Muokataan sivua Alister McGrath
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Vuonna 1966 Alister McGrath lähti opiskelemaan [[wp:metodistit|metodistiseen]] collegeen Belfastissa pääaineinaan matematiikka, fysiikka ja kemia. Hän oli kiinnostunut marxilaisuudesta ja katsoi olevansa [[ateismi|ateisti]]. Hänen uskonnonvastaisuuteensa vaikutti Pohjois-Irlannin protestanttien ja katolisten välinen konflikti. Hän sanoi tuolloin nähneensä itsensä tulevaisuuden ”tieteellisen ateismin saarnamiehenä”. Hän alkoi tutkia [[wp:tieteen historia|tieteen historia]]a ja [[tieteenfilosofia|tieteenfilosofia]]a, mikä sai hänet sanojensa mukaan ajattelemaan, ettei tiede ole vastaus kaikkeen. Hän alkoi perehtyä kristinuskoon, ja katsoi, ettei hänen aiempi käsityksensä kristinuskosta ollut oikea.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=McGrath, Alister | Nimeke=Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus | Selite=(Dawkins' God: Genes, Memes, and the Meaning of Life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-279-8}}</ref> | Vuonna 1966 Alister McGrath lähti opiskelemaan [[wp:metodistit|metodistiseen]] collegeen Belfastissa pääaineinaan matematiikka, fysiikka ja kemia. Hän oli kiinnostunut marxilaisuudesta ja katsoi olevansa [[ateismi|ateisti]]. Hänen uskonnonvastaisuuteensa vaikutti Pohjois-Irlannin protestanttien ja katolisten välinen konflikti. Hän sanoi tuolloin nähneensä itsensä tulevaisuuden ”tieteellisen ateismin saarnamiehenä”. Hän alkoi tutkia [[wp:tieteen historia|tieteen historia]]a ja [[tieteenfilosofia|tieteenfilosofia]]a, mikä sai hänet sanojensa mukaan ajattelemaan, ettei tiede ole vastaus kaikkeen. Hän alkoi perehtyä kristinuskoon, ja katsoi, ettei hänen aiempi käsityksensä kristinuskosta ollut oikea.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=McGrath, Alister | Nimeke=Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus | Selite=(Dawkins' God: Genes, Memes, and the Meaning of Life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-279-8}}</ref> | ||
Vuonna 1971 McGrath valittiin Oxfordin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Vuonna 1975 hän aloitti teologian opinnot Oxfordissa, mutta teki samalla myös tutkimustyötä luonnontieteessä kolmen vuoden ajan saaden [[wp:molekulaarinen biofysiikka|molekulaarisen biofysiikan]] tohtorin arvon 1977. Vuonna 1978 McGrath siirtyi opiskelemaan [[wp:Cambridgen yliopisto|Cambridgeen]]. Kahden vuoden kuluttua hänestä tuli diakoni ja hän alkoi toimia kappalaisena Nottinghamissa ja seuraavana vuonna hänet vihittiin papiksi Nottinghamin katedraalissa. Vuonna 1983 McGrath aloitti teologian ja etiikan luennoitsijana Wycliffe Hallissa Oxfordissa. Vuonna 1993 hänet valittiin teologian tutkijaksi ja luennoitsijaksi Oxfordiin ja professoriksi Regent Collegeen Vancouverissa (1993–1999). Vuonna 1999 McGrath valittiin [[wp:historiallinen teologia|historiallisen teologian]] professoriksi Oxfordin yliopistoon ja 2004 juuri perustetun Oxford Centre of Christian Apologeticsin johtajaksi. Seuraava vuonna hänet valittiin jäseneksi [[wp:Royal Society of Arts|Royal Society of Arts]]iin.<ref name="Biography">{{Verkkoviite | Osoite=http:// | Vuonna 1971 McGrath valittiin Oxfordin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Vuonna 1975 hän aloitti teologian opinnot Oxfordissa, mutta teki samalla myös tutkimustyötä luonnontieteessä kolmen vuoden ajan saaden [[wp:molekulaarinen biofysiikka|molekulaarisen biofysiikan]] tohtorin arvon 1977. Vuonna 1978 McGrath siirtyi opiskelemaan [[wp:Cambridgen yliopisto|Cambridgeen]]. Kahden vuoden kuluttua hänestä tuli diakoni ja hän alkoi toimia kappalaisena Nottinghamissa ja seuraavana vuonna hänet vihittiin papiksi Nottinghamin katedraalissa. Vuonna 1983 McGrath aloitti teologian ja etiikan luennoitsijana Wycliffe Hallissa Oxfordissa. Vuonna 1993 hänet valittiin teologian tutkijaksi ja luennoitsijaksi Oxfordiin ja professoriksi Regent Collegeen Vancouverissa (1993–1999). Vuonna 1999 McGrath valittiin [[wp:historiallinen teologia|historiallisen teologian]] professoriksi Oxfordin yliopistoon ja 2004 juuri perustetun Oxford Centre of Christian Apologeticsin johtajaksi. Seuraava vuonna hänet valittiin jäseneksi [[wp:Royal Society of Arts|Royal Society of Arts]]iin.<ref name="Biography">{{Verkkoviite | Osoite=http://users.ox.ac.uk/~mcgrath/biography.html | Nimeke=Alister E. McGrath: biography | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli= }}</ref> | ||
McGrath on kirjoittanut kymmenille kielille käännettyjä kristillisen teologian perusteoksia. Hänen tutkimusalueitaan teologiassa ovat muun muassa [[wp:evankelikaalisuus|evankelikaalisuus]] ja [[kirkkohistoria]]. Erityisesti hän on kiinnostunut [[tieteen ja uskonnon välinen suhde|uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta]] ja [[ateismi]]sta. Näihin keskusteluihin hän on ottanut aktiivisesti osaa ja toimii tutkijana [[wp:European Scientific Network|European Scientific Network]] - organisaatiossa.<ref name="Biography"/><ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan | Selite=(Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-616-3}}</ref> McGrath on arvostellut [[Richard Dawkins]]ia kohtaan ja hänen teoksensa ''[[Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus (kirja)|Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus]]'' (2005) ja ''[[Dawkinsin harhaluulo (kirja)|Dawkinsin harhaluulo]]'' (2007) arvostelevat tämän kielteistä kantaa [[uskonto|uskonnosta]]. | McGrath on kirjoittanut kymmenille kielille käännettyjä kristillisen teologian perusteoksia. Hänen tutkimusalueitaan teologiassa ovat muun muassa [[wp:evankelikaalisuus|evankelikaalisuus]] ja [[kirkkohistoria]]. Erityisesti hän on kiinnostunut [[tieteen ja uskonnon välinen suhde|uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta]] ja [[ateismi]]sta. Näihin keskusteluihin hän on ottanut aktiivisesti osaa ja toimii tutkijana [[wp:European Scientific Network|European Scientific Network]] - organisaatiossa.<ref name="Biography"/><ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan | Selite=(Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-616-3}}</ref> McGrath on arvostellut [[Richard Dawkins]]ia kohtaan ja hänen teoksensa ''[[Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus (kirja)|Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus]]'' (2005) ja ''[[Dawkinsin harhaluulo (kirja)|Dawkinsin harhaluulo]]'' (2007) arvostelevat tämän kielteistä kantaa [[uskonto|uskonnosta]]. | ||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
== Teologia ja tiede == | == Teologia ja tiede == | ||
Alister McGrath on esitellyt ajatuksen ”tieteellisestä teologiasta” tieteen ja kristillisen teologian välistä suhdetta käsittelevissä teoksissaan kuten ''A Scientific theology''. Hänen mukaansa teologian ja luonnontieteen tulisi pyrkiä rakentavaan suhteeseen keskenään ja vuoropuheluun toistensa kanssa. McGrathin mukaan tämä on teologian ja kristinuskon näkökulmasta ”ontologinen imperatiivi”, sillä ne eivät voi sivuuttaa maailmaa Jumalan luomana.<ref name="Volume2">[ | Alister McGrath on esitellyt ajatuksen ”tieteellisestä teologiasta” tieteen ja kristillisen teologian välistä suhdetta käsittelevissä teoksissaan kuten ''A Scientific theology''. Hänen mukaansa teologian ja luonnontieteen tulisi pyrkiä rakentavaan suhteeseen keskenään ja vuoropuheluun toistensa kanssa. McGrathin mukaan tämä on teologian ja kristinuskon näkökulmasta ”ontologinen imperatiivi”, sillä ne eivät voi sivuuttaa maailmaa Jumalan luomana.<ref name="Volume2">[http://www.arsdisputandi.org/index.html?http://www.arsdisputandi.org/publish/articles/000099/index.html Kirja-arvostelu: Willem B. Drees: A Scientific Theology, Volume 2: Reality]</ref> Hänen filosofiset ja tieteenfilosofiset näkemyksensä ovat saaneet vaikutteita [[wp:Jurgen Habermas|Jurgen Habermas]]ilta ja [[wp:Martin Heidegger|Martin Heideggerilta]] <ref>[http://www.arsdisputandi.org/index.html?http://www.arsdisputandi.org/publish/articles/000162/index.html kirja-arvostelu: Willem B. Drees:A Scientific Theology, Volume 3: Theory]</ref>. | ||
McGrathin näkemyksen mukaan uskonnon tai tieteen ei tarvitse tässä vuoropuhelussa luopua identiteetistään tai perusnäkemyksistään, eikä hän näe uskonnollista [[fundamentalismi]]a vastauksena tieteen ja uskonnon väliseen suhteeseen. Tätä McGrath perustelee historian näkökulmasta: tiede ja uskonto eivät hänen mukaansa ole olleet toistensa vastavoimia tai vihollisia historiansa aikana.<ref name="review">[http:// | McGrathin näkemyksen mukaan uskonnon tai tieteen ei tarvitse tässä vuoropuhelussa luopua identiteetistään tai perusnäkemyksistään, eikä hän näe uskonnollista [[fundamentalismi]]a vastauksena tieteen ja uskonnon väliseen suhteeseen. Tätä McGrath perustelee historian näkökulmasta: tiede ja uskonto eivät hänen mukaansa ole olleet toistensa vastavoimia tai vihollisia historiansa aikana.<ref name="review">[http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3818/is_200407/ai_n9459407 Gregory A. Snyder Anglican theological review, kesä 2004.]</ref> | ||
McGrathin arvostelu kohdistuu [[wp:valistus|valistuksen]] ajalle tyypilliseen [[wp:järki|järjen]] käsitteeseen ja tämän liittämiseen tieteeseen muun muassa [[tietoteoria|tietoteoreettisen]] [[wp:foundationalismi|foundationalismi]]n tavoin. Tällainen järjen käsite sulkee uskonnot pois ja katsoo voivansa esittää järkiperäisyyden tunnusmerkkejä muillakin kulttuurin ja ihmiselämän alueilla. McGrath katsoo kuitenkin, ettei valistuksen aikanakaan pystytty luomaan kaikkia tyydyttäviä järjen tunnusmerkkejä. [[wp:Postmodernismi|Postmodernistisen]] ajattelun tapaan McGrath näkee, että on olemassa lukuisia erilaisia järkiä, joista mikään ei tule toimeen ilman omaa perinnettään. Tämän ajattelun mukaisesti hän katsoo esimerkiksi ”[[wp:luonto|luonnon]]” käsitteen olevan vahvasti kulttuurisidonnainen.<ref name="review"/> | McGrathin arvostelu kohdistuu [[wp:valistus|valistuksen]] ajalle tyypilliseen [[wp:järki|järjen]] käsitteeseen ja tämän liittämiseen tieteeseen muun muassa [[tietoteoria|tietoteoreettisen]] [[wp:foundationalismi|foundationalismi]]n tavoin. Tällainen järjen käsite sulkee uskonnot pois ja katsoo voivansa esittää järkiperäisyyden tunnusmerkkejä muillakin kulttuurin ja ihmiselämän alueilla. McGrath katsoo kuitenkin, ettei valistuksen aikanakaan pystytty luomaan kaikkia tyydyttäviä järjen tunnusmerkkejä. [[wp:Postmodernismi|Postmodernistisen]] ajattelun tapaan McGrath näkee, että on olemassa lukuisia erilaisia järkiä, joista mikään ei tule toimeen ilman omaa perinnettään. Tämän ajattelun mukaisesti hän katsoo esimerkiksi ”[[wp:luonto|luonnon]]” käsitteen olevan vahvasti kulttuurisidonnainen.<ref name="review"/><ref>Alister McGrath, Kristillisen uskon perusteet, Jyväskylä 1999, 231-232, 235-7.</ref> | ||
McGrathin mukaan eri tieteenaloilla on erilaiset menetelmät, mutta tästä huolimatta ne kaikki tutkivat todellisuutta. Hän ei näe perinteitä tai kulttuurisidonnaisuutta esteinä tieteellisen tiedon hankinnassa. Näin ollen teologiakin on itsenäinen tiede, jonka tulee pohjautua omaan perinteeseensä, mutta säilyttää myös tieteellinen kriittisyys. Teologia on näin ollen itsenäinen tiede, jolla on omat tutkimusmenetelmänsä ja -kohteensa. Hän puolustaa myös [[tieteellinen realismi|tieteellistä]] ja [[teologinen realismi|teologista realismia]]<ref | McGrathin mukaan eri tieteenaloilla on erilaiset menetelmät, mutta tästä huolimatta ne kaikki tutkivat todellisuutta. Hän ei näe perinteitä tai kulttuurisidonnaisuutta esteinä tieteellisen tiedon hankinnassa. Näin ollen teologiakin on itsenäinen tiede, jonka tulee pohjautua omaan perinteeseensä, mutta säilyttää myös tieteellinen kriittisyys. Teologia on näin ollen itsenäinen tiede, jolla on omat tutkimusmenetelmänsä ja -kohteensa. Hän puolustaa myös [[tieteellinen realismi|tieteellistä]] ja [[teologinen realismi|teologista realismia]]<ref> [http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3818/is_200407/ai_n9459407 Gregory A. Snyder Anglican theological review, kesä 2004.]</ref><ref name="Volume2" />. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| Rivi 101: | Rivi 101: | ||
* [http://users.ox.ac.uk/~mcgrath/ Alister McGrathin kotisivut] | * [http://users.ox.ac.uk/~mcgrath/ Alister McGrathin kotisivut] | ||
* [http://richarddawkins.net/video/146%20-%20Alister%20McGrath(Oxford)%20ALL2.mov Alister McGrathin ja Richard Dawkinsin keskustelu] - video | |||
* [http://asa3.org/ASA/PSCF/2004/PSCF12-04McGrath.pdf On Writing a Scientific Theology: A Response to Ross H. McKenzie] - Alister E. McGrath (pdf) | * [http://asa3.org/ASA/PSCF/2004/PSCF12-04McGrath.pdf On Writing a Scientific Theology: A Response to Ross H. McKenzie] - Alister E. McGrath (pdf) | ||
* [http://www.st-edmunds.cam.ac.uk/CiS/mcgrath/lecture.html Has science eliminated God? Richard Dawkins and the meaning of life] - Alister E. McGrath | |||
* [http://www.complete-review.com/reviews/religion/mcgratha.htm The Twilight of Atheism]. The complete review -sivusto. | * [http://www.complete-review.com/reviews/religion/mcgratha.htm The Twilight of Atheism]. The complete review -sivusto. | ||
[[Luokka:Henkilöt]] | [[Luokka:Henkilöt]] | ||
