Muokataan osiota sivusta Käyttäjä:Apollos/Harjoituskenttä/Polveutumisoppi

== Yhteinen esi-isä ==
{{pääartikkeli|[[Elämän alkuperä]]}}
[[Kuva:Lightmatter chimp.jpg|right|240px|thumbnail|Geneettiset testit ovat osoittaneet, että [[ihminen|ihmisten]] ja [[simpanssi]]en [[genomi]]t ovat 96-prosenttisesti samankaltaisia. Ihmisten ja simpanssien toiminnalliset [[DNA]]:t ovat 99,4-prosenttisesti samanlaisia, <ref>http://www.genome.org/cgi/content/full/15/12/1746</ref> jolloin perimien välillä on 35 miljoonan [[emäs|emäksen]] ero, joista 50 000 vaikuttaa [[proteiinin rakenne|proteiinirakenteeseen]] ja joista 5 000:lla on [[adaptaatio|adaptiivisia]] vaikutuksia <ref>http://www.sciencedaily.com/releases/2007/03/070305202948.htm</ref>
ja geeneistä 20 % ei ole eroa [[aminohappo|aminohaponkaan]] vertaa. <ref>http://warta.bio.psu.edu/PDF/Gene-2005-346-215.pdf</ref>]]Tähtitieteellisten ja geofyysisten todisteiden valossa on arvioitu [[maapallo]]n syntyneen noin 4,57 miljardia vuotta sitten. Arvioiden mukaan Maa kehittyi elinkelpoiseksi noin 3,8 miljardia vuotta sitten, jolloin nähtävästi [[elämä]] syntyi, mutta emme tiedä miltä se näytti. Elämä muodostui yhteenkerääntyneistä makromolekyyleistä, jotka kykenivät ottamaan aineita ja energiaa ympäröivistä elottomista molekyyleistä sekä Auringon säteilystä. Ensimmäiset vakavasti otettavat teoriat elämän synnystä esitettiin 1920-luvulla.

Darwin ehdotti, että kaikilla eliölajeilla on yhteinen esi-isä; jokainen eliö on kehittynyt samasta alkueliöstä, joka on elänyt ainakin 3,5 miljardia vuotta sitten. Se, että kaikki maapallon eliöt käyttävät samanlaista perintöainesta ([[DNA]]), samanlaista transkriptiomekanismia DNA:sta proteiiniin (ja käytännössä samaa kolmen emäksen kooditaulukkoa) sekä energiantuotantoon [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:tä, tukevat tätä. Myös kaikkien proteiinien aminohappojen ja monen muun molekyylin [[Optinen isomeria|vasenkätisyys]] voidaan näin helposti selittää.

Helposti syntyvä väärinkäsitys on, että tämä ”yhteinen kantaisä/-äiti” oli yksin maailmassa. Luultavammin se oli vain yksi yksilö jo elämäntäytteisessä valtameressä. Kaikki muut ovat kuitenkin epäonnistuneet jatkamaan sukuaan näihin päiviin saakka. Toinen väärinkäsitys on, että se olisi maapallon ''ensimmäinen'' eliö. Realistisempi kuva on, että se oli pitkän kehitysprosessin lopputulos, jonka varhaisimmat vaiheet eivät välttämättä olleet edes yksiselitteisesti "eläviä". Varhaisissa vaiheissa elämä on saattanut syntyä yhä uudestaan, mutta siitä emme tiedä nykytietämyksellä kovinkaan paljoa, koska esimerkiksi koskemattomia kerroskivilajeja 3,8–3,5 miljardin vuoden takaa Maan alkuajoilta on lähes mahdotonta löytää (ei tiedetä nykyisin) ja tarvittaisiin hapeton ilmakehä muiden epätavallisten olosuhteiden lisäksi. Ihmisillä ei ole nykyisin mitään tietoa elämän 300 ensimmäisen miljoonan vuoden ajalta, ja laboratorioissa ei olla vielä pystytty tuottamaan elämää, mutta täysin mahdotonta tekniikan ja tietämyksen kehittyessä se ei luultavasti ole. Jo 3,5 miljardin takaisista kivistä on löydetty rikasta bakteerilajistoa. 

Kuitenkin kaikkien ensimmäisten elämän pioneerien oli ratkaistava monta ongelmaa, suurimpina miten hankkia energiaa ja kopioitua. DNA-molekyylejä pidetään välttämättöminä kopioitumiselle, mutta sen valikoitumiselle siihen tehtävään ei nykyisin tiedetä kunnollista teoriaa. Sen tehtävän uskotaan kuitenkin olleen aluksi toissijainen, ja sitä edeltäneen [[RNA-maailma]]n, missä tapahtui proteiinisynteesiä, ja josta puuttui DNA-välitteisen proteiinisynteesin tehokkuus.