollisesti tapahtui, ei tätä uskomusta näytä toteen. Tästä perusteluvirhetyypistä on siis kysymys silloin, kun '''aivan suoranaisesti, kirjaimellisesti vedotaan tietämättömyyteen''' jonkin päättelyn perusteena.		'''Tietämättömyyteen vetoamisesta perusteluvirheenä''' on kysymys sentapaisissa tilanteissa, kun väitetään esimerkiksi, että '''siitä, että emme tiedä''', että Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, '''seuraa, että tiedämme varmasti''' sen olevan tänä aamuna yhä pystyssä. Väite Eiffelin tornin säilymisestä viime yön yli on kyllä yleisesti ottaen uskottavantuntuinen, mutta se, ettemme tiedä, mitä Pariisissa siltä osin viime yönä mahdollisesti tapahtui, ei tätä uskomusta näytä toteen. Tästä perusteluvirhetyypistä on siis kysymys silloin, kun '''aivan suoranaisesti, kirjaimellisesti vedotaan tietämättömyyteen''' jonkin päättelyn perusteena.

Apollos: /* Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen perusteluvirheenä */ lopetuksen täydennystä

2009-09-01T13:28:25Z

Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen perusteluvirheenä: lopetuksen täydennystä

← Vanhempi versio		Versio 1. syyskuuta 2009 kello 13.28
Rivi 55:		Rivi 55:
	# '''Siis:''' Behe syyllistyy tietämättömyyteen vetoamiseen väittäessään, että evoluutiomekanismi ei ole voinut synnyttää hänen kuvaamiaan järjestelmiä millään tavalla, vain sillä perusteella, että emme tunne mitään tapaa, millä se olisi ne voinut synnyttää.		# '''Siis:''' Behe syyllistyy tietämättömyyteen vetoamiseen väittäessään, että evoluutiomekanismi ei ole voinut synnyttää hänen kuvaamiaan järjestelmiä millään tavalla, vain sillä perusteella, että emme tunne mitään tapaa, millä se olisi ne voinut synnyttää.

	Koko päättely perustuu siis viime kädessä pelkkään sokeaan uskoon, jonka mukaan evoluutiomekanismi on joka tapauksessa synnyttänyt kaikki monimutkaiset biologiset järjestelmät. Behen "virhe" on siinä, että hän julkisesti argumentoi tätä naturalistista perususkomusta vastaan.		Koko päättely perustuu siis viime kädessä '''pelkkään sokeaan uskoon''', jonka mukaan evoluutiomekanismi on '''joka tapauksessa''' synnyttänyt kaikki monimutkaiset biologiset järjestelmät. Behen "virhe" on siinä, että hän julkisesti argumentoi tätä naturalistista perususkomusta vastaan.

	Kun naturalistit ovat jo kiirehtineet julistamaan kyseisen perususkomuksensa "tiedoksi", siitä poikkeaminen on yksin teoin julistettu "tietämättömyydeksi" ja kaikki siihen kohdistettavissa oleva kritiikki on näin ollen heidän mielestään automaattisesti jonkinlaista "tietämättömyyteen vetoamista" – joko kriitikon omaan tietämättömyyteen tai "epäuskoisuuteen" (ns. ''argument from incredulity'') tai evolutionististen selitysten puutteellisuuteen (ns. "aukkojen jumalaan") ~~vetoamista. Naturalistiaktivistit~~ yksinkertaisesti vain ~~venyttävät~~ ja ~~vanuttavat~~ tunnetuille argumentointivirhetyypeille uusia "määritelmiä" tai ~~keksivät~~ kokonaan uusia "argumentointivirhetyyppejä" voidakseen ~~kuitata~~ kaiken evoluutiomekanismien riittävyyteen kohdistuvan julkisen ~~epäilyn~~ pelkäksi "virheelliseksi argumentoinniksi".		Kun naturalistit ovat jo kiirehtineet julistamaan kyseisen perususkomuksensa "tiedoksi", siitä poikkeaminen on yksin teoin julistettu "tietämättömyydeksi" ja kaikki siihen kohdistettavissa oleva kritiikki on näin ollen heidän mielestään automaattisesti jonkinlaista "tietämättömyyteen vetoamista" – evoluutiokritiikkihän vetoaa joko kriitikon omaan "tietämättömyyteen" tai "epäuskoisuuteen" (ns. ''argument from incredulity'') tai sitten evolutionististen selitysten puutteellisuuteen (ns. "aukkojen jumalaan"); jos ei saisi vedota sen enempää omaan järkeen ja havaintoihin kuin evolutionismin virheisiin tai puutteisiinkaan, millaisia argumentteja sitten saisi evolutionismia vastaan hyväksyttävästi esittää? Jos asia äärinaturalistiaktivisteista riippuu, niin ei yhtään minkäänlaisia: he koettavat kuitata kaiken kuviteltavissa olevan evolutionismin kritiikin yksinkertaisesti vain venyttämällä ja vanuttamalla tunnetuille argumentointivirhetyypeille uusia "määritelmiä" tai keksimällä tarvittaessa kokonaan uusia "argumentointivirhetyyppejä" voidakseen suoralta kädeltä leimata '''kaiken''' evoluutiomekanismien riittävyyteen kohdistuvan julkisen kritiikin pelkäksi "virheelliseksi argumentoinniksi".

	Tällainen menettely on ~~itsessään~~ virheellistä argumentointia. Kulloisenkin tapauksen yksityiskohdista riippuu, minkä (aitojen) argumentointivirhetyyppien tunnusmerkistö siinä täyttyy. Kaiken takana on joka tapauksessa puhdas naturalistinen kehäpäättely ja se, että ihmiset "eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua". Näin järjen kyvyt himmenevät ja "väkevä eksytys" pääsee valtaamaan mielet ja pitämään ne otteessaan.		Tällainen menettely on tietenkin '''virheellistä argumentointia itsessään''': argumentointivirheiden luokittelun ja nimeämisen tarkoituksena on nimenomaan '''kunkin näkemyksen''' puolesta puhuvien '''parhaiden argumenttien esiinpääsyn varmistaminen eikä''' suinkaan keskustelunaiheiden tai näkökohtien '''ennakkosensurointi''', johon taas äärinaturalistinen kampanjointi tähtää. Äärinaturalistinen aktivismi ei ole pyrkimässä sen jalompiin päämääriin kuin sensuurimentaliteetti yleensäkään, eikä sen keinovalikoimakaan ole millään tavoin erinomainen – sensuuri ja propaganda on sensuuria ja propagandaa, minkä lipun alla sitä sitten harjoitetaankin.

			Kulloisenkin tapauksen yksityiskohdista riippuu, minkä (aitojen) argumentointivirhetyyppien tunnusmerkistö siinä täyttyy. Kaiken äärinaturalistisen aktivismin takana on joka tapauksessa puhdas naturalistinen kehäpäättely ja se, että ihmiset "eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua". Näin järjen kyvyt himmenevät ja "väkevä eksytys" pääsee valtaamaan mielet ja pitämään ne otteessaan.

	"Surullinen tapaus. Sellaista on vapaus."		"Surullinen tapaus. Sellaista on vapaus."

Apollos: /* Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä */ ilmaisun täsmennystä ja tehostuksia

2009-09-01T13:00:06Z

Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä: ilmaisun täsmennystä ja tehostuksia

← Vanhempi versio		Versio 1. syyskuuta 2009 kello 13.00
Rivi 32:		Rivi 32:
	Tietämättömyys sinänsä ei siis ole pätevän perustelun lähtökohta, mutta ''absence of evidence is not evidence of absence'' -heuristiikka ei toisaalta ole yleispätevä, vaan sen uskottavuus vaihtelee tilanteiden mukaan. Perusteluvirheestä on kysymys vain niissä tapauksissa, joissa perustelujen voima on perustelutarpeeseen nähden ilmeisen alimitoitettu. Voisi esim. olla niin, että Eiffelin tornin tuhosta kertovan uutisen julkaisemista olisi päätetty tutkinnallisista tai muista vastaavista syistä viivyttää muutamalla tunnilla. Siksi Eiffelin tornin tuhoutumishypoteesin puitteissakin voi miten kuten järkevästi selittää asiasta kertovien aamu-uutisten puuttumisen, mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä epäuskottavammaksi tällaiseen skenaarioon vetoaminen käy, eikä se alun perinkään ollut perusteluvirhesyytöksen perusteluksi riittävä. On järkevää, vaikkakaan ei erehtymättömän varmaa, olettaa, että jo aamu-uutisissa olisi kerrottu tällainen tapaus, joten asiaan vetoaminen oli joka tapauksessa todennäköisyysmielessä järkevää eikä virheellistä perustelua.		Tietämättömyys sinänsä ei siis ole pätevän perustelun lähtökohta, mutta ''absence of evidence is not evidence of absence'' -heuristiikka ei toisaalta ole yleispätevä, vaan sen uskottavuus vaihtelee tilanteiden mukaan. Perusteluvirheestä on kysymys vain niissä tapauksissa, joissa perustelujen voima on perustelutarpeeseen nähden ilmeisen alimitoitettu. Voisi esim. olla niin, että Eiffelin tornin tuhosta kertovan uutisen julkaisemista olisi päätetty tutkinnallisista tai muista vastaavista syistä viivyttää muutamalla tunnilla. Siksi Eiffelin tornin tuhoutumishypoteesin puitteissakin voi miten kuten järkevästi selittää asiasta kertovien aamu-uutisten puuttumisen, mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä epäuskottavammaksi tällaiseen skenaarioon vetoaminen käy, eikä se alun perinkään ollut perusteluvirhesyytöksen perusteluksi riittävä. On järkevää, vaikkakaan ei erehtymättömän varmaa, olettaa, että jo aamu-uutisissa olisi kerrottu tällainen tapaus, joten asiaan vetoaminen oli joka tapauksessa todennäköisyysmielessä järkevää eikä virheellistä perustelua.

	Tämä kaikki on "maalaisjärjellä" ajatellen ilmeistä: ellei ~~perusteluissa~~ ylipäänsäkään ole virhettä, siinä ei voi olla minkäännimistä virhettä. ~~Virhe~~ olisi ensin havaittava ja paikannettava, vasta sitten sitä voisi alkaa luokitella.		Tämä kaikki on "maalaisjärjellä" ajatellen ilmeistä: ellei jossain perustelussa '''ylipäänsäkään''' ole virhettä, siinä ei voi olla '''minkäännimistä''' virhettä. Ilmeinen virhe olisi ensin havaittava ja paikannettava, vasta sitten sitä voisi alkaa luokitella.

	===Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen perusteluvirheenä===		===Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen perusteluvirheenä===

Apollos: /* Äärinaturalistisen aktivismin jälki suomenkielisen Wikipedian Michael Behe -artikkelissa */ jäsentelyviilaus

2009-09-01T12:54:27Z

Äärinaturalistisen aktivismin jälki suomenkielisen Wikipedian Michael Behe -artikkelissa: jäsentelyviilaus

← Vanhempi versio		Versio 1. syyskuuta 2009 kello 12.54
Rivi 16:		Rivi 16:
	# Paleyn kelloseppävertauksen kritiikki on itsekin altis filosofiselle kritiikille eikä näin ollen ole mikään lopullinen totuus Paleyn argumentaation pätevyydestä. Lisäksi		# Paleyn kelloseppävertauksen kritiikki on itsekin altis filosofiselle kritiikille eikä näin ollen ole mikään lopullinen totuus Paleyn argumentaation pätevyydestä. Lisäksi
	# Paleyn argumentti kritiikkeineen ja kritiikin kritiikkeineen tulisi esitellä ja käsitellä omassa artikkelissaan, johon Beheä käsittelevästä artikkelista tosin voisi haluttaessa viitata, mutta sen sisällön referaatti ei ole tässä paikallaan. Virke siis on		# Paleyn argumentti kritiikkeineen ja kritiikin kritiikkeineen tulisi esitellä ja käsitellä omassa artikkelissaan, johon Beheä käsittelevästä artikkelista tosin voisi haluttaessa viitata, mutta sen sisällön referaatti ei ole tässä paikallaan. Virke siis on
	# Wikipedian rakenteen vastainen ja poikkeaa artikkelin aiheesta – sen lisäämisen ilmeisenä tarkoituksena on ollut		# Wikipedian rakenteen vastainen ja poikkeaa artikkelin aiheesta – sen lisäämisen
	# tehdä Behen ajattelusta lukijoiden silmissä epäuskottavaa. Vaikka neutraali näkökulma ei tarkoitakaan sitä, että kritiikistä olisi vaiettava (tarkoituksena on päinvastoin kaikkien merkittävien näkökulmien tasapuolinen esittely), siihen liittyvät Wikipedia-ohjeet neuvovat sijoittamaan kritiikin		# ilmeisenä tarkoituksena on ollut tehdä Behen ajattelusta lukijoiden silmissä epäuskottavaa. Vaikka neutraali näkökulma ei tarkoitakaan sitä, että kritiikistä olisi vaiettava (tarkoituksena on päinvastoin kaikkien merkittävien näkökulmien tasapuolinen esittely), siihen liittyvät Wikipedia-ohjeet neuvovat sijoittamaan kritiikin
	# selkeästi omaksi kappaleekseen, niin että lukija voi heti hahmottaa eri näkökulmien olemassaolon ja ottaa itsenäisesti kantaa niihin. Nyt sen sijaan Behen näkemys ja sen kritiikki on sotkettu samaan kappaleeseen.		# selkeästi omaksi kappaleekseen, niin että lukija voi heti hahmottaa eri näkökulmien olemassaolon ja ottaa itsenäisesti kantaa niihin. Nyt sen sijaan Behen näkemys ja sen kritiikki on sotkettu samaan kappaleeseen.
	# Virkkeen propagandistinen sisältö huipentuu väitteeseen, jonka mukaan Beheä tai Paleytä voisi järkevin perustein syyttää "tietämättömyyteen vetoamisesta"; tämä syytös on näissä yhteyksissä yleinen ja keskeinen ja antaa siksi aiheen erillisanalysointiin.		# Virkkeen propagandistinen sisältö huipentuu väitteeseen, jonka mukaan Beheä tai Paleytä voisi järkevin perustein syyttää "tietämättömyyteen vetoamisesta"; tämä syytös on näissä yhteyksissä yleinen ja keskeinen ja antaa siksi aiheen erillisanalysointiin.


	=="Tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen kaivonmyrkyttämiskeinona==		=="Tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen kaivonmyrkyttämiskeinona==

Apollos: uusi sivuntynkä ajankohtaisesta aiheesta

2009-09-01T12:51:26Z

uusi sivuntynkä ajankohtaisesta aiheesta

Uusi sivu

Wikipedia sinänsä on erinomainen esimerkki Internetin tarjoamista ennennäkemättömistä tiedonvälitysmahdollisuuksista. Valitettavasti juuri tästä syystä erilaiset aatteelliset aktivistiryhmät voivat pyrkiä kaappaamaan sen omalta kannaltaan merkittävimmät osat propagandististen pyrkimystensä välikappaleiksi.

Suomalaisessa valtamediassakin on käyty [http://keskustelu.suomi24.fi/node/8160146 keskustelua] siitä, miten eräät naturalistisen maailmankatsomuksen edustajat pyrkivät tietoisesti toimimaan tähän suuntaan ja ovat toimintamallinsa avoimesti [http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-2-javanainen.html julkistaneetkin]. Wikipediassa on omat toimitukselliset käytänteensä, ja allaoleva ylilyöntikin oli sittemmin saatu ainakin jossain määrin siloitelluksi, mutta ongelma on todellinen ja esimerkkejä olisi helppo löytää lisää.

==Äärinaturalistisen aktivismin jälki suomenkielisen Wikipedian Michael Behe -artikkelissa==

Seuraava, suoraan suomenkielisen Wikipedian kopiointihetkellä voimassaolleesta Michael Behe -artikkelin tekstistä otettu virke on tyypillinen esimerkki Wikipediaamme rampauttavasta [[AW:S#äärinaturalismi|äärinaturalistisesta]] aktivismista, joka Wikipedian sinänsä selkeitä, kaikilta artikkeleilta neutraalia näkökulmaa vaativia ohjeita "venyttäen" pyrkii kirjoittamaan naturalistisen/materialistisen katsomuksen suoraan artikkelitekstiin muka artikkelin neutraalin näkökulman varmistamiseksi:

* ''Tiedeyhteisö ei kuitenkaan hyväksynyt Behen väitettä vaan väittivät sen olevan uusittu versio [[wp:William Paley|William Paley]]n "[[wp:kelloseppävertaus|kelloseppävertauksesta]]", joka kaatui "[[wp:tietämättömyyteen vetoaminen|tietämättömyyteen vetoamiseen]]", eikä niinkään todisteena siitä että luonnolliset prosessit eivät mitenkään voisi aikaansaada kyseistä piirrettä.''

Virkkeen ilmeisiä asiattomuuksia (kieliopillisen rektiovirheen "Tiedeyhteisö – – väittivät" ohella):
# Tiedeyhteisö-sanan käyttö ''argumentum ad auctoritatem'' -perusteluna. Tosiasiassahan Behe biokemian professorina on itsekin tiedeyhteisön jäsen, joten tässä asiallisesti ottaen
# annetaan ymmärtää, että suunnitteluteorian hyväksyminen rajaa aktiivitiedemiehenkin "tiedeyhteisön" ulkopuolelle. Kyse on siis samalla myös
# pelotteluun vetoamisesta, samaten
# käsitteiden tarkoituksellisesta sekoittamisesta: naturalistiseen uskomusjärjestelmään tunnustautumista käytetään virkkeessä "tiedeyhteisön" rajanvetokriteerinä, vaikka tieteenfilosofisesti toimivaa rajanvetokriteeriä ei tunnetusti edes ole olemassa. Edelleen
# Paleyn kelloseppävertauksen kritiikki on itsekin altis filosofiselle kritiikille eikä näin ollen ole mikään lopullinen totuus Paleyn argumentaation pätevyydestä. Lisäksi
# Paleyn argumentti kritiikkeineen ja kritiikin kritiikkeineen tulisi esitellä ja käsitellä omassa artikkelissaan, johon Beheä käsittelevästä artikkelista tosin voisi haluttaessa viitata, mutta sen sisällön referaatti ei ole tässä paikallaan. Virke siis on
# Wikipedian rakenteen vastainen ja poikkeaa artikkelin aiheesta – sen lisäämisen ilmeisenä tarkoituksena on ollut
# tehdä Behen ajattelusta lukijoiden silmissä epäuskottavaa. Vaikka neutraali näkökulma ei tarkoitakaan sitä, että kritiikistä olisi vaiettava (tarkoituksena on päinvastoin kaikkien merkittävien näkökulmien tasapuolinen esittely), siihen liittyvät Wikipedia-ohjeet neuvovat sijoittamaan kritiikin
# selkeästi omaksi kappaleekseen, niin että lukija voi heti hahmottaa eri näkökulmien olemassaolon ja ottaa itsenäisesti kantaa niihin. Nyt sen sijaan Behen näkemys ja sen kritiikki on sotkettu samaan kappaleeseen.
# Virkkeen propagandistinen sisältö huipentuu väitteeseen, jonka mukaan Beheä tai Paleytä voisi järkevin perustein syyttää "tietämättömyyteen vetoamisesta"; tämä syytös on näissä yhteyksissä yleinen ja keskeinen ja antaa siksi aiheen erillisanalysointiin.

=="Tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen kaivonmyrkyttämiskeinona==

'''Behe-artikkelin tarkoittama''' "tietämättömyyteen vetoaminen" '''ei ole perusteluvirhe''' vaan pelkkä naturalistiaktivistien "Troijan hevonen", jolla he pyrkivät pelottelemaan evoluutiokriitikot hiljaisiksi ja/tai "immunisoimaan" suuren yleisön haluttomaksi tutustumaan näiden argumentteihin.

===Tietämättömyyteen vetoaminen perusteluvirheenä===
'''Tietämättömyyteen vetoamisesta perusteluvirheenä''' on kysymys sentapaisissa tilanteissa, kun väitetään esimerkiksi, että '''siitä, että emme tiedä''', että Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, '''seuraa, että tiedämme varmasti''' sen olevan tänä aamuna yhä pystyssä. Väite Eiffelin tornin säilymisestä viime yön yli on kyllä yleisesti ottaen uskottavantuntuinen, mutta se, ettemme tiedä, mitä Pariisissa siltä osin viime yönä mahdollisesti tapahtui, ei tätä uskomusta näytä toteen. Tästä perusteluvirhetyypistä on siis kysymys silloin, kun '''aivan suoranaisesti, kirjaimellisesti vedotaan tietämättömyyteen''' jonkin päättelyn perusteena.

Eri asia sitten on se, jos voimme vedota siihen, että mikäli Eiffelin torni olisi tuhoutunut viime yönä, siitä olisi kerrottu uutisissa ja olisimme siten tulleet siitä tietoisiksi. Tällainen perustelu ei enää vetoakaan tietämättömyyteemme vaan tietoomme: kuulimme uutiset eikä niissä kerrottu Eiffelin tornille käyneen kuinkaan. Koska uutinen Eiffelin tornin tuhosta olisi ilman muuta ylittänyt uutiskynnyksen, uutiset, jotka eivät Eiffelin tornista mitään kertoneet, "kertoivat" kuitenkin, että se ilmeisesti on yhä pystyssä. Tämänsisältöisen päättelyn esittäminen ei siis ole perusteluvirhemielessä "tietämättömyyteen vetoamista", vaikka pelkkien sanojen perusteella tällainen syytös voitaisiinkin esittää: "Et kuullut uutisia Eiffelin tornista, et siis tiedä siitä mitään uutta, et siis tiedä, että se olisi tuhoutunut, mutta tätä tietämättömyyttäsi et voi pätevästi käyttää perusteena sen puolesta, että se olisi säilynyt ehjänä."

Tietämättömyys sinänsä ei siis ole pätevän perustelun lähtökohta, mutta ''absence of evidence is not evidence of absence'' -heuristiikka ei toisaalta ole yleispätevä, vaan sen uskottavuus vaihtelee tilanteiden mukaan. Perusteluvirheestä on kysymys vain niissä tapauksissa, joissa perustelujen voima on perustelutarpeeseen nähden ilmeisen alimitoitettu. Voisi esim. olla niin, että Eiffelin tornin tuhosta kertovan uutisen julkaisemista olisi päätetty tutkinnallisista tai muista vastaavista syistä viivyttää muutamalla tunnilla. Siksi Eiffelin tornin tuhoutumishypoteesin puitteissakin voi miten kuten järkevästi selittää asiasta kertovien aamu-uutisten puuttumisen, mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä epäuskottavammaksi tällaiseen skenaarioon vetoaminen käy, eikä se alun perinkään ollut perusteluvirhesyytöksen perusteluksi riittävä. On järkevää, vaikkakaan ei erehtymättömän varmaa, olettaa, että jo aamu-uutisissa olisi kerrottu tällainen tapaus, joten asiaan vetoaminen oli joka tapauksessa todennäköisyysmielessä järkevää eikä virheellistä perustelua.

Tämä kaikki on "maalaisjärjellä" ajatellen ilmeistä: ellei perusteluissa ylipäänsäkään ole virhettä, siinä ei voi olla minkäännimistä virhettä. Virhe olisi ensin havaittava ja paikannettava, vasta sitten sitä voisi alkaa luokitella.

===Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttäminen perusteluvirheenä===
'''Naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisen" [[AW:S#degeneroitua|degeneroituma]]''' pyrkii tekemään "virheen" siitä, että esimerkiksi Behe yksityiskohtaisesti perustellen osoittaa evoluutiomekanismin toimimattomuuden tiettyjen biologisten ilmiöiden syntyselityksenä. Tästä väännetään väkisin "tietämättömyyteen vetoamista" sillä verukkeella, että Behen argumentin teho perustuu siihen, että emme tiedä, miten evoluutiomekanismi olisi voinut synnyttää kyseiset rakenteet, mutta jos sen tietäisimme, niin Behen argumentti olisi osoitettavissa vääräksi – Behe siis vetoaa tämän väitteen mukaan siihen, että "tiede ei vielä osaa selittää asiaa", siis "tietämättömyyteen".

Kun asian näin analysoi, käy ilmeiseksi, että juuri väite siitä, että Behe vetoaisi tietämättömyyteen, on itsessään virheellisesti perusteltu. [[Naturalistinen kehäpäättely]] on nimittäin tässä kohden verrattavissa seuraavantyyppiseen "päätelmään":

# A: "Eiffelin torni tuhoutuu varmasti terrori-iskussa."
# B: "Tietääkseni sitä vartioidaan hyvin. Minusta tuo skenaario ei ole ollenkaan uskottava."
# A: "Terroristit onnistuvatkin juuri siksi, ettei kukaan ole etukäteen osannut arvata heidän taktiikkaansa."
# B: "Olen itse tarkoin perehtynyt asiaan, ja turvajärjestelyt vaikuttavat aukottomilta. En näe mitään tapaa, millä terroristit voisivat onnistua."
# A: "Tuo on tietämättömyyteen vetoamista! Väität järjestelyjä aukottomiksi vain siksi, ettet ole pystynyt löytämään niistä aukkoja! Se on laiska asenne: jatkaisit vain tutkimusta, kun kerran aukot eivät ole vielä löytyneet. – Tämä tilanne toistuu yhä uudestaan: kukaan ei pysty vastustamaan väitettäni muuten kuin tietämättömyyteen vetoamalla! Kaikki vastaväitteet siis perustuvat argumentointivirheisiin, joten kaikki järkisyyt ovat minun puolellani!"

Tarkemmin ottaen naturalistinen "tietämättömyyteen vetoamisesta" syyttämiseen päätyvä järkeily etenee (tiedostetusti tai tiedostamattomasti) seuraavaan tapaan:

# Tiedämme, että evoluutiomekanismi on synnyttänyt kaikki monimutkaiset biologiset järjestelmät.
# '''Siis:''' Tiedämme, että evoluutiomekanismi on voinut synnyttää kaikki monimutkaiset biologiset järjestelmät.
# Emme tunne mitään tapaa, miten evoluutiomekanismi olisi voinut synnyttää Behen kuvaamat biologiset järjestelmät.
# '''Siis:''' Tiedämme, että evoluutiomekanismi on synnyttänyt Behen kuvaamat biologiset järjestelmät jollain tavalla, jota emme tunne.
# '''Siis:''' Tiedämme, että evoluutiomekanismi on voinut synnyttää Behen kuvaamat biologiset järjestelmät jollain tavalla, jota emme tunne.
# '''Siis:''' Tiedämme, että Behe on väärässä väittäessään, että evoluutiomekanismi ei ole voinut synnyttää hänen kuvaamiaan järjestelmiä millään tavalla.
# '''Siis:''' Behe syyllistyy tietämättömyyteen vetoamiseen väittäessään, että evoluutiomekanismi ei ole voinut synnyttää hänen kuvaamiaan järjestelmiä millään tavalla, vain sillä perusteella, että emme tunne mitään tapaa, millä se olisi ne voinut synnyttää.

Koko päättely perustuu siis viime kädessä pelkkään sokeaan uskoon, jonka mukaan evoluutiomekanismi on joka tapauksessa synnyttänyt kaikki monimutkaiset biologiset järjestelmät. Behen "virhe" on siinä, että hän julkisesti argumentoi tätä naturalistista perususkomusta vastaan.

Kun naturalistit ovat jo kiirehtineet julistamaan kyseisen perususkomuksensa "tiedoksi", siitä poikkeaminen on yksin teoin julistettu "tietämättömyydeksi" ja kaikki siihen kohdistettavissa oleva kritiikki on näin ollen heidän mielestään automaattisesti jonkinlaista "tietämättömyyteen vetoamista" – joko kriitikon omaan tietämättömyyteen tai "epäuskoisuuteen" (ns. ''argument from incredulity'') tai evolutionististen selitysten puutteellisuuteen (ns. "aukkojen jumalaan") vetoamista. Naturalistiaktivistit yksinkertaisesti vain venyttävät ja vanuttavat tunnetuille argumentointivirhetyypeille uusia "määritelmiä" tai keksivät kokonaan uusia "argumentointivirhetyyppejä" voidakseen kuitata kaiken evoluutiomekanismien riittävyyteen kohdistuvan julkisen epäilyn pelkäksi "virheelliseksi argumentoinniksi".

Tällainen menettely on itsessään virheellistä argumentointia. Kulloisenkin tapauksen yksityiskohdista riippuu, minkä (aitojen) argumentointivirhetyyppien tunnusmerkistö siinä täyttyy. Kaiken takana on joka tapauksessa puhdas naturalistinen kehäpäättely ja se, että ihmiset "eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua". Näin järjen kyvyt himmenevät ja "väkevä eksytys" pääsee valtaamaan mielet ja pitämään ne otteessaan.

"Surullinen tapaus. Sellaista on vapaus."