Muokataan osiota sivusta Käyttäjä:Apollos/Harjoituskenttä/Maailman ikä - teologinen näkökulma

==Maapallon ikään liittyvät tulkinnat==

Alla on tiiviisti esitetty yleisimmät tulkintakannat vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Esitys perustuu osittain Yhdysvaltain presbyteerikirkon (''Presbyterian Church in America'', PCA) asettaman työryhmän [http://www.origins.org/articles/00site_pcareport.html selontekoon].

===24h päivän "kirjaimellinen" tulkinta===
Luther nosti tämän kannan voimakkaasti esiin irtisanoutuen päättäväisesti siihen mennessä yleisiksi käyneistä kuvaannollisista selitysmalleista. Se on esim. Yhdysvaltain tunnustuksellis-luterilaisten kirkkokuntien ja vaikkapa Pieperin dogmatiikan käsitys.
Modernilla ajalla tätä tulkintakantaa ovat edustaneet myös adventistit, ja sitä popularisoivat Morris ja Whitcomb ''The Genesis Flood'' -teoksessaan.

====Perustelut puolesta====
*Päivä-sanan suoraviivaisin tulkinta on 24h päivä, joskin Raamatussa on luomiskertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joissa samaa sanaa halutaan tulkita käytetyn tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa.
*Luomiskertomus on Raamatun ensimmäinen kertomus ja sen aiheena on nimenomaan Jumalan sellainen toiminta, joka kertomuksen itsensä mukaan on tullut valmiiksi ja päättynyt. Siksi siinä kerrottujen tapahtumien uniformitarianistinen kritiikki ("sellaista, mitä ei nykyään tapahdu, ei ole koskaan voinut tapahtua") on tekstinvastainen. Kun kaikkivaltias Jumala on tahtonut sitoa kertomansa teot ajallisiin kehyksiin, kenellä on oikeus sanoa, että nämä kehtykset eivät sisällä mitään informaatiota tapahtumien kestosta (vaan enintään niiden järjestyksestä)?
*"Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."

====Perustelut vastaan====
*Vaikka Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, jokainen tekstin tulkinta, myös äskettäisluomistulkinta, on ihmisten käsitys. Tämä ei tarkoita relativismia, vaan sitä, että tulkintoja tulee verrata aineiston perusteella. Sekä teksti että luonnontieteelliset mittaukset voidaan ottaa Jumalan ilmoituksena (erityinen ja luonnollinen ilmoitus, kuten teologiassa on aina ajateltu). Luonnontieteellistä aineistoa siis voidaan ja on suositeltavaa käyttää ihmisten tekstitulkintojen arvioinnissa. Tällöin on kuitenkin muistettava, että myös kaikki luonnontieteelliset johtopäätökset ovat ihmisten tulkintaa mittaustuloksista eikä niihin pidä luottaa liian naiivisti.

====Vastaperustelujen vastaperustelut====
(Vaikka yksi entry /kanta pitäisi riittää, perustelujen tulisi puolin ja toisin olla luettavissa ja hyväksyttävissä kyseisen kannan puolesta puhuviksi näkökannoiksi, vaikka niiden painoarvosta oltaisiin kuinkakin eri mieltä. Siksi tässä artikkelinlaadinnan vaiheessa tähän on lisätty selitys siitä, miksi edelläolevat vastaperustelut näyttäisivät olevan korjaamisen tarpeessa.)

*Ajatus, jonka mukaan jokainen tekstin tulkinta olisi ihmisten käsitys siinä mielessä, että se olisi '''vain''' ihmisten käsitys, vaikuttaa epäraamatulliselta. Esim. käsitys/tulkinta, jonka mukaan Uuden testamentin ilmoittama Jeesus Nasaretilainen on Vanhassa testamentissa luvattu ja ennustettu Messias, on kristillisen näkemyksen mukaan ainoa oikea tulkinta tästä kysymyksestä, ts. sen kieltäjiä emme voi pitää uskonveljinämme, vaikka he muuten miten paljon hyvänsä vakuuttelisivat vilpitöntä haluaan pätevään raamatuntulkintaan.

*Kun siis osa käsityksistä on vain ihmisen käsityksiä, osa taas niitä käsityksiä, joiden syntymiseksi, vahvistumiseksi ja säilymiseksi Jumala on Raamatun meille antanutkin, eron tekeminen näiden välillä on periaatteessa välttämätöntä ja oikeaan rajanvetoon pyrkiminen käytännössä velvoittavaa. Siksi jää epäselväksi, mitä vastaperusteluiden aloitusvirke oikeastaan merkitsee. Ne käsitykset, joita ihmisillä on, ovat tietysti ihmisten käsityksiä, mutta entä sitten?

*Jos edelliskysymyksen vastaus olisi, että kaikki ihmisten käsitykset ovat yhtä epäluotettavia, se jos mikä nimenomaan merkitsisi relativismia ja itse asiassa koko ilmoitusajatuksen kieltämistä: Jumala tosin ilmoitti itsensä, mutta mitään ei silti tullut ilmeiseksi. Valaisematon säteilyenergia ei ole valoa eikä mitäänsanomaton teksti ilmoitusta. Jos taas teksti on selvä, siihen perustuva käsitys ei nimenomaan ole ihmisten käsitys siinä merkityksessä, jossa nämä asetetaan luotettavuudeltaan Jumalan Sanan alapuolelle. Kun ihminen tunnustaa Jumalan Sanan totuuden, hänen suussaan ei Raamatun mukaan ole ihmisen käsitys, vaan Jumalan Sana.

*Totta kai on selvää, että tulkintoja tulee verrata aineiston perusteella, mutta tämä ei ole mikään kirjaimellisen kannan vastaperustelu tai sellaisen osa. Kirjaimellisen kannan perusteluhan on nimenomaan se, että se on tekstinmukainen ja tekstinmukaisin. Tämä siis jo edellyttää tekstiin vertaamista.

*Mitä luonnontieteen mittaustuloksiin tulee, niin paitsi liian naiivia niihin luottamista on myös ja ennen muuta varottava holtitonta ekstrapolaatiota (siirtymistä havaitusta havaitsemattomaan jonkinlaisen yleistävän päättelyn nojalla). Yleinen ilmoitus on lähtökohtaisesti erityistä ilmoitusta täydentävässä asemassa: esim. kirkkohistoria täydentää Raamatussa kerrottua Jumalan kansan alkuhistoriaa voimatta sitä kuitenkaan vähääkään muuttaa. Samoin Raamatun olevien olojen kuvaukset, esim. luomiskertomuksen maininta lajinsa mukaan lisääntyvistä eliöistä tai muualla Vanhassa testamentissa esiintyvät maininnat Jumalan asettamista luonnonlaeista, saavat tarkennusta yleisestä ilmoituksesta. Luomiskertomuksen tulkinta yleisen ilmoituksen pohjalta edellyttää kuitenkin yleistä ilmoitusta &ndash; ei vain luomisen jälkeisistä vaiheista vaan &ndash; jo itse luomistapahtumienkin vaiheista. Tällaiseen vetoaminen on käytännössä jokseenkin mahdotonta ilman intuitiiviseen ekstrapolaatioon pohjautuvaa spekulatiivista ainesta.

*Käsitetason ongelmana on sitä paitsi se, että jotta voisimme tietää, mitkä osat nykyisestä havaintotodellisuudestamme mahdollisesti olisivat erityisen luomistapahtuman yksityiskohtia valottavaa yleistä ilmoitusta, meidän olisi jo tiedettävä, miten luominen on tapahtunut ja miten luomiskertomus siis olisi totuudenmukaisesti tulkittava. Tämä tuntuisi edellyttävän uutta "erityistä ilmoitusta", joka esiintyisi vähintäänkin Raamatun arvovallan veroisena.

*Perustava ongelma on sekin, että kun sanomme Raamatun olevan erehtymätön (tai edes luotettava), mutta ettemme vain saa siitä selvää, niin koko ajatus erehtymättömyydestä (tai luotettavuudesta) jää sisällyksettömäksi. Jos me emme viisastu lukemalla Raamattua niin kuin se on kirjoitettu vaan vasta selittäjien viisastamina, niin luotettaviahan olivatkin mielestämme ne selittäjät, joita seurasimme, ei itse teksti (sillä jos ihmisellä on varma näkemys, jota hän tahtoo levittää, ja vapaa arvovalta tulkintaan, hän voi arvovallallaan selittää näkemyksensä mukaan tekstin kuin tekstin; ja ainoastaan hänen näkemystään vastaavalla tavalla tulkittuna se on hänen mielestään luotettava, toisin tulkittuna harhaanjohtava).

===Määräämättömän pitkä päivä -tulkinta===

====Perustelut puolesta====
*{{rp|1. Moos. 1:12}} "maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita..." maa tuottaa - vaikuttaa pitemmältä kuin yksi päivä.

*{{rp|1. Moos. 2:4}} "Siihen aikaan" on sama sana kuin "päivä", joka tässä siis viittaa pitempään ajanjaksoon. Samoin ilmeisesti Hesekiel 30:3 ja Hoosea 6:2 käyttävät päivä-sanaa pitemmässä mielessä, Hoos 6:2 liittää sanaan myös numeron.

*Seitsemäs päivä ei ilmeisesti pääty, sen päättymisestä ei käytetä samaa 'Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, N:nnäs päivä' -rakennetta, myös Uuden testamentin mukaan Jumalan lepopäivä jatkuu ({{rp|Hebr. 4:1-5}}). Lisäksi Jeesus totesi 'Minä ja Isäni teemme yhäti työtä' vastineena sapattikielloille, viitaten ilmeisesti siihen että Jumala tekee laupeuteen liittyvää työtä lepopäivänään. (Tämä selittäisi myös, miksi Jumala ei koko ajan ja näkyvästi ole vuorovaikutuksessa luomakuntaansa.)

*Aatami tekee melko paljon hommia 6. päivänä, hän mm. nimeää kaikki eläimet. Kun Eeva herää, Aatami toteaa "vihdoin". Tämä viittaa pitempään aikaan kuin päivä.

====Perustelut vastaan====
*Kanta kohtaa mahdollisia ongelmia Nooan tulvan kanssa, se tulkitaan paikalliseksi (josta on kyllä näyttöä), eli se, että teksti sanoo vetten olleen kaikkien vuorten yllä, tulkitaan että vesi oli paikallisesti kaikkien näkyvien vuorten yläpuolella. Toisaalta vastaavalla tavalla 'kaikki maailman verollepantava' tulkitaan silloiseksi Rooman valtakunnaksi eikä tässä ole ongelmaa, kaikki-termi on ollut tuolloin joustavampi.

Concordia-teologinen kritiikki on taulukoitu erikseen tuonnempana.

===Tekstikehys ja analogiset päivät -tulkinnat===

Tässä keskiaikaisessa kannassa pidetään 1Moos1:stä kuvainnollisena kehyksenä. Analogiset päivät tulkinnassa päivistä säilytetään kronologista järjestystä.

====Perustelut puolesta====
Pääperusteluna kannalle on tekstin rakenne, jossa asetetaan asujat yhtenä päivänä tehtyyn ympäristöön kolme päivää myöhemmin. 1. ja 4. päivät vastaavat toisiaan, samoin 2. ja 5. sekä 3. ja 6. päivät pareittain. 

====Perustelut vastaan====
Lähtökohtaisesti tekstin symbolinen tulkinta on arveluttavaa, ainakin mikäli tekstilaji ei itse viittaa symbolisen tulkinnan tarpeellisuuteen. Mutta kanta on mahdollinen.

Concordia-teologinen kritiikki on taulukoitu erikseen tuonnempana.

===Puutarha-tulkinta===

Tässä J. Salehammerin, huomattavan evankelikaalisen Vanhan testamentin tutkijan, esiin tuomassa kannassa ajatellaan, että {{rp|1. Moos. 1:1}} kertoo maailman luomisesta ja {{rp|1. Moos.  1:2-2:4a}} maan valmistamisesta (Eedenin puutarha/luvattu maa) <ref name="GenUnbound" />.

Concordia-teologinen kritiikki on taulukoitu erikseen tuonnempana.