Muokataan osiota sivusta Keskustelu:Suunnitteluteoria

=== "Vähimmäismutkikkuus" tms. ===

Se Dembskin käyttöönottama termi, jolle tarjoan '''''vähimmäismutkikkuus'''''-suomennosta, liittyy puolestaan siihen, miten yksinkertaisesti jokin toiminnallisuus on '''periaatteessa''' toteutettavissa. Tällä kertaa siis ei kysytä, mitä biokemistit ovat löytäneet, vaan mitä he periaatteessa olisivat voineet löytää eli kuinka suurta mutkikkuutta jonkin havaitun toiminnallisuuden toteuttaminen ilmeisesti joka tapauksessa vähintään edellyttää.

Tällä kysymyksenasettelulla on merkitystä evolutionististen skenaarioiden uskottavuuskysymyksissä:

Jos esim. kahdella saman elävän solun funktiolla on kummallakin riittävän suuri vähimmäismutkikkuus, kumpikaan ei ole voinut itsekseen kehittyä uskottavan satunnaismekanismin kautta eikä näin ollen kumpikaan ole voinut kehittyä niinkään, että se toinen olisi sekä voinut omasta puolestaan valintaetuvetoisesti kehittyä että näin itsekseen kehittyessään tarjonnut koko organismille sellaisia (asteittain vahvistuvia) valintaetuja, joiden turvin tämä vähimmäismutkikkaampikin olisi (jotenkin satunnaisluontoisesti ensinmainitun kehitykseen kytkeytyneenä) voinut pitkäänkin kehittyä jotenkin peesissä, siis lisävalintaetua vielä antamatta tai jopa osan ensinmainitun antamasta valintaedusta viedenkin.

Tällöin on käymätön sekin skenaario, että ensin olisi tarkoituksettomasti vähittäiskehittynyt jonkin riittävän vähimmäismutkikkaan funktion nykytoteutusta mutkikkaampi muttei ominaismutkikas toteutus (koska tarvittavia vähittäiskehityspolkuja ei loogisesti voi olla olemassakaan silloin, kun vähimmäismutkikkuuskin on satunnaisyltämättömällä tasolla), joka sittemmin olisi yksinkertaistunut nykyiselleen ja vasta tässä yksinkertaistumisvaiheessaan saanut ominaismutkikkuusominaisuutensa (siis yksinkertaistunut niin pitkälle, ettei enää voinut yksinkertaistua pitemmälle).

Koska näiden ajatuskulkujen seuraaminenkin on mutkikasta (vaikeaa), sanon äskeisen asian vielä hieman eri tavalla: Evolutionistit keksivät mielellään juttuja siitä, miten nykyisellä monimutkaisella elämällä on ollut yksinkertaisia esimuotoja. Yksi tämmöisten tarinoiden lajityyppi on sellainen, että ensin syntyy sattumalta jokin yksinkertainen mutta hyödyllinen uusi ominaisuus, joka hyödyllisyyttään leviää populaatiossa. Siihen tulee sitten aina pikku hiljaa sattumalta pikku parannuksia, jotka niinikään leviävät. Kun tämä on toistunut esim. joitain satoja tai tuhansia kertoja, on voinut syntyä kovin monimutkainen systeemi, ja siinä vaiheessa sen yksinkertaistamiseen johtavat uudet satunnaismuutokset voivat ollakin edullisia ja leviävät siksi populaatiossa. Lopulta niitä ei kuitenkaan ehkä voi enää tulla, koska jäljelläoleva systeemi on muodostunut ominaismutkikkaaksi. Tällä tavalla evoluutio siis pystyi tämän tarinan mukaan tarkoituksettomasti tuottamaan ominaismutkikkaan järjestelmän. Koko skenaario kuitenkin edellyttää, että kyseinen järjestelmä ei ole satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikas, sillä siinä tapauksessa evoluution tarvitsema ensimmäinenkin hyödyllinen, tämän järjestelmän funktion heikosti mutta kuitenkin todellisesti tuottava muutos on niin epätodennäköinen, että sitä ei voi järkevästi panna sattuman tiliin – ja uusdarvinistisen mekanismin epäsatunnainen osa eli luonnonvalinta saattoi tulla kyseeseen vasta tämän funktion synnystä seuranneen hyödyn saamisen '''jälkeen''', koska tarkoituksettomat prosessit eivät osaa ennakoida tulevia hyötyjä. Kun vähimmäismutkikkuuden osalta siis naturalistisena selityksenä voisi olla vain sattuma eikä sattuma toisaalta käy satunnaisyltämättömyyden selitykseksi, niin satunnaisyltämättömästi vähimmäismutkikkaiden funktioiden synnylle ei voi olla mitään naturalistista selitystä. M. O. T.

Tuo siis on tämäntyyppisten todistusten looginen osa. Niiden empiirinen osa muodostuu puolestaan siitä, miten vähimmäismutkikkuuden satunnaisyltämättömyys mahdollisesti on kussakin tapauksessa riittävän vakuuttavasti perusteltavissa. Tätä ei kuitenkaan voi periaatteessakaan tehdä ilman asianmukaisia käsitteitä, joihin (ja joiden määritelmiin) voi työssä käsitteellisesti tukeutua.

Ja, etteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, meidän olisi ilmeisesti otettava kantaa siihenkin, onko parempi käyttää näitä (tai mahdollisia parempia, jos sellaisia keksimme) suomenkielisiä termejä tuohon ylläolevaan tapaani, jonka mukaan jokaisella funktiolla/järjestelmällä on aina jokin vähimmäismutkikkuus, mutta olennaiseksi tapauskohtaiseksi kysymykseksi jää, onko se '''satunnaisyllettävä''' (tämä lienee kuvaavampi ilmaus kuin aiemmin esittämäni "satunnaisyltävä") vai satunnaisyltämätön; vaiko niin, että vähimmäismutkikkuus on aina (tässä tapauksessa käyttöönotetun käsitemääritelmän mukaan) satunnaisyltämätön, mutta olennainen tapauskohtainen kysymys on se, onko jokin funktio/järjestelmä vähimmäismutkikas vai eikö ole.

Pohdintojen pohjustukseksi vielä ''ISCID''-sivuston määritelmä: "''The irreducible core of any single, irreducibly complex system, is those parts which are indispensable to the basic functioning of the system.''" Näin määriteltäessä siis näköjään:
# Vähimmäismutkikkuus on jonkin '''järjestelmän''' (siis ei kaikki mahdolliset toteutukset sallivan "pelkän funktion") ominaisuus.
# Vähimmäismutkikkuus on '''vain''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus.
# Vähimmäismutkikkuus on '''kaikkien''' ominaismutkikkaiden järjestelmien ominaisuus.
# Vähimmäismutkikkuuden '''ei''' välttämättä '''tarvitse''' olla satunnaisyltämätön.

--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 24. tammikuuta 2009 kello 22.16 (EET)
::[http://www.researchintelligentdesign.org ResearchID.org] sivusto näyttää jälleen olevan toiminnassa. Kenties tuolta löytyy lisämatskua ja vastauksia polttaviin kysymyksiin. --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 27. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)

:::Ensivaikutelma ainakin on mahtava – paljon kiitoksia viitteestä. Mainio asia muuten, että http://www.researchintelligentdesign.org/wiki/Defining_Intelligent_Design sisältää '''sekä''' Fisheriä '''että''' Bayesiä seuraavan metodologisen vaihtoehdon, kuten täälläkin on tarkoitus tehdä. (Tämä kommentti nyt ehkä meni keskusteluohjeiden kannalta hieman marginaaliin, mutta halusin mm. arkistoida tuon lähdeviitteen vastaisen varalle.) --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 27. tammikuuta 2009 kello 13.27 (EET)
Kuvaus	Mitä kirjoitat	Mitä saat
Kursivointi	''Kursivoitu teksti''	Kursivoitu teksti
Lihavointi	'''Lihavoitu teksti'''	Lihavoitu teksti
Lihavointi ja kursivointi	'''''Lihavoitu ja kursivoitu teksti'''''	*Lihavoitu ja kursivoitu teksti*