Muokataan sivua Kari Enqvist
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Professori Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen ''uskonnottomuuden''. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä.<ref>Kari Enqvistin ''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat'' -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan "Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause 'Jumala on olemassa' tarkoittaa."</br> Tämä lause on "uskonnottomuuden" määritelmäksi monin tavoin ongelmallinen.</ref> Kanta ei järkevästi ajatellen voi tarkoittaa ainakaan uskonvaraisten uskomusten täydellistä puuttumista, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi<ref>[[argumentum_ad_ignorantiam|käänteisen todistustaakan]] argumentointivirheen välttämiseksi</ref> pystyä perustelemaan muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Professori [[Tapio Puolimatka]]n kanssa käymässään [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä professori Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita. | Professori Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen ''uskonnottomuuden''. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä.<ref>Kari Enqvistin ''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat'' -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan "Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause 'Jumala on olemassa' tarkoittaa."</br> Tämä lause on "uskonnottomuuden" määritelmäksi monin tavoin ongelmallinen.</ref> Kanta ei järkevästi ajatellen voi tarkoittaa ainakaan uskonvaraisten uskomusten täydellistä puuttumista, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi<ref>[[argumentum_ad_ignorantiam|käänteisen todistustaakan]] argumentointivirheen välttämiseksi</ref> pystyä perustelemaan muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Professori [[Tapio Puolimatka]]n kanssa käymässään [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä professori Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita. | ||
Kirjassaan ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = Tiedekeskustelun avoimuuskoe | Julkaisija = Uusi Tie | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 99 | Selite = | Tunniste =ISBN 978-951-619-524-0 }}</ref> Puolimatka analysoi Enqvistin uskonnottomuuden märitelmää: | Kirjassaan ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = Tiedekeskustelun avoimuuskoe | Julkaisija = Uusi Tie | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 99 | Selite = | Tunniste =ISBN 978-951-619-524-0 }}</ref> Puolimatka analysoi Enqvistin uskonnottomuuden märitelmää ja osoittaa sen perustuvan tieteenfilosofiassa kumoutuneeseen positivistiseen käsitykseen: Enqvist tukeutuu loogisten positivistien niin sanottuun todennettavuusehtoon, jonka mukaan väitteen mielekkyyden ehtona on, että väitteen totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintojen perusteella. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voida edes ymmärtää. Enqvistin mukaan Jumalaa koskevat väitteet kuten ”Jumala on olemassa” eivät ole aitoja väitelauseita, joilla olisi ymmärrettävää sisältöä. Enqvist uskoo Jumalaa koskevien väitteiden olevan pelkkiä tunneilmauksia vailla tiedollista sisältöä. | ||
Enqvist kirjoittaa: | Enqvist kirjoittaa: | ||
Rivi 62: | Rivi 62: | ||
Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä. | Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä. | ||
===Fysikalismi=== | |||
Kari Enqvist on usein antanut ''[[fysikalismi|fysikalistisia]]''<ref>Fysikalismi on [[AW:S#ontologia|ontologia]]n alaan kuuluva filosofinen katsomus, jonka mukaan todella olemassa ei perimmältään ole mitään muuta kuin fysiikan hiukkaset ja kentät, jotka yksin saavat aikaan kaikki havaittavat ilmiöt, myös ihmisten tietoisuuden.</ref> kannanottoja. Hän määrittelee fysikalismin seuraavasti: | |||
{{Lainaus|Fysikalismi on moderni versio materialistisesta filosofiasta, joka väitti, että kaikki olevainen on ainetta. Fysikalismin mukaan kaikki on viime kädessä fysiikkaa. – – Fysikalistinen tietoisuuden teoria sanoo, että jokainen mentaalinen tila heijastaa vain ja ainoastaan aivojen tiettyjä sähkökemiallisia tiloja.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 42 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref>}} | |||
{{Lainaus|Fysikalismi on moderni versio materialistisesta filosofiasta, joka väitti, että kaikki olevainen on ainetta. Fysikalismin mukaan kaikki on viime kädessä fysiikkaa. – – Fysikalistinen tietoisuuden teoria sanoo, että jokainen mentaalinen tila heijastaa vain ja ainoastaan aivojen tiettyjä sähkökemiallisia tiloja.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla< | |||
Fysikalismi johtaa siihen, että kaikki olemassa oleva, myös kaikki ihmiselämän ulottuvuudet redusoidaan eli pelkistetään alkeishiukkasten vuorovaikutukseksi. | Fysikalismi johtaa siihen, että kaikki olemassa oleva, myös kaikki ihmiselämän ulottuvuudet redusoidaan eli pelkistetään alkeishiukkasten vuorovaikutukseksi. | ||
{{Lainaus|Jos ihminen ja hänen tietoisuutensa ovat myös aineen vankeja, kaikki meidän ilomme, surumme, toiveemme, uskonnolliset tunteemme, rakkaus, kaikki mikä muodostaa minuutemme, on sekin alkeishiukkasten tanssahtelua.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla< | {{Lainaus|Jos ihminen ja hänen tietoisuutensa ovat myös aineen vankeja, kaikki meidän ilomme, surumme, toiveemme, uskonnolliset tunteemme, rakkaus, kaikki mikä muodostaa minuutemme, on sekin alkeishiukkasten tanssahtelua.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 14 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref>}} | ||
Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on käytännössä ihmisen<ref>Fysikalismiin eläytyen tämän lienee tulkittava tarkoittavan lähinnä neurofysiologisten ilmiöiden mittakaavaa.</ref> kaiken teoria<ref>Varsinainen "kaiken teoria" (engl. ''theory of everything'', lyh. ''TOE'') on eräänlainen fysikalistien vastine alkemistien "viisasten kivelle": tutkimuksen tavoiteltu päämäärä, kaikki (fysikaaliset) havainnot kattava, sisäisesti johdonmukainen matemaattinen malli.<br>Kari Enqvist on antanut julkisesti ymmärtää, että TOE-projekti onnistuessaan olisi jonkinlainen tieteellinen todiste Jumalan olemassaoloa vastaan. "Kaiken teorian" löydyttyä hän siis ainakin henkilökohtaisesti, ellei mieli ole sittemmin muuttunut, olisi ilmeisesti valmis vaihtamaan "uskonnottomuutensa" puhtaaseen ''ateismiin''. – Toisaalta jo ajatus siitä, että TOE olisi todiste Jumalan olemassaoloa vastaan, edellyttää ''jotain'' (edes virheellistä) ''käsitystä'' siitä, mitä "Jumala on olemassa" -lause tarkoittaa. Joskus prof. Enqvistillä on siis jonkinlainen käsitys asiasta ilmeisesti täytynyt olla, ja jos TOEsta kuuluisi tarpeeksi lupaavia uutisia, niin ehkäpä tämä käsitys voisi vielä uudestaankin muistua mieleen.<br>Puhe jostain "ihmisen kaiken teoriasta" viitannee kuitenkin siihen suuntaan, että hän joko ei enää oikein luota TOE-projektin mahdollisuuksiin tai ei ainakaan malta jäädä odottelemaan sen mahdollista onnistumista.</ref>, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. | Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on käytännössä ihmisen<ref>Fysikalismiin eläytyen tämän lienee tulkittava tarkoittavan lähinnä neurofysiologisten ilmiöiden mittakaavaa.</ref> kaiken teoria<ref>Varsinainen "kaiken teoria" (engl. ''theory of everything'', lyh. ''TOE'') on eräänlainen fysikalistien vastine alkemistien "viisasten kivelle": tutkimuksen tavoiteltu päämäärä, kaikki (fysikaaliset) havainnot kattava, sisäisesti johdonmukainen matemaattinen malli.</br>Kari Enqvist on antanut julkisesti ymmärtää, että TOE-projekti onnistuessaan olisi jonkinlainen tieteellinen todiste Jumalan olemassaoloa vastaan. "Kaiken teorian" löydyttyä hän siis ainakin henkilökohtaisesti, ellei mieli ole sittemmin muuttunut, olisi ilmeisesti valmis vaihtamaan "uskonnottomuutensa" puhtaaseen ''ateismiin''. – Toisaalta jo ajatus siitä, että TOE olisi todiste Jumalan olemassaoloa vastaan, edellyttää ''jotain'' (edes virheellistä) ''käsitystä'' siitä, mitä "Jumala on olemassa" -lause tarkoittaa. Joskus prof. Enqvistillä on siis jonkinlainen käsitys asiasta ilmeisesti täytynyt olla, ja jos TOEsta kuuluisi tarpeeksi lupaavia uutisia, niin ehkäpä tämä käsitys voisi vielä uudestaankin muistua mieleen.</br>Puhe jostain "ihmisen kaiken teoriasta" viitannee kuitenkin siihen suuntaan, että hän joko ei enää oikein luota TOE-projektin mahdollisuuksiin tai ei ainakaan malta jäädä odottelemaan sen mahdollista onnistumista.</ref>, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. | ||
Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki, mitä on olemassa, tai että ihmisellä ei olisi sielua<ref>joka myös pystyy vaikuttamaan kehon liikkeisiin ja sitä kautta muuhunkin fyysiseen todellisuuteen</ref>. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka prof. Enqvist kuitenkin esittää ''tieteellisenä'' kantana. Tällä tavoin [[ | Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki, mitä on olemassa, tai että ihmisellä ei olisi sielua<ref>joka myös pystyy vaikuttamaan kehon liikkeisiin ja sitä kautta muuhunkin fyysiseen todellisuuteen</ref>. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka prof. Enqvist kuitenkin esittää ''tieteellisenä'' kantana. Tällä tavoin [[tiede|tieteen]]<ref>etenkin ns. kovien luonnontieteiden, ennen muuta fysiikan</ref> kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme nauttimaa arvovaltaa siirretään [[naturalistinen kehäpäättely#Ulkoisiin auktoriteetteihin vetoaminen|naturalistisen auktoriteettiuskon]] käyttövoimaksi. | ||
Enqvist myöntää, että fysikalistinen teoria on välittömän kokemuksemme vastainen, koska luonnostaan emme olettaisi esimerkiksi kauneuselämystemme olevan pelkistettävissä aineellisiin tekijöihin. Emme luonnostaan olettaisi, että kaunis auringonlasku olisi pelkistettävissä ”taivaalta satavien, eri tahtiin värähtelevien fotonien” kokoelmaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref> | Enqvist myöntää, että fysikalistinen teoria on välittömän kokemuksemme vastainen, koska luonnostaan emme olettaisi esimerkiksi kauneuselämystemme olevan pelkistettävissä aineellisiin tekijöihin. Emme luonnostaan olettaisi, että kaunis auringonlasku olisi pelkistettävissä ”taivaalta satavien, eri tahtiin värähtelevien fotonien” kokoelmaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref> | ||
Rivi 82: | Rivi 79: | ||
Koska tällainen pelkistys on niin vahvasti ihmisen peruskokemuksen vastainen, ihminen luonnostaan vastustaa kokemuksensa pelkistämistä fysiikkaan. Niinpä | Koska tällainen pelkistys on niin vahvasti ihmisen peruskokemuksen vastainen, ihminen luonnostaan vastustaa kokemuksensa pelkistämistä fysiikkaan. Niinpä | ||
{{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla< | {{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref>}} | ||
Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta | Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. Hän kuitenkin vetoaa siihen, ettei myöskään ole kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistinen pelkistys olisi mahdollista viedä loppuun saakka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 54 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}</ref> Näin siis fysikalismi toimii Enqvistille perustavana uskomusjärjestelmänä, jota ei voida todistaa oikeaksi siinä mielessä, että pystyttäisiin antamaan kaikille ilmiöille fysikalistinen selitys. Hänelle kuitenkin riittää, ettei fysikalistista todellisuusnäkemystä ole kiistattomasti todistettu vääräksi. Enqvist pitää fysikaalisia hiukkasia todellisuuden alkuperänä ja sen perimmäisenä selitysperustana, joten niillä on hänen teoriassaan sama asema kuin teistisessä näkemyksessä on Jumalalla. Tällä tavalla tieteentekijä ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon korvaamalla hänet aineellisella selitysperustalla. | ||
{{Lainaus|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)<ref name="HaapKosk">Haaparanta L, Koskinen Heikki J. (2009). Luottamus, epäusko ja epäilevä usko. Teoksessa Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström, Pilvi Toppinen (toim.) Usko. Helsinki: Helsingin yliopisto, Filosofian laitos & Käytännöllisen filosofian laitos, 247-261. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22).</ref>}} | |||
{{Lainaus|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)< | |||
Fysikalistinen vakaumus ei ole Enqvistin tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen lähtökohta. Tällaista vakaumusta voidaan kutsua uskonnolliseksi, koska se ilmaisee henkilön vakaumuksen todellisuuden alkuperästä, sen yhtenäisyyden perustasta ja perimmäisestä järjestyksestä. Vakaumuksen uskonnollinen luonne on ilmeinen, vaikka sen edustajat mielellään kutsuvat omaa näkemystään ”uskonnottomaksi”. | Fysikalistinen vakaumus ei ole Enqvistin tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen lähtökohta. Tällaista vakaumusta voidaan kutsua uskonnolliseksi, koska se ilmaisee henkilön vakaumuksen todellisuuden alkuperästä, sen yhtenäisyyden perustasta ja perimmäisestä järjestyksestä. Vakaumuksen uskonnollinen luonne on ilmeinen, vaikka sen edustajat mielellään kutsuvat omaa näkemystään ”uskonnottomaksi”. | ||
Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen: | Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen: | ||
{{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)< | {{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255)<ref name="HaapKosk"/>}} | ||
Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle. | Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle. | ||
Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”. (Haaparanta & | Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”. (Haaparanta & Koskinen 2009: 251, 255)<ref name="HaapKosk"/> | ||
Enqvist pyrkii kätkemään oman kantansa uskonnollisen luonteen samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen. Enqvistin puolustama radikaalin agnostinen kanta ei kuitenkaan ole uskonnollisesti neutraali, vastoin hänen omaa oletustaan. Se sisältää kannanoton Jumalaan. Kysymys Jumalasta maailmankaikkeuden alkuperänä on niin keskeinen, että myös kannanotosta pidättäytyminen ja Jumalan asettaminen tiedon kannalta merkityksettömien oletusten joukkoon, merkitsee kannanottoa. Enqvist haluaa omalle uskonnolliselle näkemykselleen yksinoikeuden tieteen piirissä esittämällä jumaluskoisen kannan mielettömänä. Hänen retoriikkansa ytimessä on väite, että vaihtoehtoisten kantojen esittäjät ovat fundamentalisteja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti. | Enqvist pyrkii kätkemään oman kantansa uskonnollisen luonteen samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen. Enqvistin puolustama radikaalin agnostinen kanta ei kuitenkaan ole uskonnollisesti neutraali, vastoin hänen omaa oletustaan. Se sisältää kannanoton Jumalaan. Kysymys Jumalasta maailmankaikkeuden alkuperänä on niin keskeinen, että myös kannanotosta pidättäytyminen ja Jumalan asettaminen tiedon kannalta merkityksettömien oletusten joukkoon, merkitsee kannanottoa. Enqvist haluaa omalle uskonnolliselle näkemykselleen yksinoikeuden tieteen piirissä esittämällä jumaluskoisen kannan mielettömänä. Hänen retoriikkansa ytimessä on väite, että vaihtoehtoisten kantojen esittäjät ovat fundamentalisteja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti. | ||
Rivi 124: | Rivi 109: | ||
Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: | Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: | ||
{{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. – – Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa – – yleisöni – –. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} | {{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. – – Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa – – yleisöni – –. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} | ||
Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä ''"[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi"''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [ | Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä ''"[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi"''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 6.3.2010}}</ref> | ||
Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: | Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: | ||
{{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. – – Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti<ref>Sitaatit ovat Enqvistin ''Olemisen porteilla'' -kirjasta; ne on otettu HS:n ''[ | {{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. – – Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti<ref>Sitaatit ovat Enqvistin ''Olemisen porteilla'' -kirjasta; ne on otettu HS:n ''[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta]'' -artikkeliin esimerkkeinä ko. teoksen sisällöstä.</ref>.}} | ||
Enqvist näyttäisi haluavan antaa "maallikoille" vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä. | Enqvist näyttäisi haluavan antaa "maallikoille" vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä. | ||
Rivi 155: | Rivi 140: | ||
Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien "kirja-arvostelija" siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen "lohduttomuuttaan lohduttaa". Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla]. | Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien "kirja-arvostelija" siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen "lohduttomuuttaan lohduttaa". Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla]. | ||
== Viitteet == | == Viitteet == |